KESKUSTELUT > RISTIKOT > KUVARISTIKOITA, TYÖTÄ 50VUOTTA.

1720. Kuvaristikoita, työtä 50vuotta.

kp28.6.2005 klo 18:32
Vaikka joidenkin mielestä kuvaristikot, ovat alkupiiloja
täynnä. Kiellettyjä "fakkisanoja" täynnä ja surkean
harmaata massaa.
- Ei se mitään. Kuvaristikko porskuttaa ja voi hyvin.
- Siihen ei surkuttelu ja valittaminen tehoa.

-Eläköön kaiken kansan kuvaristikot!
2. kp28.6.2005 klo 19:17
Jokainen meistä on imetty kiinnostuksemme sanojen
leikittekyyn näistä alkuperäisistä kuvaristikoista, oi niitä
aikoja, jolloin kansa oli yhtenäinen ja ei tiedetty sanoista,
joita ei kuulemma saa käyttää nyt.

Kaikkea sitä kuuleekin.
3. Jukkis28.6.2005 klo 19:27
Höh. Ihme sekoilua. Sitä, että ristikkojen sanaston laatua pyritään parantamaan, voisi kutsua vaikka "kehitykseksi". Hyvä että tällä alalla on niitäkin, jotka haluavat tehdä parempia ristikoita kuin nuo "alkuperäiset".
4. ö28.6.2005 klo 19:45
kp taitaa tulla sanoista Kova Pää, kun mikään ei mene perille!
5. kp28.6.2005 klo 20:03
Kuka sanoo, minkälainen ristikko pitää olla?

-Älä vain sano Sanasepot.
6. mor28.6.2005 klo 20:07
Äläkä sinä, että kp...
7. kp28.6.2005 klo 20:08
En sano. koska päätös on kansalla...
8. kp28.6.2005 klo 20:08
Se sana, josta "kinastellaan".
9. kp28.6.2005 klo 20:17
Tarkistan:
(Viimeinen)sana ja päätös(valta) on kansalla.
10. kp28.6.2005 klo 20:48
Ja vanha (viidakon)sanonta on: Turha on potkia
tutkainta vastaan.
11. tavallinen taaplaaja28.6.2005 klo 20:51
Eikö kp:lla ole juttuseuraa, kun täällä yksin "riitaa haastaa" vanhasta asiasta?

Tavallisena ratkojana voin sanoa, että menee hermot, jos koko lehden kaikki ristikot tuntuvat olevan täynnä samoja sanoja eri järjestyksessä. Muutaman kerran on käynyt niin. Nyt osaan jo tunnistaa kyseiset lehdet, enkä enää osta niitä.
12. kp28.6.2005 klo 20:51
Hyvä että tällä alalla on niitäkin, jotka haluavat tehdä parempia ristikoita kuin nuo "alkuperäiset".

Paljon enemmän on niitä, jotka ostavat niitä alkuperäisiä.
13. Jukkis28.6.2005 klo 21:33
Hauskaa että olemme samaa mieltä. Ensimmäisen mielipiteesi allekirjoitan, ja toisenkin.

Miksi ristikkoalalla olisi jotenkin eri lailla kuin muilla aloilla? Huonoa musiikkia ostetaan ja kuunnellaan enemmän kuin hyvää, huonot TV-ohjelmat saa enemmän katsojia kuin hyvät, huonot elokuvat menestyy paremmin kuin hyvät, ala-arvoisia juorulehtiä ostetaan enemmän kuin kunnollisia lehtiä. Noin pääsääntöisesti.

Miksi siis hyviä ristikoita ostettaisiin enemmän kuin huonoja?
14. jupejus28.6.2005 klo 21:51
Vanha sanontahan on, että köyhän ei kannata ostaa huonoa. Sama pätee monelle alalle.
15. RA28.6.2005 klo 22:29
Katsokaapas vaikka Pallosen Teemun IS:n KESÄRISTIKKOA (27.6.05). Helppo ristikko todella monipuolisella, tavallisen ihmisen arkisanastolla. Ratkottavaksi kenelle tahansa!

Kun tämä sanasto-inttäminen vain jatkuu ja jatkuu, niin esim. tuollaisen ristikon äärellä tulee mieleen, että mitä ihmeen vikaa voi olla siinä, että laatija haluamalla haluaa päästä eroon ns. 'etukäteen opituista' vihje-ratkaisusanapareista.
16. RA28.6.2005 klo 22:39
Höh! Unohdin ytimen: Eihän tuollainen laadukkuus kerta kaikkiaan voi karsia ostajia - päinvastoin.
17. Marko28.6.2005 klo 22:51
Mielestäni lehti, missä kartetaan tiettyjä sanoja voittaa sillä, että sanasto on monipuolisempi ja sanat luontojaan pidempiä.
18. kp28.6.2005 klo 23:11
Se suuri ostajajoukko ei ole tätä keskustelua seuraamassa,
saatte noita ajatuksianne pohtia keskenänne...
-Toivottavasti jonain päivänä elämän realiteetit aukenevat.
Tai sitten ei...
19. Eki29.6.2005 klo 00:06
Teidä, kannattaisiko tähän asiaan enää lutikkaansa työntää, mutta pannaan nyt yksi lude liikkeelle.

Minä jouduin huonolle tielle vuonna 1971, kun Paavo Iisakki Lukkaroinen sanoi ensimmäisestä julkaistusta ristikostani Iisakille: Oli muuten hyvä, mutta ATNAn piilokirjain N on vaikea ja AMIA on helppoon ristikkoon vaikea sana (vaikkei pahoja risteyksiä ollutkaan).

Olinpa minä 14-vuotias pojankloppi tyhmä, kun lähdin noiden ohjeiden mukaan kehittämään ristikoitani.

Syvä kumarrus Paavolle hyvistä neuvoista olisi jotenkin oikeutetumpi.

Samainen Paavo I. Lukkaroinen on Sanaseppojen henkinen isä ja nykyinen kunniaylisanaseppo.

Katsokaapa muuten lehtipisteissä, mitä lehtiä sieltä tarttuu ihmisten käsiin. Toki ristikkolehtiäkin myydään, mutta tällä hetkellä menee moninkertaisesti enemmän Iltistä, Apua, Seuraa sun muuta valtavine ristikkoliitteineen. Mutta ei puhuta niistä.
20. Eki29.6.2005 klo 00:07
Teinä lukisin Teidä > Tiedä ;)
21. Antti Viitamäki29.6.2005 klo 01:10
Minä olen joskus kuullut jotain sellaistakin, että kun jokin on halvempaa, sitä ostetaan enemmän.

Ja mikä on halvempaa, on halvemmalla tehtyä.

Ja mikä on halvemmalla tehtyä, on myös nopeammin tai vähemmällä vaivalla tehtyä.

Ja mikä on nopeammin tai vähemmällä vaivalla tehtyä, on useimmiten myös huonompaa.

Ja ne jotka ovat aina ostaneet vain yhdenlaista, eivät edes tiedä muunlaisesta.

Mutta tällaista argumenttiahan ei tietenkään saa esittää. Ristikoista puhuttaessahan moinen ei voi mitenkään olla mahdollista.

Ei ei, täällä saa kyllä väittää että ne mitä eniten ratkotaan ovat varmasti joka suhteessa yhtä hyviä kuin muutkin - kaikki muunlaiset ajatukset ovat sortoa ja pahuutta ja varmasti erään SS-yhdistyksen SS-joukkojen vääristelevää propagandaa.

Ikinä ei koskaan eikä milloinkaan ole käynyt niin että valtaosa ihmisistä ostaisi jotain huonoa. Valtaosa ihmisistä on varmasti kokeillut kaikkia tarjolla olevia tuotteita ja valinnut niistä parhaan (eikä halvinta) ja tietää aivan varmasti ettei mikään muu voisi olla heille parempaa.

Niin on ja on aina ollut. Pyhä pyhä pyhä. Aamen.
22. kp29.6.2005 klo 07:47
Luuletko Eki oikeesti, että Peräkylän mummo
tajuaa koviksesta tai monesta muustakaan
"nykyajan" ristikosta?
-Epäilen suuresti.
23. kp29.6.2005 klo 07:51
Tämä on kuin musiikissa. Vanhat laulut ovat "muotia" ja
suuren kansan suosiossa...

Näitä uudempia ei kuuntele, kuin nuoret...
24. kp29.6.2005 klo 07:55
Yhtä "ristikkoperhettä" meidän tullisi olla, vai mitä?

On tie, jossa on kaksi kaistaa.
Toinen nuoremmille.
Toinen vanhemmlle.

Mutta kulku on yhdensuuntaista ja rinnakkaista.
25. kp29.6.2005 klo 08:29
Kaino vieno kysymys Eki.
Osaisitko enää tehdä Peräkylän mummolle sopivaa
ristikkoa?
26. Eki29.6.2005 klo 10:19
Onko kyseessä sama Peräkylän mummo, joka kuuntelee (netistä) Tata Vegaa, harrastaa titatusta (vaikka piilokirjaimen kanssa, vaikka sanaa ei löydy edes netistä) eikä ihan varmasti tunnekaan huippusanaa UTRA (ellei vihjeessä lue "3.=R")?

Kari Päivärinta jakaa hyvin mielenkiintoisesti ristikot nuorille ja vanhoille tehtyihin. Siitä ei yleensä ole kysymys, kun ristikoita erilaisiin jaetaan. Mummojen aliarviointikin saisi loppua nyt, muuten tulee oikeusjuttuja.

Kainoon vienoon kysymykseen vastaus, joka useimmille olisi selvä vastaamattakin: Osaan, teen niitä päivittäin, hemmetin hyviä semmoisia, kera huolella valittujen muiden Sanaris-laatijoiden. Valikoimaan kuuluu silti koko skaala, helpoista huippuvisaisiin.
27. Laatija x29.6.2005 klo 10:35
Minä kuten moni muukin laatija, laatisi kp-tasoisen tehtävän VIHJEINEEN puolessa tunnissa. Eli 14 ristikkoa päivässä, jos pitää puolen tunnin ruokiksen ja kaksi kahvituntia. Tämä vain sivuhuomautuksena mainittakoon.
28. KP29.6.2005 klo 10:43
En suinkaan aliarvosta mummoja!
Mummo edustaa "sitä kansaa", joka on ollut alusta asti
kiinnostunut ristikkomaailmasta.

Mitäpä ammattimies turhaa tyrkyttää toisille ajatuksiaan.
-Riittää, kun on onnellinen tekemisessään ja tietää tekevänsä sellaisia ristikoita, joita arvostetaan...
-Ajattelehan, miksi minulta on otettu "kuukausikiintiö" pois?
-Saan tehdä siis niin paljon kuin jaksan.
29. Hui_hai29.6.2005 klo 10:50
Täällä on jo sanottu, että voit vapaasti tehdä millaisia ristikoita haluat.

Voit toki ilman muuta ihan vapaasti tuntea (ammatti)ylpeyttä tekemisistäsi.

Voit ihan huoletta mainostaa olevasi suosittu ja ratkojien arvostama.

Ja jos ratkojat ratkovat laatimiasi ristikoita voit ihan hyvällä omallatunnolla sanoa tekeväsi tarpeellista työtä.

Olisiko kohtuuton pyyntö suoda samaa arvostusta myös muille laatijoille? Tunnustaa heidänkin tekevän ristikoita, joita heidän kohderyhmänsä haluaa. Tai ainakin väittää heidän pilaavan ristikoiden maineen yrittämällä keksiä jotain uutta.

Kirjoitit itse:"Mitäpä ammattimies turhaa tyrkyttää toisille ajatuksiaan.
-Riittää, kun on onnellinen tekemisessään ja tietää tekevänsä sellaisia ristikoita, joita arvostetaan..."
30. Antti Viitamäki29.6.2005 klo 10:52
KP kuvittelee ilmeisesti, että jos jättää pois sellaiset sanat, joita näkee ainoastaan ristikoissa, niin ei voi laatia muita kuin tavalliselle ihmiselle täysin käsittämättömiä ristikoita.

Jos et ole, KP, tätä vielä oivaltanut (vaikka se on sanottu jo noin miljoonaan kertaan) - me yritämme rajoittaa sanastoa juuri sen takia että ristikot olisivat useammalle ihmiselle ymmärrettäviä!

Miksi ihmeessä jauhat Ekille Koviksista? Otat aina esimerkiksi Koviksen, kun haluat muka osoittaa ettei Eki tiedä peräkylän mummoista mitään. Miksi? Kovikset muodostavat vain häviävän pienen osan Ekin ja kaikkien muidenkin Iltikseen laativien ihmisten tuotannosta. Useimmiten nämä ihmiset tekevät nimenomaan helppoja ristikoita, ja ovat vieläpä äärimmäisen harjaantuneita siinä taidossa.

Jos he yrittävät olla käyttämättä vaikkapa sanaa TATA, tai jos he pyrkivät antamaan esimerkiksi sanalle ELAS selkeämmän vihjeen kuin "Kreikassa", niin miten ihmeessä heidän ristikkonsa muka muuttuvat tavalliselle kansalle mahdottomiksi ratkaista? En ole koskaan tajunnut tätä "logiikkaasi" - enkä varmaan tule tajuamaankaan.

Mutta usko se nyt kun se sinulle suoraan sanotaan: se, että EI käytä joitakin sanoja - tai se että EI anna sanoille fakkivihjeitä jotka vain "pitää tietää" - ei tee ristikosta yhtään vaikeampaa. Päinvastoin, se tekee ristikosta nimenomaan ymmärrettävämmän ja todennäköisemmin ratkaistavissa olevan!
31. kp29.6.2005 klo 11:01
Saanen huomauttaa, että en ole sanonut mitään teidän
sanoistanne tai laadinnasta pitkään aikaan.
Nuo vihjailut ovat tulleet omasta päästänne...

Te olette koko ajan puuttuneet miten sokkeloinen ja
kummallinen kp:n ristikot ovat.
Äitikin aikoinaan opetti, että jos jotain haukutaan, niin
siinä täytyy olla "se jokin"....

Toivottavasti tämä sanasto keskustelu loppuu tähän.
Se ei johda mihinkään.
Mutta se on varmaa, että "koko kansan" ristikot
porskuttaa ja voi hyvin...
32. kp29.6.2005 klo 11:09
Ja kaikkein huvittavinta tässä on se, että toisella
puolella on ehkä kolmekymmentä ja toisella puolella yksi...

Ja siitä huolimatta ne kolmekymmentä ovat ihan
paniikissa....
33. kp29.6.2005 klo 11:13
Olisikohan niin, että jos kolmekymmentä olisi ojankaivuussa
ja siihen viereen tulee yksi, joka kaivaa omanlaista ojaa.
-Turpaahan se saisi...
34. Eki29.6.2005 klo 11:27
Nykysuomen sanakirja:

Kaivuu -> kaivu

-> viittaa hylättävään muotoon

Mitäpä sillä on väliä, kunhan se on jossain kirjassa ja/tai joku on joskus käyttänyt sitä sanaa.

Säännöt, kielioppi... jos ne ovat vähänkään Sanaseppojen keksimiltä vaikuttavia, ei kannata lukea!
35. kp29.6.2005 klo 11:31
Nykänen kaivuu>kaivuu
Kaksi kirjoitustapaa.
36. Eki29.6.2005 klo 11:32
Tutkipa vähän tarkemmin. Lue, mitä kirjoitin. Keskity.
37. kp29.6.2005 klo 11:32
Hupsista:
Nykänen kaivuu>kaivu
Kaksi kirjoitustapaa.
38. kp29.6.2005 klo 11:35
Ei ne Nykäsen sanamuodot ole hylättäviä,
vaan toinen muoto on nykyaikainen...
Kaksi kirjoitusmuotoa.
39. Hui_hai29.6.2005 klo 11:41
Lähettäjä: kp 29.6.2005 klo 11:01

"Toivottavasti tämä sanasto keskustelu loppuu tähän.
Se ei johda mihinkään."


Mentäisiinkö keskustelussa vaikka vaihteen vuoksi eteenpäin. Tämä menuetin paikallaan pyörivä tyyli alkaa allekirjoittanutta kyllästyttää. Ja minä kuulun siihen kp:n tässä säikeessä (29.6.2005 klo 07:51
) mainitsemaan nuorten joukkoon, joka ei kuuntele kuin näitä uusia ristikoita.

Otetaanpa esimerkin vuoksi sanaston sijaan käsittelyyn ristikoiden ulkoasu. Millaiselta ristikot näyttävät tulevaisuudessa. Onko kantti kertaa kantti ainoa vaihtoehto? Kysymykseni on puhtaasti retorinen ja paljastaa epäilemättä tarkkaavaiselle ja hoksaavaiselle lukijalle oman mielipiteeni, mutta pistäkääpä te ehdolle vuorostanne.
40. kp29.6.2005 klo 11:44
Kun luet nykäsestä kaivu ja vielä eteenpäin tulee kaivuu.
Viitatataan kaivu sanaan, jossa sanotaan mitä se on.

Ei kaivu syrjäytä kaivuuta. Eikä toisinpäin.
41. Eki29.6.2005 klo 11:45
Olen siis Kari Päivärinnan vain eri mieltä siitä, mitä tarkoittaa "hylättävä". Eläköön se pieni ero. Eläköön. Eläköön.

Hui_hai, me (Sanaris) teimme äskettäin lääkefirmalle pyöreän ristikon! Tuli kivan näköinen.
42. Hui_hai29.6.2005 klo 11:46
Ekille: Löytyykö kuvaa mistään, vai onko julkaisu privaatti?
43. Eki29.6.2005 klo 11:49
Se meni lopulta firman mainoslehteen. Alun perin se piti lähettää pyöreänä suoramyyntiläpyskänä. Valitettavasti se idea vesittyi.
44. Antti Viitamäki29.6.2005 klo 12:02
KP tänä aamuna:
"Luuletko Eki oikeesti, että Peräkylän mummo
tajuaa koviksesta tai monesta muustakaan
nykyajan ristikosta?
-Epäilen suuresti."

KP noin tuntia myöhemmin:
"Kaino vieno kysymys Eki.
Osaisitko enää tehdä Peräkylän mummolle sopivaa
ristikkoa?"

KP noin kaksi ja puoli tuntia myöhemmin:
"Saanen huomauttaa, että en ole sanonut mitään teidän
sanoistanne tai laadinnasta pitkään aikaan.
Nuo vihjailut ovat tulleet omasta päästänne..."

(KP:lle "pitkä aika" on nähtävästi hyvin suhteellinen käsite.)
45. kp29.6.2005 klo 12:13
En minä sanoista puhunut mitään.
46. JTak29.6.2005 klo 13:43
Ehkä parempi, ettet puhukaan..
47. ++juh29.6.2005 klo 13:56
Nykysuomen sanakirja, osa 1, Ohjeita sanakirjan käyttäjälle:
" -> viittaa hylättävästä muodosta suositeltavaan"
48. Eki29.6.2005 klo 14:22
Kielitoimiston puhelinpalvelu on kiinni 1.7.-12.8.

Hekään eivät puhu sanoista mitään.
49. tonimikael29.6.2005 klo 14:28
Eki:
Ajattelehan että tiedän erään laatijan, joka joskus on yrittänyt ristikkoa läpi sanalla "KAIVUUT"! Uskomatonta! Että joku kehtaakin!

Ettäkö minulla pilkettä silmäkulmassa? Hah!!
50. ö29.6.2005 klo 14:29
Siitä mistä ei voi puhua, on vaiettava. Tämän ymmärsi jo Wittgenstein aikoinaan.

Puhutaan siis välimerkeistä.

Mitä tarkoittaa kolme pistettä lauseen lopussa? Entä kaksi tai neljä pistettä?
Voiko kolme pistettä panna myös keskelle lausetta kuten "Säännöt, kielioppi... jos ne ovat vähänkään Sanaseppojen keksimiltä vaikuttavia, ei kannata lukea!"
51. Eki29.6.2005 klo 14:44
Tässä säikeessä on yksi hauska puoli.

Luen aina otsikon kuin siinä lukisi "Työtä vuorotta".

Se sopii jotenkin niin hyvin ainakin itseeni.

Onhan tämä ajatusten virtaa, jossa jyrsitään sanoja ;)
52. Libero29.6.2005 klo 16:08
Hui_hai 29.6.2005 klo 11.41:
Onko kantti kertaa kantti ainoa vaihtoehto?

ö 29.6.2005 klo 14.29:
Mitä tarkoittaa kolme pistettä lauseen lopussa? Entä kaksi tai neljä pistettä? Voiko kolme pistettä panna myös keskelle lausetta - -?

Kantti kertaa kantti taitaa olla melkoisen vaatelias ristikkomuoto. Omista harjoitelmistani tulee luonnostaan rönsyisiä. Kullakin laitamalla on useita ylimääräisiä sakaroita. Olenkin ajatellut kysyä, miten laatijat tasoittavat ristikkojensa reunat???

Välimerkkikysymys on tässä säikeessä rönsy sekin. Vastaan kysymyksiisi, ö, koska viljelen itsekin erityisesti kolmea pistettä sähköposteissani.

Arvelen, että kaksi ja neljä pistettä lauseen lopussa ovat kirjoitusvirheitä. Ilmeisesti kirjoittaja on tavoitellut joko yhtä tai kolmea pistettä. Sitä vastoin
kolme pistettä on kaikkien hymiöiden ÄITI. Se on lauseen lopussa tarpeen silloin, kun ajatus katkeaisi yhteen pisteeseen kuin kananlento. Kolme pistettä antaa ajatukselle siivet ja kaksi pistettä lisää lentoaikaa.

(Lauseen keskellä kolme pistettä sopivat käytettäviksi ainakin sähköposteissa, mutteivät ehkä niin kutsutussa painetussa sanassa.)
53. ö29.6.2005 klo 16:18
Aika hyvä määrittely Liberolta.

Lisää lentoaikaa kaivannevat etenkin keskeneräiset ajatukset. Kolme pistettä onkin ajattelun dopingia, jolla vastuu siirretään lukijalle.

Kovin paljon en suosittelisi kolmea pistettä käyttämään. Syntyy sellainen käsitys ettei kirjoittaja saa yhtään ajatusta ajateltua valmiiksi.
54. kp29.6.2005 klo 16:28
"Olenkin ajatellut kysyä, miten laatijat tasoittavat ristikkojensa reunat"???

Vastaus: Ei mitään tasoittamista tarvita. -Näin
pähkinänkuoressa. -Mutta veikeä juttu tuo. -Etenkin
ensikertalaiselta.
-Muistuu mieleen vuosien takaa juttu.
-Tuttava kun kävi meillä oli aina sitä mieltä, että onnistuu
se ristikko minultakin... Ja annoin kerran ruutupaperia ja
kynän. Jonkin ajan hän kuluttua tuli tuskastuneena luokseni ja sanoi: "Miten onnistuu laidat pitämään suorina.
55. ++juh29.6.2005 klo 16:56
Kolme pistettä virkkeen lopussa tarkoittaa, että jätetään sanomatta jotain, jonka lukija tietää tai joka on ennakoitavissa, tai annetaan lukijan jatkaa ajatusta itse.

Toistuvasti käytettynä tai keskellä lausetta kolme pistettä ilmaisevat, että ajatukset hapuilevat ja esitys on katkonaista.

(Eki käytti kolmea pistettä ilmaisemaan keskeneräistä listaa, mutta jokin lyhenne kuten ym., tms. tai jne. olisi ollut parempi.)
56. Sakke29.6.2005 klo 17:30
Oli hauska tuo kp:n 16:28 kertoma juttu. Sano tuttavalle terveisiä kun seuraavan kerran näet.
57. tonimikael29.6.2005 klo 19:30
Minä aloittelevana laatijana voin kertoa tuosta reunojen tasoittamisesta hieman:

KP on kyllä oikeassa siinä, että "mitään tasoittamista ei tarvita". Nimittäin ei varmaankaan hirveän moni ratkoja edes ajattele moista eikä sen perusteella ole ostamatta tai ratkomatta jotain ristikkoa. No miksi minä olen sitten omaksunut jonkinlaisen "pakon" tasoittaa reunat??

Ehkä se on jonkinlaista perfektionismia. Ehkä kuitenkin kaikista eniten rakkautta symmetriaan, sileyteen ja kauneuteen. Sama asia minua on työllistänyt kaikenlaisessa taiteessa jo pienestä pitäen; aina on kaikkien viivojen ja piirustusten pitänyt olla siistejä ja moitteettomia. Niitä on vaan niin paljon kivempi katsella! :)

No entä kannattaako se? Siis rahallisesti? Ei. Nimittäin yhden ruudukon tekemiseen tuon "pakon" takia menee arviolta kaksin- tai kolminkertainen aika (joskus vähemmän, joskus enemmänkin) ja joskus jopa sanastosta tulisi hieman parempi, jos tuota pakkoa ei olisi.

Summa summarum (olen kuullut kun viisaat sanovat noin):
Enemmän rahaa, jopa parempia sanoja, jos jätän "pakon" pois. Mutta kun en jätä. Hullu kun olen. :)
58. kp29.6.2005 klo 19:50
tonimikael
Kirjoitin: mitään tasoittamista ei tarvita".

Tajusin, että kun sanat menevät reunan yli tarvitsi erityistä
"tasoittamista"...
Se reuna tulee tasaiseksi, kun ei pane pitempiä sanoja kuin
mahtuu...
Tätä et varmaan tarkoittanut?
Aloin pohtimaan mitä tuo "pakko" on?
59. ile29.6.2005 klo 19:50
Terho Itkosen Kieliopas: KAIVU (ei KAIVUU).

Eräällä laatijallamme oli aikoinaan aukeaman ristikossa pääkuvasta lähtevän pitkän ratkaisulauseen viimeisenä sanana KULLANKAIVUUSTA.

Kuin ihmeen kaupalla pystyin korvaamaan tuon virheellisen yhdyssanan jälkimmäisen osan sanalla KAIPUUSTA (vee oli piilokirjain), joten ristikko ei kaivannut muita korjaustoimenpiteitä, kuin yhden kirjaimen uudelleen kirjoittamisen ratkaisusivulle.

Varsinainen korjaustinkien äitee oli siis enemmän kuin lähellä.

Kolmen kysymysmerkin ristikoissa ratkaisusana KAIVUU lapioidaankin aina maan uumeniin. Laatijamme toki tietävät tämän ja siksi sanaa ei ole kukaan tarjonnutkaan moniin moniin vuosiin.

Edes vahingossa.
60. kp29.6.2005 klo 19:53
Tarkoitatko, ehkä ettet "hyväksy" alkupiiloja?
61. kp29.6.2005 klo 20:00
Tämä oli tonimikaelille
ile kerkesi tuohon väliin.
Tarkoitatko, ehkä ettet "hyväksy" alkupiiloja?
62. ++juh29.6.2005 klo 20:03
Tarkoittaako Liberon "kullakin laitamalla" tai kp:n tuttavan "laidat" vain vasenta reunaa ja yläreunaa?
63. Libero29.6.2005 klo 20:04
Asennoidun nöyrästi ristikonlaadintaharjoituksiini. Kummastuttaa, etteivät intensiiviset ratkontasessiot 1900-luvulla ja 2000-luvulla tunnu merkittävästi edistävän kyseisiä harjoituksia. Ristikonratkonta on kenties penkkiurheilua ja ristikonlaadinta urheilua.

Olen asettanut itselleni tavoitteita. Jos oppisin, laatisin sellaisia ristikoita kuin Seppo I. Lahti (Punainen Pelikaani 4, tehtävät 4 ja 13) ja Eki (saman lehden nuortenristikko ja tehtävä 17). Tietysti haluaisin vielä piirtää kuin Markku Mäkelä.
64. kp29.6.2005 klo 20:16
++juh
Piirsin paperille pienen kehikon ja sanoin, että täytä
tämä.
Tarkoitin kaikkia laitoja...
65. kp29.6.2005 klo 20:21
Se kehikko ei ollut kuin 6x6 ja kun sana oli liian
pitkä hän oli aloittanut tuon sanan kehikon ulkopuolelta...
66. Libero29.6.2005 klo 20:37
tonimikael 29.6.2005 klo 19.30:
"Ehkä se on jonkinlaista perfektionismia. Ehkä kuitenkin kaikista eniten rakkautta symmetriaan, sileyteen ja kauneuteen."

Tunnistan tuosta perfektionismin sekä rakkauden symmetriaan ja kauneuteen. Siksi kai minuakin ne rönsyt niin vietävästi turhauttavat.

++juh 29.6.2005 klo 20.03:
Kun tarkkaan ajattelen, ongelmallisimmat "laitamat" ovat mainitsemasi vasen reuna ja yläreuna. Nimenomaan näiltä laitamilta käymistilassa oleva (amatöörimäinen) laadintaprosessini tuppaa kuplimaan kuin hapanleipätaikina.
67. tonimikael29.6.2005 klo 20:42
kp:

En aivan. Hyväksyn, jos muut niitä tekevät, mutta itse en tee (yleensä). Luonnollista myös on, että alkupiilottomat ristikot saavat minulta suurempaa arvostusta, kun on itse huomannut niiden haasteellisuuden.
68. tonimikael29.6.2005 klo 20:47
Libero:
Suosittelen lämpimästi Vuokilan kirjoittamaa MMM Sanaristikot kirjaa. Siinä on seikkaperäisesti opetettu tuota laadintaakin. Sitä ei nimittäin ehkä kannata aloittaa sivunkokoisista ristikoista vaan esim. (muistaakseni sellainen juuri MMM:ssä oli) 4kpl 4x4-aukkoa ja jokainen aukko yhdistetty kahteen muuhun. Pelkän 4x4-aukon täyttäminen sanoilla on kaikista helpointa, kun sijoittaa joka toiseen ruutuun vokaalin ja joka toiseen konsonantin.

Tsemppiä! Tää on hauskaa puuhaa! :))
69. Libero29.6.2005 klo 21:20
Sain toivomani MMM Sanaristikot -kirjan joululahjaksi. (Mies varmasti jo katuu antamaansa lahjaa, kun nenä ei irtoa millään kirjasta eikä ristikoista.) Luen siitä parastaikaa sanaristikkotermistöä valaisevaa lukua. Jauhot meinaavat mennä kurkkuun, mutta teoria tukee käytäntöä.

En millään malttaisi syventyä 4x4 -ruudun laadintaharjoituksiin. Pitäisi varmaan ottaa lusikka kauniiseen käteen. Piirsin näet heti alkajaisiksi 15x17 -ruudun pohjia. Sallin nauraa!
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *