KESKUSTELUT > RISTIKOT > ASUSTUS

1778. asustus

pörhö18.7.2005 klo 19:22
Onko mahdollista, että Pelikaani-lehdessä voi olla tällainen tökeryys kuin ASUSTUS?Voi tietysti selittää, että se on ASUSTAMISEN synonyymi, mutta lemahtaa väkevältä.
2. Eki18.7.2005 klo 19:25
Kyllä sellainen on voinut jonkun laatijan ristikossa olla. Oikein muodostettu sana se on, mutta ei löydy Nykäsestä, kuten ei löydy ivaus, kinaus tai moni muukaan.

Jos ei tökerö tai lemahtava, niin ei erityisen hyvä ainakaan.
3. jupejus18.7.2005 klo 19:52
Asustus on vaatetus tai vaatteet yllä, puku tai muu asukokonaisuus. Mikäs vika sanassa?
4. Matti18.7.2005 klo 20:21
Laitan tähän säikeeseen. Miksi miljonääri ei noudata astevaihtelua? Muistan koulusta, että poikkeuksia astevaihteluun olivat vierasperäiset sanat (olympia), yhdyssanat (yöasu) ja sulautuneet yhdyssanat (tällanen). Mutta mikään näistä ei sovi miljonääriin. Onko jotenkin samaa perua kuin sekundääri? Jos omistaa vain tuhat euroa, onko niin köyhä, että ei edes ansaitse omaa sanaa.

Ristikossa oli "verbi kirjailijasta > urista". Leon Uris? Uri Geller? Onko joku kirjailija Uri? Asuuko Sveitsissä Urin kanttoonissa? Muuten ei kai toimi.
5. ö18.7.2005 klo 20:43
Aina auttavainen Google antaa asustukselle 5430 osumaa. Mielestäni riittävä määrä.
6. Libero18.7.2005 klo 21:11
Miehillä esimerkiksi solmiot ja sukat sekä naisilla huivit ja kengät ovat asusteita, jotka täydentävät muun asustuksen. Asustus on toisin sanoen koko "sotisopa".
7. tjn18.7.2005 klo 21:20
>Libero: "sotisovan" hyvä synonyymi olisi myös se "ekipaasi" :)

Asustus on meikäläisellekin tuttu käytännöstä, mutta jos ao. verbi on ASUSTAA, niin onpa vekkulia.
8. Libero18.7.2005 klo 21:32
tjn 18.7.2005 klo 21.20:
Mutta jos ao. verbi on ASUSTAA, niin onpa vekkulia.

Vänkään vähäsen. Olen pekka siitä, että esimerkiksi Muotitalo Chanelissa verbi asustaa (siis ranskaksi) liittyy käsitykseeni asustuksesta. Jos olen hakoteillä, niin otan opikseni, kun sanot, mikä on oikea verbi.
9. tjn18.7.2005 klo 22:10
>Libero:
Luulen kyllä olevani kanssasi 100% samaa mieltä asiasta. Kunhan ääneen mutustelin verbiä eri kanteilta :)
10. Juhani Heino18.7.2005 klo 22:38
Mä taas miellän samaksi kuin PUVUSTUS, vaikka asu ei aina olekaan puku. Ei siis tuttu sana arkipuheesta, mutta toimii.
11. Antti Viitamäki18.7.2005 klo 23:26
"Asustaa" on verbi jolla kaksi eri merkitystä, kuten Nykysuomen sanakirja ja Suomen kielen perussanakirja (Nykänen ja Pesonen) meille kertovat:

1. Asua, elellä, olla

2. Varustaa asusteilla, täydentää pukua asusteilla

"Asustus" ei minun mielestäni enää kovin luontevasti viittaa kumpaankaan tekemiseen, vaan nimenomaan yksittäisen ihmisen tai esimerkiksi jonkin teatteriesityksen puvustukselliseen kokonaisuuteen.

Joka tapauksessa sanassa ei ole mitään outoa tai tökeröä. Merkitys on ainakin minun mielestäni koko lailla selvä.

Matti:

Astevaihtelulla tarkoitetaan pitkän ja lyhyen konsonantin, kahden eri konsonantin tai konsonantin ja kadon välistä vaihtelua sanan taivutuksessa. Yksikään mainitsemasi sana ei ole taivutettaessa astevaihtelun piirissä.

Mutta tarkoittanet siis vokaalisointua eli vokaaliharmoniaa - eli sitä, että samassa sanassa ei esiinny yhtä aikaa etu- ja takavokaaleja kuin juuri mainitsemissasi poikkeusryhmissä.

"Miljonääri" kuuluu osittaisesta mukautumisesta huolimatta vierasperäisiin sanoihin. Se tulee ruotsin kielen sanasta "miljonär" tai "millionär". Samaan kategoriaan menee sana "sekundääri(nen)", jota tosin nykyään näkee myös muodossa "sekundaari(nen)". Muita vastaavia ovat esimerkiksi "afääri", "karriääri" ja "stratosfääri".

Tai no jaa... Nuo eri sfäärit (ilmakehän eri kerrokset) ovat oikeastaan yhdyssanoja. Strato-, foto-, bio- ja mitä niitä nyt onkaan. "Sfääri" tulee mutkan tai parin kautta englannin kielen sanasta "sphere" eli "pallo" tai "kehä".

Sfääristä tuli mieleen: kuinka tapaatte tavuttaa sanat "stetoskooppi", "teleskooppi", "kaleidoskooppi", "periskooppi", "oskilloskooppi", "mikroskooppi" ja "gyroskooppi"?

:-)
12. JTak19.7.2005 klo 00:21
Jos mikroskooppi ymmärretään yhdyssanaksi, niin silloin tavuraja menisi mikro-skooppi, mutta jos skooppi ei tarkoitakaan mitään, niin tavutetaan normaalisääntöen mukaisesti mikros-kooppi?
13. ++juh19.7.2005 klo 00:25
Mikro-skooppi tai mikros-kooppi, kumpikin on oikein.
14. Antti Viitamäki19.7.2005 klo 00:54
Niin - oliko se stetos-kooppi vai stetosko-oppi? :-)
15. ö19.7.2005 klo 09:31
Kun nyt olen asiaa miettinyt, pidän asustusta jopa erittäin hyvänä ristikkosanana. Olen siis eri mieltä Ekin kanssa jos huomaatte. Asustus on oikea sana mutta se ei jostain syystä irrallaan olevana helposti hahmotu. Sitä saa ratkoessaan kyllä pähkäillä.

Eräässä Pelikaani-ristikossa oli vastaavanlainen sana, jota en keksinyt, vaikka vain yksi kirjain puuttui. Miten teiltä muilta onnistuu tämän sanan hahmottaminen?

PIIS_UUS
16. Hessu19.7.2005 klo 09:39
Tuo on yksi lempisanojani, varsinkin NAIS alussa. Asiaan en ota kantaa, mutta sana on kiva. :-)
17. Seija19.7.2005 klo 09:51
Aika pitkälle piti aakkosia selata ennen kuin osui. Hahmottamista olisi nopeuttanut, jos olisi tiennyt vihjeen.
18. iso S19.7.2005 klo 09:58
Joillakin seuduilla kasvaa kultapiiskuja niin tiheässä että ne tukahduttavat muut lajit. Piiskuus vallitsee.

(Epäilen että Hessun lempisana ei kuitenkaan ole naispiiskuus. Jos on, niin kumpi piiskaa?)
19. tjn19.7.2005 klo 10:07
Somistaja asusti näyteikkunassa

:)
20. Hessuus on oma valinta...19.7.2005 klo 10:17
Enhän minä naisia piiskaamaan ole ruvennut! :-)

http://www.google.fi/search?q=naispiispuus&hl=fi&l r=&filter=0
21. kari kämäräinen19.7.2005 klo 10:21
Tunnustan, että olen käyttänyt ASUSTUS-sanaa ristikossani vaatetuksen yhteydessä. Ei kyllä tullut mieleenikään, että se voisi olla HUONO sana. Mielestäni ristikoissani on esiintynyt paljon huonompiakin sanoja, joista kyllä olen yrittänyt päästä eroon. Mutta että ASUSTUS huono?
22. Eki19.7.2005 klo 10:25
Kyllä minäkin kaikkien kehuvien kommenttien jälkeen aloitan seuraavan ristikkoni asettamalla oikeaan 7x7-alakulmaan sanan asustus. Ehkä siitä ei tule valmista, mutta sittenpä ristikot Suomessa ehtyvät.
23. Hui_hai19.7.2005 klo 10:26
http://www.lingsoft.fi/cgi-bin/finhyp kertoo, että:

Sanan mikroskooppi tavutus on mik · ro · skoop · pi.
24. Matti19.7.2005 klo 10:39
Antti Viitamäki, sotkin totaalisesti termit astevaihtelu ja vokaalisointu. Kiitos oikaisusta, ja mielenkiintoisesta vastauksesta.
25. Pena21.10.2012 klo 18:06
Ei nuo vanhat linkit enää toimi, enkä kotuksen sivuilta löytänyt tavutuskonetta. Miten stetoskooppi tavutetaan?
26. ?21.10.2012 klo 20:03
ste-to-skoop-pi
27. Tiio21.10.2012 klo 20:50
Tavutetaan ste-tos-koop-pi. Näille lainasanoille käy samalla tavalla kuin muillekin maahanmuuttajille, sulautuvat vähitellen kantaväestöön. Mikroskoopit ja stetoskoopit olleet jo niin kauan suomen kielessä, että ei niitä enää mielletä yhdyssanoiksi. (Sen tietää jo siitäkin, että ihmiset kirjoittavat ne yhtenä sanana. Jos olisi yhdyssana, niin suurin osa kirjoittaisi osat erilleen.) Ja tavutus muotoutuu suomalaisen kielikorvan mukaiseksi. (Suomen kielen ammattiosaajat voivat olla toista mieltä, mutta en silti näkemyksestäni luovu.)
28. si-tee-raaja21.10.2012 klo 21:04
"Lähettäjä: ++juh 19.7.2005 klo 00:25:
Mikro-skooppi tai mikros-kooppi, kumpikin on oikein."
29. Jukkis21.10.2012 klo 21:04
Ste-tos-koopi-pi ja ste-to-skoop-pi on molemmat yhtä oikein.

Samoin mik-ros-koop-pi ja mik-ro-skoop-pi.
30. Matti21.10.2012 klo 21:21
Entäs atmos-fääri, tuntuu pahalta.
31. Eki21.10.2012 klo 21:32
Pitkiä tavuja Matilla.
32. Marco Poloinen21.10.2012 klo 21:32
Edellisten kanssa samassa sarjassa, ässä ennen tai jälkeen tavuviivan.
33. Pena21.10.2012 klo 22:01
Onko tavujen kirjaimissa maksimimäärää?
34. tonimikael21.10.2012 klo 22:07
Oisko suomenkielisissä sanoissa enimmillään 6? Esim. sanassa STREIKKAUS.
35. Pena21.10.2012 klo 22:11
Joko oot, Toni, laatinut tuon sanan ristikkoon? Mie ainakaa tiiä mitä tarkoittaneekaan d=)
36. fix22.10.2012 klo 04:21
Hectorilla on samantyyppinen sana eräässä biisissään Levyllä Hotelli Hannikainen kotisivu.dnainternet.net/b001kakur63/hectorsivut/s anat/snadi_kundi_stadista.txt

Snadi kundi stadista

"Landelle mä lehmii lähden kurkkiin
kuin ne strimptaa maitoo suureen purkkiin."

Kuusi kirjainta siinäkin eka tavussa.
37. Kravattimies22.10.2012 klo 05:03
Pitkiä tavuja

6 SPRIIT

7 STRAUSS
7 SCHWARZkopf
7 SCHWARZwald-tyyppinen kakku
7 vorSCHMACK (Marskin lempiruokaa)

(jos yksitavuinen)
8 FRIETSCH rkp:n kansanedustajana 1936-45
38. fix22.10.2012 klo 06:56
Onhan noita. Kaikki tosin ulkomaan peruja.

Mikähän mahtaa olla aito kalevalalainen pisin tavu?
39. EJlo22.10.2012 klo 10:29
fix

En tunne Tuota Hectorin kappaletta, mutta vanhana stadilaisena uskoisin tekstin olevan "strittaa maitoo..."
Maito varmaan rimmaa tekstiin paremmin kun taas puheessa sen olisin kyllä vääntänyt mjölöksi.
Pahoittelen epäilystäni jos olen väärässä !
40. Juho22.10.2012 klo 10:34
Pitkä suomalainen sana, jossa on 24 A:ta, (kaljakori)
41. fix22.10.2012 klo 13:40
En tunne Tuota Hectorin kappaletta, mutta vanhana stadilaisena uskoisin tekstin olevan "strittaa maitoo..."
Maito varmaan rimmaa tekstiin paremmin kun taas puheessa sen olisin kyllä vääntänyt mjölöksi.
Pahoittelen epäilystäni jos olen väärässä !

Viestissäni oli linkki sanoitukseen. Heikki Harma on sen itse hyväksynyt.

Minä itse raumalaisena kuulin sen "striittaa maitoo..."

Mutta, kun tuo on itse sanoittajan hyväksymä versio, niin mikäs minä olen sitä kiistämään!
42. Kravattimies23.10.2012 klo 02:10
SPRIIT on paras löytämäni 6-kirjaiminen tavu, vaikka onkin ulkomaan peruja. Voi olla englannin perua (spirit).


Kalevalassa näyttäisi olevan vain yksi kelvollinen yli 4-kirjaimisen tavu. Sanan perusmuoto on KAARSKUA.

5 HEILL : heill' on kultansa kotona
5 HYYSS : hyyss' on virrat, jäässä järvet
5 JOILL : joill' on tarpoimet paremmat
5 JOIST : joist' ei syöen syömät puutu
5 KAARSkui : perä kaarskui kaarnehena
5 KAIKK : kaikk' on kansa haljakassa
5 KUINP : pane, kuinp' on muinaiselta
5 MAASS : maass' on toisia matoja
5 MEILL : liiat meill' on linnat täällä
5 MIEST : sata miest' oli soutamassa
5 MOINT : moint' en vielä konsa syönyt
5 NIINP : niinp' on mieli miekkoisien
5 NIIST : niist' oli osattomalta
5 pakiNOIST : pakinoist' on parratointen
5 PUIST : mistä puist' on pirtti tehty
5 SAINP : sainp' on uimahan selälle
5 SIELL : siell' on arkku arkun päällä
5 SIELT : sielt' ei pääse päästämättä
5 SUOLT : suolt' on orja sarven saanut
5 SUUSS : oven suuss' on ouot silmät
5 TUOLL : tuoll' olen viikon viipynynnä
5 TUOLT : tuolt' on saatu saajanainen
5 TUONP : tuonp' on tunki tuoppihinsa
5 TUOSS : tuoss' onpi ikuinen tuoli
5 TUOST : tuost' on siemenen sikiö
5 TÄÄLL : vilu tääll' on ollakseni
5 VAIKK : vaikk' ei tuo ve'että synny
5 VYÖLL : vyöll' on veitsi Väinämöisen
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *