KESKUSTELUT > RISTIKOT > RISTIKKO - VIRALLINEN ASIAPAPERI(KO)?
1795. Ristikko - virallinen asiapaperi(ko)?
kp23.7.2005 klo 20:11
Lähettäjä: kp 23.7.2005 klo 17:48Sivujuonne eräästä säikeestä:
Eki
Pitää olla ei ole sanan "pudottamista" pois.
Vaan kielitoimisto suosittelee toista muotoa, esim. virallisiin
asiakirjoihin ja sen sellaisiin.
Milloin ristikosta on tullut, niin "virallinen", etteikö kaikki sanat
kelpaa?
2. JTak23.7.2005 klo 20:16
Kyllä kaikki virheettömät sanat kelpaavat, jos ne eivät ole mauttomia tai muuten ristikoihin sopimattomia. Esimerkiksi kuullostaa ja Austraalia ovat kirjoitusvirheitä, joten niitä ei ristikkoon pidä kelpuuttaa.
3. Timppa23.7.2005 klo 20:17
Kohtahan tähän voidaan taas ottaa mukaan Agricolan käyttämät sanamuodot...:)
4. Eki23.7.2005 klo 20:20
Otit, kp, tuon kommentin liian vakavasti. Miksi kaikki pitää kärjistää?Kysymys on siitä, miten ristikkoa voi esitellä vaikka presidentille tai ristikoista ensi kertaa kiinnostuneelle. En halua esitellä vanhahtavaa tai väärää kieltä enkä sanoja tyyliin ATTA, ATAT, IKAT...
Olipa ristikko helppo tai vaikea, sen pitää olla lähestymiskelpoinen. Hyvissä ristikoissa vain kovimmat kovikset ovat tästä poikkeus.
Kysymys on siis ihan päinvastaisesta kuin virallisesta asiapaperista. Tyypillisia ristikkosanoja sisältävä ristikko se vasta on kuin virallinen ristikkoasiapaperi. Se voi kiinnostaa tuhansia sellaiseen vihkiytyneitä, mutta se hylkii välittömästi satojatuhansia.
5. kp23.7.2005 klo 20:27
EkiMistä sinä tuon tiedät? Ettei presidentti tykkäisi ihan rahvaasta ja samalla sanoista: atta atat ikat?
Ja jos ei tiedä, niin pääsisit tarkentamaan sanojen
merkitystä hänelle. -Mikä mahtava tilaisuus.
6. Eki23.7.2005 klo 20:31
kp, rahvas ja sinun fanisi eivät ole sama asia. Tavalliset ihmiset ymmärtävät paljon paremmin fakkisanattomia ristikoita. Onpa tärkeää kertoa juuri nuo sadat fakit. Hohhoijaa.
7. kp23.7.2005 klo 20:34
Mitkä (f(r)akki)sanat?-Sinähän tiedät, että niin meillä ei ole.
Kun sellaista termiäkään meillä ei ole.
8. Eki23.7.2005 klo 20:36
Ne (toisissa) ristikoissa (liian) usein esiintyvät (huononpuoleiset) sanat.
9. kp23.7.2005 klo 20:41
Toinen juttu on: kuka voi/saa sanoa, mitkä sanat ovathuonoja mitkä eivät.
Kaikki ovat lapsia, niinkuin ö sanoi. Rujoja jos jotkut ovat,
onko syy heidän, vai heidän jotka heidät hylkää?
10. JTak23.7.2005 klo 20:44
Huonoja ovat ainakin kaikki väärin kirjoitetut sanat.
11. JTak23.7.2005 klo 20:44
Vai pitäisikö olla väärinkirjoitetut? :)
12. Seija23.7.2005 klo 20:45
Huonoja valintoja ovat sellaiset sanat, joita ei tavallisen elämän ympyröissä esiinny muualla kuin ristisanatehtävissä.
13. Eki23.7.2005 klo 20:47
Sanojen tunnettuus on helposti tutkittavissa, mutta kyllä niistä näppituntumalla jo tarpeeksi varman listan saa, jos muutama viisas päänsä yhteen lyö. Ja niin ovat Sanasepot lyöneetkin.Se, mitä sanoja ihmisille pitäisi opettaa, ei saisi olla kiinni siitä, miten helposti ne ujuttautuvat ristikoihin.
Mitään järkeä tai yhtenäisyyttä ei siinä "helppojen ristikkosanojen" listassa ole.
14. kp23.7.2005 klo 20:49
Ei ne ole väärinkirjoitetut. Ne ovat olleet silloin (myös nyt)puhuttua kieltä.
-Kielitoimisto suosittelee, että tämä on parempi muoto
sanasta. Ei muuta.
15. Eki23.7.2005 klo 20:50
Siis mikä tekee hyväsanaisesta ristikosta "virallisen" (lausu halveksuen)?
16. kp23.7.2005 klo 21:00
Siis mikä tekee hyväsanaisesta ristikosta "virallisen"?Se, ettei siihen sopisi, kuin jostain sanasta muuta muotoja kuin kielitoimiston parempi: tai pitää olla.
Nämä muodot, kirjeisiin ja presidentille osoitettuun viestiin.
-Kyllä Eki presidentille kelpaa se tavallnen ristikko ihan hyvin, kuin se "kruusattukin".
17. kp23.7.2005 klo 21:02
Tai voihan olla, että "kansanristikot" ovat sitten omaaluokkaansa.
18. Eki23.7.2005 klo 21:03
Hyväsanainen ristikko ei ole "kruusattu".Ristikon ja kirjeen ymmärrettävyys ei ole sama asia.
19. kp23.7.2005 klo 21:11
En nyt ymmärrä ollenkaan.Suomalaisille laaditaan ristkoita ja kuitenkaan kieli ei kelpaa?
-Olkoon sanat puhekieltä kirjakieltä murretta, ristikon niistä
saa aikaiseksi. -Kuka helpommin kuka vaikeamman tien
kautta. -Ristikoita ne ovat kumpainenkin. -No kansa ostamalla jompaa kumpaa ristikkomuotoa päättää lopullisesti
niiden hyvyyden tai paremmuuden. -Tyytykäämme siihen.
20. JTak23.7.2005 klo 21:14
Eli Antti Tuisku on kp:n mielestä loistoartisti, koska hänen levynsä myyvät hyvin?
21. Eki23.7.2005 klo 21:16
Sadat sanat kuten nuo ATAT ja IKAT eivät ole puhekieltä tai muutakaan vaan helppoja ratkaisuja laatijalle.Antaa kansan valita, kyllä se minulle sopii, mutta ei kukaan omita "kansanristikoita" itsellemme, koska siitä ei ole mitään todisteita. Vai onko?
22. ö23.7.2005 klo 21:18
Mitä tarkoitit Eki lauseella"Ristikon ja kirjeen ymmärrettävyys ei ole sama asia."?
23. kp23.7.2005 klo 21:21
En puhunut teidän (fakkisanoistanne), vaan kielitoimistonhuonoista sanamuodoista.
Tehän nähtävästi hyväksytte sen parempi: pitää olla:
muodon.
24. Eki23.7.2005 klo 21:24
ö, jos pressalle kirjoittaa murteella tai muuten oudoin sanoin, hän varmaan yrittää ymmärtää, mutta jos hänelle antaa vaikeaselkoisen ristikon, hän tuskin alkaa selvittää sen kaikkia saloja.kp, nyt puhutaan kuitenkin siitä, millaisiksi ristikot näillä rajoituksilla ja vapauksilla muodostuvat, ei millään muulla ole väliä.
25. ö23.7.2005 klo 21:30
Epäilemättä Tarjamme ottaisi ilolla vastaan myös kp:n ristikon.
26. Eki23.7.2005 klo 21:37
Tuolla chatissa kun kysyttiin, yhtäkkiä muistin, että minä tein vuonna 2000 yhteen Tarjan isoon mainokseen hyvänkokoisen ristikon. Minähän olen perskules presidentintekijä.
27. ö23.7.2005 klo 21:46
Minä perskules olen presidentintekijä mitä vähimmässä määrin. Olen aina äänestänytkin väärää hevosta.
28. kari kämäräinen23.7.2005 klo 23:39
kp:On se kyllä hyvä, että sinä tiedät miten ristikoita pitää oikeasti tehdä. Kaikkia sanoja kyättäen. Jopa viäriäkin.Se kyllä helpottaa meidän laatijoiden taakkaa suunnattomasti!
29. Eki24.7.2005 klo 01:09
Siitä uusi verbin perusmuoto ristikkoon: kyättää. Kyätetty on, voi kyättää!
30. kp24.7.2005 klo 09:18
KariIhmeesti nuo on mennyt kaupaksi.
Ja Eki luullakseni tietää, etten ole niin tosissani, kuin annan
ymmärtää. -Vai mitä?
31. kp24.7.2005 klo 09:21
"On se kyllä hyvä, että sinä tiedät miten ristikoita pitää oikeasti tehdä. Kaikkia sanoja kyättäen. Jopa viäriäkin"Ei ole vääriä, ehkä vanhahtavia muotoja, muttei
vääriä.
32. Antti Viitamäki24.7.2005 klo 09:55
Loputtoman tylsäksi käy tuo argumentti että "ihmeen hyvin käyvät kaupaksi". On niin perin juurin rakentamatonta, kun keskustelu loppuu aina siihen.Ihmiset ostavat paljon muutakin sellaista, joka ei välttämättä ole "parasta laatua". Ei se silti - ainakaan minun mielestäni - tarkoita sitä, etteikö parhaaseen laatuun kannata pyrkiä.
Olen saanut omistakin ristikoista positiivista palautetta - ja tuntuu siltä että Eki ostaa kyllä kaiken sen (vähän) mitä ennätän laatimaan, mutta en ikinä voisi kuvitella jääväni sellaisen harhakuvitelman valtaan etteikö ristikoissani olisi kehittämisen varaa. Päinvastoin, paljon onkin.
Ehkä juuri siksi tuntuu niin tavattoman kurjalta, kun keskustelu, joka loppujen lopuksi on nimenomaan laatukeskustelua, muuttuu täysin laaduttomaksi tuollaisen "markkinavoimat jyllää ja raha määrää" -höpötyksen takia.
Mitä hittoa siitä, että joku saa aikaan korkeamman tornin kuin joku toinen, kun asukkaat eivät kuitenkaan jaksa kiivetä huipulle? Ja jos materiaali on heikkoa, mahtaako heidän edes kannattaa kiivetä? Luhistuu vielä koko roska.
33. kp24.7.2005 klo 10:12
Miksi keskustelu muuttuu lopuksi sellaiseksi, kuin muuttuu?
- Te alatte toitottaa, että te laaditte oikeita ristikoita.
- Ristikoista ei ole enää kysymys, vaan "valta-asemasta".
- Kysyin joskus; Kenellä on oikeus/valta sanoa, että jonkun
ristikot ovat vääriä tai oikeita? -Onko vastaus niin itsestään
selvä, ettei siihen voi vastata. -Eki sanoi: ettei "kansanristi-
koita" voi omia kukaan itselleen. -Oletan, ettette tekään
ala "poliiseiksi" sanomaan vastausta tuolle kysymykselleni.
-Kun se vastaus kuuluu kansalle.
Antti.
Ei kukaan kiellä Ekiä tekemään vahvempaa ja parempaa
tornia, kuin minä. - Kunhan hänelle olisi, niitä rakennuskiviä
tarpeeksi. -Tuolla menettelyllä Eki tietoisesti suorittaa
valtavaa haaskuuta.
34. JTak24.7.2005 klo 10:19
kp ilmeisesti laatii huomattavasti isompia ristikoita, kun muut, jos pelkät nykykielen sanat eivät riitä ruudukkoa täyttämään. Pitää turvautua käytöstä poistetuihin ja väärinkirjoitettuihinkin sanoihin.
35. Eki24.7.2005 klo 10:32
kp: "Ja Eki luullakseni tietää, etten ole niin tosissani, kuin annan ymmärtää. -Vai mitä?"Niin, kyllä siviili-kp ja julkis-kp ovat aika erilaisia. Mutta mitä kp tänne kirjoittaa, se on oikeus ottaa tosissaan.
Tässä jostain syystä vedotaan ristikkolehtien myyntiin. Suurin osa ratkottavista ristikoista on kuitenkin sanoma- ja aikakauslehdissä. Niistä on tutkimus vasta alkamassa.
Entäpä ristikkolehdet? Tästä jo kerran kirjoitinkin.
Esim. Apu-ristikoita on varmaan tilattu enemmän kuin mitään muuta ristikkolehteä myydään lehtipisteistä. Myyntitilastot eivät siis kerro paljonkaan lehtien levikeistä. Rautakirjan tilastossa näkyy markkamääräinen myynti kuukaudessa. Siis Krypto Pelikaanin pääsy viidenneksi yhdessä vaiheessa oli huikea suoritus kuukausilehtiin verrattuna.
Myyntimääriin vaikuttaa myös mm. nk. lehtipistepeitto. Moni ristikkolehti saa heti ilmestyessään paremman peiton kuin joku vanha lehti (eli enemmän myyntipaikkoja ja isomman jakelun). Rautakirjan motiivit asiassa voivat olla moninaiset. Miksi he esim. julkaisevat päätoimittajattomien ristikkolehtien - jotka ovat olleet oikeudessa ja tuomittu uudelleenjulkaisuista - lehtiä edelleen runsain määrin?
Mikä on yksittäisen laatijan vaikutus lehden myynnissä, ylös tai alaspäin? Jos lehdessä on sekä vanhantoistoristikoita että orpojenhylkimisristikoita (melkein kaikissa on molempia, enemmän tai vähemmän), mikä painaa kuinkakin paljon?
Edelleenkin väitän, että vanhantoistoristikot ovat tietyn ristikkokansan (vähemmistö) ristikoita ja orpojenhylkimisristikot ovat suuren kansan (enemmistö) ristikoita, siis "kansanristikoita". Väitän sitä vain siksi, että sinä, kp, omit ne ainakin väärin argumentein.
”Te alatte toitottaa, että te laaditte oikeita ristikoita.” Jos tuntuu siltä, se tuntuu siltä, mutta emme me kyllä sitä toitota. Me yritämme vastata sinun väitteisiisi, jotka eivät istu yhtään omiin ajatuksiimme.
kp: "Ei kukaan kiellä Ekiä tekemään vahvempaa ja parempaa tornia, kuin minä. - Kunhan hänelle olisi, niitä rakennuskiviä tarpeeksi. -Tuolla menettelyllä Eki tietoisesti suorittaa valtavaa haaskuuta."
Sanon vielä kerran: verratkaa niitä ristikoita älkääkä haaskatko enää aikaanne lukemalla näitä jaarituksia! Tykätkää ihan kummanlaisista haluatte.
Piste.
36. kp24.7.2005 klo 10:39
Niin, olemme kuin öljy ja vesi.-Yhdessä, mutta ah, niin erossa.
37. Eki24.7.2005 klo 10:49
Kappas, tippa öljyä tosiaan taisi tipahtaa isoon tynnyriin?
38. kp24.7.2005 klo 10:58
Kappas kun omitte vesielementin, hyvä niin, minulle jäiöljy? -Kumpaa tarvitaan enemmän maailmassa öljyä vai
vettä?
-Karkeasti sanoen yhtä paljon? -Siksi meidän on sulatettava
toistemme heikkoudet ja vahvuudet.
39. Eki24.7.2005 klo 11:19
Valitettavasti muiden ristikonlaatijoiden ei tarvitse sulattaa kp:ltä yhtään mitään.Ei, nyt olin väärässä, on tässä kieltämättä viime aikoina tarvinnut sulattaa kaikenlaista ;)
Mutta se on kehittänyt jotain muuta kuin ristikoita.
Viime aikojen tehokkain kommentti on tullut yllättäen V-R:ltä. Olen nimittäin alkanut käyttää OLAV-sanan vihjeenä yleensä jotain muuta kuin kuningasta.
En tiedä, mikä muihin onvaikuttanut, puhun vain omasta puolestani.
40. Libero24.7.2005 klo 17:26
kp 24.7.2005 klo 9.21:"Ei ole vääriä, ehkä vanhahtavia muotoja, muttei vääriä."
eki 24.7.2005 klo 10.32:
"Sanon vielä kerran: verratkaa niitä ristikoita älkääkä haaskatko enää aikaanne lukemalla näitä jaarituksia!"
Haaskaan mieluummin aikaani lukemalla näitä jaarituksia kuin ottamalla vertailuun kansantaiteilija kp:n laatimia ristikoita. Kun kp on vahvasti sitä mieltä, ettei "vääriä" sanoja ole olemassa, se kertoo (k)ammottavan suuresta ajatustenvälisestä kuilusta.
Kannatti haaskata aikaansa myös ORPOJENHYLKIMISRISTIKON takia!
KOMMENTOI