KESKUSTELUT > RISTIKOT > JOHDONMUKAISUUS SANOJEN KÄYTÖSSÄ OLISI SUOTAVAA

1548. Johdonmukaisuus sanojen käytössä olisi suotavaa

Ö. Mappi20.4.2005 klo 21:24
Puhutaan sanaristikoista ja tavuristikoista. Huomaako kukaan, mikä siinä ei ole aivan kohdallaan?
2. Seija20.4.2005 klo 21:30
Pitäisikö olla sanaristikon olla tuolla logiikalla kirjainristikko?
3. Seija20.4.2005 klo 21:31
No olla ja olla. :)
4. iso S20.4.2005 klo 21:34
Se että tuhlataan aikaa tavuristikoihin :)
5. Timppa20.4.2005 klo 21:45
...ja sitten on vielä ositteluristikoitakin, joihin joku saattaa myös tuhlata aikaa...
6. Matti20.4.2005 klo 21:55
Ja sitten on vielä kryptot!

Onhan sanaparissa sanaristikko-taviristikko tietty epäloogisuus, mutta toisaalta taas ei. Miksi nimen pitäisi kertoa, mitä yhteen ruutuun kirjoitetaan.
7. iso S20.4.2005 klo 21:56
Nimittelemällä ristikoita päätyy helposti ojasta tavikkoon?
8. Eki20.4.2005 klo 22:11
Sanoisin, että kuvaristikko (jossa kuvat eivät mene ristikkäin) on lyhennys kuvasanaristikosta ja tavuristikko tavusanaristikosta. Onhan ristikko jokseenkin sama kuin sanaristikko.

Matti, riittääkö taviristikkoon se, että mukana on yksi kuva tavista? Jos on kaksi, toisen vastaus lienee se f-sana, se Anas. Eihän se sovi. Ei kun sopiihan se sittenkin.
9. ö20.4.2005 klo 22:39
Tavisristikko taas tarkoittanee sanaristikkoa ja muut ovat erikoisristikkoja vai miten se oikein menee?
10. JTak20.4.2005 klo 22:49
Jossain lehdessä ristikkoa nimitettiin kuvaruudukoksi. Siitä tuli ennemmin sarjakuva mieleen.
11. Eki20.4.2005 klo 22:55
JTak, suurilevikkisistä lehdistä ET-lehti taitaa olla sellainen. Lehti kutsuu myös sanalaatikkoa piilosanoiksi.
12. V-R20.4.2005 klo 23:22
Neljäs ritikko on ratkottu. Kiva tyty pääkuvassa
ähpänäihää oli tänään. En tarkistanut.. Termospulloa nimittäin katsellut olen. Ei fakkeja
13. Hui_hai21.4.2005 klo 10:06
Jos kerran johdonmukaisuus sanojen käytössä olisi suotavaa, niin kuka on pomo? :-D

vanha vitsi, mutta sanoinpa silti
14. Hannanen21.4.2005 klo 10:13
Kyllä yksi kuvaristikko kertoo enempi kuin tuhat sanaristikkoa
15. Tiedoton22.4.2005 klo 05:36
ö:
Olisiko johdonmukaisempi merkitys tavisristikolle, että se on julkkisristikon vastakohta - siis ristikko, jossa on vain tuntemattomien tavan tallaajien kuvia. Tai laajennettuna ristikko, jonka vihjeissä viitataan (sanoin tai kuvin) runsaasti sellaiisiin henkilöihin, jotka ovat suurelle yleisölle tuntemattomia. Tällaisia ristikoitahan on jo markkinoilla - jo(t)ku(t) laatija(t) kun pitä(v)ä(t) Mr. and Mss Nobodyjen sekä ristikoilla keinotekoisesti hengissä pidettyjen viime vuosisadan puolijulkkisten nimiä parempina vastaussanoina kuin uudisyhdyssanoja... ;)
16. Lettu22.4.2005 klo 08:50
I, II, III, IV, jne. asteen ristikot > laatijat:
Simputusristikot > Simputtajat
Kusetusristikot > Kusettajat

Vallankumouksellista järjen anarkiaa!
Ahaa! Pahaa!
Uraa! Kuraa!
17. Eki22.4.2005 klo 09:04
Yksi asia, mikä pitää aina muistaa on, että moni laatija tekee sekä sikahelppoja että kusetusristikoita ja kaikkea väliltä. On helppo leimata "sillä on aina liian vaikeita" tai "ei sen ristikoissa ole mitään haastetta verrattuna siihen ja siihen", mutta laatija on taitava, jos ristikko on paikalleen passeli.

Monipuolisuudesta pitää toki olla näyttöä ja ratkojien todistuksia. Liian monessa lehdessä on kirsikoita (marja hatusta heitetty!?) sun muita yhdestä kolmeen tai viiteen, mutta ristikoissa ei ole juuri mitään eroa. Minun on vaikea ymmärtää, mitä ratkoja tuolloin ajattelee. Ehkä iso osa ratkojista uskoo siihen, mitä lehteen on pantu ja toteaa: "oho, kolmikirsikkainen meni taas viidessä minuutissa, olenpa tänäkin aamuna vireessä" tai "kyllä minä hallitse kaikentasoiset ristikot".
18. Kaitsu22.4.2005 klo 14:12
Moni laatija tekee kaikentasoisia ristikoita, Eki tuossa edellä kirjoittaa ja jatkaa kritisoiden joidenkin julkaisujen määrittelevän samantasoiset ristikot eri kategorioihin. Tuollainen saattaa johtaa ratkojan väärään mielikuvaan oman ratkontataitonsa tasosta, mutta on toinenkin ristikon ratkontakykyyn vaikuttava seikka vaikeusasteen lisäksi. Luettaessa käsin kirjoitettua tekstiä on aluksi vaikeaa saada sanoista selvää. Ajan myötä oppii tuntemaan kirjoittajan paitsi kirjoitustyylin, myöskin tavan ajatella ja ilmaista ajatuksiaan, jolloin lukeminen helpottuu suuresti. Tämä pätee kuitenkin ainoastaan yhteen kirjoittajaan kerrallaan, eikä sen perusteella voi tehdä yleistyksiä.

Ristikoiden laatijoilla on myöskin tyylinsä esittää asioita ja kun tuon tyylin oppii, helpottuu ratkonta olennaisesti. Näitä sivuja lukiessani olen tullut siihen johtopäätökseen, että osa laatijoista on kehittänyt tyylinsä täydellisyyteen asti. Nämä laatijat ainoastaan ja järjestävät täydellisten ristikkojensa sanat uudelleen ja uudelleen. Kun nuo sanat on opittu, on vaikeankin ristikon ratkaiseminen pelkkä tyhjien ruutujen täyttötehtävä.

Osa laatijoista pyrkii käyttämään vaihtelevaa sanastoa ja kehittämään uusia, yllättäviä vihjeitä. Monelle ratkojalle tällainen ristikko on, tuntemattoman laatijan tekemänä, helpponakin vaativa ratkottava. Harva laatija kuitenkaan kykenee muuttamaan tapojaan täydellisesti. Vaikka ristikossa sanat ja niiden vihjeet olisivatkin uusia, säilyy laatijan ajattelutapa samana ja tuon ajattelutavan oppiminen on ratkaisevassa asemassa pyrittäessä ratkomaan tällaista ristikkoa.

Laatijat kehittyvät, ainakin useimmat, tekemiensä ristikoiden myötä ja eräät keskittyvät pelkästään vaikeisiin ristikoihin. Tässä kehityksessä on kuitenkin uhkansa. Kun ratkoja saa ratkottavakseen aste asteelta kehittyneempiä ja erikoistuneempia ristikoita, kysyntä ja tarjonta kohtaavat sopusoinnussa. Mutta kuinka uusi ratkojanalku saa tällaisen laatijagurun laatimuksista otteen, varsinkin jos hän ei laadi helppoja ristikoita lainkaan? Vaatii todellista uppoutumista harrastukseen, tarkastaa oikeiden ratkaisujen avulla ristikkoa, johon ei ole saanut sanaakaan paikoilleen.
19. tjn22.4.2005 klo 15:48
> Kaitsu. Sympatiseeraan ajatuksiasi voimakkaasti :)

Itse muotoilin samaa ajatusta SM 2005/3 -säikeessä 5.4.2005 klo 22.41
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *