KESKUSTELUT > RISTIKOT > DIGIKUVAAMAAN!

1568. Digikuvaamaan!

Eki1.5.2005 klo 20:29
Onhan laatijoiden omia valokuvia ollut ristikoissa maailman sivu. Yllättävän vähän kuitenkin sanoisin. Muutamilla paljon, useimmilla ei juuri lainkaan.

Digikuvaaminen varsinkin on tuonut kuvien käytön uudelle tasolle. Kuvia voi räpsiä muistikortille ja kotiin palattua tyhjentää sen koneelle tai rompulle. Taas on muistikortti mahdollisuus tyhjentää. Kuvaaminen on aika huokeaa.

Ennätyksellisesti Cattolican reissulla 90-luvulla Italiassa otin 17 rullaa dioja ja värikuvia. Jos San Marinossa olisi ollut kauniimpi sää, olisi mennyt heti pari rullaa enemmän.

Nyt pitää ulkomaille ottaa niin paljon muistikortteja kuin löytyy tai sitten kannettava, jolle kuvat voi tallentaa. Kuvia kannattaa samasta kohteesta ottaa enemmänkin, tällöin taitokaan ei välttämättä ole este. Onnenkantamoisia tulee, kun tarpeeksi yrittää. Meidän perheessämme kaikilla on kamera melkein aina mukana. Se ainut, joka ei ole kuvaukseen perehtynyt, tuli eräänä päivänä kertomaan, että läheisellä pellolla on komea näkymä, kannattaisi käydä. Meni aikaa ja kun kukaan ei saanut sinne lähdetyksi, hän otti kameran mukaan ja toi muutaman oikein makoisan kuvan, tosin se ei ollut enää yhtä komea kuin muutamaa päivää ennen. Kuva löytyy Punaisen Pelikaanin 3/05 sivulta 18.

Tietokoneella kuvia voi käsitelläkin paljon enemmän kuin aiemmin. Voi rajata ja parannella mm. valoisuutta ja tarkkuutta.

Valokuvaristikoita varten räpsinkin vielä ihan mitä sattuu, koska mukaan voi tulla mukavia yksityiskohtia, jopa pääkuviksi. Usein yhdellä iltalenkillä saattaa 128 megan kortti tulla täyteen eli 100-200 kuvaa. Kuva-arkistoa siis piisaa, kymmeniä tuhansia kuvia.

Tutut ovat tietysti jopa kauhuissaan, kun eivät tiedä, milloin naamansa mistäkin lehdestä putkahtaa. Vieraiden hahmojen käyttöä pitää varoa enemmän, tutut yleensä antavat anteeksi.

Sitten on mukavaa, kun jotkut antavat kuviaan käyttöön, kuten Kraka ja Krakan naapuri "Jooseppi", jonka Etelä-Amerikan kuvia oli viime vuonna Pelikaaneissa. Nyt odotan heidän pakettiaan, jossa on rompuittain kuvia uusista eksoottisista kohteista.

Kyllä minä edelleen taitavia ammattivalokuvaajia arvostan. Yleensä ristikkokuvaajat eivät paljon perusteista tiedä, kunhan sohivat sinne tänne. Vaikka joku kuva voi olla huikean hieno, aina siinä jotain parannettavaa olisi, kun ammatti-ihmisen silmin katsoo. Onneksi se ei ristikoissa yleensä ole ihan niin tarkkaa.

Kaikki digikuvaamaan!
2. Juhani Heino1.5.2005 klo 22:11
Kuvaaminen on kivaa, mutta ristikkokäytöstä varoituksen sanoja:
Jos kuva on liian pieni, ratkoja ei saa selvää. Yleensä yksi ruutu on liian ahdas.
Jos kohde on rajattu liian ahtaasti, ratkoja ei saa selvää. Ympäristöä pitäisi siis olla hahmottamisen vuoksi.
Jos värit ovat liian tummat, ratkoja ei saa selvää. Useimmissa painoissa värit vielä vähän muuttuvat, vaikka tulostettuna näyttäisi ihan hyvältä.
Vaikka nämä asiat olisivat kunnossa, silti voi käydä niin, että ratkoja ei saa selvää. 8-)
3. Eki1.5.2005 klo 22:21
Säikeen aloitin pääasiassa pääkuvakuvaukseen innostavaksi.

Pienten kuvien selkeyteen on satsattu ja satsataan. Esim. Pelikaaneissa on selkeys viime aikoina lisääntynyt, toisaalta valokuvaristikoiden osuus on selvästi vähentynyt ja entistä värikkäämpien käsivaraisten osuus lisääntynyt.
4. MM3.5.2005 klo 18:52
Digikameraa voi käyttää myös piirrosten tukena, yhdistämällä esim. piirroshahmoja kameralla kuvattuun taustaan.
Joihinkin pääkuvapiirroksiin tarvitaan joskus hyvinkin työläitä ja aikaaviepiä piirrostaustoja, että ihan laiskuuttani ja kiireen painaessa päälle, olen muutamia yhdistelmiä kokeillut, esim;

http://www.kolumbus.fi/markku.makela/Kuvat/eksynee tpojat.jpg

http://www.kolumbus.fi/markku.makela/Kuvat/lehtihy lly.jpg

http://www.kolumbus.fi/markku.makela/Kuvat/liitoor avat.jpg

Hesarin kuukausiliitteen sarjakuvassa Tarmo Koivisto käyttää tätä tekniikkaa mestarillisesti. Äkkiseltään ei niistä edes huomaa, että kuvissa usein on valokuvan ja piirroksen yhdistelmä.
5. Heljä-Maija3.5.2005 klo 19:11
Digikamera on itselleni uusi tuttavuus - joululahjaksi saatu - joten "asennekasvatusta" olen itselleni joutunut antamaan. Kun aiemmin piti miettiä, mihin sitä filmiä tuhlaa ja nyt pitää oppia ottamaan paljon kuvia, koska se ei enää olekaan tuhlausta. Ainoa ongelma tuolla luonnon keskellä on akkujen loppuminen, niitä kun ei siellä pysty uudelleen lataamaan.
6. iso S3.5.2005 klo 20:36
Monet menevät luontoon nimenomaan akkujaan lataamaan...

Tosi on, digikameralla ei tarvitse ajatella laukauksen hintaa samalla tavalla kuin perinteisillä välineillä, jos ei ole pelkoa sähköpulasta ja pääsee riittävän usein purkamaan kaman muistikorteilta. Niitä tietysti pitää olla useampia esimerkiksi lomareissulla, ja kameran mukana tuleva on yleensä kapasiteetiltaan naurettavan pieni. Vara-akut tai -patterit on aina oltava mukana ja salaman tarpeetonta käyttöä pitää joskus rajoittaa.

Muutama ensimmäinen digikuvakokeilu on menossa tuotantoon. Aikaisemmin olen tehnyt pari pääkuvaa skannatusta valokuvasta. Digisatoa tullee pääkuviin jatkossa lisää, mutta muuten kuvitus hoituu entiseen tyyliin.

Päivän uutisristikossa suurin ongelma tuli keskellä ylhäällä, kun a) en ole katsonut missikisoja 10 vuoteen ja b) tihrusilmät eivät jostain syystä suostuneet heti hahmottamaan senttiluokan kuvaa ja c) ei ollut varmaa kumpi tulee lumpaankin ratkaisusanaan. Pienten kuvien selkeys on siis edelleen ongelma, jos kauheus (tihruisuus) on ratkojan silmissä.

Muuten digitekniikasta on pelkkää hyvää sanottavaa, mutta ainakin parin vuoden ikäisessä kohtuuhintaisessa kamerassa laukaisuviive on kohtuuttoman pitkä. Tilannekuvaus on käytännössä mahdotonta. Uudemmissa ja etenkin arvokkaammissa vehkeissä on tietääkseni päästy siihen mihin perinteiset halvatkin kamerat pystyivät tässä suhteessa.
7. Eki3.5.2005 klo 21:21
Noissa MM:n yhdistelmäkuvissa on kyllä mainio tunnelma. Ei tule mieleen, että on yritetty päästä vähällä. Muistan kyllä, kun se kyseli tuota R-kioskin lehtihyllykuvaa...
8. Juhani Heino3.5.2005 klo 21:37
Etenkin se eksymiskuva on hieno - näyttää tosiaan siltä että jalat ovat heinikossa... (vai varvikossa?)
9. Eki3.5.2005 klo 23:10
Iso S ei tunne Ekiä?

Eikä erota Rossoa? Jota ei siinä ole kuvattu digikameralla vaan kuva on skannattu.

Eikö ollut edes villihevonen?
10. iso S3.5.2005 klo 23:30
No en tunne, nimen olen kyllä kuullut. Siksi ratkesikin.

Rossoko? En anna potkuja enkä erota. Ei näyttänyt villihevoselta, pikemminkin villaisella painetulta.

Ristikko oli kyllä jotain muuta kuin kaakki. Kahdesta vierekkäin pötköttävästä sanasta ei ollut aiheutunut mitään kyseenalaisia sanatuksia (vertaa kuva - kuvatus).

Ratkoin muutkin ja joudun myöntämään, että on teillä koijareilla vissiin jonkin verran lahjoja, harjoitusta tai molempia. Tai sitten ihan säkällä syntyy kunnon kamaa.

Keskis oli tasoltaan mukava, vaikka visafanaatikot varmaan valittavatkin ja omalta kannaltaan aiheellisesti. Sen toinen päälause (kulkee alas ja oikealle) vaatinee tietoa mitä minulla ei ole, mutta en jäänyt ihmettelemään kuin sen ensimmäisen sanan lopussa olevaa piilokirjainta. Ristikoiden paikkaa ei kai olisi voinut vaihtaa: ensin keskis, sitten pehmis? Jos olisi, niin sitten ratkaisu lienee enempi poliittinen.
11. Matti4.5.2005 klo 00:27
Ei Eki suotta uusinta uutististikkoaan kehunut. Oli kovaa kamaa. Siis laatijallle.

Lastenristikkoa tarkkailin sillä silmällä. Aikamoinen suoritus. Ainut joka tökki oli Stan. Mutta risteävillä sanoilla sekin varmaan ratkeaa. Ja aina voi kysyä isältä/äidiltä.

Siis lastenristikon laatimisen haaste on melkomoinen, noin lievästi ilmaistuna.
12. Eki4.5.2005 klo 00:34
Kiitos, Matti.

On se, kova homma siis, se lastenristikon laadinta, ja aina joku harmittaa, kuten vihjeellä "Koomikko Laurel" ollut sana. Noitahan Ohukaisia ja paksukaisia kyllä tulee jatkuvasti tv:stä uusintoina ja luulisi huumorin purevan nykylapsiinkin. Lionel Barrymore tökkinee siis kuitenkin paljon enemmän, jos lapsilta kysytään.
13. Sakke4.5.2005 klo 08:35
Tuo iso S:n mainitsema viive on kyllä ainakin rallikuvauksessa lopputuloksen varmasti tuhoava seikka. Ensimmäisinä rallivuosina hakkasin aika paljon päätä seinään yrittämällä ottaa sivukuvia autoista. No, tulokset olivat jotakuinkin tätä luokkaa:

http://www.wuokila.com/xxx/ralli1.jpg
http://www.wuokila.com/xxx/ralli2.jpg
http://www.wuokila.com/xxx/ralli5.jpg

Hemmetin vaikeaa kun täytyy painaa liipasinta suurinpiirtein sillä hetkellä kun alkaa vaihteiden paukunta kuulua. Jos odottaa lähimmän järjestyksenvalvojan pilliä niin sillon seurauksena on yleensä tämä:

http://www.wuokila.com/xxx/ralli5.jpg

Tuossa yläpuoleisessa kuvassa kamera ei alkanut savuta jos se siltä näyttää.

Kyllä sitä ihminenkin oppii kun tarpeeksi kauan kiviä syö tien reunalla, joten päätin unohtaa sivukuvien yrittämisen ja lähin hakemaan lopputulosta viistosta.

http://www.wuokila.com/xxx/ralli3.jpg
http://www.wuokila.com/xxx/ralli4.jpg

En tuossa ralli4-kuvassa ymmärrä minkä takia melkein joka toinen tuolla toisella puolella olevista katsojista kuvaa meikäläistä?

Vaikka kahdessa edellisessä otoksessa on saatu koko auto mahtumaan kuvaan, niin useimmiten käy sillä tavoin, että lopputulos on aika ankea kun ottaa sen näpsäytyksen varman päälle ja auto on vielä kaukana:

http://www.wuokila.com/xxx/ralli7.jpg

Nyt olen luotettavalta taholta (ei manuaali) saanut vihiä, että tuossa kamerassani olisi joku sarjakuvausmahdollisuus ja sitä täytyneekin sitten seuraavalla kerralla kokeilla, niin ei tarvitse raivospäätärinöissään painaa sormea sinne kameran konehuoneen puolelle, koska se ei kuitenkaan nopeuta sen kuvan ottoa.

Pannaan tähän loppuun vielä Neste Rally 2005:n voittajan kuva jo ennakkoon:

http://www.wuokila.com/xxx/ralli8.jpg
14. Sakke4.5.2005 klo 08:37
Itse itseäni lainaten:


"Hemmetin vaikeaa kun täytyy painaa liipasinta suurinpiirtein sillä hetkellä kun alkaa vaihteiden paukunta kuulua. Jos odottaa lähimmän järjestyksenvalvojan pilliä niin sillon seurauksena on yleensä tämä:

http://www.wuokila.com/xxx/ralli6.jpg

Tuossa yläpuoleisessa kuvassa kamera ei alkanut savuta jos se siltä näyttää."


Väärä kuvanumero oli toimituksessa päässyt tuohon kohtaan.
15. iso S4.5.2005 klo 08:55
Se oletettu sarjakuvausmahdollisuus auttanee asiaa, jos kameran laulaessa seuraa kameralla autoa. Tuskin raksutus kuitenkaan yltää varsinaiseen moottoriperänopeuteen, joten kaikissa tilanteissa niinkään ei saa parasta hetkeä vangituksi.

Useimmissa kameroissa pystyy yksittäiskuvallakin lyhentämään viivettä, jos tietää etukäteen sen paikan, missä hetken kuluttua tapahtuu. Kun suuntaa kameran kyseiseen paikkaan ja painaa liipasimen puoliväliin, niin kamera mittaa valotuksen ja etäisyyden valmiiksi. Sitten totuuden hetkellä (tai siis hiukan ennen sitä, koska viivettä edelleen jää) laukaisin painetaan pohjaan. Tämä riittää joihinkin tilanteisiin (tuskin rallikuvaukseen), mutta on mahdoton opettaa joillekin ihmisille (joihin Sakke ei kuulune, siis opetettamattomiin).
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *