KESKUSTELUT > RISTIKOT > HAETAAN AVAIMIA RISTIKOIHIN, JOITA IHMISET TYKKÄISIVÄT RATKOA.

1680. Haetaan avaimia ristikoihin, joita ihmiset tykkäisivät ratkoa.

Eki14.6.2005 klo 14:31
Tässäpä haarautuma Tein-säikeestä.
2. Eki14.6.2005 klo 14:42
Yksi ajatus Tein-säikeestä sekin.

Minä en haluaisi aiheuttaa ratkojalle ajatusta, että laatija on väärässä tai keksii sanoja.

Mainitsin aikanaan sanan IISI. Moni ei usko sen löytyvän virallisista kirjoista. (Voi sitä silti käyttää)

Lähellä tutumpaa sanaa olevat kirjoitusasut ovat hankalia. TANU-päähine on myös TANO, mutta siitä tulee enemmän mieleen kirjoitusvirhe. Samoin vaikkapa USMA USVAn sijasta.

Missään tapauksessa en haluaisi joutua usein ajattelemaan, että "ratkojapa nyt taas oli väärässä". En ainakaan sitä rupeaisi toitottamaan. Ratkojien ongelmat pitää ottaa seuraavissa laadinnoissa huomioon.

Ristikot tehdään ratkojille. Mahdollisimman monen mieleen. Yhdellä ristikolla kuitenkin harvoin pystyy tyydyttämään koko porukkaa.
3. kp14.6.2005 klo 18:25
Mielestäni hyvä esimerkki on siitä ristiriidasta onko
laatija oikeassa vaiko ratkoja oikeassa on taro.
Ratkoja voi tietää tuon taro muodon. Mutta laatija tietää,
että tuo vehkakasvin kirjoitusmuoto on myös taaro ja tarro.

Tästähän ei mielestäni laatijan tarvitse kantaa syyllisyyttä.
Ja monessa muussakintapauksessa kirjoitusmuotoja on monia.
4. Eki14.6.2005 klo 18:28
Siitä olemme sitten eri mieltä, koska tanu- ja taro-esimerkit olivat samanlaisia.
5. KP14.6.2005 klo 18:40
TANUssa on kaksi kirjoitustapaa toinen tano
TAROssa on useampia. kolme. Tarkoitus oli osoittaa,
että laatija tietää nuo kaikki kirjoitusmuodot.
Ratkoja vain yhden.
6. Eki14.6.2005 klo 19:03
Olennainen asia: millaisessa paikassa vaikea kirjoitusmuoto on.

Osa ratkojista tietää kaikki muodot, osa ei.

Laatija voi tietää vaikka mitä, mutta hänen ei kannata osoitella ratkojalle, mitä tietää vaan tehdä ristikko ratkojan maailmaan sopivaksi.

Minun mielestäni.
7. kp14.6.2005 klo 20:22
"Laatija voi tietää vaikka mitä, mutta hänen ei kannata osoitella ratkojalle, mitä tietää vaan tehdä ristikko ratkojan maailmaan sopivaksi".

Näinhän se on. Mutta minun mielestäni ei laatija
tarvitse olla liian aralla mielelläkään laatiessaan ristikkoa.

Mielenkiintoinen sivu juonne on. Kumpi opettaa kumpaa?

Yleensä kinkkisissä tapauksissa ristikkolehden julkaisijakin
tietää nuo kaikki kirjoitusmuodot. Ja esim. Ruutu-Kolmiolla
on sellainen tapa, että kirjoittavat henk. koht. ratkojalle jos
on lähettänyt risuja: Laatija on tehnyt virheen.

Ei noiden eri kirjoitustavavoista saa laatija "potkuja"...
Olenkin ehdottanut lehteen osiota: "tietoa sanoista"...
Mutta tuo henk. koht. palaute ratkojalle ajaa kuulemma
saman asian... - Ja hyvä niin. Onhan tämäkin ratkojan
palvelemista... Ratkoja oppii tietämään näin nämä muutkin
kirjoitustavat...
8. Eki14.6.2005 klo 22:55
En ole seurannut kesän Suurta seikkailua, mutta siellä on nyt menossa viimeinen jakso ja kontaktimiekkailussa Kari voitti Ekin ;)
9. Lettu15.6.2005 klo 10:57
http://www.sanasepot.fi/palautelomake.html

*Palaute
Voit lähettää palautteesi ilman nimeä tai sähköpostiosoitetta, jos haluat. Mutta ilman sähköpostiosoitetta emme pysty vastaamaan sinulle.

Huom! Alempana on lomakkeita erityistarkoituksiin: osoitteenmuutos, poimintoja, ristikkovirheitä*

***
Hyvää palvelua Sanasepoilta!
Ainoa miinus tuli osoitteen paikasta: Etusivun alalaita!
***
10. tonimikael16.6.2005 klo 02:03
Olisiko se laadinnan suhteen samanlainen juttu kuin ratkonnan, että mitä vähemmän tarvii muuta kuin omaa päätä, kynää, kumia (Antti V; lue nuo toisinpäin ;)) ja paperia niin sitä parempi?

Itse olen jo joutunut toteamaan sen pariin kertaan, että ole itse ISÄNTÄ; RENKI löytyy osoitteesta www.ristikkorenki.net. :)
11. Eki17.6.2005 klo 17:43
Ristikkoalalla on sellainen tilanne, kuten monella muullakin, että nyt tuntuu tältä, mutta kun joku laatija keksii uutta tai vielä parempi, jostain tulee uusi laatija, josta huomataan ääritilanteessa jopa, että "tällaisia ristikoita mä olen odottanutkin", koko ala saattaa muuttaa suuntaa, enemmän tai vähemmän.

Silti ei pidä unohtaa, että "tavallinen ratkoja" saattaa olla sellainen, joka ei yhden nousukkaan hyvistäkään ristikoista piittaa vaan valitsee vanhan ja turvallisen.
12. Libero17.6.2005 klo 20:12
Haluan tuoda keskusteluun erään inhimillisen tekijän, nimittäin väsymisen. Kun "tavalliselle" ja "epätavalliselle" ratkojalle tulee black out -hetkiä, bitti on poikittain tai lanttu ei leikkaa, se vaikuttaa väistämättä myös ratkontaprosessiin. Toisin sanoen ratkonnan laatu vaihtelee, ja samalla vaihtelevat myös ratkojan tarpeet.

Vaikka mieluiten pähkäilen älynystyröitteni äärirajoilla, väsyn toisinaan. Silloin tuntuu mukavalta ottaa esiin piirua tai kahta helpompi ristikko. Kun vire kohenee, kinkkiset tehtävät ovat taas paikallaan.

Sattuu niinkin (kuten Punaisen Pelikaanin numerossa 3), että olin jo ratkonut lehden loppupuolen tehtäviä, kun yllättäen jouduin nostamaan kädet ylös yhden "keskiksen" vasemmassa laidassa. Tämä tällainen jurppii, mutta kertoo vain siitä, ettei ratkonnankaan laatu ole stabiili.
13. Eki18.6.2005 klo 12:36
Liberon loppulauseeseen. Ihan varmaa ei ole, kumpi milloinkin heittää stabiiliudessa, laatija vai ratkoja.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *