KESKUSTELUT > RISTIKOT > LAATIJAT VS. RATKOJAT
1782. Laatijat vs. ratkojat
ö20.7.2005 klo 15:24
Meitä on tällä palstalla monenlaisia kirjoittajia. Laatijoilla on taipumusta suhtautua asioihin vakavammin kun taas monet ratkojat ovat vain pitämässä hauskaa. Pieni provosointi kuuluu mielestäni joskus asiaan. Siten keskustelusta tulee elävämpää.2. Eki20.7.2005 klo 15:31
Mitä h****ttiä, ratkojathan ne vakavammin asioihin suhtautuvat! Me laatijat täällä hauskaa pidetään.
3. Titta20.7.2005 klo 15:36
Tätä ratkojaa ainakin on käsketty pitämään turpansa kii. Laatijat saa sanoa mitä vaan...
4. ö20.7.2005 klo 15:37
Nyt kyllä pomppas! Ekikin ottaa joskus asiat niin tosissaan että.
5. Eki20.7.2005 klo 15:38
Minua on väitetty inpulsiiviseksi, mutta ulospäin suuntautuneena (vatsa ainakin) väittäisin olevani outpulsiivinen.
6. iso S20.7.2005 klo 15:51
Titta on sen verran astunut laatijoiden reviirille, että saa sanoa jotain pientä pyöreää.Joskus tekis, toisinaan sitten taas ei. Minä olen saanut joskus pyyhkeitä siitä että jutussa ei ollut päätä eikä häntää. Silloin saattoi olla kirjoitusvuorossa hauskaapitävä ratkojaminäni ja laatijaminä oli syömässä närästyslääkkeitä.
Jos outpulsiivisuus ei lopu kertarykäisyllä, niin voi kokeilla Tannoponia tai Imodiumia.
7. ö20.7.2005 klo 15:52
Se kirjoitetaan Eki impulsiivinen.
8. iso S20.7.2005 klo 15:57
Tosikko! Ookkonää Oulusta, ookkonää laatija? :)
9. ö20.7.2005 klo 15:59
Ekin jutussa ei ollut päätä vaan pelkkää häntää!
10. Libero20.7.2005 klo 16:15
Tuntuu epäreilulta, kun laatijat automatically ovat myös ratkojia ja ratkojat ovat VAIN asiakkaita. Tästä tulikin hirmuinen identiteettikriisi.
11. Eki20.7.2005 klo 16:16
ö, eräs "rakas" "ystäväni" nimesi minut eilen inpulsiiviseksi.Vai matkitko minun toista "rakasta" "ystävääni"?
12. Ratkojamummo20.7.2005 klo 16:33
Jokapäiväisiin herkkiin ja nautinnollisimpiin hetkiin kuuluuvierailu näillä saiteilla. Kun olen nauranyt ja hykertänyt
itseni (vatsani) ihan kipeäksi ja mieleni iloisaksi, jatkan hyvää
oloani ratkomalla laadukkaita ristikoita. Eiväthän ne kaikki
niin vain ratkea heti siitä paikasta, joten kaikkinaista iloa
riittää pitemmällekin ajanjaksolle. Kyllä Kovikset yms. sitten
raastavat loput naurut ja jää vain syvä ihailu laatijoita koh-
ja suuri kunnioitus niitä ratkojia kohtaan, jotka nämä ovat
selvittäneet.
Mitä hauskaa huomenna on luvassa ?
13. Ö20.7.2005 klo 17:28
Älä rupea mulle vintturoimaan Eki! Avasin tämänkin säikeen hyvän hyvyyttäni kiinnittääkseni huomiota siihen, että kovin erilaiselta pohjalta täällä kukin ponnistaa. Ja katso nyt mitä siitä tuli!Ainoa joka ymmärsi minua oli Ratkojamummo.
14. tonimikael20.7.2005 klo 17:31
ö:Ekillä tuntuu olevan kummallinen huumorintaju(ttomuus). Koita ymmärtää.
15. jupejus20.7.2005 klo 17:38
Mummot ovatkin hyviä ymmärtämään. Niillä onkin elämän kokemusta ja filosofiaa. Mistä tuleekin mieleen nykyisin usein toistettu sanonta; eteenpäin, sanoi mummo lumihangessa.
Eteenpäin on myös elävän mieli ja sitä mukaa ratkojatkin yleisesti ottaen kehittyvät ja vaativat yhä visaisempaa. Olisiko sitten suotavaa, että ratkojien pitäisi olla visapäisempiä, että ne eivät kehittyisi liian nopeasti.
16. Eki20.7.2005 klo 17:48
iso ö, en tiedä, pitäisikö pyytää anteeksi vai jatkaa huumorilinjalla ;(
17. ö20.7.2005 klo 18:18
Keskustella nyt tällaisella keskinkertaisen ratkojan pätevyydellä itsensä ristikkokunkku Vuokilan kanssa ;(
18. ö20.7.2005 klo 18:31
Nyt kun olen purkanut alemmuudentuntojani, käyn uuteen hyökkäykseen. Sakke ei ole vastannut kysymykseeni, miten V-R:n henkilöllisyys ja stoori on saatu selville. Onko minunkin nimeni ylläpidon tiedossa? Onko minun pelättävä, että Pelikaanit lakkaavat tulemasta, jos sanon poikkipuolisen sanan?
19. Ylläpito20.7.2005 klo 18:35
Sakke ei ole paikalla vastaamassa. Kukaan ei ole vaarassa, mutta emme mielellämme kerro V-R-asiasta enempää. Ylläpidolla ei ole mitään tietojenkeruukampanjaa menossa. Pidetään hauskaa, vaikka anonyymeina!
20. kp20.7.2005 klo 18:48
Laatijat voidaan rinnastaa myyjiin ja aina on opetettu, ettäasiakas (ratkoja) on oikeassa.
-Miten tästä nyt saatiin "kissa ja koira" leikki?
21. ö20.7.2005 klo 18:53
Älä innostu kp. Ei tässä sen kummempaa. Olen ollut tänään poissa tolaltani kun en saanut yöllä nukuttua silmällistäkään.
22. kp20.7.2005 klo 19:06
öKokeleipa ristikon ratkomista.
- Minun ristikoita. Olet untenmailla nopeammin kuin voit
tajuatkaan. -Ovat yhtä hyviä kuulemma, kuin kymmenen
unipilleriä. -Suosittelen.
23. kp20.7.2005 klo 19:08
Voit sanan voi pudottaa pois.Se on ravaa, eikä liity mitenkään tähän.
24. kp20.7.2005 klo 19:10
ei ravaa, vaan rasvaa.
25. kp20.7.2005 klo 19:14
-Suosittelen. Niitä ristikoita, enkä unipillereitä.-Ainakaan kymmentä.
26. kp20.7.2005 klo 19:26
Ei ollut tuulesta temmattu, nimittäin se, että ristikkoni onunilääkettä. -Hyvää sellaista. (sukulainen saa hyvät unet).
Toinen juttu onkin sitten se, pitääkö siitä riemastua vai
suuttua.
Toisaalta sanotaan: että kun unettomuus vaivaa, pitäisi
ottaa unilukemiseksi kirja, jota ei ymmärrä.
27. jupejus20.7.2005 klo 19:55
Nyt sai kyllä kp nauramaan mainoslauseellaan ;)
28. kp20.7.2005 klo 20:00
Jos ei mitään muuta hyvää ristikoissani ole, niin saapaihmiset untenmaille.
-Tiedättekö, että liian paljon immeisistä kärsii unettomuudesta.
29. kp20.7.2005 klo 20:02
Lehden kanteen:Sisältää uniristikoita, älä katso nyt, katso kotona.
30. jupejus20.7.2005 klo 20:29
Unettomuudesta kärsitään paljon, mutta vielä enemmän ehkä kärsitään unitablettien vaikutuksesta ja niiden riippuvuudesta ja niiden aiheuttamista jälimielialoista, puhumattakaan, jos niiden käyttöön vielä lisätään lisävahvistuksia - kuten alkoholi.Pahin mahdollinen tilanne on, jos vuorotellen nukutaan pillereiden voimalla ja tehdään työt pitkissä työrupeamissa piristeiden avulla.
Riippuvuus on kavala ja muuttuu kamalaksikin. Voisi luulla, että kirjoitetaan liiankin herkästi reseptejä unilääkkeille. Tosin jatkuvalla unettomuudellakin on haittapuolensa. Toisaalta, ihminen kyllä ajan kanssa nukkuu. Se vie aikaa, jos unensaannista kärsii, mutta sillä estää lääkkeiden riippuvuuden.
Siinä mielessä sanaristikot ovat oiva apu, ken niillä unen saa. Tosin joskus huomannut, että ei malta nukkua, jos jokin hankala kohta jää ristikossa vaivaamaan, mutta sen ratkettua uni maittaakin sitä paremmin.
Perustuuko k:n "mainoslause" tuolle näkemykselle, enpä tiedä, mutta jos niin, niin erinomaista.
31. KP20.7.2005 klo 20:32
jupejusPerustuu.
Olet täysin oikeassa.
32. Libero20.7.2005 klo 21:04
Antti Skyttä toisaalla ryöpytti V-R:ää nimimerkillä kirjoittamisesta ja myös ö viittaa äskeisessä puheenvuorossaan nimiasiaan (20.7.2005 kello 18.31). En malta olla kysymättä, onko tällä foorumilla parempi olla anonyymi vai synonyymi?Samanlaista vääntöä on lehtien mielipidekirjoituksissa, joissa jotkut käyttävät oikeaa nimeään ja jotkut nimimerkkiä. Toimitusten tiedossa kuitenkin ovat myös nimimerkkiä käyttävien oikeat nimet. Millaisia käytäntöjä nettikeskustelupalstoilla on? (Pitäisikö palsta-sanan olla saitti?)
Minusta vakituiset nimimerkit ovat ihan oukei.
33. iso S20.7.2005 klo 21:31
Tästähän on väännetty peistä ja taitettu kättä. Minä ainakin olen heteronyymi. Alussa kirjoitin toisella nimimerkillä ja nykyään tällä isottelevalla. Muutaman kerran olen kirjoittanut omalla nimelläkin, kun olen katsonut aiheelliseksi. Pahoin pelkään että nimi on ylläpidon tiedossa, ja sen yhteys näihin nimimerkkeihin. Kerran näppihäiriön vuoksi esiinnyin ö:nä, minkä kyllä heti oikaisin ettei syyttömän maine mustu.Täällä jokainen voi olla nimi tai merkki, joku jopa Erkki. Joidenkin ujojen mielestä on helpompi kirjoittaa anona ja joidenkin mielestä oleellista on itse asia eikä se kuka sen esille tuo. Silloin kun mennään vahvasti henkilöön kohdistuvan mielipiteen puolelle, oli se ylenpalttista nuoleskelua tai haukkumista, olisi tietysti ryhdikästä kirjoittaa omalla nimellään.
Tietenkin, koska rekisteröintiä ei ole (sitäkin on toivottu ja stustettu), kuka tahansa voi esiintyä kenenä tahansa. Mistä minä tiedän että juuri minä kirjoitan tämän eikä joku muu? Jos ei ole lukenut kaikkea täällä kirjoitettua ja valitsee niinkin omaperäisen nimimerkin kuin esimerkiksi Ratkoja, ottaa sen riskin että joku toinen on käyttänyt samaa. Toistaiseksi on kuitenkin sopu säilynyt hyvin eikä tahallisia väärällä nimellä esiintymisiä ole juurikaan ollut. Toivottavasti ei tulekaan, että vapaus valita säilyy.
34. iso S20.7.2005 klo 21:41
Va sa ni? Stustettu ei ole sisustettu (edes kirren mieliksi), vaan vastustettu.
35. Antti Skyttä20.7.2005 klo 22:48
Libero: en mielestäni ryöpyttänyt nimimerkillä kirjoittamisesta vaan törkeyksistä.Mutta aiheeseen: minä ihmettelen tämän säikeen otsikkoa Laatijat vs. ratkojat.
Ymmärrän, että vs. tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin vastaan. Ikäänkuin olisi kaksi vastakkaista rintamaa, laatijat ja ratkojat?
Minusta kumpikin tarvitsee totaalisesti toistaan. Siis miksi vs.?
Laatijat pistävät parastaan ratkojia varten, ainakin se on minun päämääräni laatijana.
Ratkojat ottavat laatijoiden heille asettaman haasteen vastaan. Jos tykkäävät, toivottavasti kertovat siitä. Jos eivät tykkää, toivottavasti erityisesti kertovat siitä. Ainakin se on minun päämääräni ratkojana.
Minusta laatijan ja ratkojan suhde on parhaimmillaan kumppanuussuhde. Ja se on jotakin enemmän kuin pelkkä asiakkuussuhde.
Eikä sitä kuvaa oikein hyvin vs.
36. Lettu20.7.2005 klo 23:02
Kunniamaininta Apu-lehden (vm. 1981) ristikoiden laatijalle/laatijoille kuvittajalle/kuvittajille (kuka/keitä lieneekin), lehti toisensa perään loistavia ristikoita, joita ajanhammas ei ole nikertänyt (lehteä kylläkin). Eivät kaplene nykyisten rinnalla. Paremminkin nykyiset ristikot (ns. korkeatasoiset) eivät olekaan niin erinomaisia kuin välillä annetaan ymmärtää.Sorry boys!
37. Lettu20.7.2005 klo 23:03
kaplene > kalpene
38. ö20.7.2005 klo 23:05
Nonnii. Otsikointia ihmettelee Antti Skyttä, joka oikeastaan on syypää sen muodostumiseen. Tarkoitan otsikolla keskusteluja tällä palstalla. Sitä, että ratkojat ovat täällä ehkä eri syystä kuin laatijat.AS antoi ymmärtää, ettei ole suotavaa näissä keskusteluissa jankata, ivata yms, vaan kaiken tulisi olla loppuun asti korrektia ja kehittävää keskustelua.
Hyvä, mutta se on tylsää.
Ratkojana olen täällä eri syistä kuin laatijat. Kaipaan kiivasta keskustelua, ivaa, pilkkaa ja vintturointia. Se pitää mielen virkeänä ja mielenkiinnon yllä.
Tylsät jutut jätetään laatijoille.
39. Eki20.7.2005 klo 23:08
Avataanko taas portit provokaatiomestarille?
40. ö20.7.2005 klo 23:12
Rajansa kaikella Eki. Kyllä sinä ymmärrät mitä minä tarkoitin, jos luit todella viestini läpi asti.
41. Eki20.7.2005 klo 23:15
Hei mies, sun pitää välillä nukkua!
42. ö20.7.2005 klo 23:19
Ei hei-mies vaan hh-mies imi kaiken hapen täältä minunkin päätteeni ympäriltä.
43. ö20.7.2005 klo 23:25
Mistä muuten tiesit Eki, että olen mies? (epäluuloisesti kyräilevä hyhmä tähän perään sihteeri)
44. Eki20.7.2005 klo 23:28
"ö, olet Jyrki. Sinut on paljastettu."Kyllähän sinä etunimesi paljastit, vaikket Jyrki ollutkaan.
45. Libero20.7.2005 klo 23:29
Antti Skyttä 20.7.2005 klo 22.48:"Minusta kumpikin tarvitsee totaalisesti toistaan."
"Minusta laatijan ja ratkojan suhde on parhaimmillaan kumppanuussuhde."
Jo sanoit taiten ja kauniisti. Liikutti.
Minua on rassannut ajatus siitä, että olisin ristikoiden suurkuluttajana olemassa pelkästään asiakkaana, joka on jotenkin viileä sana. Asiakas on aina oikeassa -väitekään ei ole pitänyt kutiaan. Rustaan silloin tällöin ristikon jonkin kulmauksen "uuteen" uskoon: ratkaisusanat vastaavat täsmälleen vihjeitä, ja silti tiedän (siellä tikapuuhermostossa), ettei laatija ole kanssani samaa mieltä.
Kunhan ö saa univelkansa kuitatuksi, hän toivottavasti palaa freeshinä tähän aloittamaansa säikeeseen. Sillä välin otan kantaa otsikkoon "Laatijat vs. ratkojat".
Olin tänään jalkapallo-ottelussa, jossa toisessa joukkueessa pelasi ammattilaisia ja puoliammattilaisia, toisessa All Stars -joukkueessa jääkiekkoilijoita, muusikoita, joku poliitikko sekä "ulkomaalaisvahvistukset" Luizinho Gambina ja Oscar de la Rotta. Tässäkin ottelussa oli joukkue VS. joukkue, mutta SOPUPELI se oli.
Me ratkojat taidamme kuulua lähinnä ALTAIR-tähtijoukkueeseen.
46. Libero20.7.2005 klo 23:31
Ihanaa, ö on jo palannut! Freeshinä?!
47. Eki20.7.2005 klo 23:31
Sanaseppojen kesätapaamisissa viimeistään huomaa, että samanlaisia ihmisiä ovat ratkojat ja laatijat. Jos uskaltavat olla.
48. ö20.7.2005 klo 23:37
Libero on aina ollut ihailijani. Se ei kuitenkaan johtune kirjoituksistani vaan uljaasta ulkomuodostani. Kiitos kannustuksesta Libero!Eki, se Jouni oli alunperin kirjoitusvirhe. Kylläs tiedät mikä se piti olla.
Nyt nukkumaan!
49. Eki20.7.2005 klo 23:39
Elä sotke, Juoni!
50. Antti Skyttä21.7.2005 klo 01:01
ö: ihmettelen ihmistä, joka kaipaa ivaa, pilkkaa ja vintturointia.Miksi ihmeessä olet "täällä eri syistä kuin laatijat". Tai miksi edes tiedät, että laatijoiden syyt ovat eri syyt kuin ratkojien?
Yritin lukea viestisi läpi asti, mutta en pysynyt perässä/kärryillä. Kerro vielä uudestaan, miten minä olen syypää otsikoinnin muodostumisëen?
51. ö21.7.2005 klo 09:14
Jos haluat tulla väärin ymmärretyksi, on sanaristikot.net sinulle oikea paikka.Kirjoitit näin Antti Skyttä: ”--- tarkoittaa sitä, että emme jankuta, vänkää, ivaa, piikittele emmekä yritä laulaa toisiamme suohon eikä mihinkään muuhunkaan upottavaan paikkaan.”
Minun mielestäni mainitsemasi keskustelutavat ovat netin suola. Älkäämme yrittäkö kovasti niitä rajoittaa. Palstastamme saattaa muuten tulla haukotuttavan ikävä.
Uskon, että lähes kaikki palstalaiset osaavat päätellä eri keskusteluista, puhutaanko niissä tiukkaa asiaa vai päästelläänkö vähän vapaammin, ja osallistua keskusteluun sen mukaisesti.
Pysyn myös väitteessäni, että ratkojat saattavat osallistua näihin keskusteluihin eri motiivein kuin laatijat. Esim. minun motiivini tuskin voivat olla samat kuin ristikkokunkku Ekin. Ekille tämä on osa ammattia ja yksi sivujuonne hänen matkallaan kohti ristikkogurun asemaa. Minä taas osallistun pelkästään huvikseni.
Ja tämä ristikkokunkuksi nimittäminen puhtaasti kunnioituksella Ekille.
52. kp21.7.2005 klo 10:01
Tiedättekö miten kissa ja koira saadaan pitämääntoisistaan?
Tarvitaan kaksi henkilöä, jotka ottavat kumpikin (kissa toisella koira toisella sylissä) tiukasti syliin ja istuvat vierekkain. Ja niin pitkään, kun lopettavat ärhentelyn.
-Toiminta uusitaan tarvittaessa. - Tässä tilanteessa on
ehkä se maaginen sana: yksimielisyys. Se on se, jota
varmasti jokainen kaipaa. -Vaikka joskus tulee sanottua
pahasti toiselle tai astuttua toisen "reviirille", yksimielisyyttä
jokainen kaipaa. -Sitä tulisi vaalia. Siitä pitäisi pitää kiinni.
53. kp21.7.2005 klo 10:14
Tarkennan:Yksimielisyys ei tarkoita, että on aina samaa mieltä toisen
kanssa, vaan muistutus siitä, että olemme kaikki ihmisiä
keskenämme, jotka ajattelevat toistemme parasta ja osaamme olla pahoillamme, jos vahingossa loukkaamme joidenkin tunteita.
54. Sakke21.7.2005 klo 10:27
Saanko ottaa sinut, kp, syliin?
55. kp21.7.2005 klo 10:32
saat
56. iso S21.7.2005 klo 10:38
Sakke, minkä näistä ottaisit mieluiten syliin: vapaaehtoisen kp:n, ärhentelevän koiran (suunnilleen kp:n kokoisen) vai vihaisen kissan (vaikka selvästi pienemmänkin)?Tositapaus elävästä elämästä.
Isoäiti: haluatko silittää kissaa?
Pikkupoika: joo, jos laitat sitten laastarin.
Kokemus oli opettanut, mutta ei lannistanut.
57. Sakke21.7.2005 klo 11:48
Iso S> Kysymyksesi on eittämättä hyvä, mutta keksin vielä paremman vastauksen. Se on kuitenkin niin hulvaton, että pidän sen tällä kertaa ihan omana tietonani.
58. Lettu21.7.2005 klo 12:25
Olen ymmärtänyt Ekin aiemmista puheenvuoroista, että hän saa inspiksiä hömppäosastolta, mm. alkukirjainketjusta, niin miten on tämän puritanistiseksi nimitetyn osion osalta. Tylsääkö vain ja pakollista pakkopullaa?
59. Eki21.7.2005 klo 12:35
Olen yrittänyt puolustaa "hömppää". En nimittäin ymmärrä, miksi kellään voisi olla mitään sitä vastaan, että sellainenkin osasto täällä on.Ihan yhtä rakkaita molemmat puolet, olen sekä ristikko-, sanaleikki- että tietovisa-ihminen ja otan osaa usein, vaikkei aina olisi aikaakaan. Ehkä joskus vain velvollisuudesta.
60. Eki21.7.2005 klo 13:18
Vielä lisäyksenä.Minusta on kiva, että täällä tapahtuu koko ajan. Siihen on "Muut aiheet" antanut paljon apua. Pelkkä ristikoista puhuminen voisi kuivua kokoon.
Toki olisi mukavaa, kun ratkojapuoli aktiivisemmin yrittäisi ottaa selvää ristikoista ja kysellä. Ei laatijoilla aina niitä juttuja tule mieleen, jos pitää ihan tyhjästä aloittaa.
Ehkä me laatijatkin voisimme kysyä enemmän ratkojilta, en tiedä.
Jatketaan siihen malliin, miten parhaalta tuntuu.
61. Eki21.7.2005 klo 13:45
Eikä se yhtään haittaa, vaikka VÄLILLÄ on näin hiljaista. Saa tehtyä hommiakin.
62. ö21.7.2005 klo 14:03
Ketjut jyräävät Muut aiheet-osastoa niin voimakkaasti, ettei muita muita aiheita sieltä erota. Nyt onkin vain kaksi aihepiiriä, ketjut ja ristikot. Jälkiviisaasti voisi sanoa, että jako olisi pitänyt suorittaa Ketjut ja Muut aiheet.
63. Eki21.7.2005 klo 14:39
Näin saattaa olla. Hmm, pitääpä miettiä.
64. Libero21.7.2005 klo 17:13
kp 21.7.2005 klo 10.01:"- - yksimielisyyttä jokainen kaipaa. -Sitä tulisi vaalia. Siitä pitäisi pitää kiinni."
Parantumaton idealisti olet kp, mutta ei idealismista kannata parantuakaan. Maailma olisi tylsä paikka, jos ei olisi idealisteja, mutta vielä tylsempi, jos kaikki olisivat yksimielisiä.
On aina auvoisaa huomata, kun on samalla aaltopituudella edes jonkun kanssa edes jossakin asiassa edes rahtusen. Omissa korvissani "yksimielisyys" kuulostaa kuitenkin siltä, että keskustelu on tyrehtynyt, kysymykset ovat loppuneet ja vastaukset ovat vähissä.
Minun tekisi mieli kysyä laatijoilta, miten ihmeessä te pystytte arvioimaan eritasoisten ristikkojen vaikeusasteita ja tekemään ristikoista vielä tasalaatuisia. Harkitsen hetken, kysynkö vaiko enkö.
Riippuvuuksia näköjään on olemassa monenlaisia. Huomaan tätä nykyä olevani riippuvainen siitä, että ristikoissa on niin ja niin monta palloa, tähteä, kynää tai muuta kertomassa, millaiseen "sotavarustukseen" ratkojan tulee sonnustautua ollakseen samalla aaltopituudella laatijan kanssa - edes teoreettisesti.
Nämä tasoarviot ovat mielestäni suurenmoista (asiakas)palvelua. Tosin joistakin ristikkolehdistä tietää jo vanhasta muistista, mitä odotettavissa on.
No, miten laatija arvioi ristikon vaikeusasteen?
65. tonimikael21.7.2005 klo 17:18
Libero: Minä en osaakaan tehdä kuin 1+-tähtisiä ja 3-tähtisiä. Niitä onkin sitten suhteellisen helppo arvioida. :)
66. Lettu21.7.2005 klo 17:24
Kahtiajako tapahtui voimakkaiden tunteiden vallitessa. Jaon kannattajia oli vain muutama. Ne kirjoittajat , jotka puolsivat jakoa leimattiin negatiivisin ilmauksin; mm. tiukkapipoiset ja puritanistit, ts. ilonpilaajat.Olisiko aika antaa haavojen jo parantua ja mennä yhdessä eteenpäin? Annetaan toinen toisillemme arvoa, riippumatta siitä kummalla puolen aitaa olemme.
67. KP21.7.2005 klo 17:26
No, aloitetaan asian purkaminen kysymällä.Miten kahvista saa vahvempaa? Panee poroja enemmän.
Miten kahvista saa laihempaa? Panee poroja vähemmän.
Miten kahvista saa sopivaa? Panee poroja sopivasti.
Kaikki meistä on tehnyt kahvia. -Siksi nuo vastaukset ovat
itsestään selvyyksiä.
Miten arvioi ristikon vaikeusasteen? Panee niitä vaikeita
kohtia enemmän, vähemmän, sopivasti.
-Se tulee vuosien saatossa. Kieltämättä se on vain laatijan
silmässä. Ratkojalle se voi näyttää ihan toiselta.
68. Libero21.7.2005 klo 17:30
tonimikael, et tästä noin vähällä selviä! MITEN arvioit?P.S. Huomasin juuri, että ristikoitten laatimisesta ja toteuttamisesta olivat pulpahtaneet omat säikeet, joissa on varmaan jo kaikki kysymykset kysytty ja vastaukset vastattu. Pitänee ottaa kesälukemiseksi.
69. kpå21.7.2005 klo 17:30
Lettu puhuu asiaa. Puhutaan asiaa, eikä haukutatoisiamme.
"Annetaan toinen toisillemme arvoa, riippumatta siitä kummalla puolen aitaa olemme".
70. kp21.7.2005 klo 17:32
Hämmästyin ihan isekin.Tuli ihan outo "nimimerkki".
71. Lettu21.7.2005 klo 17:42
kp > Aiheenani oli tämän keskustelupalstan jakaminen kahteen osioon. Kyseessä ei siis ollut ns. "koulukuntajako", mutta sopiihan tuo siteeraamasi lauseen pätkä siihenkin tarkoitukseen.
72. Libero21.7.2005 klo 18:20
Lettu 21.7.2005 klo 17.24:"Annetaan toinen toisillemme arvoa, riippumatta siitä kummalla puolella aitaa olemme."
kp 21.7.2005 klo 17.26:
"Se tulee vuosien saatossa."
Lettu, en yhtään ymmärrä, mistä on kyse, kun kirjoitat "kummalla puolella aitaa olemme". En osaa mitenkään järjestäytyä, kun on vara VAIN KAHDESTA valita. Mitä on aidan toisella ja mitä toisella puolella? Velvoittaako jokin kirjoittamaton sääntö, josta en ole perillä, valitsemaan jommankumman puolen? Yksimielisyydestä tällaiseen "kaksimielisyyteen" on omassa ajatusmaailmassani loputtoman pitkä matka, kun joka asiassa tuppaa olemaan kahta useampi näkökulma.
kp, vastauksellasi aliarvioit kysyjää pahan kerran!
73. Eki21.7.2005 klo 18:37
Libero, ajattelin juuri kirjoittaa samaa. Koulukuntien taakse piiloutuminen on pakoilua keskustelusta ristikoiden laadusta.Kysehän on tästä: "toinen koulukunta" ei hyväksy fakkisanojen olemassaoloa eikä niitä siis edes halua välttää.
Ja se kuitenkin on ollut laatutoimikuntien ykkösajatuksia.
74. kp21.7.2005 klo 19:08
No, miten laatija arvioi ristikon vaikeusasteen? "Se tulee vuosien saatossa."
(Kyky arvioida ristikon vaikeusaste).
kp, vastauksellasi aliarvioit kysyjää pahan kerran!
Miten? En ymmärrä
75. JTak21.7.2005 klo 19:17
Laatija arvioi ristikon vaikeustason:1) Ratkaisusanojen mukaan. Onko seassa paljon fakkisanoja, jotka ovat normaaliratkojille tuntemattomia vai koostuuko ristikko melko yleisesti tunnetuista sanoista. Laatijan siis täytyy tunnistaa ja tiedostaa fakkisanat ja muut harvinaiset sanat.
2) Vihjeiden mukaan. Onko ratkaisusanat vihjeitetty suorinta reittiä tyyliin possu = sika, vai onko käytetty kieroja vihjeitä tyyliin sotkuinen aski = sika. Myös fakkiintuneet vihjeet tekevät ristikosta sunnuntairatkojalle liian vaikean, esim. piirretty akanan tai aniksen kuva.
Tarkkana pitää olla sen suhteen, ettei mikään ristikon osa ole kohtuuttoman paljon vaikeampi kuin joku toinen.
Tästä saa joku toinen vaikka jatkaa...
76. kp21.7.2005 klo 19:18
Eki"Koulukuntien taakse piiloutuminen on pakoilu keskustelusta ristikoiden laadusta". Miten laadusta voi keskustella, kun
toinen tykkää toisenlaisesta, kuin toinen. -Ristikosta muuten
kyllä. -Ei niin, että ne tulisivat samanlaisiksi, kun ne eivät
voi. - Toinen on kuin puutalo ja toinen kuin kivitalo.
Taloja kumpainenkin (ristikoita) kumpainenkin, mutta ei
samanlaisia...
77. Eki21.7.2005 klo 19:21
Siihen asiaan pitäisi voida pureutua syvemmälle ja nyt se ei onnistu. Ainakaan näin julkisesti.
78. Lettu21.7.2005 klo 19:26
Kommentoijille!Mielestäni tein aivan selväksi sen, mistä ensimmäisessä kirjoituksessani (klo 12:25) oli kyse. Toisessa tekstissäni (klo 17:42) oletin kp:n käsittäneen asian koulukuntajakona, jota kommentoin. Kp siteerasi tekstiäni, jota voi soveltaa vaikka ihmissuhdeasioissa. Piste.
Osa meistä kirjoittajista viihtyy molemmissa osioissa hyvin. Toisille 'Ristikot' ovat mieluisampi paikka kuin 'Muut aiheet' ja päin vastoin. Sanaa 'aita' käytin symbolisella tavalla ilmaistakseni järjestäytymistä ja selkeitä linjoja - kukin jakakoon oman pihamaansa tahtomallaan tavalla.
Mutta unohtakaa koko juttu ja voikaatte hyvin, missä sitten olettekin.
79. kp21.7.2005 klo 19:31
Lettu kirjoitti:oletin kp:n käsittäneen asian koulukuntajakona, jota kommentoin. Kp siteerasi tekstiäni, jota voi soveltaa vaikka ihmissuhdeasioissa. Piste.
Tätä juuri tarkoitin.
80. Libero21.7.2005 klo 19:44
tonimikael 21.7.2005 klo 17.18kp 21.7.2005 klo 19.18
Koetan arvioida, oliko kysymykseni ylimalkainen, kun vastaukset olivat ylimalkaisia. Olisin tuollaiset vastaukset totta puhuen osannut päätellä itsekin.
Aliarvioimisella tarkoitan sitä, että odotin joitakin HALTIOITUNEITA esimerkkejä, jotka olisivat avanneet tätä mysteeriä. En oikein usko, että sinäkään, kp, pelkästään kahvia keittämällä vaikeusastetta arvioit.
Jos kristillinen rakkaus ja välttämätön tarve vaatii, tyydyn siihen, että kyseessä on ammattisalaisuus. Tai että on kesä. Tai ettei ehdi. Tai ettei jaksa. Tai ettei osaa. Siis vastata.
81. Libero21.7.2005 klo 19:51
JTak 21.7.2005 klo 19.17:Voi sentään, sinä vastasit hyvin. Ehkä joku toinen vielä jatkaa.
82. Eki21.7.2005 klo 19:52
Ratkojat voisivat muuten joskus suorittaa puolueettoman arvioinnin, ketkä hallitsevat vaikeusasteskaalan parhaiten alhaalta ylös (siis todella hallitsevat) ja keiden laatijoiden vaihtelu on pelkkää puhetta.Eikös olisi ideaa?
83. Libero21.7.2005 klo 20:00
Eki 21.7.2005 klo 19.52:"Eikös olisi ideaa?"
Olisi; ratkojat voisivat vastavuoroisesti jakaa tähtiä. Oikeasti. Leikisti. Oikeasti.
84. kp21.7.2005 klo 20:08
Liberolle. - Tuota taitoa ei tule, kuin kokemuksella ja sitäei osaa kertoa toiselle, niin että toinen sen ymmärtää.
-En minä ainakaan. -Sen voin sanoa, että minulta on tuota
asiaa monasti kysytty. -Se taito on vain selkäytimessä.
-Se on kuin kahvinkeitto. Kokemuksella, keittää sopivaa
kahvia. -Tosin kaikki eivät sitäkään osaa. -Osaako kukaan kertoa miten pysyy pyörällä pystyssä, miten osaa ajaa autoa.
85. iso S21.7.2005 klo 20:32
Kyllä edes suhteellisen luotettavasti vaikeusasteen arvioimiseen pystyvillä täytyy olla läjäpäin kokemusta ja empaattista vaistoa. Joillakin sitä tuntuu olevankin. Homman tekee vaikeaksi se että ihmiset ovat ajatustavoiltaan ja tiedoiltaan kovin erilaisia; toinen ei siis välttämättä ole huonompi toista, mutta eri kohdat ovat eri ihmisille vaikeita.JTakin kuvaus on varmasti suuri osa totuudesta. Jos ratkaisusanat ovat ratkojan tuntemia, niin suorilla vihjeillä toteutettu ristikko on helpompi kuin kikkavihjeillä toteutettu. Näitä voi sekoittaa samaan ristikkoon, jolloin saadaan keskivaikeita. Vaikeutta voi säätää myös sillä kuinka kaukaa haettuja vihjeitä käyttää. Jos vaikeutta voi tietoisesti säätää, niin silloin sitä pystyy myös arvioimaan - ainakin kyseisen kohdan osalta. Näistä löytyy esimerkkejä Kovis-ristikoita käsittelevistä säikeistä. Jos ratkaisusana on ratkojalle tuntematon, niin kikkavihjeen perusteella ratkaisu syntyykin luultavasti helpommin kuin suoralla vihjeellä!
Koko ristikon vaikeusasteen arvioimisessa täytyy siis osata arvioida, kuinka paljon siinä on ratkojien valtaenemmistölle tuttuja ja tuntemattomia sanoja ja mikä on vihjeiden kierousaste. Pitää pystyä arvioimaan, kuinka paljon ristikossa on sellaisia vihjeitä mistä luultavasti pääsee liikkeelle ja miten näin saadut kirjaimet auttavat vaikeampien vihjeiden murtamista. Erityistä huomiota pitää kiinnittää sellaisiin kohtiin, missä kokonainen aukio on vaikea (onko siihen kenties kasautunut jonkin erikoisalan sanastoa? Alan ihmisille helpompi kuin muille) ja siihen, miten viereisistä aukioista pääsee vyöryttämään (liittäviä sanoja voi olla vähän).
Jotkut luultavasti saavat kokemuksella ja intuitiolla hyviä tuloksia, jotkut tuolla tavalla analyyttisemmin, kuvittelemalla ratkomisen etenemistä ja sitä, missä se voi tyssätä, miksi ja kuinka isolta ratkojien joukolta. Jotkut eivät pysty ymmärtämään että ihmiset ovat erilaisia ja arvioivat siksi pelkästään omaa itseään mittatikkuna käyttäen.
Täytyy myöntää että minulle tulisi rimakauhu jos joutuisin tähdittäjäksi, pallottajaksi tai kynittäjäksi (erilaisia käytettyjä symboleja).
86. Eki21.7.2005 klo 20:37
Raplaulajatar otettiin Katsoon ristikoiden vaikeusasteita arvioimaan.Kana kynittävänä!
Kiitos Iso S, vinkistä.
87. Esko Kalervo21.7.2005 klo 22:55
Jos joutuisin tähdittäjäksi, pallottajaksi -haaste pani pohtimaan.mitenkähän yhteisiä mahtavat olla seuraavat hyvyyskriteerit ratkojien ja laatijoiden kesken:
1. oivalluspitoisuus – aivorustinki joutuu tiukille, mutta saa purskauttaa sopivasti jännitettään "no näinhän se tietenkin on, pitihän tuo tietää" -oivalluksina
2. plääh-vähäisyys – "en ole koskaan kuullutkaan moista"
3. selkeys, ymmärrettävyys, helppous silmälle – luettava fontti ja kauniit piirrokset
4. avaruus joka Ratkojalle tarkoittaa sitä, että ratkaistu sana antaa lisäapuja etenemiseen
5. sanaston puhtaus – yleiskielellä/ -tiedolla keksittävissä (täsmäristikot asia erikseen, esim. ruostumattoman teräksen hitsaajien kesäpäivillä).
Jos vielä painoarvoja jakais, niin itse painottaisin sata pistettä jotakuinkin seuraavasti:
1. 25 p.
2. 25 p.
3. 15 p.
4. 10 p.
5. 25 p.
88. Esko Kalervo21.7.2005 klo 22:59
Huomaan, että 75% pisteistä meni aivorustingin oivaltamisilon puolelle.Kaipa siinä oma arvomaailma ja omat ratkontailon lähteet vaikuttavat.
Joku toinen kokee eri tavalla - siksihän tämän tähän kirjoitinkin: mitenkähän yhteisiä kriteerit mahtanevatkaan olla?
89. Libero22.7.2005 klo 03:07
kp, vaikka taito olisikin selkäytimessä, sitä on mahdollista halutessaan analysoida. On kuitenkin hyväksyttävää, etteivät kaikki ole tottuneet erittelemään työtapojaan.JTak ja iso S selvittivät ansiokkaasti vaikeusasteen arvioimista. Pysyin hyvin kelkassa. On tosi mielenkiintoista kuulla/lukea, mitä eri ihmiset ajattelevat samasta työstä ja miten eri tavalla kukin sen tekee.
Kukahan vielä sanoisi, onko vaikeusaste tiedossa jo ennen kuin laatija aloittaa työnsä? Arvioiko laatija vaikeusasteen vasta sitten, kun ristikko on valmis?
90. Juhani Heino22.7.2005 klo 03:10
En tietenkään muista tiedä, mutta arvelen että vaikeusasteen tavoite on jo etukäteen mielessä melkein kaikilla.Itselläni on karkea jaottelu: helppo - tavallinen - vaikea (Sanaseppoon lähinnä).
91. iso S22.7.2005 klo 08:25
Kiitos kiitoksista (Eki 21.7.2005 klo 20:37). Joskus olen niin vaikeaselkoinen etten itsekään ymmärrä. Onneksi on viisaampia. Jonkin vinkin Eki on ollut löytävinään, tietäisi vain minkä!Libero: ei tämä ainakaan minulle ole mikään ihmeellinen salaisuus. Kun aloitan työni, on kaksi mahdollisuutta: joko tiedän mihin lehteen ristikko on menossa tai en. Jos tiedän, niin tavoiteltava vaikeusaste on hehtaarin tarkkuudella selvillä. Tämä (ja lehti muutenkin) vaikuttaa siihen millaista sanastoa pyrin käyttämään ja välttämään. Vaativaa ristikkoa laatiessa voi käyttää laajempaa yleissivistystä edellyttävää sanastoa. Jos lehti ei ole tiedossa (on vain inspiraatio iskenyt ja perspiraatio seurannut), niin yritän laatia sellaisen minkä pystyy vihjeittämään helpoksi. Sellaisen pystyy tarvittaessa vihjeittämään myös visaiseksi.
Viimeistään vihjeittämisvaiheessa on jonkinlainen mielikuva halutusta vaikeusasteesta ja vihjeiden tason valitsen sen mukaan. Lopullinen silaus on korkeampien voimien määrättävissä - toimitus voi ohjeistaa kuvittajaa kiristämään tai löysäämään ruuvia. Kuvittaja voi vaihtaa vihjeitä, esimerkiksi piirtää kuvan tekstivihjeen tilalle, ja tämä tietysti vaikuttaa vaikeusasteeseen enemmän tai vähemmän. Oma piirustustaidottomuus ja toivoton käsiala ovat hermojen kannalta hyvä asia. Koko raskas vastuu ei lepää omilla cokispullohartioilla, kun toteuttaja vastaa lopullisesta esillepanosta.
Teen enimmäkseen helpohkoja ja keskivaikeita. Tosivisaiset ovat oma taiteenlajinsa, minkä jätän mestareille. Ilkeästä luonteesta huolimatta tuppaa sellaista yrittäessä käymään sääliksi kun ajattelee standardiratkojaa.
Luullakseni keskimääräistä enemmän sekoitan keskivaikeissa helppoja ja vaikeita vihjeitä, en siis pyrikään tasaisen vaikeisiin vihjeisiin. Tähtään enemmin siihen, että alueet ja aukiot ovat kokonaisuutena samaa tasoa. Ideana on se, että ratkoja saisi aukioon alun helppojen avulla ja jatkon vaikeammilla vihjeillä, kun aikaisemmista sanoista saa apuja. Muutama vaikein vihje (hajallaan siellä täällä) ratkeaa vasta takaperin, eli yhteyden sanan ja vihjeen välillä ymmärtää vasta kun sana on valmistunut poikittaisten sanojen tuloksena. Näin yritän tietoisesti tuottaa niitä kuuluisia ahaa-elämyksiä ja samalla "kouluttaa" ratkojaa ymmärtämään kikkavihjeitä. Sen on tarkoitus helpottaa astumista kikkoja vilisevien ristikoiden kiehtovaan, mutta jännittävään maailmaan, missä armoa voi pyytää mutta ei anneta, kun anttiviitamäet, tonimikaelit ja juhaleinoset vaanivat ratkojan sielunrauhaa.
92. Eki22.7.2005 klo 09:38
Jos olen aloittamassa samoihin aikoihin samankokoisia eritasoisia ristikoita, aloitan ensin sen josta on tultava helppo. Jos helpon laadintaan alkaa tulla sellaisia kohtia, jotka eivät oman intuitioni mukaan ole helppoon parhaita mahdollisia (hieman vaikeampaa sanastoa tai ryöstäytyy villihevoseksi), käännän tehtävän visaisemmaksi ja laadinnan loppuosa toisaalta helpottuu, toisaalta vaikeutuu. Visaisessa yrittää tavallaan enemmän, toisaalta helpossa on yritettävä enemmän siinä suhteessa, että joka kohdan pitää olla helppo. Toivon, että helppo onnistuu ekana, sillä sitten saan revitellä toisessa vapaasti. Ero on pieni eikä sitä vähän parempi ratkoja pystyisi varmaan mistään huomaamaan. Minulle se on suuri, vaikken sitä aina lopputuloksesta itsekään ehkä huomaisi.Pidän helpoimpien laatimisesta siksi, että kaikkiin vihjeisiin voi panna yhden niistä helpoimmista (mahdollisimman yksiselitteisen, joita joillekin sanoille ei ole kuin yksi) vihjeen. Kyllä sekin pitää osata tarkkaan miettiä. Helppoon ristikkoon tulee hyvin helposti kohtia, joissa on useampi turhan vaikea vihje, jos kaikissa ei satsaa helppouteen.
Helpohkon laadinta (yleensä lehti on toivonut "ei ihan helppoa" ja silloin tälalinen helpohko riittää yleensä) on ehkä kaikkein mukavinta. Siinä ei tarvitse laadinnassa pidätellä eli voi panna koko ammattitaitonsa peliin. Silloin ristikosta tulee vähän vaikeampi (vrt. kirjoitukseni alku), vaikka vihjeet olisivat ihan helppoja. Vihjeiden ei kuitenkaan tarvitse olla niitä ihan helpoimpia ja mukaan voi sirotella ”hyviäkin” vihjeitä. Uskoisin tällaisen ristikon olevan monen suomalaisen ratkojan taitojen ylärajoilla (tai sitten eivät halua miettiä ristikkoa niin kauan kuin mitä siihen tätä vaikeampaan menisi).
Helpohkosta ylöspäin tehtävä vaikeutuu (niinpä… siis myös minun tekemiseni). Jokainen laatija näkee vaikeusasteen hieman eri tavalla, ja hyvä niin. Vaikeutus vaikeutuu jatkuvasti, kun yritän laatia yhä parempia visaisia ristikoita. Romukoppaan yritän siirtää ylimalkaistuksia ja ylikikkailuja ja löytää uusia yleisymmärrettäviä tapoja harhauttaa tai muuten hankaloittaa mukavasti. Käytännössä tämä on kuitenkin mataloittanut vaikeusastetta eli vaikeuttanut vaikeuttamista entisestään. Koviksista ei meinaa tulla kuin kaksplussia. Vaikeutusta ei siis halua tehdä ratkojan miellyttävyyden kustannuksella. Oma miellyttävyyskin siinä on pelissä, eli toki hieromalla muutamaa vihjettä monta tuntia se vaikeusasteen nosto varmaankin onnistuu. Onneksi näitä helpompia koviksiakin tarvitaan.
Jos ristikon piirtää joku muu, vaikeusasteen etukäteinen säätäminen on vaikeampaa, etenkin visaisissa. Yksi piirros voi muuttaa tilannetta suuntaan jos toiseenkin, etenkin helpompaan.
Ristikon laadinta on huomattavasti helpompaa, kun tehtävää ei ole tähditetty näkyvästi eikä sen vaikeutta ilmoiteta. Toisaalta kun katselee joitakin arvotulta vaikuttavia vaikeusasteita, voi rauhoittua, että ei se ihan niin vakavaa kai sitten ole.
Jonkun alan tai kohderyhmän lehteen laadittaessa tulee työhön erilainen vire. Joskus pitää tupata ristikkoon juuri tietyt sanat ja se on ”helppo” homma (tai sitten ei). Oikeaan lehteen oikeanhenkisen ristikon teko on toinen juttu. Silloin ajattelee laatiessa, että ”tuosta saa sopivan vihjeen vähän tältä suunnalta”. Joskus jos teen peräkkäin tai limittäin kahta eriaiheista ristikkoa, saattaa vahingossa yrittää esim. eläkeläisten ristikkoon metsästysaiheisia sanoja tai sitä henkeä. Sen verran harvoin näin käy, että alkaa aina naurattaa, ei itkettää.
93. ö22.7.2005 klo 10:08
Onko koskaan käynyt niin, että joku kohta ristikossa tai koko ristikko on ollut liian vaikea? Siis niin, että ei kukaan tai vain Ani Harva on osannut ratkoa.
94. iso S22.7.2005 klo 10:18
Sanasepossa on koettu kipukynnyksen yläraja. Juha Leinosen ristikko oli niin vaikea että muistaakseni täsmällinen ilmaisu on: "kukaan ei tiettävästi ratkaissut yksin oikein ratkaisuajan puitteissa".Joku on tietysti saattanut ratkaista salaa ja ollut hiljaa koko jutusta. Joku on saattanut ratkaista ylipitkän ajan kuluessa ratkaisua katsomatta. Joku porukka taisi selvitä ristikosta ryhmätyönä. Joka tapauksessa tuo ristikko oli ehdottomasti riittävän vaikea, kunnes kehitys kehittyy ja geenimanipuloidut mutanttihirviöratkojat vaativat löysäilyn lopettamista.
95. ö22.7.2005 klo 10:21
Sanaseppo on asia erikseen. Entäs laajemmalle piirille julkaistuissa lehdissä?
96. Eki22.7.2005 klo 10:24
Olen kuullut (amatöörien tekemistä) ristikoista, joihin ei tule oikeita vastauksia, mutta kyse lienee siitä, että on ollut liikaa virheitä.
97. ö22.7.2005 klo 10:29
Siiskö ylilyöntejä ei ole koskaan tapahtunut?
98. Eki22.7.2005 klo 10:31
Ylilyöntejä varmaan, mutta voittajat ovat löytyneet ja voittamattomiakin jäänyt.Nyt en tarkoita, että MINUN putiikkini olisi sellaisiin ylilyönteihin syyllistynyt enkä väitä muistakaan mitään.
99. ö22.7.2005 klo 10:48
Muistan Pelikaanissa erään Viitamäen ristikon, jossa oli vaikea kulma. Siihen oli sijoitettu "helpottamaan" yksi avainsanan numero. Se oli kuitenkin mennyt väärään ruutuun. Jos oli ratkonut muun ristikon, tiesi että tähän avainsanaruutuun tulee yksiselitteisesti tietty kirjain.Siinäpä oli pähkäilemistä! Sitten Eki myöhemmin selitti ettei ollut tarkoitus...
100. Eki22.7.2005 klo 10:55
Joo, se oli "hassu" sattumus.
101. Libero22.7.2005 klo 12:29
JTak, iso S, Juhani Heino, Eki ja Esko Kalervo:Fantastista. Nyt sain, mitä halusin: lisää ymmärrystä. Kun ammatti-ihmiset analysoivat työtään, siinä amatööri voi vain hartaana puhallella. Luen nuo kommentit vielä useampaan kertaan, kun on sopiva hetki.
Esko Kalervon pisteyttämät hyvyyskriteerit ruokkivat mielikuvitustani. Tiesin, että vaikeutuksien vaikeutukseen on olemassa jonkinlainen strategia (tai mikä vähemmän sotaisa sana asiaa nyt voisi paremmin kuvata).
Tykkään kuunnella myös valmentajien, urheilijoiden ja muusikoiden kommentteja ja analyysejä omasta lajistaan. On niin paljon helpompi olla yleisönä ottamassa vastaan valmiita teoksia ja "teoksia", joista sitten tietysti riittää monenlaista sanottavaa.
102. iso S22.7.2005 klo 12:49
Kaipaan sinne, vielä nytkin...Nythän mä sen hokasin: Katso ei taida käyttää vaikeuden kuvaamiseen kyniä. Koko juttu olikin viekasta pilaa ja rap-Kanaa ei olekaan rekrytöity kynittämään! Ekille vain välähti erinomainen sanaleikki; kynittävänä oleva voi olla joko objekti tai subjekti.
Ei minulla mitään hyvää vinkkiä ollutkaan, mies vain tarttui löyhään sanaan. Johan minä ihmettelinkin.
103. Eki22.7.2005 klo 12:56
Siis Katso käyttää oikeasti kyniä. Muuten tulkinta presiis oikea, läyhäseni.
104. iso S22.7.2005 klo 13:40
Puutteessa elelen, tiedon puutteessa. En ole muutamaan vuoteen katsonut Katsosta. Luulin että kynät ovat vain ???:n käyttämä symboli. Nykyään kaikissa ???-ristikkolehdissä ei enää ole kyniä - lienevätkö menneet Katsoon kuin Kajjaanin kolomas j Jojensuuhun.
105. tonimikael22.7.2005 klo 14:35
Tähän mennessä en tosiaan ole tehnyt muita kuin helppoja (helpohkoja) ja vaikeita. Ja yhden lastenristikon. Sisarilleni olen kyllä tehnyt keskitasoistakin, mutta ehkä enemmänkin niin, ettei vaikeustasoa hirveästi miettinyt Toni. Sanastoa miettiessäni pyrin(!) samanlaiseen helpoissa ja vaikeissa. Se onni(?) vaikeiden tekemisessä on, että jos sinne näyttää tulevan joku harvinaisempikin sana, niin hirveästi ei ehkä aina kannata alkaa tehdä työtä sen poistamiseksi. Paitsi ehkä silloin, kun se sana on SENA. ;)
Jos tehtävän pitää olla maksimissaan (3 tähden asteikolla) 1-plus, laitan kaikkiin "mahdollisimman" helpot eli suorat vihjeet. Muutaman pikkuhupsun kikankin saatan laittaa, jos eivät ole vaikeita.
Keskitasoiseen pyrin Ässähain (Iso S) tyyliin. Eli vaikeampia ja helpompia sekaisin. Pyrkimyksenä Ässän tyyliin antaa ratkojille esimakua huumaavista visaisista.
Kolmitähtinenhän on sitten kaikista helpoin. :) Ei tarvi pistää minkäänlaisia rajoitteita päälle ja suggeroi itsestään kaiken sadismin, huumorin ja hulluuden esiin. Jos pitää hieman helpottaa vaikeusastetta vaikka kakspuoloseen, niin sitten muutamia helpompia sinne tänne mielellään tasaisesti joka puolelle.
Tulevana viikonloppuna IS:n kovis on minun käsialaa. Tavoite oli tehdä hieman siedettävämpi kolmonen tai jopa kolmemiinus. Laadinnan kuluessa (hullu kaverini oli mukana) mopedi meinas vallan (taas) karata käsistä, mutta onneksi kuolemanrajan (deadline) puskiessa päälle "joutui" heittämään sekaan muutamia helpompiakin. Liisan (ilmiömäinen koeratkojamme) kommentti olikin, että mieluummin tuli kolmemiinus kuin kolmeplus(, jota aiemmin jo ehdin epäillä).
Että sitäpaljon minun arviontitapa.
106. tonimikael22.7.2005 klo 14:38
Niin, että miksi mainitsin tuosta iskoviksesta? Että se nyt sitten jääpi ratkojien arvioitavaksi mikä se vaikeusaste lopulta on.
107. Eki22.7.2005 klo 14:40
Eikös se IS:n päiväristikko, jonka pääkuvassa oli myös tonimikaelin ratkontaoperaatio, ollut kaks miinus?
108. tonimikael22.7.2005 klo 17:40
Eki: No kiva jos oli. Mulle se oli "vain" "helpohko".
109. Eki22.7.2005 klo 17:50
Kaks miinus on ammattilaisille helpohko.
110. Libero22.7.2005 klo 18:54
tonimikael 22.7.2005 klo 14.35:"Kolmitähtinenkin on sitten kaikista helpoin. :)"
Ratkiriemukasta luettavaa, etenkin vauhdikas loppupuoli; nyt kun avasit sanaisen arkkusi!
Kerään voimani ja rohkeuteni ja vilkaisen sitä viikonlopun Iltiksen kovista ensin vain puolella silmällä, kun siinä on toivoa mainitsemastasi miinuksesta. Sinun työpajastasi liikekannalle lähtenyt kolmemiinuskin voi silti tyrmätä heti kättelyssä. Tässä tapauksessa ratkojaminälleni riittää arvioksi miinuskolmemiinus. On tosi masentavaa. Eki vielä lisäksi höystää, että kaks miinus on ammattilaisille HELPOHKO. On tosi masentavaa. :)
111. tonimikael22.7.2005 klo 20:11
Libero:Ehkä musta joskus vielä kehittyy laadinnan ammattilainen, mutta vasta sitten ratkonnan, kun opin ratkomaan omat visaiset. :)
Että älä välitä. Samoja tuntemuksia tuon ratkonnan suhteen on minullakin... Mutta kuten kuvasta näkyy, sinulla on taito pitää hauskaa, niin muutapa ei tarvikaan! ;)
112. Kravattimies23.7.2005 klo 01:33
Kumpi on oikein? Lastenristikko (Paksu Pelikaani) vai erikseen kirjoitettuna Lasten ristikko (Tiistain IS)? Tuli vaan mieleen kysyä. Ehkäpä molemmat ovat oikein.Muutama sana lapsille joskus ihmetyttää.
Ottaa ryyppy (7)
Kuumia alkoholijuomia (5)
Olette taatusti edellä! Australialaisesta lastenristikosta: Opposite of isn't (2).
113. Libero23.7.2005 klo 02:17
Lastenristikko on oikein sen perusteella, että poikkeuksetta sanoilla lapsen- tai lasten- alkavat käsitteet ovat yhdyssanoja:lastenhuone, lastenkoti, lastenkertomus, lastenkieli, lastenkirjailija, lastenkutsut, lastenlapset, lastenleikki jne.
Iltiksen lastenristikon otsikossa sanassa LASTEN ovat värikkäät ja hyppelehtivät kirjaimet selvästi visuaalisen ilmeen takia, ja normaaleilla painokirjaimilla kirjoitettu ristikko-sana on erillään. Vaikuttaa siltä, että tätä otsikkoa sommiteltaessa on ajateltu ensisijaisesti lapsiin vetoavaa ulkoasua eikä oikeinkirjoitusta.
Näin asian näkisin.
114. ö23.7.2005 klo 08:20
Suomeksi tuo Krakan esimerkki olisi aika visainen:Ei onin vastakohta(2)
115. ö23.7.2005 klo 08:28
Eipäs, vaan pitää olla:Ei olen vastakohta(2)
Tässä rupeaa huomaamaan kuinka tarkka vihjeytyksessä pitää olla.
116. Eki23.7.2005 klo 10:32
Lastenristikoista alkoi keskustelu säikeessä 1791.
117. Hessu23.7.2005 klo 10:46
Huomasin, että lapsilla oli omia ristikoita mukanaan. Ne olivat siis lasten ristikoita. Ehkä jopa lastenristikoita.Ei kai siinäkään virhettä ole, vaikka lehdessä lukee Lasten ristikko. Se on silloin lasten oma ristikko. Ties vaikka olisi lasten laatima? ;-)
118. ö23.7.2005 klo 11:00
Vihjeen vaikeutta on tosi vaikea arvioida.Kuinka helppo on esim. tämä:
EIVÄT ------TOMIA(6)
119. Eki23.7.2005 klo 11:06
Sanaa hulvat ei sitten löydy kirjoista. (olis ihan pakko panna hymiö)Muuten hyvä (jos vastaus on hyvä), sillä ainakin minulla ruokkii mielikuvitusta, mutta ilman apukirjaimia on silkkaa hakuammuntaa. Siis visaiseen ristikkoon hyvä vihje, jos istuu kokonaisuuteen eli ei liikaa tällaisia(kaan).
120. Hessu23.7.2005 klo 11:33
Laitoin vastauksen "Vastauksia kysymyksiin"-ketjuun. Onko oikein?
121. Eki23.7.2005 klo 11:38
Ainakin kelpaava, mutta pitää tuntea jonkun verran suomen kielen erikoisempaa sanastoa. Minä ainakin vierastan tuon sanan käyttöä ristikoissa.
122. ö23.7.2005 klo 12:06
Jaa-a, Hessun vastaus ei aivan osunut siihen sanaan, jota ajattelin. Heikoin itsetunnoin ajattelen jo, että vihjeeni ei ole loogisesti oikein, mutta kyllä se mielestäni ristikkoon kelpaa siinä kuin Leiras on lääketehdas. Vai mitä Hessu?
123. Hessu23.7.2005 klo 12:23
Mietin ensin sitä, jota varmaan tarkoitit, mutta vihje ja vastaus tuntuivat olevan turhan lähellä toisiaan, ja vihjeen sanakin olisi vähän harvemmin käytetty. Ei siinä mitään virhettä kai olisi. En oikein osaa sanoa miksi valitsin mieluummin sen toisen.Eikö Leiras ole lääketehdas?
http://www.leiras.fi/tuotteet_reseptietu.cfm
(Kaverini oli opiskeluaikoinaan Leiraksella töissä lääkekapseleita täyttämässä.)
124. Eki23.7.2005 klo 12:27
Minulla tuli mieleen sellainen, jossa on puolet samoja kirjaimia kuin hulvat-sanassa. Se ei ihan osu. Kaikki lähelle menevät viittaavat vähän väärään kohteeseen.Näin saisi tosi monen sanan toimimaa (tämä on jo huono):
------TOMILTA PUUTTUVIA
125. Eki23.7.2005 klo 12:30
Jaahah. Kyllä se ö:n muualla paljastama on hyvä. Minä ajattelin tuossa yllä sanaa HOLTIT.
126. ö23.7.2005 klo 12:35
Hessu>Onhan Leiraksella tehdas ehkä useitakin, mutta tietääkseni sen liikevaihto koostuu pääosin Nycomed-konsernin tuotteiden tukkumyynnistä.No, tämä on pilkunviilausta, mutta torjuin jo etukäteen omaa vihjettäni vastaan mahdollisesti tulevaa kritiikkiä.
127. kp26.7.2005 klo 21:32
Säie pitäisi olla toisinpäin: Ratkojat vs laatijat.Tuli karmaiseva ajatus mieleen. Ilman ratkojia ei olisi
laatijoita. He valikoivat kerman päältä, heille on yhdentekevää kuka ristkon on tehnyt. -Kunhan se on hyvä,
tässä ja nyt tyydyttää sen tarpeen, mitä varten ristikko on
hankittu. He pätkän vertaa ovat kiinnostuneet siitä, miten
paljon hikeä ja kyyneleitä ristikon tekoon on tarvittu. He
tuskin on kiinnostuneita siitä, miten laatijat "kukkoilevat"
toisilleen. -Ei pätkän vertaa. Ja kun ristikko on ratkottu/
täytetty, uusi ristikko käsittelyyn. Ja hyvä niin. Laatijat on
tässä markkinatalouden hampaissa, ei niin, että laatijat
määräilet jotain. - Jos ei olisi ratkojia, ei olisi ristikkolehtiä ja
jos ei olisi ristikkolehtiä, ei olisi laatijoita. - Kaikki on kiinni,
siitä, että on ratkojia/asiakkaita. -Ja asiakas on aina oikeassa.
128. kp26.7.2005 klo 21:46
Ja vielä.Useammassa tapauksessa on niin päin, että laatija menee
"tyrkyttämään" laatimuksiaan ratkojalle. Kuin että ratkojat
tulisivat pyytämään ristikkoa. -Niinkin tosin käy, mutta sillä
ei elä, jos laatija odottaisi, että joku tulee ristikkoa pyytämään...
-Ratkojat meille (laatijoille) ah niin ihanaiset! (ja miehet).
129. RA26.7.2005 klo 22:11
Tarkoitit ehkä jotakin erityistapauksia, mutta koen (ratkojana) kyllä olleeni 'pyytämässä' (oikein kinuamassa) lisää tietyntyyppisiä oivallusristikoita.Ja meitä minuja on paaaaljon.
130. tonimikael26.7.2005 klo 22:16
Hassu setä olet, kp. :)Saman asian aloitat:
"Tuli karmaiseva ajatus mieleen."
Ja lopetat:
"-Ratkojat meille (laatijoille) ah niin ihanaiset! (ja miehet)."
Ja tähän loppuun vielä yksi patentoitu hymiö ;)
131. Libero26.7.2005 klo 22:35
kp 26.7.2005 klo 21.32:"He valikoivat kerman päältä, heille on yhdentekevää kuka ristkon on tehnyt."
"He pätkän vertaa ovat kiinnostuneet siitä, miten paljon hikeä ja kyyneleitä ristikon tekoon on tarvittu."
Olet, kp, kovin alakuloisiin mietteisiin vaipunut näin illan kuhjossa. Ei ratkojakunta sentään ihan tunteeton hyeenalauma ole. On sillä väliä, kuka ristikon on tehnyt, ja on silläkin väliä, miten paljon laadinnassa on hikeä ja kyyneleitä virrannut. Tosin kulloistakin virtausta ratkojan on vaikea mitata, mutta puoli desiä per ristikko olisi oikein ja kohtuullista.
132. RA26.7.2005 klo 22:46
Olisin vähän eri mieltä. Minua ei kauheasti laatijan hiki- tms. pisarat kiinnosta. Eikä tuntimäärätkään.Mutta hyvin syvästi analyyttisenä luonteena (;-) olen oppinut, mistäpäin kannattaa pyytää - tai odottaa - minkäkintyyppistä ratkottavaa.
133. Libero26.7.2005 klo 23:29
RA 26.7.2005 klo 22.46:Tämä mielipide-ero on helppo analysoida. Sanot olevasi syvästi analyyttinen luonne (ja urheilijaketjusta päätellen myös ravimiehiä?). Minä olen aivan päinvastainen luonne, syvästi synteettinen.
Olen, samoin kuin sinä, oppinut valikoimaan ratkottavani, joten samaan lopputulokseen on näköjään mahdollista päästä ainakin kahdella erilaisella luonteenlaadulla.
134. Timppa26.7.2005 klo 23:43
Jospa vielä tunkeudun keskusteluun kolmannen sortin luonteena. Kunnioitan syvästi laatijoiden hikipisaroita ja kyyneleitä, mutta olen oppinut valikoimaan ristikkolehteni ja niihin ei kuulu torniristikot...
135. ++juh26.7.2005 klo 23:51
RA:n ja muiden laatutietoisten onneksi suurin osa - kyllä, yli puolet - ristikoista on keskimääräistä huonompia. [Tuon epäloogiselta vaikuttavan väitteeni todistuksen jätän harjoitustehtäväksi.]Moskaristikoiden ansiosta RA osaa arvostaa laatua. Vielä kun keksisin, miten saisin tuon arvostuksen näkymään pankkitililläni...
Hmm... A4-moskan sanoitukseen menisi korkeintaan viisi minuuttia... toteutukseen (piirtämiseen) hieman enemmän... palkkio olisi vain hiukan pienepi kuin laaturistikoista... JEE! PAAALJON RAHAAAAA!!!
No, ammattiylpeyteni ei - ainakaan vielä - salli moista. Riittäväthän nuo pennoset (vai senttoset?) joskus jopa tuoreeseen ruisleipään ja halvimpaan margariiniin... Tosin joskus on niin nälkä, että näköä haittaa... mutta kyse lienee vain ikänäöstä.
136. Libero26.7.2005 klo 23:52
Timppa 26.7.2005 klo 23.43:"- - ja niihin ei kuulu torniristikot."
Hyvät ristikkolehdet ja -liitteet muistuttavat pinnanmuodostukseltaan sen verran Pohjanmaan lakeuksia, etten itsekään jaksa uskoa kolmiulotteisiin torniristikoihin.
137. Timppa27.7.2005 klo 00:06
++juh> Joudut vielä selittämään tuon suurin osa/keskimääräinen kommentin viikonloppuna. Eiköhän meillä kuitenkin sopu säily (ja taas hirveästi hymiöitä). Mikä muuten on se edullisin margariini....?:)
138. ++juh27.7.2005 klo 00:17
Timppa> Enkä joudu. Sinä joudut selittämään sen, koska se on harjoitustehtävä (alias kotitehtävä).
139. tonimikael27.7.2005 klo 00:19
Köyhän kokemuksella voin kertoa, että oikeesti(?) halvin margariini löytyy Lidlistä. 60% rasvaa ja hieman makuakin. Muistaakseni 39senttiä rasia. :)
140. RA27.7.2005 klo 00:25
Timppa: Kyllä minäkin kunnioitan!! Jos ja kun he niitä esille tuovat. Olen ihan pikkuisen kokeillut itsekin, joten taidan tietää, ettei homma ole ihan helppo. Mutta ratkojan kannalta laatijan rehkiminen on kertakaikkisen toissijainen; Ratkojan kokemuksena: Jos ristikko on hyvä, se on hyvä => sen hyvyyttä ei lisää / vähennä tieto siitä, kuinka paljon ristikon laadintaan on käytetty aikaa, energiaa tai noita erinäisiä pisaroita. Jos ristikko on huono, se on huono, sanoipa laatija käyttäneensä vaikka kokonaisen kuukauden ja vuodattaneensa vaikka viisi litraa hikipisaroita tekeleensä eteen.
Libero: Joopa, ympäri käydään ja yhteen tullaan. Sanat ovat sanoja. Mitäs me RA-vi-mie-het.
(viisi on jo ollut)
141. Timppa27.7.2005 klo 00:28
Enhän minä voi joutua mihinkään sellaiseen selitykseen, koska kotitehtävät jäävät kotiin. Rentoutus lienee viikonlopun pääasia? Olethan ++juh mukana?Taisin maksaa Levistä tai Floorasta ihan liikaa...
142. Timppa27.7.2005 klo 00:33
Energiaa tarvitsemme kai Petäykseen...;););)
143. iso S27.7.2005 klo 08:14
Toinen jalkani seisoo ratkojien, toinen laatijoiden leirissä. Tältä syntiseltä pohjalta vertaan ristikoita ruokaan, ovathan ne eräänlaista hengenravintoa.Oletetaan, että meillä on kaksi maultaan, näöltään, tuoksultaan, pureksittavuudeltaan ja ravintoarvoltaan identtistä annosta. Toisen on näppärä kokki loihtinut kuvaannollisesti katsoen hetkessä, oikean käsi selän takana tai samaan aikaan ristikkoa ratkoen. Toisen kanssa on vähemmän näppärä kokki hikoillut puoli päivää kuin uitettu porsas (kuvakieltä, porsaat eivät taida hikoilla).
Kumpikin sapuska lutkahtaa nielusta alas yhtä mieluisasti. Ruoanlaittoa hallitsemattomana syömiseksperttinä en osaa arvioida, miten paljon minkäkin ruokalajin valmistamiseen tarvitaan vaivaa ja hikeä. Tässä tapauksessa keittiön ulkopuolelta asiaa on jopa mahdoton tietää, koska annokset olivat identtiset. Siis en pysty arvostamaan yhtä kokkia sen enempää kuin toistakaan. Minulle on yhdentekevää, kumman tuotoksia popsin.
Jos olisin ollut näkemässä tuotantoprosessin, arvostaisin kokkina paljon enemmän sitä joka pääsee haluttuun lopputulokseen pienemmällä vaivalla. Se toinen saisi syvää arvostusta ihmisenä, koska näkee minun vuokseni niin suuren vaivan. Jatkossa olisin taipuvainen tilaamaan ruokaa näppärältä kokilta, koska tehokkuus työssä vapauttaa aikaa harrastuksiin ja mahdollistaa kokille säädyllisen toimentulon kohtuullisilla annoshinnoilla. Ellei sitten hiturikokki ole kokkaamisesta suuresti nauttiva miljoonaperijä, jolle riittää symbolinen tuntipalkka. Silloin voisin hänelle palvelemisen ilon suoda.
Käytännössä kaksi kokkia tuskin tekee samanlaisia annoksia. Silloin vertaan hintaa laatuun ja ostan sen annoksen, missä laatu on riittävä (siis vähintään hyvä, ellei loistava) ja hinta halvempi. Kokkiparan mahdolliset tai mahdottomat ponnistukset eivät vaikuta ostopäätökseen. Niistä voin antaa enintään ihailupisteitä (taidosta tai sitkeydestä).
144. Eki27.7.2005 klo 10:10
Erinomaisesti kirjoitettu, iso S. Hyviä pointteja ja sopivat ristikkomaailmaan.Sanoisin, että pitkälti on kysymys siitä, onko laatijalla taipumusta (lahjoja?) laadintaan luonnostaan vai onko hän halunnut alalle joistakin muista syistä. Tietysti kummassakin tapauksessa on yleensä niin, että laatija ei tiedä, onko hän luonnonlahjakkuus vai ei. Luonnonlahjakkuuksia menee paljon hukkaan, esim. väärän ajoituksen, liian korkean kritiikin tai huonon myyntitaidon takia tai vaikkapa toisen ammatin voittaessa. Kaikki lahjakkuudet eivät tietenkään edes koskaan tajua kokeilla laatimista.
Kun olen "sceneä" (siinäpä Liberolle kiljuttavan ihana ristikkosana) itse 20 vuotta seurannut laatijoita (hyväksi)käyttävän yrityksen vetäjänä, olen huomannut tämän kahtiajaon (portaattoman toki). Suurin osa mukaan ottamistani kuuluu lahjakkuuksiin, luulisin. Kun en kaikkien työtunteja tiedä, se on osaksi arvoitus, mutta tuntimäärissä on huikeita eroja ja lopputulos ei useinkaan ole sen hitaamman eduksi.
Tiedoksi alalle aikoville: jos ihan ensimmäinen kysymys (kun ei ole yhtään työtä vielä näytillä) on "paljonko niistä maksetaan?", se heittää heti mustan varjon kokelaan ylle.
Otsikon aihepiiriin vielä kommentti kp:n ajatukseen "ilman ratkojia ei olisi laatijoita". Tottahan se on ja ratkoja on laatijalle ensiarvoisen tärkeä. Mutta jos minä nyt keksin ihan uuden ajanvietetyypin, niin jätänkö sen julkistamatta, kun kukaan ei vielä harrasta sitä?
145. tonimiguel27.7.2005 klo 10:11
"porsaat eivät taida hikoilla"Entä ilman ilman hikkoja? Taitavatko silloin?
:P
146. Eki27.7.2005 klo 10:17
Viimeisen kirjoituksen viimeiseen kappaleeseen vielä kommentti.Jostain voi tulla ristikkoalallekin laatija, joka tekee ihan erilaisia ristikoita kuin aiemmat. Ratkojat ihastuvat (riittävässä määrin) tai eivät. Alalle laatijoiden vaihtelevuus on pelkästään positiivista. Jos ei astu valmiille markkinoille, on laatijan ja ratkojien löydettävä toisensa.
Kauppalehden kesäristikko säännöille nauravana tehtävänä on hauska, mutta tuskin niitä haluttaisiin joka paikkaan.
147. iso S27.7.2005 klo 10:25
tonimiguel: kaikki eivät, taitavat kyllä.
148. kp27.7.2005 klo 10:48
Kysyn pienen kysymyksen.Liittyen kommenttiisi.
"Otsikon aihepiiriin vielä kommentti kp:n ajatukseen "ilman ratkojia ei olisi laatijoita". Tottahan se on ja ratkoja on laatijalle ensiarvoisen tärkeä. Mutta jos minä nyt keksin ihan uuden ajanvietetyypin, niin jätänkö sen julkistamatta, kun kukaan ei vielä harrasta sitä?
-Jos ei ratkojia olisi, olisitko ajautunut tälle alalle? Saati
tunnettaisiinko koko laatija sanaa?
-Pitää mennä rapakon toiselle puolen. -Jos ei olisi ratkojia,
(kysyntää) niin se maailman ensimmäinen ristikko olisi jäänyt kokeiluksi "tähdenlnnoksi".
149. kp27.7.2005 klo 10:50
Jäi kirjoittamatta Eki.
150. Eki27.7.2005 klo 10:54
kp, en tiedä. Jos olisin kukkoilija, sanoisin, että olisin keksinyt ristikot.
151. kp27.7.2005 klo 10:55
Lähettäjä: kp 27.7.2005 klo 10:48Kysyn pienen kysymyksen.
Liittyen kommenttiisi.
Tämä oli Ekin kommenttiin.
152. Eki27.7.2005 klo 11:00
kp, älä sotke säikeitä monilla epäselvillä viesteillä!Äläkä kysy kysymyksiä! Miten voi kysyä kysymyksen? Kysymyksiä esitetään, heitellään, asetetaan jne.
153. KP27.7.2005 klo 11:09
EkiKun kysyin tuon kysymyksen nimi jäi.
-Eihän kukaan tiedä, keneltä se kysytty.
-Siksi korjailin, mutta meni vain hullummaksi.
sori.
154. Eki27.7.2005 klo 11:13
Kuinkahan moni on kehottanut lukemaan viestin ennen lähettämistä ja miettimään sen sisällön?Äläkä kysy kysymyksiä! Kysy vaikka kielitoimistolta, onko oikein!
Jäävät asiat sotkujen jalkoihin.
155. iso S27.7.2005 klo 12:42
kp 27.7.2005 klo 10:48-Pitää mennä rapakon toiselle puolen. -Jos ei olisi ratkojia,
(kysyntää) niin se maailman ensimmäinen ristikko olisi jäänyt kokeiluksi "tähdenlnnoksi".
Pitääkö tämä tulkita niin että ratkojia oli valmiina olemassa, kynät teroitettuna, odottamassa sitä onnenpäivää kun syntyy ensimmäinen laatija? Kenties lehden toimitusta oikein pommitettiin esittämällä esityksiä ja kysymällä kysymyksiä: "Milloin keksitte meille sanaristikon ratkottavaksi? On kurjaa olla ratkojana kun ei ole olemassa mitään ratkottavaa!"
Kumpi oli ensin, muna vai kana? Muna, mutta se oli dinosauruksen muna. Kumpi oli ensin, laatija vai ratkoja? Laatija. Ratkojaksi tullaan vasta ratkomalla, ei ammattikoulutuksella tai periaatepäätöksellä.
Kumpi on tärkeämpi, ratkoja vai laatija? Ei kumpikaan. Maapallo pysyy mainiosti radallaan vaikka molemmat pantaisiin pimeään koppiin ja syötettäisiin niin paljon mustaa makkaraa että tokenisivat. Kyllä tässä ollaan veljet yhtenään ja siskot kans, ei toinen ole onnellinen ilman toista.
Jos laatijat likvidoitaisiin, ratkojat voisivat ratkoa aikaisemmin laadittuja ristikoita uudelleen ja uudelleen. Niitä kyllä piisaa niin paljon ettei heti tarvitse tarttua samaan. Tuoreet aiheet jäisivät pois, mikä tietysti on vähän harmillista. Ennen ajankohtaiset vihjeet ja ratkaisusanat (henkilönnimet varsinkin) muuttuisivat pölyiseksi historiatiedoksi, mutta niistä selvittäisisiin ristikkosanastojen avulla.
Jos ratkojat rokotettaisiin ratkomishaluttomiksi, niin laatijat voisivat laatia omaksi ilokseen. Ammatikseen laativat joutuisivat hakeutumaan oikeisiin töihin. Se olisi ihan oikein. Miksi heillä saisi olla kivaa kun muillakaan ei ole.
Olisiko nykyinen systeemi kuitenkin parempi? Molempia on ja monensorttisia.
156. ö27.7.2005 klo 13:01
Asetanpa kysymyksen asetannan.Tuo maailman ensimmäinen ristikko löytyy täältä:
http://thinks.com/crosswords/first2.htm
Aika hyvä, eikö vain? Minusta tuntuu, että jotain oli jo ennen sitä.
157. Eki27.7.2005 klo 13:36
Jotain, jota ei näin jälkikäteenkään ole luokiteltu ristikoksi.
158. ++juh27.7.2005 klo 15:40
Sanaristikko ennen sen keksimistä?http://sanasepot.fi/artikkelit/blended_squares.htm l
159. ö27.7.2005 klo 16:00
Kiitos linkistä ++juh! Arvelinkin, että jotain tuollaista on täytynyt olla ennen "ensimmäistä" ristikkoa.
KOMMENTOI