1629. aasa

Eki20.5.2005 klo 22:13
Tätä pitää kysellä laajemminkin. Pysytään tässä säikeessä aiheessa aasa eikä levitetä koskemaan kaikkia sanoja.

Kp taannoin mainitsi vastapainona hänen vihjeensä "Kreikassa = ELAS" kommentointiin, että käytänhän minäkin sanaa aasa,

MMM 2005 -kirjassa Ilona Kemppainen luettelee ristikoiden fakkisanoista kolme: aasa, atta ja kaar.

Minä en pidä sanaa aasa fakkisanana. En pidä sitä kovin vaikeana sanana. Onhan se vanhahkoa perua, mutta kyllä aasa-jumalien olemassaolo pitäisi melkein kaikkien tietää. Jos ei kansa sitä tiedä, olen pettynyt.

Onko aasa fakkisan`? Onko se tietokirjasana? Eikö se ole yleistietoa?
2. kari kämäräinen20.5.2005 klo 22:49
Minä kun olen tyhmä kuin kuveet ;), voin paljastaa, että aasa tuli minulle tutuksi ristikoiden kautta. Sitä ennen en ollut siitä kuullutkaan. Fakkisanana en sitä kuitenkaan pitäisi, koska se liittyy kuitenkin tähän skandinaaviseen kulttuuriin eli pitäisi tietää. Koulussa olin aika laiska mikä selittää ehkä asian!
3. jupejus20.5.2005 klo 22:49
Mielenkiintoinen sana.
Olen sen aina mieltänyt monikossa "Aasat" ja niin sanoo myös vanha tietosanakirjani.
Myös "Aasa-jumalat" -muotoa joskus kirjoituksissa nähnyt.

Piti oikein täältä netistä vilkaista onko Aasa-nimistä jumalaa ollut. Ja olisi ollut soturijumala Aasa.

Ns. fakkisana, jos olen tuon oikein ymmärtänyt, Aasa ei kyllä ole, vaan voimakkaasti historiallinen sana.

Tietääkö joku tuon itse Aasan olemassaolosta paremmin? Olisihan se mukava muuten vain tietää.
4. Eki20.5.2005 klo 22:57
En tarkoittanut ainakaan sitten sitä Aasaa.
5. RA20.5.2005 klo 23:31
Tein pika-gallupin ja kysyin 'aasaa' 25-v. pojaltani (otos siis tasan 1!). Vastaus: "Norjalainen jumala. Niit on erinimisiä."

Kertoi lukeneensa jostakin - sanaristikoista vähän innostunut vasta äskettäin.
6. ++juh20.5.2005 klo 23:44
Kaikki aasat olivat sotaisia, joten Aasa-niminen soturijumala lienee väärinkäsitys.

Aku Ankassa on ollut useita aasoihin liittyviä tarinoita.
7. kp20.5.2005 klo 23:50
Eki
Minä muistaisin, että heitin tuon elas sanan vastineena
aasan. Oli varmaan kysymys siitä mikä noista on vanhempi?
Voin olla väärässäkin.
8. Eki21.5.2005 klo 00:00
kp: "ELAS sanan käsittely oli niin rajua, että ajatus heijastui:
Menkää katsomaan KP:n ristikoita, kun käyttää niin vanhaa
sanaa... Sinä tai pikemmin laatijasi käyttää sanaa AASA
ei sen parempi."
9. ++juh21.5.2005 klo 00:14
Hyvin vanhoja sanoja kuten AASA tai ÄITI tulee tietysti pyrkiä välttämään. Laatuun panostava laatija käyttää mieluummin raikkaan tuoreita sanoja kuten ELAS.
10. jupejus21.5.2005 klo 00:17
Niin tarkoitettin sitten Aasalla tätä;

Ja Abia meni lepoon isiensä luo ja he hautasivat hänet Daavidin kaupunkiin; ja Aasa, hänen poikansa, tuli kuninkaaksi hänen sijaansa. Hänen aikanaan oli maa levossa kymmenen vuotta. (2Aik.14:1)
11. Eki21.5.2005 klo 00:20
Ratkojan Raamatun (nyt en puhu Ristisanakirjastas tai MMM-Sanaristikoista) tunnetuimmat hahmot:

KIIS
SAUL
ONAN
(I)ISAK
(E)SAU
DAAN
GAAD
ASSER
LOOT
URIA

On varmaan muitakin.
12. Eki21.5.2005 klo 00:22
Hups, olen itse edesauttamassa asian lipumista sivuraiteille.

Palataan aasaan pienellä a:lla. On totta, että yleensä se on hakusanana aasat.
13. Juhani Heino21.5.2005 klo 01:41
Joo, mutta mielestäni siinä ei ole yksikössäkään mitään vikaa. Vihjeeksi vaikkapa "Odin" tai "Thor".
14. Esko Kalervo21.5.2005 klo 08:27
Meniskö se jotenkin näin:
koulunsa käynyt tietää aasan, joten esim. Iltiksen Koviksessa paikallaan.
Mouhijärven mummo, joka on ammentanut sivistyksensä päivälehdistä ja Radio Suomesta, kuullee aasasta perin harvoin, joten en laittaisi sitä Seuran tai Apulehden "kansanristikoihin".
15. Eki21.5.2005 klo 09:36
Seurasta kuitenkin löytyi aikoinansa (Kalvan aikana) mm. täällä mainitsemani virhe ORNELLA ja risteävistä kirjaimista sai _U_I.

Jos aasa on reunasana ja siihen päättyvät esim. apea, kana, varakas ja sota, ei aasasta ainakaan ongelmaa tule, ja jos vihjeenä on pohjoismainen jumala, siinä saattaa jopa sivistyä. Ehkäpä tajuaa joskus sanan kuulleensakin, silloin omaksuu sanan melkoisella varmuudella aktiivisempaan sanavarastoon.
16. tjn21.5.2005 klo 09:38
Eki kysyy, onko 'aasa' yleistietoa.

Mielestäni olisikin hienoa, jos olisi tällainen selkeästi määritelty ja kaikkien yhteisesti samalla tavalla mieltämä käsite, jonka avulla rajanveto olisi yksiselitteistä ja helppoakin.

Kuitenkin, 'yleistieto' -sanan käyttö näilläkin sivuilla näyttää melko subjektiiviselta.

Mitä on yleistieto? Vai onko se vain minun henkilökohtainen ongelmani :)
17. Eki21.5.2005 klo 09:43
Yleinen mielipide... vaatii gallupia... että selviää kansan maku... siitä mikä on Pihtiputaan mummonkin mielestä ... sitä yleistietoa.
18. Esko Kalervo21.5.2005 klo 10:35
Itse olen käyttänyt yleistiedon mittarina sitä, selittäisikö sanomalehden toimittaja sanan merkityksen vai ei.
New Yorkia ei selittäisi, Kamtsatkan niemimaan luultavasti kyllä.
Pablo Nerudaa ehkä ei, Knut Hamsunin varmasti kyllä.
Harri Holkeri menisi maininnalla, Heikki Ritavuori saisi selityksen poikkeuksellisuudestaan.
19. jupejus21.5.2005 klo 11:24
Mitä tulee noihin jumaliin ja muihin pimeän yön sotureihin, niin nykynuorisolla voi olla niistä arvaamattoman hyvä tietokanta hallinnassa.

Ovatko ne Potterien,vai media-ajan syytä, vain minkä, mutta monet nuorisoryhmät lukevat, ihannoivat ja tietävät noista aasoista ja jumalista enemmän kuin keski-ikäinen väestö.

Vanhemmalle väelle nuo asiat lienevät tutumpia koulujen historiantunneilta, koska niistähän on pitänyt vanhan kansan kansakouluissakin yleissivistyksen lukuun lukea.
20. Antti Viitamäki21.5.2005 klo 11:48
Itse muistan törmänneeni aasaan ensimmäisen (ja toisen) kerran ristikoissa. Lienen ollut tuolloin varhaisteini.

Todennäköisesti olen kuullut aasa-sanan sen jälkeen useamminkin muissa (ei ristikkoaiheisissa) keskusteluissa, vaikka en saakaan mieleeni mitään tiettyä tilannetta. Jos olisi pakko vastata kyllä tai ei, puhuttiinko koulussa aasoista, niin sanoisin ei. Voin olla väärässäkin.

Sana tuntuu kuitenkin nyt yleissivistykseen kuuluvalta - joka tapauksessa se on mielestäni aivan eri luokkaa kuin ELAS, jos noiden sanojen vertaaminen nyt on järkevää.

Pieni huomio:

Mielenkiintoinen on tuo KP:n missio "kaikki sanat ovat samanarvoisia" siinä suhteessa, että vastaukseksi saamaansa ELAS-kritiikkiin hän valitsi juuri sanan AASA!

Olisithan, KP, toki voinut napata mistä tahansa Pelikaani-ristikosta ihan minkä tahansa sanan, jos ne kerran ovat mielestäsi kaikki täysin samanarvoisia! Tyyliin: "Ahah, tuohonhan tulee sana TALO! Nytpä menen nettiin ja kirjoitan että mitä sitten jos minä käytän sanaa ELAS, kyllähän Ekikin hyväksyy sanan TALO!"

Olenhan ymmärtänyt sinut oikein, KP? Että olisit voinut tehdä juuri näin?
21. Matti21.5.2005 klo 15:42
Aasasta ei saa mielestäni fakkisanaa tekemälläkään. On taatusti ollut esillä historiantunneilla. Loki ja Vali taas mielestäni jo ovat fakkisanoja.

Mielenkiintoinen käsite tuo "yleistieto". Turha yrittääkään määritellä tarkasti. Esko Kalervon kriteeri on ihan hyvä: Selittäisikö toimittaja sanan lukijoilleen, vai olettaisiko lukijan tuntevan sen entuudestaan. Sen sijaan en esim. Pablo Nerudan ja Knut Hamsunin tunnettuudessa näe mitään eroa. Ja eikös Kamtsatkakin ole suunnilleen kaikille tuttu.
22. Juhani Heino21.5.2005 klo 16:52
Matti on ilmeisesti tässä samalla linjalla kanssani: omaan esimerkkiini en ottanut Loki'a, vaikka itse satun tietämään, kuten tietänevät muutkin jotka ovat nähneet elokuvan "The Mask".
Pienelläkin kirjaimella loki taitaa olla rajatapaus, kun nykyveneissä sitä ei käytetä, eivätkä kaikki ole bittinikkareita.
23. iso S21.5.2005 klo 18:36
Melkoisen varma olen että koulun historian tunnilla opettajamme "Topi" mainitsi aasat ja Valhallan viikinkien yhteydessä. Varsinaisesti ne tarttuivat sanavarastoon myöhemmin; edellinen ristikoista, jälkimmäinen muualta. Aasa on mielestäni ns. positiivinen (yleissivistävä) puolifakki.

Aikanaan hauskalta tuntunut vihje: TORIN SAKKI -> AASAT.
24. Antti Viitamäki22.5.2005 klo 03:52
Minäkin muistan selvästi koulun historian tunnilta Valhallan, Odinin ja T(h)orin, jopa valkyyriat. Mutta aasaa en usko siellä kuulleeni. Vaan niin kuin totesin, kyllä tuo semmoiseen aavistuksen verran keskitasoa parempaan yleissivistykseen kuuluu. (Tämä oli siis mielipide.)
25. Matti22.5.2005 klo 14:27
Pääsin testaamaan aasaa v. 2000 kirjoittaneella ylioppilaalla. Sana oli outo, eikä testihenkilö ollut mielestään koskaan kuullut sitä historiantunneilla. Tor ja Odin olivat hyvinkin tuttuja.

Niin että ei se aasa taida aivan välttämättä olla yleiskielen sana. En silti sulkisi sitä kelvollisten ristikkosanojen ulkopuolelle.
26. kp22.5.2005 klo 14:37
Matti
Se todistaa vaan miten "löyhäkätisesti" koulussa nykyään
historiaa opetetaan?
27. tjn23.5.2005 klo 13:26
Kuuluun "suuriin ikäluokkiin", eikä aasan kanssa ole koskaan ollut vaikeuksia.

En tiedä, kirjoittiko Yrjö Kokko koskaan aasoista, mutta hänen nimensä tulee väistämättä mieleen tässä yhteydessä. Hänestähän on "hiljattain" ilmestynyt elämäkertakin (Jukka Parkkinen: Yrjö Kokko - sadun ja luonnon runoilija, WSOY 2003). Sen innoittamana tuli jälleen luettua "Neljän tuulen tie"

Hykerryttävä detalji elämäkerrassa on mielestäni mm. se, että Yrjö Kokon yo-aine lähti impropaatturina Hkiin, ja tuli laudaturina takaisin. Lienee melko harvinaista :)
28. Matti24.5.2005 klo 17:01
Aasa, atta, atat.

Minua on aina öklännyt kohti-Glommaa-Atna.

Ketkä muut ilmoittautuvat?

Eihän tuota aivan alas voi ampua, naapurimaan sivujoki, sen nähneille tuttukin. Voi olla kuulu lohijokikin, kukaties. Mutta silti.
29. Eki24.5.2005 klo 17:04
Atnan panin 70-luvun alussa Iisakille piilokirjaimella. Pyyhkeitä tuli, vaikea piilo kuulemma. Siitä opin.

En oppinut niin paljon, ettenkö edelleen päästäisi Atnaa joskus mukaan. On se niin hemmetin passeli sana. Kun ei käytä juurikaan atta/atat ym., Atna pakottuu mukaan. Uskon, että on komea joki. Pitäisi käydä katsomassa. Varmistamassa.
30. Matti24.5.2005 klo 20:26
Perun kaikki pahat puheeni Atnasta!

http://home.online.no/~vewerner/wness13.htm
31. Juhani Heino24.5.2005 klo 21:47
Jaa? Matti, siinä tapauksessa jään puolustamaan vanhaa kantaasi... 8-)
32. Pekka Pietari27.5.2005 klo 08:27
Ruotsinkielisissä ristikoissa olen törmännyt joskus mukavaan sanaan ASATRO, siis aasausko. Odinilla puolestaan on jopa oma viikonpäivänsäkin: keskiviikko, ONSDAG, lyhennetty sanoista Odins dag. Ruotsin tiistai puolestaan oli alun perin TYRSDAG, Tyr-jumalan päivä, nykyisin tiistai. Torstai on tietysti seka ruotsissa että suomessa TORSDAG, Tor-jumalan päivä, perjantai samaten molemmissa kielissä alun perin Freja-jumalan päivä. Aasat ovat siis edelleen vahvasti mukana arkisessa elämässämme, m.o.t.
33. iso S27.5.2005 klo 08:39
Ei itketä Lokintaina? Sigyntaina ottaa päähän, että
34. iso S27.5.2005 klo 08:42
(karkasi käsistä) ...Modintaina pitää palata työn viereen.

Kuinka mones aasa-kaupunki on Pohjanlahden rannikolla? Viides! (Vaasa)

Nämä EIVÄT ole pyhää aasapuhetta eli paasaamista!
35. Pekka Pietari27.5.2005 klo 09:33
Viikonpäiviemme nimistä vielä: lauantai tarkoittaa pesupäivää, sunnuntai auringonjumalan päivää ja maanantai kuunjumalan päivää. Keskiviikko on nimistä tylsin...
36. Antti Viitamäki27.5.2005 klo 09:39
Kustaa Vaasalta kysyttiin hänen nimeään. Kunkku vastasi epäselvästi, jolloin kysyjä:

- Vasa du?
37. iso S27.5.2005 klo 09:52
Aasojen jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa oli Nestori K. Aasalainen, joka kirjoitti hämäyksen vuoksi nimensä Nestori Kaasalainen.
38. Hui_hai27.5.2005 klo 10:12

Esko Kalervon määritelmä yleistiedolle on nyt niin hyvä, kuin tuollaiselle epätarkalle käsitteelle löytyy.

Mutta, mutta. Ei ristikko ole, eikä ole koskaan ollutkaan paikka, jossa ei saisi käyttää sellaisia sanoja, joita sanomalehden toimittaja joutuu selittämään. Eskon kalervon mainitsemat Kamtsatkan niemimaa ja Knut Hamsun ovat siitä huolimatta epäilemättä hyviä ratkaisusanoja, vaikka ne eivät ehkä olekaan yleistietoa. Kuitenkin ristikoissa on mielestäni hyväksyttävä kaikki sellaiset sanat, joiden voi olettaa olevan sellaisia, että sivistyneen ihmisen tulisi tietää ja tunnistaa ne.

Tällä perusteella aasa (ja Kamtsatka ja Hamsun) ovat taatusti kurantteja ristikkosanoja.
39. hannele1.7.2007 klo 09:15
mikä on vali
40. Eki1.7.2007 klo 10:25
Vali on yksi noista puhutuista aasoista.
41. Matti1.7.2007 klo 11:49
Vali on myös kemiassa ainemäärän yksikkö, siiis samaan tapaan kuin mooli.
42. Jondalar20.1.2014 klo 19:01
Googlen karttakuvista voi nykyisin varmistaa kylän kauneuden.
43. M.A.Penninen21.1.2014 klo 13:23
Hyvin pysyit aiheessa "aasa", "jondalar". Oikein esimerkillistä toimintaa.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *