KESKUSTELUT > RISTIKOT > HULLU KYSELEE...
18. Hullu kyselee...
Jouni3.4.2003 klo 16:07
enemmän kuin 10 viisasta ehtii vastata.Tässä näitä ensialkuun:
1. Montako ristikkoa Vuokila laatii vuodessa?
2. Mitä suuruusluokkaa on Pelikaanien levikki?
3. Onko vaikeampi laatia helppo vai vaikea ristikko?
4. Sopiiko suomenkieli erityisen hyvin ristikkoihin? Onko muilla kansoilla tavuristikoita?
2. Eki3.4.2003 klo 16:26
1. En ole laskenut pitkään aikaan. Sanaris-tuotanto on n. 10 ristikkoa päivässä ja jokaisessa minulla on sormet jotenkin pelissä, mutta ehkä kolmanneksen laadin itse, siis tuhatkunta vuodessa?2. Ristikkolehtien levikit pyörivät muutamasta tuhannesta toiselle kymmenelle tuhannelle. Krypto Pelikaani näkyy nyt päässeen viidenneksi Rautakirjan listalla, muutamat helpot lehdet jylläävät. Pelikaanit eivät siis vielä ole saaneet ansaitsemaansa asemaa (hups, tuoksahtaako?)
3. Helppo on vaikeampi laatia, sillä sanaston kanssa on oltava tarkka. Vaikeassa vihjeiden teko vie moninkertaisen ajan helppoon verrattuna.
4. Suomen kieli on aivan erinomainen kieli! Kokeiluja olen tehnyt ruotsiksi ja englanniksi. Alf Simberg laatii nykyisin Sanariksen ruotsinkieliset ja keskipituus on kivunnut jo lähelle viittä ja puolta alkupiilottomana. Päihittävät siis ruotsalaisten usein alkeelliset ristikot helposti!
Tavuristikoita en nyt muistakaan muualla nähneeni, kyllä niitä varmaan jossain on.
3. laina16.4.2003 klo 13:50
Kyllä niitä tavuristikoita on myös Eestissäainakin.
4. Kravattimies19.6.2004 klo 03:02
Herätän tämän säikeen 14 kk:n unesta.Haluaisin tietää, milloin kaksi peräkkäistä vokaalia voi jakaa eri tavuihin ja milloin ei. Toivon runsaasti esimerkkejä, mikäli joku vaivautuu puolestani. Tämä asia tulee joskus mieleeni, kun olen tavuristikoiden parissa.
Samassa lehdessä (Paksu Pelikaani 6/2000) olivat nämä:
KIR KOL LIS KO KOUK SET (Pekka Tuomisto s. 14)
TO RI KO KO US (Teemu Pallonen s. 20)
Ovatko siis molemmat, KO-KOUS ja KO-KO-US, oikein?
5. Henry Haapalainen19.6.2004 klo 13:23
Molemmat ovat oikein.
6. Eki19.6.2004 klo 13:33
Tavutuksissa on ikäciä epäloogisia poikkeuksia. Olen esim. kuullut, että piano jaettaisiin pia-no ja pi-a-no on väärin. Se tekee koko sanan siis mahdottomaksi käyttää tavuristikossa ilman alkupiilotavua, joka taas olisi huima hämäys.Itse yritän pitkälti kiertää tavuristikoissani kaikki tietämäni epävarmat tavutukset. Sitä vaikeampi on tutkia toisten tekemien tavuristikoiden epävarmat paikat. Kovin haudanvakavasti en ole niitä syynännyt, sillä usein on kaksikin mahdollisuutta, kuten kokouksessa. Pianokin on tainnut mennä läpi.
7. Antti Viitamäki19.6.2004 klo 13:40
Niin se tosiaan taitaa olla. Mitä olen asiasta keskustellut, niin tuntuu olevan selkeää jakautumista asian suhteen - eri ihmisillä on erilaiset "kielikorvat".Oma pääni sanoisi tällä kohdalla, että KO-KO-US on oikein, ja perustelisin sitä sanan ja johdoksen rakenteilla. Samoin tavutan RAK-KA-U-DEN, mikä ei monen mielestä osoita minkäänlaista RAK-KAUT-TA sanaa kohtaan.
Tosiasiahan on kuitenkin se, että kieli on ennen kaikkea puhuttua. Ja puheessa KOKOUKSEN ja RAKKAUDEN voi kuulla niin kolme- kuin neljätavuisenakin. Jotkut saattavat toki lausuakin selvästi enemmän jommallakummalla tavalla.
8. Seija19.6.2004 klo 14:07
Tavuttamiseenkin löytyy apu netistä:http://www.lingsoft.fi/cgi-bin/finhyp
9. jupejus19.6.2004 klo 14:08
Mahdotom pia-alku. Toi vain mieleen sanan Pia-Noora Kauppi, joten sen lehdostö mieltää kirjoittaa, mutta kai se virallisesti on Piia-Noora. Näkyy ainakin omat sivut hällä noin olevan. Vai miten lienee?
10. jupejus19.6.2004 klo 14:10
Tuo Seijan linkittämä sivu ei taida tietää kaikkia - en ainakaan luota siihen. (Siitä taisi kerran olla täällä jo puhttakin.)
11. Eki19.6.2004 klo 14:15
Sanan utopia tavutus on uto-pia. Tähhhhhhhh?
12. Henry Haapalainen19.6.2004 klo 14:19
Jos korva ei kerro, eikö silloin kelpaa kieliopin suositus ja vanha diftongisääntö. Piano tavuttuu pi-a-no.
13. Eki19.6.2004 klo 14:32
Tottakai piano tavuttuu suomen kielen sääntöjen mukaisesti pi-a-no. Kertomani ongelma liittynee siihen, että sana tulee vieraista kielestä, jotka pakottavat tavuttamaan sen pia-no. Vai pakottavatko vai olenko kuullut väärän tiedon?
14. Seija19.6.2004 klo 14:39
No eipä tullut "kaikkia" sanoja kokeiltua. :) Ristikoissa lienee se ja sama, mitä noista kiistan alaisista tavutuksista laatija käyttää, jos kerran kahdenlaista käytäntöä on olemassa. Silloin osa ratkaisijoista on tyytyväisiä ja toinen puoli nurisee - teet sitten niin tai näin.
15. Timppa21.6.2004 klo 16:54
Seija> Viimeinen lauseesi paketoi asian aivan mainiosti. Siitä huolimatta "kiistanalainen" kirjoitetaan yhteen...:) Onko Pärnussa nettikahvilaa?
16. Henry Haapalainen21.6.2004 klo 18:49
On siis kaksi oikeata tapaa, ei mitään kiistanalaista.
17. POP22.6.2004 klo 01:30
Tuo FINHYP Pro näyttää liittyvän tekstin oikeaoppiseen tavuttamiseen asiakirjoissa ym. dokumenteissa. Siksi se tavuttaa esim. sanat etana ja utopia tyyliin eta-na ja uto-pia, koska dokumenteissa ei ole hyvä katkaista sanaa siten, että yhden kirjaimen muodostama tavu jää yksin toiselle riville. Joten yleiseen sanojen tavutukseen, vaikkapa tavuristikoiden näkökulmasta, tuo ohjelma ei taida soveltua.
18. Timppa27.6.2004 klo 20:04
Riittääkö kansa koulu pohja perusteeksi kirotusvihreisiin...?:):)
19. Seija27.6.2004 klo 20:30
On se ainakin jonkun lainen selitys tai teko syy. :)
20. Antti Ylönen27.6.2004 klo 22:12
Perus koulu pohja riittää tv:n chatti ohjelmien seuraa miseen sillä siellä suomen kieli oppi asiat ovat retu perällä :(
21. tero27.6.2004 klo 22:33
Ei ole mikään ihme jos kännykkäviesteissä yhdyssanat ovat väärin kun ainakaan nokialaisen tekstiohjelma ei osaa niitä kirjoittaa. On helpompaa kirjoittaa väärin ja erikseen kuin alkaa jokaista sanaa nysväämään pilkunviilaajien haluamaan muotoon. Aina ei siis ole kysymys siitä etteikö osaisi. Taitaa olla vain aikakysymys milloin yhdyssanojen oikeinkirjoitus tulee sallivammaksi. Sääntöjenhän pitäisi aina peilata todellisuutta eikä päinvastoin
22. Antti Ylönen27.6.2004 klo 23:47
Niinpä niin. Itse kokeilin aikoinaan yhden kerran kyseistä "teeysiä", mutta hermothan sen kanssa meinasivat mennä. Kirjoitus onnistuu mielestäni nopeammin ilman ko. hidastetta, eipähän tarvitse arpoa oikeaa sanaa (jos sellainen varastosta löytyy).
23. Titta28.6.2004 klo 00:27
Voihan kännyllä kirjoittaa silleen, että ensin näpyttelee sanan "kieli". Sitten ei painakaan välilyöntiä tai yritä opettaa tyhmää kännyä, vaan siirtää kursorin vilkkumaan sinne sanan loppuun. Silloin seuraava sana, vaikkapa "oppi", tulee ensimmäiseen kiinni, mutta kännyn vajavainen ymmärrys ei sotke sitä enää ensimmäiseen sanaan.
24. Floora28.6.2004 klo 12:42
Ja onhan se niinkin että kun kerran opettaa sille automaattikirjoittajalle sanan niin seuraavalla kerralla se on siellä varastossa. Taivutusmuodot tosin joutuu yleensä opettamaan erikseen. Minä yritän joskus kirjoittaa savonkielisiä tekstareita ja ihmettelen miten huono sanasto kännykässä on... vuan kyllä se savvookin on oppinna.
Pikagalluppi lasten keskuudessa: meidän perheessä kaikki lapset (neljällä kännykkä) käyttävät ennakoivaa tekstinsyöttöä, aikuisista vain toinen (minä).
25. Titta28.6.2004 klo 12:45
Minun känny ei kyllä opi uusia sanoja vaikka miten yrittää opettaa. Tyhmä kuin... kapula. :)
26. Juhani Heino28.6.2004 klo 16:54
Palataanpa vielä pi-a-noon. Tämä perustuu omaan koulutukseeni, korjatkaa jos jokin kohta on väärin."ia" ei ole suomen diftongi. Siis se jakautuu eri tavuihin.
Jos vieraat kielet otetaan tavutuksen pohjaksi, joudutaan outoihin tilanteisiin:
pe-ri-skoop-pi
shi-a-tsu (japanissa on tavukirjoitus ja tässä tavut ovat nämä)
Da-i-ha-tsu (taas japania)
an-a-kro-nis-mi
Kirjoituksessa koetan välttää moisten tavuttamista ollenkaan, ja tavuristikoita en mielelläni laadi.
27. Kravattimies29.6.2004 klo 07:47
Sanan jako tavuihin voi tosiaan olla ongelmallista, mutta myös tavuristikon viimeisten ratkaisemattomien ruutujen täyttäminen voi olla hankalaa, koska erilaisia tavujahan on kokeiltavaksi useita satoja. Muissa ristikoissahan tyhjään ruutuun tulevan kirjaimen saa alle 30 vaihtoehdosta.Joitakin vuosia kehittelin sellaisen ristikkomallin, jossa ristikossa käytetyt tavut on suurimmaksi osaksi annettu ja loput löytyvät valitsemalla oikea rivi annetusta tekstistä.
Tarkoituksena oli tehdä eräänlainen palapelin ja tavuristikon yhdistelmä, minkä pystyin myös faksaamaan vanhemmilleni.
http://kravattimies.tripod.com/ristikot/
Toivottavasti joku saa tuosta kimmokkeen johonkin uuteen.
28. Porilainen1.7.2004 klo 22:38
On noissa ideaa. Miksi muiden pitäisi saada kimmoke, kun nuo tuntuvat asiallisilta. Pitää paneutua joskus.
29. Kravattimies3.7.2004 klo 05:56
Tässäpä muutama Kirpun sana ja minun hullu(n) kysymys:2/2003: (JU, innostunut sonni, s.14)
karttoja > ATLAAT (suom. Googlessa 0 kpl - onko ATLAAT jossakin kirjassa sitten?)
1/2003: (HH, kauhukabinetti, s.21)
kuurnat > OURUT (suom. Googlessa 0 kpl - Mikähän juju tähän liittyy?)
30. Henry Haapalainen4.7.2004 klo 01:59
Atlaat on atlas monikossa. Ouru ja kuurna tarkoittavat kapeaa syvennystä.
31. Janna4.7.2004 klo 02:05
Miten niin atlaat on atlaksen monikko :-D
32. Henry Haapalainen4.7.2004 klo 02:30
Tarkoitatko, että pitäisi olla atlakset? Molemmat ovat oikein.
33. Eki4.7.2004 klo 03:11
Havaintoni mukaan Nykänen ja Pesonen sanovat atlas-sanan monikoiksi atlakset. Jossain tietosanakirjassa muistelen nähneeni jättiläisen genetiivinä Atlaan. Mikä on perusteenne tuolle, HH ja JU?Paavo iisakki Lukkaroinen painatti päätoimittaja-aikanaan kerran lehden uusiksi, kun siellä oli sana OKSAAT, jonka pitää olla OKSAKSET. Se on huikeaa aatteellisuutta. Ei olisi onnistunut minulta.
34. Henry Haapalainen4.7.2004 klo 13:32
Jos atlaat on väärin, silloin minun ja JU:n kielikorvat pitää viedä huoltoon. Muistaakseni emme sitä kirjoista tarkistaneet, mutta JU kysyi kyllä mielipidettäni.
35. Eki4.7.2004 klo 14:34
Tästä atlas-asiasta en nyt sitten ole täysin varma, mutta kielikorvaan ei kannata luottaa ja yksin sen luomia päätelmiä totuuksina julistaa, jos suomen kielen sanakirjat sanovat toisin.Kirjoitin näistä asioista:
http://www.sanaristikot.net/artikkelit/index.php?p 1=taivutuk.php&p2=info.php
(Sanan OTIN käsittelystä on jonkun verran keskusteltu, että voisiko sen kuitenkin ajatella myös kahvaksi Nykäsenkin tukemana)
Kielikorvakin taipuu helposti myötäilemään lehdissä näkyviä muotoja. Se toimittaja, joka uskaltaa kirjoittaa TÄKYN sijasta TÄYN, saa luultavasti ihmisistä ihmetteleviä katseita.
Kirjoittaisitko Samulin sukunimen Edelman vai Edelmann? Muutaman vuoden kirjaamattoman havaintoketjun muistinvaraisena laskelmana sanoisin, että enemmän se kirjoitetaan väärin, vaikka vieressä olisi levynkannen kuva toista todistamassa. Olen kyllä nähnyt sen väärin levynkannen teksteissä, en sentään etukannessa - vielä.
36. jupejus4.7.2004 klo 15:04
Mulla kielikorva ottaisi vastaan paremmin atlaksen. Niin kuin Niklaksen, Tiklaksen, samoin Pallaksen, mutta altaan ja maltaan sanoisin. Sen sijaan palkaat on korvalle outo muoto ja en osaisi sanoa noin, jos en tietäisi (siitä kun oli jo täällä kerran puhe), sanoisin kyllä palakset, sitä en tiedä miten talas taipuu - sanoisin senkin että talakset.
37. mats5.7.2004 klo 09:46
Tuo Pallas on muuten sana jota käytetään väärin esim. jossain nettitietokilpailuissa on kysytty tunturin nimeä ja vastaus oli Pallas - tietääkö joku missä on Pallas-tunturi?
38. Janne Uusitalo5.7.2004 klo 11:39
Toden totta! ATLAS, ATLAKSET. Kielipäässäni atlas on aina sijainnut samassa lokerossa armaiden ja altaiden kanssa, enkä siis osannut epäillä hetkeäkään ATLAIDEN oikeutta. Epävarmat tapaukset kyllä tarkistan aina sanakirjoista. Kiitos, Kravattimies, huomautuksesta!
39. iso S5.7.2004 klo 13:28
mats, 10 viisasta on lomalla joten saat selittää Pallas-humautuksesi. Tarkoitatko että ei löydy tunturia jonka nimi on Pallas (josta siis voisi puhua Pallas-tunturina)? Pitääkö sinun mielestäsi puhua Taivas- ja Lumikerosta vai oletko sitä mieltä että Pallastunturista ei saa käyttää lyhennettyä muotoa Pallas silloin kun tiedetään että puhutaan tunturista eikä esimerkiksi järvestä tai Citroenista? Saako puhua Rukasta, tuosta Kuusamon tunturirukasta?Minun karttani tuntee Pallastunturin. Google löytää linkkejä läjäpäin, suomeksi ja englanniksi, lyhyellä ja pitkällä muodolla. Eivät tietenkään ole virallisia todisteita, mutta esimerkkejä:
PALLASTUNTURI 2002 Klikkaa kuva suuremmaksi ja navigoi
nuolilla Takaisin Pallastunturi-sivulle,
www.muonio.fi/olympia/pallastunturi/
Metsähallitus - Customer Service - Pallastunturi Visitor Centre
The customer service points of Metsähallitus, earlier known as the Forest and Park Service, are ideal gateways to Finnish nature. They are usually situated ...
www.metsahallitus.fi/customerservice/pallastunturi /
Kalpeana he hengähtävät Pallaksen rinteessä sijaitsevalla porokämpällä ...
personal.inet.fi/luonto/ pentti.hamalainen/pallas/pallas1.html
En voi olla lainaamatta lopuksi vanhaa sanontaa: Ylläksellä yritellään, Pallaksella par... jaa, voinpa sentään!
40. J Takala5.7.2004 klo 13:36
Visamestaristahan tuo järkyttävä virhe löytyi, mutta on nyttemmin palautteen perusteella korjattu. Kysymyksessä kysyttiin muistaakseni: "Mikä on Suomen kolmanneksi korkein tunturi?" Pallastunturi oli alun perin oikeana vastauksena, koska sen nimistä paikkaa Otavan tietosanakirja tarjoaa tunturiluettelossaan Suomen kolmanneksi korkeimmaksi. Pallastunturit-hakusanan kohdalla on kuitenkin tarkemmin selostettu, mistä on kyse. Eli kyseessä on tunturiryhmä, jonka korkein huippu on Taivaskero.
41. iso S5.7.2004 klo 13:55
Vielä aiheesta ja sen viertä sivuten. Onko Ruka vaara vai tunturi? Milloin tunturi jätetään pois? Mikä ero on tunturilla ja vaaralla? Vastaan itse, niin ei tarvitse odottaa.www.koillissanomat.fi/arkisto/ yleiso0500/havaintoja/havaintoja.html
Pahimmat riman alitukset ajoittuivat viime vuoden lopulle, kun kaupunkikeskustelu oli vilkkaimmillaan. Silloin kaupunkihenkiset valtuutetut innostuivat sanailuun, jolle ei tiennyt itkeäkö vaiko nauraa.
Otetaanpa muutama "paras" tähän esimerkiksi.
"Koska Rukavaara muutettiin Rukatunturiksi, niin Kuusamon täytyy näin ollen olla kaupunki."
http://www.saunalahti.fi/~vaarujht/vaarunnimi.html
Juuri kaikkein huomattavimmilla mäillä, vuorilla ja tuntureilla on vanhastaan ollut tällaiset lyhyet tuttavalliset käyttönimet, jotka ikään kuin korostavat paikan merkitystä itsestään selvänä koskemattoman maiseman osana. Etelä-Pohjanmaalla puhutaan Lauhasta siinä kuin "Lauhavuoresta", Pohjois-Savossa vain Puijosta eikä "Puijonmäestä", Pohjois-Karjalassa Kolista eikä "Kolinvaarasta", ja Suomen korkein tunturi on Halti (saamen Háldi) eikä "Haltiatunturi".
Lapin sanoja
tunturi = puuton pyöreälakinen vuori; vaara = metsänpeittämä, suhteellisen korkea vuori
www.netti.fi/~akaskoul/lapinsan.htm
Ruka on ollut vaara, mutta kasvatettu suhteellisen korkeasta vuoresta oikeaksi vuoreksi, pyöristetty laeltaan ja hakattu puuttomaksi ja muuttunut näillä toimenpiteillä tunturiksi. Tuttavallisesti voi tulla Rukaksi nimitetyksi hän.
42. mats5.7.2004 klo 13:55
juuri näin kuin JT selosti asian. siis monikossa on muttei yksikössä. puhekieli on eriasia, siellä voi ilmaísta oleensa pallastunturilla mutta ei ole hyväksyttvä em. tietokilpailukysymyksen vastauksena.Puhekielessähän porukka käy hiihtämässä Saariselälläkin vaikka heistä vain jaksavimmat siellä todellisuudessa hiihtävät.
43. jupejus5.7.2004 klo 14:01
Taivaskero l. Himmelriikki (821 m. meren pinnasta), sanoo vuoden -51 tietosanakirja. (807 m. sanoo netti jollain sivulla, että sen verran on ajanajamat pilvet hioneet lakea).Jos kysymys on noin kuin Visamestarissa, voisi sanoa, että kysymys on väärin aseteltu, koska nimenomaan Pallastunturia omana yksinäisenä tunturina ei ole.
Pallastunturit ovat tunturijono, jossa on useita (olikohan 7 keroa). Tuntureiden nimiä sanotaan pelkillä sana-aluilla puhekielissä; Levi, Ylläs, Olos, Ounas, jne..
Levi, Pallas, Olos ja jne. ovat matkailukeskusten nimiä, jotka antavat puheisiin osviittaa.
Tunturiden nimissä on monestikin s-loppu, mistä johtuukaan? Onko Pallaksen sanan alkuperä saamenkielessä (merkitseekö jotain suurta ja komeaa; kuten ruijanpallaskin) - vai merkitseekö se sanana juontaen Athene jumalattaren liikanimestä? Kenties sanasta palas?
Pallastunturit vaihtoivat yllättäen omistajaa. Ne eivät ole enää Kittilän vaan Muonion - jos joku mielii kysy sitä tietokilpailuissaan.
44. mats5.7.2004 klo 15:08
Selitys tuohon saariselkä heittoon.Saariselkä (maastoalueena) sijaitsee Raututunturien itäpuolella aina valtakunnan rajaan saakka.
Saariselällä hiihtelevät pysyttelevät pääasiassa siis Raututuntureilla. "Taajama" sai nimensä Saariselän retkeilykeskuksen sijainnin mukaan.
45. iso S5.7.2004 klo 15:42
Pitäisiköhän lähettää vihainen nootti Maanmittauslaitokseen? Sen Karttapaikka kertoo:Tietolähde: 1:250 000 Nimistö 1998
1. Pallastunturi, iso maastokohde, Kittilä
Kartassa teksti Pallastunturi (ilman monikkoteetä) jököttää Taivaskeron päällä (Taivaskero pienemmällä) ja Kittilän raja koukkaa Taivaskeron itselleen, mutta jättää Lumikeron pääosin Muoniolle. Ei ihme että Visamestarikin harhautuu. Maanmittarit ja -mittarittaret ristikoiden taakse!
46. jupejus5.7.2004 klo 17:08
Vanhat kartat eivät kerro kaikkea, mutta valtakunnan uutiset kertoivat vuoden vaihteessa, että Pallastunturit siirtyivät Muonion puolelle. Samalla siirtyi tietojen mukaan yksi asukas. Päätöksenhän teki ministeri H.M melko sutjakkaasti, kun ei edes Kittilän 'edutastajiakaan' ollut paikalla. Alueen siirrosta on luultavasti valitettu ey:n tuomioistuimeenkin, tarkempaa en tiedä, mutta eiköhän täältä netistä tietoa löydy tuohonkin asiaan.En tiedä, varmuudella myöskään, onko Pallastunturi nykyään virallisesti kirjattuna myös ilman monikkomuotoa. Voi olla hyvinkin - tai sitten ei.
47. jupejus5.7.2004 klo 17:18
Jos noin on kuin siltä miltä kuukkeli näyttää, niin Pallastunturi olisikin iso maastokohta - niin ollen myös oikea vastaus kolmanneksi korkeimmaksi tunturiksi olisi Pallastunturi, koska ei voi olettaa, että pitäisi tietää tuon maastoalueen korkeimpien nyppylöiden nimiä.
48. mats6.7.2004 klo 10:30
Jupejus; Siis Sokostiakaan ei pidä tietää riittää että Saariselkä on x metriä (717??? joku muistikuva) korkea tunturi!!!Jos mittalaitos tosiaan on nimennyt Pallastunturiksi joukon erinimisiä keroja, jotka muodostavat yhden ylänköalueen (mielestäni Pallastunturit) niin sitten se on vain hyväksyttävä, mutta minusta tuntuu että karttoihin on merkitty näitä suuria maastokohteita siksi, että ne erilaislla hakukoneilla on helposti löydettävissä. Minulle jokainen kökkäre on oma tunturinsa oli se sitten aivi, kero, tunturi tai pää.
49. jupejus6.7.2004 klo 11:14
Täytyypä sanoa, että en Mats tiedä tuohon virallista vastausta. Tai minkä kannan (Maanmittauslaitos??- mikä taho sen määrittelee?) on asiaan ottanut. Näyttäisi siltä, että Pallastunturi - ilman sitä t-päätettä olisi virallinen muoto (postinumeroluettelokin) ja se kattaa koko Pallastunturi-alueen.
Kerojen nimet ovat asia erikseen. Niin hullulta kuin se kuulostaa tai paremmin näyttääkin, niin noin se tuntuisi olevan. Jos Pallastunturi on kolmanneksi korkein tunturi, niin on vain lisäsivistävä tieto, että tietää sen keron korkeimman nimen.
Pallastunturin alueella on osilla huipuilla kero nimenä, toisilla tunturi (esim. Sammaltunturi). Mielenkiintoinen kohde mietittäväksi, vaikka todellista totuutta en tiedä.
Kuka tohtinee kysyä Maanmittauslaitokselta, oikean tiedon ehkä saisi.
50. V-R6.7.2004 klo 11:49
Kannattaa rekisteröityä.http://kartta.nls.fi/kpa/
51. mats6.7.2004 klo 12:17
Jos nyt oikein muistan on Sammaltunturi Raattaman tien itäpuolella eikä varsinaisesti tällä Pallaksen alueella vaan sieltä kaakkoon. Olikos siinä Lommoltunturi vieressä. Molemmat ovat hiihtoreiteilläni kyllä olleet. Suastunturi sen sijaan taitaa olla Pallaksen tuntureita?
52. jupejus6.7.2004 klo 14:05
Jos se onkin sitten niin, että tunturit (Sammal-, Lommol-, Suas- jne.) ovat omia tuntereitaan ja Pallastunuri on se, jolla on useampi kero. Silloinhan asia on selvä. Hotelli on Pallastunturin juurella.
Eiköhän muillakin tuntureilla ole useampia keroja (epäilen ainakin Ounastunturia.)
Eihän Pallastunturissa ole sitten mitään ongelmaa. Pallastunturi on kolmanneksi korkein Suomenmaassa, jos mittaukset pitävät paikkansa.
53. tjn6.7.2004 klo 15:33
jupejuksen teoria saattaa liipata aika läheltä totuutta.Pallaksen vieressähän on toinen samanlainen tapaus,Ounastunturi. Sen nimistä yksittäistä "keroa" ei ole. On vain liuta "huippuja", joista korkeimman nimi on Outakka.
Tosin Ounastunturin kerot ( Pyhäkero,Rautuvaara,Pippokero,Outakka) ovat enempi hajallaan kuin Pallaksen.
Ehkäpä johonkin maailman aikaan riitti yksi nimi kuvaamaan koko kerojen klusteria.
54. Eki6.7.2004 klo 15:45
Oletteko käyneet Etnalla? Ei näytä ihan samalta kuin viitteellisissä ristikkopiirroksissa!
55. iso S6.7.2004 klo 16:10
En itse, mutta valtuutetun edustajiston välityksellä. Surkean elämäni ankeimpia väärinajoituksia: vaimo ja anoppi kävivät siellä ja Etna purkautui vasta pari kuukautta myöhemmin.Taasko piirtäjät mokaavat? Pitäisi olla just eikä melekein ja luonnollisessa koossa tietty ettei mittakaava hämäisi! Saako Etnan selkään piirtää kotilon? (sisäpuolivitsi, viittaa aikaisempiin kiihkeisiin keskusteluihin)
56. Eki6.7.2004 klo 16:15
Puhuin nimenomaan omista Etna-piirroksistani. Jos sen piirtäisi aidon näköiseksi, ei kukaan tunnistaisi Etnaa. Ahaa, idea Team Katalinille!
57. Jouni6.7.2004 klo 19:10
Löysin vanhan muistilapun, jossa oli pari selviämätöntä vihjettä:1. Paksu 3/03 s. 31:
DEKA (MONI NÄYTTELIJÄ) -> DANA
(DEKAn A oli alleviivattu)
2. Paksu 4/03 s. 30:
NIMENSÄ MUUTTANUT NÄYTTELIJÄ -> _ÄMES
(siis vastaussanan ens. oli piilokirjain)
Saanko apuja näihin näyttelijäpulmiin?
58. Eki6.7.2004 klo 19:14
Dekan nykyinen lyhenne auttaa asiaan.Ekke Hämäläinen on nykyään Hämes.
Eivät parhaasta päästä vihjeitä.
59. HooTee6.7.2004 klo 19:23
Deka = da..da:na ja Dana on yleinen näyttelijänimiOisko Ekke Hämes/Hämäläinen
60. HooTee6.7.2004 klo 19:25
Jounille tupla-apu
61. Jouni6.7.2004 klo 19:37
Äà äà ñïàñèáî áîëøîå kummallekin!
62. Jouni6.7.2004 klo 19:45
Oho, kikka kolmonen petti. Mikähän siinä on, että eilen se toimi, mutta tänään ei.Kiitos kuitenkin kummallekin avusta!
KOMMENTOI