KESKUSTELUT > RISTIKOT > UUSIA VIHJEITÄ?
179. Uusia vihjeitä?
ile26.6.2003 klo 20:20
Iltasanomissa kerrotaan tänään Marko Björsin saamista 260 euron ylinopeussakoista. Ratsumestari Björs on kaahannut autollaan 40 kilkometriä tunnissa ylinopeutta Heinolassa. Syyksi hän kertoo sen, että koska hän on asunut jonkin aikaa Tanskassa ei hän tunne suomalaisia moottoriteitä eikä huomaa nopeusrajoitusten muutoksia. Voiko tästä nyt tehdä johtopäätöksen, että MARKO BJÖRSIN VAIVA -> VAUHTISOKEUS?
2. Antti Viitamäki27.6.2003 klo 11:10
Huikea ajatuksen kaari. Mahtaisiko ratkoja olla iloinen moisesta vihje/sana-parista? Ehkä, jos olisi juuri hetkeä aikaisemmin lukenut jutun samaisesta lehdestä - mutta muuten...? Enpä usko, varsinkin kun vauhtisokeudellataidetaan vielä normaalipuheessa tarkoittaa hieman toista asiaa.
Viestiisi viitaten, voisiko esim. raitiovaunu mennä 40 "kilkometriä" tunnissa? ;-)
3. Eki27.6.2003 klo 11:21
Ratkojien viesteissä eniten halutaan pois urheiluaiheisia, kevyttä musiikkia ja juorupalstojen pintaliitäjiin liittyviä vihjeitä, jälkimmäisiä kahta ehkä siksi, että tietokirjoista niitä ei meinaa löytää. Silti me laatijat niitä(kin) käytämme.Mutta kyllä ilen vihje on liian spesifinen, ellei siitä kehkeydy tasavallan ykköspuheenaihetta. Eikä kyllä kehkeydy. Tapani Kansan kaahausharrastus ehkä on riittävän tunnettu vihjeisiinkin, kun siitä vitsaillaankin joka paikassa.
4. OSui27.6.2003 klo 13:17
Niinpä, ainoa mahdollinen paikka tuollaiselle on Uutisristikko. Siinähän on mahdollista ja suotavaa käyttää aiheita ja vihjeitä, mitkä eivät elä huomiseen.Muuten: lainkuuliainen henkilö ei aja 40:n ylinopeutta sen vuoksi, että nopeusrajoitus tippuu 20:llä! Tässä tarkoitan todella lainkuuliaista, en tavanomaista autoilijaa, joka ajaa mittarin mukaista kympin ylitystä, enkä taktikkoa, joka ottaa huomioon mittarivirheen ja pyrkii ajamaan niin, että alittaa niukasti joko joko juuri puuttumiskynnyksen tai niukasti rikesakkorajan.
5. Kauko27.6.2003 klo 13:52
Onko Marko vauhtisokean lisäksi sadekuuro?
6. Just27.6.2003 klo 15:57
Mielestäni laatijan on oltava aika tarkkana henkilöiden/julkkisten nimien käytössä. Joku ratkoja tuntee paljon urheilijoita, mutta missituntemus jää Armi Kuuselaan ja Anne Pohtamoon tai päinvastoin. Joku tietää tarkalleen, kuka on Petri Tiili, Johanna Pakonen ei taas kerro hänelle mitään tai päinvastoin.Joka alalla on sentään sellaisia kärkinimiä, joihin törmää väkisin mediassa, halusi tai ei, niiden käyttö ei niin hirvitä.
Tunnustan, kysyin vaimolta tangokuningattaren nimeä, itse en olisi tiennyt. Niin että tämmöinenkin laatija on.
7. ile27.6.2003 klo 16:00
No joo, en minä ihan tosissani ollut tämän palstan avaukseni kanssa. Ajattelin ensin, että Marko kärsii kilpirauhasen vajaatoiminnasta, kun hän ei näe niitä kilpiä, mutta päädyin sitten tuohon vauhtisokeuteen. Mutta vitsimielellä olin liikkeellä. Kilkon huomasin vasta nyt vaikka olenkin tekstin pariin otteeseen lukenut. Jonkinlainen lukkihäiriökohtaus lienee syynä.
Olen muuten huomannut, että näissä viesteissä esiintyvistä ylimääräisistä kirjaimista ja oikeinkirjoitusvirheistä saa usein piikittelyä palautteeksi. Taitaa olla sanasepoilla sukuvikana tällainen vinoilu. Hyvä niin.
8. Just27.6.2003 klo 16:50
ile, vitsimielellä aloitettu keskustelu saattaa joskus vakavoitua rakentavaksikin. Hyvä niin. Tai päinvastoin.Hyvä niinkin!
9. Antti Viitamäki27.6.2003 klo 16:52
Kenoilua lienee luvassa aina, jos moka sattuu olemaan jollain tavalla hassunkuuloinen tai sanaleikkiin inspiroiva. Liekö kilko ihan sitä tai tätä, mutta minkä krijoitin sen krijoitin... :-)
10. Eki27.6.2003 klo 17:39
Se risoo itseä ihan yhtä lailla, vaikkei kukaan irvailisikaan, jos tulee typeriä kirjoitusvirheitä tai kömpelyyksiä jätettyä. Vaikka oikolukisi, silti niitä jää.
11. OSui27.6.2003 klo 22:02
Minullakin on usein hampaat irvessä. Rasitteena sattuu olemaan puoliautomaattinen oikolukusilmä, joka poimii aa-nelosestakin ainoan virheen kertamulkaisulla. Valitettavasti se toimii vain muiden teksteissä. Siksi omiinikin jää harmittavan usein erinäisiä mokia. Typilinen virhe on puutuva merki kaksoiskirjaimisa, kun näppäimistöstä ei löydy toista samanlaista. Ei kun vanhan kestävyys ei riitä lyödä kahdesti riittävällä voimalla samaan paikkaan.Noista erikoisalojen julkkiksista: vanha kunnon sääntö on se, että henkilö ei ole hyvä, ellei nimi ole todella yleisesti tunnettu ja/tai hakuteoksista helposti löytyvä. Esimerkiksi taannoin mainittu Kaarle Martel(l) ei ole hyvä, kun nimeä pitää etsiä tietosanakirjasta paikkakunnan Poitiers kohdalta.
Jos nimi on tietyllä alalla hyvin tunnettu, mutta ala ei ole koko kansan harrastama, niin tämän alan julkkuja ei pitäsi sijoittaa missään nimessä samaan aukioon. Mielellään ei useita samaan ristikkoonkaan, ellei sitä julkaista kyseisen alan erikoislehdessä.
Sama koskee muitakin rajallisen piirin hyvin tuntemia sanoja. Tämä ei ole mikään laki, vaan oma mielipiteeni. Kuka uskaltaa olla eri mieltä?
12. Ani27.6.2003 klo 22:49
Minä kyllä uskaltaisin, olen rohkea tyttö, mutta ei ole halua, kun puhut asiaa.Terveisiä maalta, kyllä kaipasin näitä sivuja ja tätä porukkaa!
13. AKu27.6.2003 klo 23:06
Kuma juttu tuo ylinopeus, laatijat tuntuvat saavan siitävaikka mitä. Lyhyestihän se on:vauhtisokeudesta:
ylinopeussakko.
14. jupejus27.6.2003 klo 23:56
Vauhtisokeutta voi esiintyä hyvinkin matalissa nopeuksissa. Esimerkiksi risteystä lähestyttäessä ei osaa sovittaa tilanteeseen sopivaa ajonopeutta, vaan risteys menee ns. ylipitkäksi - niin sen sanotaan johtuvan vauhtisokeudesta.
15. Antti Viitamäki28.6.2003 klo 12:48
Kerrotaan tarinaa eräästä kilpa-autoilijasta, joka auttoi testaamaan maailman nopeimpia autoja Utahin hiekka-aavikolla. Rakettimoottoreilla varustetut vempeleet kiihtyivät jopa reilun tuhannen kilometrin tuntinopeuksiin, ja ne pysäytettiin drag-racingin tapaan jarruvarjoilla.Koska ympärillä oli silmänkantamattomiin tasaista maata, kilpa-autoilija ei erään jarrutuksen jälkeen tajunnut auton olevan vielä liikkeessä, kun hän astui ulos. Vauhdin hiipuminen 1000 km/h:sta alle 100 km/h:iin tuntui kaverista varmaan jo enemmän kuin pysähtymiseltä - mutta kun jalka kosketti maata, miehestä tuli hyvin kiireisen näköistä hakkelusta.
Liekö juttu totta, en ole tullut tarkistaneeksi. Tuntuu uskomattomalta, ettei kuski ole tajunnut ilmavirrasta auton olevan vielä liikkeessä - toisaalta tuollaisten kiihdytysten g-voimat saavat varmaan helpostikin tokkuraiseksi...
Että sen sortin vauhtisokeutta.
16. Hessu30.6.2003 klo 18:28
OSui: Katsoin neljästä eri tietosanakirjasta, ja Kaarle Martel kyllä löytyi kaikista ihan Kaarlen kohdalta. Hän on sentään Euroopan historian (erikoisala?) merkittävimpiä hahmoja, Pipin Pienen isä ja Kaarle Suuren isoisä. Aika tylyä mennä sanomaan näitä herroja huonoiksi ristikkosanoiksi ja käyttää sitten tangokuninkaita. :-)
17. OSui30.6.2003 klo 19:26
Oikeassa olet, löytyy minunkin kirjoistani. Itse tarjosin muistinvaraisesti Martel(l)in tulkinnaksi vasaraa, mitä kukaan ranskantaitoinen ei vahvistanut. Otavan Tietosanakirja vahvisti mielikuvan oikeaksi. Minä tollo en tajunnut, että se on lisänimi eikä sukunimi. Olisi pitänyt, kun kerran kyseessä on erinomaisen käänteentekevän tapahtuman keskeinen henkilö.
18. Hui hai8.7.2003 klo 13:31
OSui kirjoitti"Jos nimi on tietyllä alalla hyvin tunnettu, mutta ala ei ole koko kansan harrastama, niin tämän alan julkkuja ei pitäsi sijoittaa missään nimessä samaan aukioon. Mielellään ei useita samaan ristikkoonkaan, ellei sitä julkaista kyseisen alan erikoislehdessä.
Sama koskee muitakin rajallisen piirin hyvin tuntemia sanoja. Tämä ei ole mikään laki, vaan oma mielipiteeni."
Mielipide on hyvä, mutta mielestäni ristikoiden suola on nimen omaan jatkuvasti uudistuva sanavarasto, jossa tuodaan uusia sanoja ja vihjeitä ehdolle kaiken aikaa ja samalla poistetaan vanhoja 'fakkiutuneita' sanoja käytöstä.
Ainoa tapa tuoda esille näitä sanoja on käyttää juuri tuollaisia ' vain rajallisen piirin hyvin tuntemia sanoja' ja jättää ratkojien palautteen ja (rakentavan) kritiikin varaan oliko päätös onnistunut. Sillä onhan selvää, että rajanveto sen välillä mikä kuuluu vain erikoisalan asiantuntijoiden ja yleissivistykseen kuuluvan yleistiedon välillä täysin mahdotonta. Mutta on selvää, että se veteen piirretty raja on olemassa.
Siksipä toiveeni onkin, että laatijat käyttäkööt lähes mitä sanastoa tahansa, jonka hyväksi havaitsevat. Ilman jatkuvaa (rohkeaakin) kokeilua ristikot näivettyvät.
Ja ratkojille toiveeni on:'Antakaa palautetta' Ei vain tyylin tämä oli hyvä/huono vaan mikä on hyvää, mikä miellytti ja mikä on sellaista ettei sitä toiste tarvitse ristikossa käyttää.
Innovatiivisten ja oivaltavien ristikoiden puolesta.
Hui hai
19. terok8.7.2003 klo 14:05
On totta, että parhaimmillaan ristikko on sanavarastoa laajentava tekijä, ja uusien sanojen tuominen tehtäviin ylläpitää omalta osaltaan kielen rikkautta, mutta OSuin pointti taisi olla se, että jos 'outoja' sanoja tunkee liikaa samaan ristikkoon, muuttuu ratkominen mahdottomaksi, eikä tämä taas palvele mitään tarkoitusta. Tästä olen ratkojana OSuin kanssa täsmälleen samaa mieltä.
20. OSui8.7.2003 klo 15:21
Sekä Hui hai että terok ovat oikeassa, koska eivät ole kanssani eri mieltä...Terok täsmensi sen, minkä Hui hain jätti sanomatta (koska olin sen jo sanonut?). Tuskin kirjastotäti (?) tarkoitti, että ristikko on mukavan innovatiivinen, jos nippu samansukuisia erikoissanoja ängetään tahallaan samaan nurkkaan.
Oletetaan, että satunnainen laatija matkustaa Indonesian vidakon vasempaan takanurkkaan ja kyselee siellä, mitä nimitystä alkuasukkaat käyttävät mistäkin Hulabaloo-joen sivuhaarasta. Nimet sattuvat olemaan niin yhteensopivia, että ne voi sijoittaa ristikon kulmaan maantieteellisesti oikeassa järjestyksessä. Upeaa, mahtavaa! Ristikon nimeksi tai teemalauseeksi vielä vinkki, mihin matkustamalla kuka tahansa voi tarkistaa tiedot. Mikäs sen hienompaa ja sivistävämpää - paitsi että mitä ihmeen merkitystä tuon tiedon jakamisella kaikelle ristikkokansalle on? Ei historiankirjoissakaan kaikkea kerrota, niihin pyritään seulomaan oleellinen tieto.
Näiden erikoissanojen käytössä on mielestäni (ainakin) neljä eri tilannetta.
1. Laatija käyttää tietämäänsä tai ties mistä kaivamaansa sanaa "pelastusveneenä", kun joutuu pulaan. Tilanteen yleensä tunnistaa, siinä haiskahtaa laiskuus. Parempi olisi ainakin yrittää muuttaa lähitienoon muita sanoja, jolloin voisi syntyä ihmisystävällisempi ratkaisu.
2. Laatija haluaa diivailla tiedoillaan ja tunkee suurta vaivaa nähden ristikkoon läjäpäin sivistyssanoja ja muita sinänsä laadukkaita erikoisuuksia. No, minkäs sille voi, jotkut ihmiset ovat kerta kaikkiaan hienompia kuin me muut. Keskiverto asiakas saattaa vaihtaa yhtiötä, jos koko ristikkolehti on täynnä nenänvartta pitkin katselua.
3. Hillityn hallittu erikoisten sanojen käyttö. Osa voi olla sattuman satoa, osa tarkoituksellista sivistystyötä.
4. Erikoisten sanojen välttäminen. Tämä on aliarvostettu taito. Laatijalle saattaa olla hyvin valaiseva kokemus, jos pääsee seuraamaan aloittelijan ratkontaa. Sellaiselle pitää tehdä mahdollisimman tasainen polku. Helponkin ristikon voi tehdä siististi, jos osaa.
Ei maha mittää, arvostan eniten kolmos- ja neloslaatua.
21. Hui hai8.7.2003 klo 15:38
Jotta asia tulisi selväksi, sanotaan nyt että yllä oleva OSuin kommentti on kutakuinkin yhteneväinen oman mielipiteeni kanssa.On hyvä, että uudissanoja kokeillaan.
On huono, että uudissanoja kokeillaan kritiikittömästi.
On huono, että ristikossa on vain uudissanoja/erikoissanoja
Ei välttämättä ole pahaksi , ettei joka ristikossa kokeilla rajoja
On pahaksi, ettei rajoja kokeilla lainkaan.
Näillä täsmennyksillä kirjastotäti toivottaa kaikille hyvää kesää.
KOMMENTOI