KESKUSTELUT > RISTIKOT > IHMEELLISTEN SANOJEN KERHO - 2

1538. Ihmeellisten sanojen kerho - 2

Timppa17.4.2005 klo 15:08
Taistelun tuoksinassa osanottajat eivät ole ehtineet huomata, että maaginen 255 on tullut jo täyteen...
2. Eki17.4.2005 klo 15:42
Kyllä minä huomasin, mutta aattelin, että jos se asia taukoaisin, mutta jatketaan sitten.

Olen nähnyt kunniakkaan seniorilaatijan ristikossa sanan TADEMAALARI. Kaikkea sontaa sitä ristikoissa onkin!
3. Juha N17.4.2005 klo 15:43
Kun tuo KAUPUNKINUORI on mielestäni epäoikeudenmukaisesti tullut rinnastetuksi sellaisten keksittyjen vastaussanojen kuin TITATUS ja MOTAISU kanssa, niin ennättäisikö joku kysyä kielitoimiston kantaa KAUPUNKINUOREEN. Sanakorvani vihjaa minulle, että kielitoimisto näyttää vihreää valoa.

Luovien yhdyssanojen "tuomittavuus" ja täysin hatusta vedetyt epäsanat tyyliin TITATUS ja MOTAISU... Tässä on kyse ihan eri mittaluokan asioista.

Kärpästä ei saa tekemälläkään härkää, sen tulevet Jokerit osoittamaan tänä iltana ja tiistaina.
4. V-R17.4.2005 klo 15:56
Nyt tekisi mieleni motaista useampaakin nimimerkkiä. Motaisu on suomea - Ainakin itäsuomessa.
5. V-R17.4.2005 klo 15:59
Kiireessä voi jättää iin pois. Vrt. Miestä niin pientä ja velkasta, katsoin säälien kelkasta
J. Vainio
6. Matti17.4.2005 klo 16:08
Juha N, vaikka en lätkää seuraakaan, niin kyllä Kärpät rulettaa! (kelpaisiko ristikkoon?)
7. Juha N17.4.2005 klo 16:37
Matti, pohjoisen poikana jännitin kyllä Kärppien puolesta abikevääni radiotrillereissä -81. Sitten kuitenkin -83 finaalisarjassa (itse katsomossa istuvana) huomasin rupusakki Jokereissa potentiaalia kun se melkein nöyryytti HIFK:n. Sen jälkeen en ole osannut kannattaa muita.
8. ljj17.4.2005 klo 17:06
Uusi sana: Dosetti. Ei varmaankaan käy ristikoihin?
Käsittääkseni on sellainen uusi sana, jonka vanhempi väestö tietää nuorempia paremmin. Ei löydy ainakaan Nykäsestä, doseeraus tosin löytyy.
9. Eki17.4.2005 klo 17:08
Sivistyssana eli ei kielletty mutta ei suositeltava, riippuen tietysti lehdestä ja vaikeusasteesta.
10. Lettu17.4.2005 klo 17:38
MMM > s. 120 - tilapäissana: muodollisesti oikea, mutta kieleen vakiintumaton tai kömpelö ratkaisusana.
Esim: Nainen Vantaalta > VEROMIEHENKYLÄTÄR

Mitä tarkoittaa TILAPÄISsana ylipäätään (muutakin kuin edellä kerrottu)?
Tehokeino vai hätäratkaisu? Käyttökohde tällaisille sanoille?
11. jupejus17.4.2005 klo 17:43
Kyllä kai dosetti käy ristikoihin. Onhan se melko yleinen sana.
12. Eki17.4.2005 klo 17:47
Lettu, hätäratkaisu on aika hyvä vastine. Käyttökohteena ristikko, mutta toki sanaa VOISI joku muukin käyttää.
13. ljj17.4.2005 klo 17:52
DOSETTI on rekisteröity tavaramekki, lääkeannostelulokerikko, jota myydään esim. apteekeissa.
Ylestyvä tarvike suurten ikäluokkien ikääntyessä.
14. ljj17.4.2005 klo 17:55
Yleistyvä piti olla.
15. Lettu17.4.2005 klo 18:42
Eki > Kiitos ... vähän valaisempaa infoa tuosta tilapäissanasta itsestään ... jos saisin.

Ensinnäkin TILAPÄIS > tilapäinen = väliaikainen ts. ei pysyvä olomuoto; esim. TILAPÄISTYÖVOIMA.

Vihje: "moka" ristikossa - Ratkaisu: tilapäissana
16. Lettu17.4.2005 klo 19:08
Etsivä löytää (2 kpl)!

1) Sanaseppojen nettisivulta (ei lisäinfoa)
2) Maija Länsinmäki (ei lisäinfoa)
Lylyä lykkimään
Julkaistu Helsingin Sanomissa 12.2.2002
....
Yksi tämmöinen tilapäissana on hiihdin, hiihtimet, jota on käytetty leikillisesti murteissa ja satunnaisesti myös kirjakielessä. Hiihdin on muodostettu hiihtää-sanasta välinettä ilmaisevan johtimen avulla.
....
17. JPQ18.4.2005 klo 10:20
Eki: tuohon tademaalariin voi sanoa että jotkut on todella
huolimattomia eli en enään ihmettele miksi koulukirjojemme ristikoissa
minusta oli jatkuvasti noin yksi ruutu jossain sanojen paikoissa liian
vähän. Ja ne on sentääm ristikoita joita sanoisin on helpohko laatia.
18. kari kämäräinen18.4.2005 klo 14:16
Taisi Joutsin Pekka kyllä ihan tarkoituksella pistää tademaalarin ristikkoon ihan ensimmäiseksi sanaksi...
19. Eki18.4.2005 klo 14:44
karik, tuo selitys ei tiettävästi enää päde.
20. kari kämäräinen18.4.2005 klo 17:06
Niin taitaa valitettavasti asian laita nyt olla, mutta silti nauratti melkein ääneen Pekan ristikkoa ratkoessa...
21. kp18.4.2005 klo 17:11
Eki:
Niin sinä se tiedät tarkalleen, mistä kukin meistä saa
ahaa elämyksiä...
22. JTak18.4.2005 klo 18:18
Tuskin niitä ahaa-elämyksiä tulee ainakaan fakkisanoista. En usko kenenkään huuhdahtavan riemusta keksiessään esimerkiksi, että entisiä aineita ovat ATAT.
23. kp18.4.2005 klo 19:27
Tällä puolen aitaa tuo sana ATAT on helmi, joka pitää olla
joka ristikossa...
Ja ajallisesti ottaen (ristikkomaailman) aidan tällä puolen
on ratkottu ristikoita pitempään ajatettelematta onpa huono sana...
Tuo kotkotus fakkisanoista on tullut myöhemmin...
Välttäkää omissa ristikoissanne,niitä kuinka paljon haluatte...
24. Hessu18.4.2005 klo 19:53
Fiksu mieshän tuo kp on kun saa palkkansa mahdollisimman vähällä vaivalla. Jos kerran Ruutukolmio ostaa ristikoita, joissa saa olla aina samat oudot sanat samoilla vihjeillä, niin miksipäs kp ei niitä sinne myisi?

Aika hyvä esimerkki tuon aidapuoliskon ajattelumalleista on mielestäni uusimmassa Huippu-Ristikot -lehdessä. Ainakin kahden eri laatijan ristikoissa on ihan normaali suomen kielen sana SATO vihjeytetty sanalla EISAKU!!!

Luulisi, että paras tapa vihjeyttää SATO helpohkossa ristikossa olisi vaikkapa "syksyisin korjattu" tai "omena-". Mutta ilmeisesti he sitten vain haluavat pitää ristikoissaan ikuisesti hengissä 60-luvun japanilaisia pääministereitä.
25. kp18.4.2005 klo 20:01
Kappas kun huomasit. Kukapa hyväksi havaittua
muuttaisi... Sitä täällä tehdään mistä kansa tykkää...
Me soitamme sitä humppaa ja kansanmusiikkia (Ekin
vertaus koulukunnista)...
26. kp18.4.2005 klo 20:05
En minä vain myy...On pyydetty enemmänkin kuin jaksan
tehdä.
27. kp18.4.2005 klo 20:06
...mutta mitä sitä kehumaan...
28. Hessu18.4.2005 klo 20:23
Kun nyt olet kuulolla kp, niin autatko vähän omien ristikoidesi kanssa?

TAKAJALKA > _AKALE, löytyykö tuohon joku järkevä ratkaisu?

Mikä on OTITA?

Onko olemassa vahamerkki DUAL tai LUAL? Ei löydy mistään.

Onko jossakin sanakirjassa sana RATASTO?

Onko AINOASTAAN sama kuin VAAN? Minusta VAIN ei siihen sovi.

Ovatko okaat piikkisiä?
29. kp18.4.2005 klo 20:53
otita: apteekista ostettava tuttu eläinlääke.
vahamerkki: dual
ratasto: tavallisemmin rattaisto...
ainoastaan: vaan- tässä tapauksessa
piikkisiä: okaat

Tuosta takalesta oli puhetta... Tuli väärä vihje..
Eipä olleet korjanneet Takale:kengässä

(takale on tässä ikävästi "työtapaturma"
sana on oikea, mutta vihje väärä...
30. ö18.4.2005 klo 21:13
Eipä löydy Dual-vahaa Googlella. Lattialaatta Dual kyllä löytyy. DNA markkinoi Dual-liittymää. Se olisi ehkä ollut tutumpi.
31. kp18.4.2005 klo 21:19
Erkki Vuokilan ristisanakirja: sivu 43
Dual vahamerkki...
32. RA18.4.2005 klo 21:24
Joskus aikoinaan oli lattiavaha DUAL... olisiko ollut hieman myöhemmin kuin margariini RAMA.

En ole viime vuosina lattiavahahyllyjä tutkinut :-)........
33. Antti Viitamäki18.4.2005 klo 21:50
Okaat eivät kyllä ole piikkisiä. Oas on PIIKKI, joten okaat ovat piikkejä - ihan sama millä puolella aitaa ollaan!

Vaan ja vain on sama asia vain puhekielessä, jota muistan sinun, KP, taannoin kovasti kritisoineen. Kirjakielessä ne eivät tarkoita missään yhteydessä alkuunkaan samaa asiaa.

Otita voi olla tuttu ELÄINLÄÄKE, mutta Otita ei ole yleisessä mielessä TUTTU. Eli ne jotka eivät ole koskaan hankkineet apteekista Otitaa, eivät varmasti sitä tiedä - elleivät ole ristikoista oppineet, ja se on eri asia.

Sanoisin, että tutuin Dual on kyllä äänentoistolaitteita jo vuosiSADAN ajan valmistanut firma, jonka levysoittimia monet pitävät maailman parhaina.

Mutta jos sato kerran pitää olla Eisaku, niin älkää nyt ihmeessä vaihtako Dualinkaan vihjettä. Muistakaa vielä viidenkymmenen vuoden päästäkin, että Dual on vahamerkki, vahamerkki, vahamerkki! Ja sato on Eisaku, Eisaku, Eisaku! Älkää muuttako! Ei mitään järkeä muuttaa! Ei mitään järkeä, hyi olkoon, satoko muka suomen kielen sana, hyi olkoon!
34. JTak18.4.2005 klo 22:18
>Fiksu mieshän tuo kp on kun saa palkkansa mahdollisimman >vähällä vaivalla. Jos kerran Ruutukolmio ostaa ristikoita, joissa >saa olla aina samat oudot sanat samoilla vihjeillä, niin miksipäs >kp ei niitä sinne myisi?

Jonkinlaista itsekritiikkiä toivoisi laatijoilta löytyvän, vaikka hullu ei olekaan se joka pyytää, vaan se joka maksaa.
35. Hessu18.4.2005 klo 22:24
Olisi tietysti pitänyt muistaa etsiä vahamerkkiä ristikkokirjoista eikä tästä maailmasta, sorry. :-)

Onko tuo ratasto hyväksytty muoto? Minulla ei ole nyt kunnon sanakirjoja saatavilla.

Se tuntuu vähän oudolta taivutukselta. Luulisi että pitää olla rattaat-rattaisto, kuten laitteet-laitteisto.
36. Eki18.4.2005 klo 22:26
Paavo "Iisakki" Lukkaroinen kertoi männä vuosituhannella tarinan eräästä paljon ristikoita tehneestä - nyt jo edesmenneestä - laatijasta, joka tarjosi Iisakkiin tehtäviä. Hänen tehtävänsä olivatkin ihan hyvännäköisiä, mutta kaikenlaista pientä huomautettavaa siellä oli iisakkiasteikolla ja Paavo tietysti ne laatijalle kertoi. Tämä oli kuunnellut jutut läpi ja tokaissut lopuksi: "Eihän ristikoita VOI NOIN TARKKAAN syynätä!" Kyllä ainakin Paavon aikana syynättiin. Olin useita vuosia koeratkojana itsekin.

Hessu, Nykäsessä ratasto > tav:mmin rattaisto eli löytyy se.
37. Juha N18.4.2005 klo 22:36
Tiedoksi nuoremmalle polvelle:

Kun Vesa-Matti Loiri oli nuori (ajatelkaa, meitä on sellaisia jotka muistavat sen), hän esiintyi TV-mainoksessa armeijan harmaat yllään. Lattiaa oli poika joutunut vahaamaan. Mutta ei hätää, onneksi oli teollisia ihmeaineita nakin saaneen hommaa helpottamassa. Loirin repliikki: "Ai ku se kiiltää - se käy kun on Dualia..."

Onneksi ovat olleet olemassa tuollaiset ihmeaineet kuin ATA ja DUAL. Onneksi tuotemerkkien elinkaari on niin lyhyt että aina tulee uusia. Helpolla sutaisevat laatijat tosiaan pääsevät helpolla kun ovat tietyt brändit joskus 30 vuotta sitten ollet pari vuotta olemassa.

Ei tästä kannattaisi vaahdota, oikeesti. Eräs 1) kehtaa käyttää noita sanoja ristikoissa, 2) ei ymmärrä hävetä niitä 3) eikä varmaan halua jatkossakaan karttaa niitä. Mitäs sitä ylimääräistä vaivaa näkemään kun palkka juoksee muutenkin. Annetaan olla.
38. Hessu18.4.2005 klo 22:37
Okei, ei siinä sitten mitään.
39. Lettu18.4.2005 klo 23:28
Pakko tuoda näytille seuraava sanalöytö: ALAKARPPAUS. Yleensähän naisihmiset seuraavat viimeisimpiä villityksiä tällä alalla, joten dieettihommista on kysymys.

Alakarppaus (sanamuunnos englanninkielen termistä low carb eli low-carbohydrate diet) on ruokavalio, ....
... Laihduttaminen alakarppaamalla perustuu ennen kaikkea parantuneeseen nälänhallintaan ... jne.

(lähde: Wikipedia)
40. Matti18.4.2005 klo 23:42
Ratkoin ristikkoa (???), jossa oli TODELLA SUURIA>KOLJATIT. Mutta en tuosta hernettä nenään vetänyt. Muuten ristikko oli kaikin puolin OK. Ihan rikas sanasto.

Sitäpaitsi voihan olla, että koljattikin on ihan OK, vaikka onkin minulle outo.

No niin, frouvalle tulee Kodin Kuvalehti. Lehti vaihtoi ristikkotuottajakseen ???:n. Olin siitä tyytyväinen. Edellisen tuottajan ristikot eivät jostakin syystä "kolahtaneet", mutta nyt lehden ristikoita kyllä ratkon. Big Skin laatii ihan kivoja, jos kohta helpoiksi viritettyjä - tietysti tarkoituksella.
41. Lettu18.4.2005 klo 23:43
Low = ala...
High = ylä... > joten muodostetaan painonlisäämiseksi samalla logiigalla sana: YLÄKARPPAUS ja vastaavasti painon pysyessä stabiilina riittänee sanaksi: KARPPAUS

tässä linkki asiasta kiinnostuneille:
http://karpit.net/forum/index.php
42. Eki18.4.2005 klo 23:47
Koljatti löytyy Pesosesta, myös goljatti, leikkisiä isoja ihmisiä.

Onko larppaus ollut vielä ristikossa? Oisinkohan käyttänyt jossain Pelit-lehden ristikossa... Sanalla on aika jännä syntyhstoria.
43. kp19.4.2005 klo 09:12
Mitäpä noista sanoista kiistelemään...
Aina löytyy jokin sana/asia vieras/tuttu toiselle...
Riippuu elinpiiristä mitä tekee/mitä ei...
Minulle tietokoneen sisältö on täyttä hepreaa, mutta
jos joku niita osasten nimiä ristikkoon pistää, niin mitä
sitten... Ja historia on aikoinaan elettyä nykyaikaa...
Tämäkin aika on joskus historiaa... Historia on aina
mukanamme... ja johtajat....ja muut....
44. ö19.4.2005 klo 09:26
Lopeta jo kp. Jos olet löytänyt hölmön kustantajan, niin pidä onnesi salassa.

Ristikossa esiintyvien asioiden ja henkilöiden pitäisi olla sellaisia, että keskimääräisen kansalaisen voisi olettaa ne tuntevan. Ei tässä muuten mitään järkeä ole. Jos ristikon sanaston määrää pelkästään laatijan kyvyttömyys löytää tunnettuja termejä, ollaan kaukana asiakaslähtöisyydestä. Se peli ei kauan vetele.
45. Eki19.4.2005 klo 09:40
Huomaa, kp, että minä olen lopettanut tämän aiheen käsittelyn, mutta koska tämä on vapaa foorumi ajatuksille, en voi kieltää ketään kirjoittamasta ristikoiden sisällöstä, sitä vartenhan tänne alun perin on kokoonnuttu. Enpä vain arvannut, millaisiin juttuihin se johtaa.
46. Matti19.4.2005 klo 10:58
Ristikossa oli läheisin>likin. No, löytyihän se Nykäsestä.
47. Hessucola19.4.2005 klo 11:26
Jos ei täysi weli, eli weli puoli elä; nijn on isän-isä naittaja, ja likin händä äitin-isä; sitä likin setä, sitten eno.

Löytyisiköhän täältä muitakin käyttökelpoisia sanoja:
http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/l175903 .html

:-)
48. Lettu19.4.2005 klo 11:36
Toivottavasti löydän kesämökilta, liiterin perältä, vahoja APUja 60- ,70- ja 80-luvuilta; aioin nimittäin ottaa niissä olevat ristikot haasteena vastaan ja vertailla sanastojen (vihjeet/ratkaisut) rakennetta eri vuosikymmenten ja tämän päivän suuntauksien välillä. Nostalgia saattaa hämärtää kriittistä silmää, joten esivalmistelut täytyy tehdä huolellisesti, ottaen huomioon laadulliset vaatimukset, joita tuolloin tuskin suuremmasti peräänkuulutettiin.
49. Eki19.4.2005 klo 11:48
Kyllä laatua puitiin jo noina vuosikymmeninä. Alkuaikojen taitavimpia ja miellyttävimpiä laatijoita oli mielestäni I. H. Melasniemi. Sanasepot perustettiin vuonna 1981 aika pitkälti, jotta ristikoiden laatuun alettaisiin keskittyä laajemminkin. Iisakkia 70-luvun alusta eli lähes lehden alusta alkaen avustaneena tiesin, että niin oli tehty jo kauan ainakin siellä.
50. Lettu19.4.2005 klo 12:07
Eki > Jos tuohon urakkaan lähden, niin mitkä olisivat tärkeimmät vertailukohteet?
Pyydän ehkä liikaa, mutta väärästä päästä aloittaminen saattaa vesittää koko jutun, jos kiinnitän huomioni toisarvoisiin seikkoihin. Joka tapauksessa lopputulos olisi subjektiivinen. Lisämaustetta tutkimukseen toisi tietysti ne valmiiksi/puolivalmiiksi täytetyt ristikot, joista voisi katsoa ratkaisijan valmiuksia ja tietotaitoa tehtäviä pohtiessaan. Vanhempani ja yksi veljistäni - hän oli guruni - olivat innokkaita ristikkoihmisiä, joten vastaan saattaa tulla omiakin yritelmiä.
51. Eki19.4.2005 klo 12:11
Tartteepa miettiä rauhassa. Muutkin saavat tistysti ehdottaa!
52. Lettu19.4.2005 klo 13:05
Jotta en harhautuisi otsikon aiheesta, niin mieleeni tuli sana SIKARIPORRAS. Juuri tämänkaltaiset sanat syntyvät jonkun sananikkarin kynästä ja onnistuessaan luomaan SIKARISTA ja PORTAASTA näin mainion yhdyssanan se tyydyttää sosiaalista tarvetta akselilla TAVALLINEN KANSA vs. HERRAT (HELSINGIN).

P.S. Tämän päivän Hesarissa on 'Tiede & Luonto' -liitteessä aiheena mm. dieetit.
53. ö19.4.2005 klo 13:10
Tistysti ehdotan kun Eki antoi luvan. Oliko silloin vanhaan aikaan fakkisanoja vielä keksittykään?
54. Lettu19.4.2005 klo 13:30
ö:n ehdotus: fakkisanat
vaikeusaste: ?
Jos fakkisanoja käytettiin jo tuolloin (nykyisen määritelmän mukaisesti) voi asian tarkistaminen olla hankalampaa. Mielenkiintoinen ajatus kuitenkin ja tutkimisen arvoinen yleisestikin kielellisen ilmauksen (kirjoitetun/puhutun) kehityksen kannalta, sillä elimmehän tuohon aikaan melko suljettua ja ulkoaohjattua elämää yhteiskunnan joka sektorilla. Itselläni on vuodelta -64 Erno Paasilinan toimittama kirjanen 'Sanan vapaus - Keskustelu', jossa aikansa tunnettuimmat kulttuuripersoonat ottavat kantaa Suomessa valliinneeseen 'sensurointi' -ideologiaan.
55. ö19.4.2005 klo 14:07
Muistelen muuten, että 70-luvulla joku laatija haastoi Suomen Kuvalehdessä muut laatijat tekemällä ristikon, jossa kaikki sanat olivat vähintään kuusikirjaimisia. Ei ehkä suuri saavutus nykypäivänä, mutta kuka mahtoi olla tämä laatija?
56. kp19.4.2005 klo 14:27
Ekin mainitsema Iisakki.: IISAKIN RISTIKOT on
Suomenmaan konsernin toisen ristikkolfirman lehti.
Ja siitä löytyy laatijoita: Pekka Joutsi, Aulis Lehto ja
Kari Päivärinta... Se siitä.
Puhutaan vertauksin ö:
Jos kaivat lapiolla kuoppaa ja viereen tulee kaivurin
omistaja kaivamaan samanlaista ojaa, niin menetkö
huutamaan kaivurin omistajalle, kas kun miten tyhmä olet...
eiköhän tuo tässä tapauksessa (anteeksi vain) ole päinvastoin...
57. kp19.4.2005 klo 14:47
..Sorry, ei löydy kari Päivärinnan ristikoita, kuin yhdessä
erikoistapauksessa, jolloin tilattiin yksi ristikko...Pahoitteluni.
58. Eki19.4.2005 klo 14:52
Fakkisanoja oli jo 60-luvulla. Aloitellessani käytin niitä ja fakkivihjeitä aika surutta, kunnes tajusin, etten kaikista edes tiedä, mitä ne tarkoittavat. Siinä tarjosin amatöörimäistä tuotantoa kansalle ja annoin huonoa esimerkkiä kerrakseen, niinpä aloin suuntautua muualle, mielestäni kohti parempaa.

ö, ainakin minä tein yhden sellaisen Kuvalehteen, nyttemmin niitä on tehnyt ile tuonne ???-lehtiin ja Sanaseppoon.

Sekö siitä, että Kari on tehnyt ristikoita Iisakin Ristikoihin?
59. Eki19.4.2005 klo 14:54
No niin, Kari sai minut jo melkein keskusteluun, mutta olipa sentään vetänyt kommenttinsa takaisin.
60. Lettu19.4.2005 klo 16:06
Fakkisanoja oli siis jo olemassa 60 -luvulla > tehtävä 1.

Kirjastossa käydessäni en saanut 'tilapäissanalle' uutta tietoa, mutta avarampaa näkökulmaa toi sanaperhe 'tilapäisruno, -runous, -runoilija' = tiettyyn tilaisuuten tai tietylle henkilölle räätälöity tuotos ja sen tuottaja.

Rinnakkaismuotona oli 'tilapääruno, -runous, -runoilija'. 'Tilapäärunous' löytyi hakusanana opuksesta "Kirjallisuuden sanakirja" (2003).

Onneksi täällä voi myös keskustella sellaisista sanoista, joita ei jargoninsa vuoksi hyväksytä ristikoihin. Edellä mainitut "eksoottiset sanat" kertovat vain äidikielemme monivivahteisuudesta ja minun, ratkojan, kiinnostuksesta kieleemme ja sen ullottovuuksiin.
61. kp19.4.2005 klo 16:55
Hyvä ö:
Kirjoitat: Ristikossa esiintyvien asioiden ja henkilöiden pitäisi olla sellaisia, että keskimääräisen kansalaisen voisi olettaa ne tuntevan. (mistä sinä sen tiedät..)
Ei tässä muuten mitään järkeä ole. Jos ristikon sanaston määrää pelkästään laatijan kyvyttömyys (tai silkkaa hyvyyttä
laatijan neroutta) löytää tunnettuja termejä, ollaan kaukana asiakaslähtöisyydestä. (Älä sano noin, tai sanoit, mutta ei
asiakkaalle noin pidä sanoa, ei leikilläänkään) Se peli ei kauan vetele. (on 33 hienoa ja työntäyteistä vuotta takana
suunta kohti taivaita...) Mutta eikö jossain laulussa sanota
jotain helmestä ja sen kätkemisestä...niin, että mitä sitä
retostelemaan....
62. V-R19.4.2005 klo 23:01
Kolme ensimmäistä ristikkoa tämänpäivän Iltasanomista ratkottu.
Löytyi OLAV kolme kertaa.
INAT kaksi kertaa.
SILMÄTÄ kerran.
Eihän nämä ole fakkisanoja? Eihän ;)

Eikö Norjan entinen kuningas ole suomeksi OLAVI
63. JTak19.4.2005 klo 23:29
No SILMÄTÄ ei ole, mutta INAT kyllä on. Olavista on vaikea sanoa, siihen kun törmää muuallakin kuin ristikoissa.
64. Antti Viitamäki20.4.2005 klo 01:54
Millä tavalla SILMÄTÄ on ristikoissa yleinen ja vain ristikoista tuttu sana - eli fakkisana? Mietinpä vain.
65. Ville20.4.2005 klo 10:28
Kaikkien rakastama ATAT (muinainen puhdistusaine monikossa?) on luonnollisesti helmi, jonka täytyy löytyä kunnon ristikosta. Mutta voisiko 'entinen aine' silti joskus olla SUNO, SURF tai HOTA? PERVITIN, ILLODIN, RINSO (josta kansan suussa syntyi myös verbi RINSOTTUA)? ROSITA, RENGAS?

Miksi tällaisia hyviä sanoja syrjitään, lienevät yhtä tunnettuja kuin ATA ja osa tunnetumpia? Kaikkoaisiko asiakaskunta tuollaiseen harhautukseen ja kerettiläisyyteen suuttuneena?

Lettu, ajatus 50-70-luvun ristikoiden läpikäynnistä on mielenkiintoinen. Siinä hengessä vielä lisää ajankohtaisvihjeitä: 'nuorisomusiikkia/tanssityyli' > TWIST, JIVE, 'palautui hiljan' > PORKKALA... :-)
66. KP20.4.2005 klo 10:43
Ville.
Hota olen joskus käyttänyt.
Kiitos noista hyvistä muista sanoista...
67. Lettu20.4.2005 klo 11:26
Ville > Tattis vinkeistä! > 2. tehtävä = ajankohtaiset sanat

Luotettavaksi lähteeksi voisi kait ottaa Mitä Missä Milloin -opukset? Ja tietysti lehdissä olevat mainokset ja tuotenimet voisi syynätä siinä sivussa. Kuvitetut mainokset olivat valttia tuohon aikaan, puhumattakaan APU-lehtien kansikuvista 50- ja 60-luvulla!

*Turpakäräjille*: 'silmätä' -sanalle oli vihjeenä 'katsella'.
Itseäni häiritsi "epätasapaino" sanojen välillä, koska tarkkaan ajateltuna tekemisen muoto on eri tyyppistä. Niin pienestä voi ärsyyntymiskynnys olla kiinni.
Oletus > 'silmäillä' on yleisemmässä käytössä kuin 'silmätä'.
68. Eki20.4.2005 klo 11:38
Käräjistä: hyvin eksaktisti otettuna asia on tosiaan noin, mutta mielestäni nuo kaksi sanaa eivät joka tilanteessa ole erimerkityksisiä. Asia ymmärretty kuitenkin.

Kynnystä kannattaa silti yrittää ratkojan puolella madaltaa, sillä moisia juttuja ovat kaikkien ristikot täynnä, eri ihminen huomaa eri asioiden vivahteet.

Silmäillä on puheessa paljon yleisempi kuin silmätä, mutta Pesonen ei niille eroa hyvyydessä tee.
69. iso S20.4.2005 klo 11:58
Ville epäilemättä vain piruilee ja ymmärtää miksi ATAT on yleisempi ristikoissa kuin esimerkiksi SURF. Listan sanoista otollisin laadintaan tunkemaan on SUNO.

Mikä vika on sanassa RENGAS sellaisenaan? Ei mikään, mutta vihje 'entinen aine' olisi kökkö, vielä huonompi kuin olisi 'nykyinen aine' sanalle PRESIDENTTI. Kahvimerkin nimittäminen aineeksi on minusta vähän keinotekoista harhautusta.

Entäpä ROSITA, tuttu mm. Speedy Gonzalesin vaimona: Hey Rosita, come quick, they are giving green stamps with tequila! Aineena se on minulle aivan outo. Rinso sentään tuntuu hämärästi tutulta mutta en sitä kansan suuhun panisi ellei suusta ole tullut ensin rumia sanoja.

Onko muuten kansan suussa paljonkin esiintynyt Illodin entinen aine? Minä ainakin ymmärrän entisen aineen sellaiseksi mitä ei ole olemassa enää nykyisin. Mm. Jippiin keskustelupalstalla on viimevuotinen kirjoitus missä väitetään sitä saatavan ruokakaupasta. Käyttötarkoitus on outo, suositellaan finneihin:

Illodin, lähtee taatusti eikä maksa paljon, saa ruokakaupasta.
70. Lettu20.4.2005 klo 12:00
Esimerkki:

Aamulla Aapeli oli silmäillyt sanomalehteä. Uutinen vankikarkurista tuntomerkkeineen (kuvaus myös pakoautosta) oli herättänyt eläkkeellä olevan poliisimiehen toimintavalmiuteen. Jokapäiväisellä aamulenkillään hän katseli ympärilleen kaiken varalta, jos jotain jännittävää sattuisi tapahtumaan. Renkaat ulvoen häntä lähestyi auto. Aapeli silmäsi katseensa ohikiitävään autoon - ei pakoauton tuntomerkkejä. Siinä seisoessaan hän silmäili pysäköityjä autoja ja mietti pitäisikö ostaa uudet kesärenkaat.
71. iso S20.4.2005 klo 12:02
Tämäkin vielä. Onhan Illodin tietysti voinut nääkähtää ihan äskettäin:

15.11.2003 Oikaisu

Taloussanomien 13.11. julkaistussa artikkelissa, joka koski suomalaisten tuotemerkkien määrän vähenemistä, esiintyi virheellisesti Terinit Oy:n Terinit-tuotemerkin nimi ...

Edelleen markkinoilla on myös virheellisesti kuolleitten merkkien listalla mainittu Illodin-merkki.
72. Eki20.4.2005 klo 12:37
Lettu, ymmärrän, mitä ajat takaa ja tarkkakin kannattaa olla, mutta mielestäni merkityksiä voi käyttää vaikka ristikkäin monessa tilanteessa. On helppo luoda tilanne, johon se ei sovi.

Isoja = norsut. No ei varmasti ole, jos verrataan tyrannosauruksiin!
73. Lettu20.4.2005 klo 13:07
Eki > Hiustenhalkomista oma osuuteni oli, mutta sitähän täällä saa ollakin - toivottavasti. F-sanat ovat kyllä hämärän rajamailla liikkuvia olentoja - ollako vai eikö olla? Ken sen tietää paremmin kuin Pesonen tai Nykänen?
74. Eki20.4.2005 klo 13:49
Lettu > Saa halkoa hiuksia ja saa vastata ja saa vastata takaisin ja... kunhan juttu etenee eikä jankkaa...
75. Lettu20.4.2005 klo 13:54
Eki > Niin ja jos jankataan niin jankataan sitten jenkan tahdissa.
76. Lettu20.4.2005 klo 14:37
Etiketti askellukseen:

http://koulut.somero.fi/monokas/lavatanssietiketti .htm
77. Kaitsu20.4.2005 klo 15:29
Lettu & Eki

Kai Pesonen jotakin tietää, mutta pelkällä korvakuulolla soittelee näitä asioita ;-)
78. Ville20.4.2005 klo 16:12
iso S, saatoinpa jonkin verran piruilla enkä pyrkinytkään esittämään pelkästään samaan vihjeeseen sopivia sanoja vaan mieleen tulleita vanhoja tuotemerkkejä esim. 50-60-luvun mainoksista. Kukin päätelköön, ehdotinko niitä tosissani käyttöön.

RENGASta ja ROSITAa en tarkoittanut 'entisiksi aineiksi' mutta '(entisiä) kahvimerkkejä' kummatkin voisivat tässä yhteydessä olla. RENGAS-kahvin legendaarinen mainoslause, joka jäi kuulemma lyhytikäiseksi: 'Päätä päiväsi Rengas-kahvilla'.

RINSO oli saippuapohjainen ensimmäisen polven pyykkipulveri, jolla pitempään pestyjä tekstiilejä sanottiin rinsoittuneiksi. Illodin on myynnissä yhä, mutta harvemmin näkee mainoksia.

Mitähän tästäkään opimme? Tuskin mitään, mutta noiden aikoinaan tunnettujen nimien totaalinen outous kertonee taas kerran sen, että 40-50-luvulla tunnetut puhdistus- ym. aineet eivät ehkä ole ihan palkitsevinta sanastoa 2000-luvun ristikoissa. Tuskinpa uudemmatkaan tuotemerkit.

Letun lanseeraama F-sana = the F word??
79. Lettu20.4.2005 klo 16:28
Kaitsu > Kiva kun piipahdit. Aloinkin jo huolestumaan tekstieni mahdollisista kielteisistä vaikutuksista lukijakunnalle!

Myönnän silloin tällöin keskustelevani aiheettomasti, kun pitäsisi puhua aiheellisesti ja päinvastoin. Bannaukseen ehdottomasti!

Ville > F-sana = yes, it is it and it is not; but it is also fak--fakki too.
80. kari kämäräinen20.4.2005 klo 21:49
Tämä juttu käy hyvin otsikon aiheeseen. Työpaikkamme logistiikkaosastolla tapahtui organisaatiomuutoksia ja erään työntekijän titteliksi tuli SETITTÄJÄ.
81. Matti20.4.2005 klo 21:53
Hei, mun setä on setittäjä. Älä setitä. Sitäpaitsi turha setitellä ikäistäsi miestä.
82. kp24.4.2005 klo 15:59
Onko kellään havaintoa, mikä on
TATTIVASU?
83. Kaitsu24.4.2005 klo 16:42
TATTIVASU
Tatti on eräs sieniryhmä ja vasu taas on nimitys astialle. Muita vastaavia kuin vasu ovat koppa, kori vakka jne.
Siis TATTIVASU on sienikori eli astia johon metsässä kerätään tatteja.
84. kp24.4.2005 klo 16:51
Missä päin suomenmaata?
85. kp24.4.2005 klo 16:54
Tarkennus. Tatti on täälläkin sieni
ja kori on vasu, mutta ei milloinkaan
yhteen kirjoitettuna...
86. Jukkis24.4.2005 klo 16:58
No mitenkäs se sitten kirjoitetaan, ellei yhteen? "TATTI VASU", vai?
87. Kaitsu24.4.2005 klo 17:03
Kauppa kassissa avio vaimo kuljetti maito tölkkiä oma koti taloonsa
88. KP24.4.2005 klo 17:19
Täällä kun mennään metsään otetaan kori eli
vasu matkaan. Pomitaan siihen marjoja tai tatteja. Ei ole mitään erikoista TATTIVASUA.
Jos poimitaan vasuun marjoja, onko se sitten
MARJAVASU?
89. Jukkis24.4.2005 klo 17:24
On tietysti, mikäs muukaan se voisi olla? Paitsi että minulla ainakin on marjassa yleensä mukana sanko, siis marjasanko.
90. mor24.4.2005 klo 17:24
Samahan se on muovikassinkin kanssa. Kun sen kanssa tuodaan kaupasta ruokaa se on kauppakassi, kun sama kassi täytetään jätteillä ja viedään roskikseen se on roskakassi. Tai vastaavasti vesipullo/mehupullo.
Eli: tottakai astian eteen voi laittaa määreen siitä mitä siinä säilytetään.
91. Sakke24.4.2005 klo 17:25
Kyllä kaikilla väline urheilijoilla on erikseen tatti vasu ja marja vasu!

Täälläkin mennään usein (aiheissa) metsään. Onneksi on jo tuo muut keskustelut -vasu sitä varten!
92. Marianna24.4.2005 klo 20:21
Tattivasu voi olla aivan tarpeellinen sieniretkellä, samoin erilliset rousku-, suppilovahvero- ja kantarellivasut. Helpompi jälkikäsittelyssä.
93. Matti24.4.2005 klo 20:37
Vaan tietäkö kukaan, mikä on petosiru? Opin sen tänään tyttärenpoikani 5 v -synttäreillä.
94. kp25.4.2005 klo 08:20
marianna
Onko niissä ihan lappu kyljessä, että mene väärään
vasuun?
95. kp25.4.2005 klo 08:22
Jos vasu on sellainen sekavasu johon voi kerätä
kaikki sienet, niin voiko sellaisen yhdyssanan panna
ristikkoon?
96. kp25.4.2005 klo 08:24
tarkennus
TATTIMAAMUNAKÄRPÄSSIENIKANTTARELLI...
97. Seija25.4.2005 klo 08:26
Sehän on sekasienivasu.
98. iso S25.4.2005 klo 08:37
Jos poimitaan sekasieniä vasuun sian ruokintaa varten, niin onko se silloin SIKASEKASIENIVASU, SEKASIKASIENIVASU, SEKASIENISIKAVASU, SIANSEKASIENIVASU vai SEKASIENISIANVASU? SEKASIKASIENIVASU tuntuu ehdottomasti väärältä, ellei sika ole mennyt sekaisin aikaisemmasta kärpässienien syömisestä.
99. iso S25.4.2005 klo 08:42
Entäpä kun Marianna aikoo oikein ahkeroida ja kerätä sekasieniä moneen siniseen vasuun, kysyykö hän "missä on minun SEKASIENISINIVASUNIVASKANI?" Luovutan sanan vapaasti käytettäväksi ja tarvittaessa laajennettavaksi HAUHAUVUFVUF-henkistä ristikkoa varten.
100. Sakke25.4.2005 klo 08:44
Nyky-yhteiskunnassa havaitun uusavuttomuuden johdosta olen lähestynyt vihreää liittoa, että he pistäisivät joukkonsa metsään laittamaan kärpässienilätkiä näihin kyseisiin myrkkysieniin.

Ettekä kerää sitä tattimaamunaa! Joku sen vielä hakee, nimittäin armeijassa tulee yleensä kiire nousta ylös kun huudetaan "munat maihin!"
101. iso S25.4.2005 klo 08:44
Leikkaa ja liimaa, mutta myös korjaa! Siis SEKASIANSIENIVASU tuntuu väärältä ja ehdottomasti tuntuu väärältä väittää että SEKASIKASIENIVASU tuntuu ehdottomasti väärältä.
102. Seija25.4.2005 klo 09:41
Tuosta menee jo sikakin sekaisin eikä taida auttaa edes sekasienivasullinen sikasekasieniä pelastamaan sitä sekosikasekasienisekavuuden tilasta.
103. Kaitsu25.4.2005 klo 10:50
Pohtikaapa irvileuat tuokio miksi yleensäkään muodostetaan yhdyssanoja :-)
104. Matti25.4.2005 klo 10:58
Petosiru on pieni muoviliuska, joka napsautetaan kiinni hyrrään, jostakin minulle tuntemattomasta syystä. Liuskassa on eläimen kuva. Niitä saa muropakkauksista. Sana tunnetaan mahdollisesti vain Lempäälässä Miemolan kylässä.
105. Antti Viitamäki25.4.2005 klo 11:42
Kaitsu:

Jotta sana "yhdyssana" olisi mahdollinen?

;-)
106. Kaitsu25.4.2005 klo 12:33
A.V. Olihan siellä irvikeukakin.

Minun käsittääkseni yhdyssanojen käytölle on ainakin kaksi perustetta:

1. Yhdyssana liittää tarkenteen sanaan ilman tulkintavirheen mahdollisuutta.

2. Yhdyssanojen käytöllä voidaan lyhentää ja yksinkertaistaa lauserakenteita.

Nuo olivat siis ihan itse pähkäiltyjä perusteita. kielitieteilijät varmaankin selittävät syyt paljon paremmin ja niinhän heidän tuleekin tehdä.
107. ö25.4.2005 klo 12:45
Venäjän kielessä ei ole yhdyssanoja. Vastaava ilmaus muodostetaan laittamalla edempi sunstantiivi adjektiivimaiseksi.
108. Eki25.4.2005 klo 21:31
Mainitsemani edellisen TiistaiKoviksen kolme ei-sanakirjayhdyssanaa olivat teräsaspit, rakennusmelu ja unohdustenunohdus. Pahin tilanne oli, kun koko vasen reuna loksahti kohdalleen tosi pitkä- ja hyväsanaisena, mutta unohdusten-sanan jatkeeksi oli ihan pakko tulla yksi tai useampi kirjain. Tuo on tietysti yhdyssanana hieman teennäinen, mutta minusta se toimi tuossa ristikossa ja tarkastaja-Liisalta tuli siitä erityiskehu ja muutenkin nimenomaan tämän tehtävän sanastosta ja vihjeistöstäkin.
109. kp26.4.2005 klo 08:37
UNOHDUSTENUNOHDUS.
Toiset voivat panna ristikkoon mitä tahansa,
kun tarpeeksi suurella pallilla istuu...
toiset eivät...
110. ö26.4.2005 klo 08:45
Kuka on kieltänyt mitä panemasta?

Minusta parasta ristikkosäännöissä on se, että kaikkia voi rikkoa. Aktiivinen ratkoja yleensä rutinoituu ja pitkästyy tavanomaisia sääntöjä noudattavien ristikoiden parissa. Fiksusti toteutetun sääntörikkomuksen koen aina miellyttävänä kokemuksena.
111. kp26.4.2005 klo 08:55
TITATUS. Se on tästä lähtien sana.
Jos UNOHDUSTENUNOHDUS on sana...
112. kp26.4.2005 klo 08:58
Eikö tuo TITATUS ole fiksusti toteutettu
sääntörikkomus?
113. kp26.4.2005 klo 09:00
Vai onko niin, että katsotaan kuka sen sääntörikkomuksen
tekee, kansa on hiljaa, jos tarpeeksi korkealla
tuolilla istuu?
114. kp26.4.2005 klo 09:14
On sanonta:
Älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan niinkuin sanon...
Näin ovelasti neuvonantaja pidättää itsellään oikeuden
tehdä itse mitä tahansa, vedoten mihin tahansa
(luovuuteen, fiksuuteen jne..)....
115. jupejus26.4.2005 klo 09:29
Voi titatustentitatus. Eihän tuossa sanassa mitään huonoa ole - ja mikä määrä jääkään resurssiin hyviä yhdyssanoja.
Paljastustenpaljastus, voisi sanoa - ja lieneekö tämä ollut kirjoitustenkirjoitus.
116. Antti Viitamäki26.4.2005 klo 09:46
KP:
"TITATUS. Se on tästä lähtien sana.
Jos UNOHDUSTENUNOHDUS on sana..."

Jaa, ja minä kun luulin että sinulle kelpaavat vain ne sanat jotka Kielitoimisto on hyväksynyt.

Jos herra ei huomaa minkäänlaista laadullista tai kielellistä eroa noiden sanojen välillä, niin herra on hyvä ja käyttää molempia. Ei kai herraa ole tätä ennenkään KIELLETTY niitä käyttämästä?

Ja mitä muuten tässä viikko pari sitten totesit niistä aidan yli heiteltävistä pienistä kivistä?
117. iso S26.4.2005 klo 09:56
kp, nytkähtäisiköhän tämä jankkaus johonkin suuntaan jos selittäisit omin sanoin mitä sinun mielestäsi sana TITATUS tarkoittaa. Sana esiintyy netistä löytyvässä lauseessa

Training period, Acarologie et Entomologie Viticole (Christian Linder), Station Agronomique Fédérale de Changins: « Campagne de piégeage de la cicadelle Scaphoideus titatus Ball (Homoptera, Cicadellidae) dans le canton de Genève »

mutta tästä ei liene kysymys, vaan sähkötyksestä. Jos näin on, onko titatus sinun mielestäsi sähköttämisen synonyymi (yleisen käsityksen mukaan titaus)vai sähkötyttämisen eli titaamaan käskemisen synonyymi (titautus)? Ehkä jotain ihan muuta?

Vaimo väittää että minä unohtelen asioita ja kieltäydyn muistamasta unohduksiani, joten hänen mielestään olen unohdustenunohduksen erikoisasiantuntija. En kyllä muista mitään mikä antaisi perusteita moiseen väitteeseen.
118. KP26.4.2005 klo 10:05
Niinkuin TITATUS tuomittiin, EI OLE KUIN MUOTO
TITAUS. Ja TITATA sanaa ei käytetä!!!!
Kun Eki käyttää ihan mitä siansaksaa (niin eihän se
mitään siansaksaa ole) tahansa, niin sitä ei kukaan
arvostele. Se on niin fiksua sääntöjen riskkomusta...
Olkaa vaan koko joukko siellä aidan toisella puolella.
119. kp26.4.2005 klo 10:11
Siellä puolella aitaa on viime aikoina tilanne menossa
pahempaan suuntaan kuin tällä puolella.
Täällä puolella sentään tarkistetaan sanoja, kun siellä
on aloitettu vetämään niitä hatusta...
120. Sakke26.4.2005 klo 10:18
Aloita nyt vaan se perusteleminen ennen kuin alat muita syytellä.
121. Antti Viitamäki26.4.2005 klo 10:27
Koska olen ymmärtänyt olevani niin epäselvä, että joudun aina ja kaikkialla toistamaan asiani, niin toistan:

Jos herra ei huomaa minkäänlaista laadullista tai kielellistä eroa noiden sanojen välillä, niin herra on hyvä ja käyttää molempia.

Tekee silti mieli kysyä, että kumman lauseen luulet olevan helpommin tavallisen suomalaisen ymmärrettävissä:

"Voi unohdusten unohdus!"

"Olen titatuksen asiantuntija."

Jos olet varma, että edellistä ei kukaan ymmärtäisi ja jälkimmäisen kaikki, niin sovitaanko että sinä elät siinä todellisuudessa ja annat muiden elää missä haluavat?
122. Ville26.4.2005 klo 10:27
Minusta mainittu 19.4. TiistaiKovis oli kokonaisuutena mukava: muutama varsin hilpeä vihje, epätavallisen pitkiä mutta täysin luontevia sanoja. Unohdustenunohdus toki kuuluisi erikseen, kuten Eki totesikin, muttei tuo ratkaistessa niin kovasti häirinnytkään.

kp, vaikka tuossa yksittäisessä sanassa olikin "sanan sijaa", kannattaisiko silti katsoa myös kokonaisuutta eikä takertua yhteen sanaan. Eikös Eki edellä aika selvästi myöntänyt, ettei ratkaisu mitenkään haluttu ollut mutta pelasti muuten hyvältä tuntuvan sanaston. Ratkojalle kuitenkin lienee tärkeintä viimeksimainittu.

PS. Viime aikoina tiuhahkosti toistuneesta Hallitsi naapurissa > OLAV -parista voisi ehkä sanoa jotain. Jääköön kuitenkin sanomatta, koska arvaan että allekirjoittanut pistetään nurin, etenkin jos HÄNTÄKIN ajatellaan.
123. KP26.4.2005 klo 10:39
Enpä ollut niin viisas, kuin Eki.
En kirjoittanut, että sana titatus on hieman
teennäinen, mutta katsoen ristikon kokonaisuutta
oli pantava se kaikesta huolimatta, vaikka se rikkoi
ristikkosääntöjä (katkaisihan titatus sana kuva-alan)...

Niin, sanan paneminen (mikä tahansa) ei ole niin hirveää,
jos se pelastaa muuten hyvän sanaston...
Eipä muuta, kuin tekemään Siansaksasanastoa, josta
tiukan paikan tullessa voi poimia jonkun sanan ristikkoon...
124. kp26.4.2005 klo 10:54
Minä voin ilmoittautua sen tekijäksi...
Moniko teistä sitä tarvitsisi?
125. kp26.4.2005 klo 10:57
Tai onhan teillä se taikurinhattu, josta vedätte niitä
sanoja tilanteen mukaan...
126. Sakke26.4.2005 klo 11:02
Aloita listan tekeminen nyt vaikka sillä, että selität mitä Päivärinta tarkoittaa yhdyssanana.
127. Antti Viitamäki26.4.2005 klo 11:03
Koska olen ymmärtänyt olevani niin epäselvä, että joudun aina ja kaikkialla toistamaan asiani, niin toistan:

KP, kumman lauseen luulet olevan helpommin tavallisen suomalaisen ymmärrettävissä:

"Voi unohdusten unohdus!"

"Olen titatuksen asiantuntija."

Mitä luulet, veikkaako yksikään ihminen jompaakumpaa noista siansaksaksi?
128. Ville26.4.2005 klo 11:05
KP, äläpä vääristele kommenttiani. Unohdustenunohduksessa ei sentään ollut kysymys olemattomasta puppusanasta tai -ilmauksesta, vaan analogian perusteella aivan ymmärrettävän ilmauksen (vrt. kuningasten kuningas, kirjojen kirja) epäsovinnaisesta kirjoitustavasta, joka ei näin sanaleikkien maailmassa ole edes erikoisen outo.

Siansaksa- tai puppusanakirjaa ei tarvinne enää tehdä, koska se näyttää joillain laatijoilla olevan ahkerassa käytössä. Jääköön sanomatta millä suunnalla ehkä sittenkin eniten.
129. JTak26.4.2005 klo 11:06
KP ei sitten hoksaa mitään laadullistakaan eroa sanojen TITATUS ja UNOHDUSTENUNOHDUS välillä? Tai syytä sanan käyttämisen takana? Titatushan pelasti tuossa kp:n ristikossa huiman 3x4 aukion, jossa oli monta oivallusta herättävää sanaa tyyliin PIIT, PAIT, SIIDA. Ekin tehtävää en ole nähnyt, mutta todennäköisesti huonolle sanalle on siinä vähän toisenlaiset syyt. Titatuksen olisi muuten voinut kätevästi muuttaa Titat-sanaksi, jolloin ristikon sanaston laatu olisi parantunut.

Taitaa kp:llä olla sellainen käsitys, ettei Ekin laatimia ristikoita tällä palstalla uskallettaisi kritisoida lainkaan? Sehän ei pidä paikkaansa. On näitä keskusteluja käyty täällä ennenkin.
130. kp26.4.2005 klo 11:20
Mutta ei kukaan pane KUNINGASTEN KUNINGASTA
yhteen...
131. Eki26.4.2005 klo 11:21
Voiko joku vielä väittää, että tämä olisi "vapaa foorumi kaikille ajatuksille ristikoista"? Kyllähän täällä selvästikin pitäisi olla mm. sitä mieltä, että titatus on loistava sana.

Itsepähän tälläkin kertaa ihan vapaaehtoisesti kerroin siitä, miten ristikot syntyvät ja mistä tällainen sana tuli. Sen siitä saa.

Kuningastenkuningas? Kiitos!
132. kp26.4.2005 klo 11:58
Kun joskus tulee seuraava "yhdyssana" mieleen Eki, niin
pane viivan päälle pallo tai viiva (UNOHDUKSEN-UNOHDUS)
sekin on parempi, kuin väittää sanaa yhdyssanaksi.
(Ei tosin ole oikeaoppinen sanan väli (tyhjä ruutu oikeampi)
mutta onpahan jonkinlainen. (viiva tai pallo mallaa sitä tyhjää ruutua, kun se viivan päällä samaan tapaan kun erotaan sana ALA-AULA.
133. Eki26.4.2005 klo 12:00
Kiitos taas!
134. kp26.4.2005 klo 12:02
Korjaus:
(Ei tosin ole oikeaoppinen sanan väli (tyhjä ruutu oikeampi)
mutta onpahan jonkinlainen. (viiva tai pallo mallaa sitä tyhjää ruutua, kun se on viivan päällä samaan tapaan kun erotaan sana ALA-AULA.
135. Jukkis26.4.2005 klo 12:04
Ihan hupaisaa voisi joskus olla törmätä ristikoissa tämmöisiin tyyppiä RUOKARUOKA ja TYÖTYÖ oleviin uusyhdyssanoihin, joita aina joskus kuulee, ja itsekin tulee käytettyä. Aika kiinnostava kielen ilmiö tuo, ja vissiin aika uusi?
136. Antti Viitamäki26.4.2005 klo 13:00
KP, nokkeluutesi on kyllä omaa luokkaansa.

Mutta ihan oikeaoppisuudesta puheen ollen: "sananväli" tai "sanaväli", ei "sanan väli".
137. KP26.4.2005 klo 13:14
Anteeksi kamalasti. Se pitikin olla
yhdyssana... Sorry...
138. Eki26.4.2005 klo 13:44
Ristikko, josta itse kerroin avoimesti, on nyt tyrmätty näkemättä sitä lainkaan ja minut on asetettu jollekin pallille, josta määräilen ristikkomaailmaa. Tietääkseni kuitenkin vain kerron mielipiteitäni enkä ole edes yrittänyt vetäytyä minkään hukean uran tai muun sellaisen taakse. Kuitenkaan minun ei kai ole pakko olla lopultakaan samaa mieltä, vaikka toisella kannalla olisi kuinka sinnikäs ihminen tahansa?

Jotta vedetään asiat oikein tabuille alueille, yksi legendaarisista mieleen tulevista - ja hurjia mielikuvia herättävistä - ratkaisusanoista suomalaisen ristikon historiassa on AMIATONNI. Mitä mieltä?
139. KP26.4.2005 klo 14:31
Mitä ihmettelemistä AMIATONNIssa on?
Amia kalaa 1000 kiloa...
140. Eki26.4.2005 klo 14:36
Amiaœkalaa?
141. Eki26.4.2005 klo 14:37
Pallo piti väliin laittamani... Että jos jonkinmoista yhdyssanaa olisi siitä kuitenkin saanut, edes ristikkoon.
142. KP26.4.2005 klo 15:01
Amia on kala.
Siis tätä kalaa 1000 kiloa
=AMIATONNI. Loogista eikö vain?
143. ile26.4.2005 klo 15:08
Amiatonnista saisi luusoppaa isommallekin armeijalle purtavaksi.
144. Riviratkoja26.4.2005 klo 16:14
Joskus oli muodissa ratkaisusanana TATATUS.
Vihjeenä konekivääristä tai sen kuva.
Onkohan se nuhdeltu sana, kun ei ole enää ainakaan usein esiintynyt?
Kuulunee samaan sarjaan kuin TITATUS.
145. Eki26.4.2005 klo 16:17
Nykysuomen sanakirja tuntee verbin tatattaa, josta aivan oikein on muodostettu tekeminen tatatus. Sitä vältellään varmaan eniten sen fakkisanaksi muotoutumisen takia. HÖPÖTYS ja TATATUS, eka kerran kymmenessätuhannessa, toka kerran kymmenessä, eihän siinä mitään normaalisuhdetta olisi.
146. Antti Viitamäki26.4.2005 klo 16:21
Olen itse käyttänyt joskus sanaa OMENATONNI. Ei mikään erityisen hohdokas sana, mutta tuntuu mahdolliselta - siis sananakin, eikä pelkästään käsitteenä. Banaanitonni? Appelsiinitonni? Mansikkatonni? Käsitteenä niiden pitäisi olla aivan yhtä hyviä, mutta entä sanoina?

Tonnikalatonni? Silakkatonni? Haukitonni? Ahventonni? Ruokakalatkaan eivät tunnu asettuvan tonni-sanan eteen. Silakkatonni vielä varmaan, silakkakilohan on ihan tavallinen. Amiatonni alkaa olla jo varsin kuvitteellinen - liekö amioita edes olemassa tuhannen kilon edestä? Ehkä, mutta miltä itse sana kuulostaa?

Kyse ei ole pelkästään siitä (minun mielestäni), mikä on mahdollista käsitteellisellä tasolla ja mikä ei, vaan myös siitä, kuulostaako sana hyvältä.

UNOHDUSTENUNOHDUS kuulostaa sanana äärimmäisen huonolta, sehän on selvää. Mutta kysehän ei olekaan sanasta vaan sanaLIITOSTA - ja sanaliittona se vielä menee, varmasti rimaa hipoen mutta kuitenkin. Siinä on selkeä ajatus ja se on kielenmukainen, ymmärrettävä kokonaisuus.

Monet laatijat (minä itse mukaan luettuna) käyttävät silloin tällöin sanaliittoja ratkaisusanoina. Kun itse käytän niitä, ne ovat lähes poikkeuksetta laadinnallisia lähtökohtia eivätkä siis mitään pahan paikan pelastuksia. Harva sanaliitto on "tititata"-linjaa, jota voi käyttää onnettoman kulman pelastamiseen.

Sitten taas on monia laatijoita, jotka eivät halua sanaliittoja tehtäviinsä - ja varmaan on lehtiäkin, jotka eivät niitä huoli.

Jos pistetään rinnatusten UNOHDUSTENUNOHDUS ja TITATUS, vertailu on jo lähtökohtaisestikin hankalaa: jos sanaliitot eivät käy, UNOHDUSTENUNOHDUS on mahdoton. TITATUS taas on äärimmäisen harvojen tuntemasta verbistä kieliopin sääntöjen vastaisesti johdettu teonnimi, jota ei ole siis oikeasti olemassakaan, joten se on mahdoton joka tapauksessa. (Paitsi jos sille nyt sitten löytyy netistä jokin uppo-outo merkitys, jolloin se on ainakin minun mielestäni edelleen varsin kelvoton ratkaisusana.)

Siis järjen lisäksi korva mukaan.

Äänestyksessä sanoisin EI amiatonnille. Ei tunnu hyvältä - ei edes käsitteenä.

Samaan tapaan kuin sanoisin EI sarkasarille ja vuokkoleille. (Ja vuokkoleitä aikoinaan silti käytin. Hyi häpeää.)

:-)
147. ile26.4.2005 klo 16:29
'Tatatus' ja varsinkin 'tatattaa' on helpoin sana asettaa ratkaisusanaksi ristikon oikeaan tai alareunaan, ja oletettavasti tästä syystä sitä laatijapiireissä hieman karsastetaan.

Kukapa sitä haluaisi päästä laadintatyöstään liian helpolla??? En minä ainakaan!

Erääseen ristikkoon laitoin 'ratkaisulauseeksi' vasemmasta yläkulmasta oikealle ja mutkan kautta oikeaa reunaa alas TATATATATATATATATATATATATATA ja sama vasenta laitaa alas ja siitä alareunaa pitkin oikealle TATATATATATATATATATATATATATATA.

Vihjekuvana oli sänkiposkinen konepistooliaan huudattava talvisodan soturi.
148. Just26.4.2005 klo 16:54
On tässä työn alla helppo ristikko ja yksi kulma loksahtaisi hyvin sanalla PIKASIMA (rohkenen paljastaa, julkaisuhetkeen on sen verran pitkä aika).
Eihän tuo sana niitä parhaita ole ja poiskin sen saisi, mutta se pelastaa sen, että nurkka ei mene tukkoon.
Vappua ootellessa siitä jatkan.
150. jupejus26.4.2005 klo 17:17
Nyt meni taas meikäpojan äidinkielentaito rajamaille, mutta mikä on sanaliitto (yhteenkirjoitettuna) - ja pitäisikö sanaliitto kirjoittaa erikseen - ja milloin sen voi kirjoittaa yhteen tai erikseen - ja milloin se pitää kirjoittaa yhteen ja erikseen. (erikoisesti milloin sanaliitto voidaan kirjoittaa yhteen sanaristikossa? - eikö esim. mielin kielin (onko se sanaliitto, pidä kirjoittaa aina erikseen?)

Onhan taas sanoja,jossa nuo erot on hiuksenhienoja esim;
ulosheittää vai ulos heittää
ulosheittäjä
ulos heittävä
151. KP26.4.2005 klo 17:18
Tuolle surullisen kuuluisalle UNOHDUSTENUNOHDUS
sanalle osumia nolla koko maailmassa...
152. PN26.4.2005 klo 17:31
Onhan myös aivan yleisesti käytössä "korkkikorkki", erotuksena esimerkiksi metallikorkista... ;-)
153. JTak26.4.2005 klo 17:35
Tavan takaa lienee sanaliitto? Se oli joskus takavuosien SM-ristikkokisassa ratkaisusanana kirjoitettu yhteen, vaikka Perussanakirjassa onkin vain erikseen.
154. Eki26.4.2005 klo 17:39
Sinä voit, Kari, tuota jankuttaa vaikka maailman sivu, ja voimme jäädä siitä erimielisiksi, mutta siitä ei ole epäilystäkään, että lähtökohtasi kirjoittelullesi näillä sivuilla (Onko kielitoimiston vai laatijan "velvollisuus"
keksiä sanoja?) romahti titatuksen myötä. Mutta eipä se vauhtia näemmä haittaa.

Katsos, kun kukaan muu ei ole täällä väittänytkään, ettei tarpeen tullen keksisi (yhdys)sanoja. Mutta väärin taivutetut sanat kyllä karsimme pois.

Kukaan muu ei ole myöskään vielä yhtynyt tuohon tiukkaan saarnaasi: "Kaikki vanhatkin muodot ovat hyviä, kunhan ei keksitä olemattomia yhdyssanoja!" Yleisesti ottane laatijat ja ratkojat vain sattuvat olemaan siitä eri mieltä.

Mikä tässä vielä on epäselvää?
155. kari kämäräinen26.4.2005 klo 17:39
Tämähän ei kuulu ollenkaan kyllä aiheeseen, mutta ihan vaan mielenkiinnosta kyselen parahimmalta kaimaltani (KP:ltä), että silloin Mykkäsen Vesan aikaan kun laadimme ristikoita Ruutu-Kolmiolle, pyysikö Vesa nimenomaan käyttämään niitä hyväksi ja tutuiksi havaittuja ristikkosanoja ristikoissasi. Löysin nimittäin vanhan Tähti-Ristikon vuodelta 2000, ja siinä olet kyllä käyttänyt noita sanoja varsin monipuolisesti. Esim. oikea ristikon reuna ylhäältä alaspäin lueteltuna: ATAT, TITAT, OTIT ja TATA. Minulle Vesa ei ainakaan missään vaiheessa antanut minkäänlaisia suosituksia sanaston suhteen...
Niin, ja olihan siellä semmoinenkin sana kuin ATLAAT (taitaa olla oma monikkomuoto?).
157. Eki26.4.2005 klo 17:47
ATLAAT-monikkoa setvittiin aikoinaan ja sitä käyttänyt laatija tunnusti tehneensä virheen.

http://sanaristikot.net/keskustelut/index.php?ryhm a=0&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=18&alku=615&t=k1
158. KP26.4.2005 klo 18:01
Kämärainen:
Vaikka setvititte joskus sanan ATLAS monikkoa olen
toista mieltä. Kun panin ATLAAT sanan ristikkoon minulle
tuli kysely, onko ihan oikea muoto. Kysyin. Vastaus: Tämä on
niitä harvoja sanoja, jotka voi kirjoittaa kahdella tavalla.
ATLAKSET on pitempään ollut muoto, mutta sen voi
suomentaa myös ATLAAT samoin kuin TALAS TALAAT.
Vesa Mykkänen oli ihan heti innokas ottamaan ristikoita,
samoin kuin nyt Erja...Ei mitään ongelmaa...
159. ++juh26.4.2005 klo 18:06
Atlas - Atlaat, kun kyse on vanhasta kreikkalaisesta nimestä ("titaanin kaimoja").

Atlas - atlakset, kun kyse on kartastosta.
160. kari kämäräinen26.4.2005 klo 18:09
Niin, no lähinnä kysyinkin vain, että pyysikö Vesa ratkojien pyynnöstä nimenomaan käyttämään noita tuttuja ja turvallisia ATAT-tyyppisiä sanoja....
161. kp26.4.2005 klo 18:13
Kyllä pyysi. Ja nyt Erjan kanssa on ollut juttua...
Turvallista ja tuttua ei tarvitse muuttaa...
162. kari kämäräinen26.4.2005 klo 18:16
Kumma kun ei minulta pyytänyt koskaan...
163. Eki26.4.2005 klo 18:19
Minulla on periaatteessa ihan sama taktiikka siinä, mitä keneltäkin laatijaltani pyydän.
164. kp26.4.2005 klo 18:20
Kämäräinen
Soittelitko Vesalle ja kysyit kuulumisia ja juttelit
muita asioita? Ei minullekaan Vesa koskaan
varta vasten soittanut ja pyytänyt. Vaan muiden
asioiden puinnin välissä....
165. kp26.4.2005 klo 18:37
Sekin on hyvää asiakassuhdetta, kun on kiinnostunut
muustakin asiakkaan kanssa, kuin ristikoista...
166. Eki26.4.2005 klo 18:53
Tässä kohtaa tulee niin harmoninen olo.
167. RA26.4.2005 klo 20:06
Ur... ku taiteilija? :-)
168. Eki26.4.2005 klo 20:11
Kyllä täältä boogie-woogie ja tunteellisempikin esitys irtoaa.
169. Antti Viitamäki26.4.2005 klo 20:28
KP:lle, joka niin kovasti nyt jaksaa väittää tuota typerryttävän kuuloista juttua että Vesa Mykkänen olisi oikein vaatinut käyttämään ATTA-TATA-sanoja:

Kas, kun tässä olisi vielä yksi laatija joka on aikoinaan laatinut Ruutu-Kolmiolle, hei vaan. Vesa sattuu olemaan perhetuttuja.

Kyllä minä ainakin sain aika selkeitä ohjeita siitä, että mahdollisimman vähiin pitäisi saada sellaiset sanat jotka eivät ole suomea. Sanoi myös, että tylsäksihän nuo käyvät jos koko ajan pyöritellään samoja outoja sanoja samoilla vanhoilla vihjeillä.

Kyllä hän ristikon julkaisi, vaikka siinä kehnoja sanoja olikin, mutta kertoi aina mihin suuntaan kannattaisi yrittää.

Hän puhui aina myöskin innokkaasti piilokirjaimien vähäisyyden ja avarien ristikoiden puolesta.

Näin jälkikäteen tarkasteltuna en nyt häntä minään erityisenä laadullisena kurkottajana pitäisi, ja hänellä on omat turvalliset rutiininsa ja vakiosanastonsa - mutta kyllä hän aina jaksoi kehua, kun sai "hyvillä sanoilla" laadittua.

Mutta ehkä sinä, KP, sait jonkin erityiskohtelun. Tai ehkä me emme edes puhu samasta Vesa Mykkäsestä.
170. kp26.4.2005 klo 20:45
Kyllä on ihan sama Vesa.
Vieläkin tekee Ouluun, Suomenmaalle...
Avaruudesta en tiedä. On samanlaisia
ristikoita, kun muilla...
171. kp26.4.2005 klo 20:59
Ainakin silloin vielä teki, kun kuulin hänestä...
172. Antti Viitamäki26.4.2005 klo 20:59
...ja vaikka kuinka olisit halunnut laatia paremmilla sanoilla, niin ei ei ei, ei saanut niin tehdä...?

...että kun justiinsa olisi saanut laadittua oikein upean loppukulmauksen, niin Vesa tuli ja sanoi että "tässä ristikossa ei ole yhtään sellaista sanaa jonka tietävät vain pitkään ristikoita ratkoneet - muuta jotain!", niinkö...?
173. V-R26.4.2005 klo 21:16
Antti Viitamäelle.
Missä lehdissä on sellaisia helppoja tekemiäsi ristikoita.
Termospullo jättää laatimatta kaikki kolmen tähden pelikaanit, vaikka on kestotilaaja. Niin myös minäkin.
Ei edes T-kirjaimet ole oikein.
Vanhoja lehtiä kun emme säilytä. Niistä saattaisi löytyä peräti vastaus.
Pellikaaneissa sentään löytyy älyttömän helppoja
Helppoja
Vähän V-maisia
Ja oikein V-maisia
Ja Viimeisenä Viitamäki.
Sorry Viitamäki. en ole vielä tähän ikään ratkonut ensimmäistäkään ristikkoasi.
Siksi pidän sinua häirikkönä.
Vrt. Robin ja Tarzan. ( ei tainnut mennä oikein)
174. V-R26.4.2005 klo 21:30
Mahdoton yhtälö.
Antti ohjaa kesäteatteria.
Kehittelee naurun aiheet..
Kehittelee..

Surkea yleisömenestys. Otaksun.
Jos ristikkohuumorista puhutaan
Antilla ei sitä ole pätkääkään.
175. RA26.4.2005 klo 21:42
Huumoria on moneen junaan... ja osa jää aina asemallekin. Minuun Antti on iskenyt nimenomaan ristikkohuumorillaan.

Aletaanko seuraavaksi keskustella, mitä on huumori...? ;-)
176. RA26.4.2005 klo 21:43
Unohtui: Aletaanko seuraavaksi keskustella, mitä on OIKEA huumori...?
177. V-R26.4.2005 klo 21:46
Ilmiselvä asia unohtui edellisestä. Huumori.
Kova kirjoitustahti pyrkii jäämään taustalle, kun nopeasti kirjoittaa.

Niin Viitamäki. Löytyykö sinulla helpompia ristikoita?
Jos ei löydy, ei tule Jyväskylältä apurahaa.
Erkkihän on sinua avustanut pienen ikäsi..
178. ö26.4.2005 klo 21:46
Eivät ole samansuuntaisia ratkojien mielipiteet. Minusta taas AV:n tuotanto on ristikkomaailman parasta antia. Kannattaisi joskus kokeilla V-R. Sitten mielipiteelläsi olisi arvoa kun olisit yhdenkin ratkonut.
179. V-R26.4.2005 klo 21:57
Ö:lle
En ole dille, vaikka pelkästään kännissä kirjoittelen.
Selvinpäin ei ole enää sitä kirjoitushalua.

Saisin edes yhdestä Viitamäen ristikosta kiinni.
Kaupallista menestystä sillä ei voi olla.
180. kari kämäräinen26.4.2005 klo 21:59
V-R: Mitenkä voi yleensä tietää, onko Antin ristikoissa huumoria jollei ole ratkonut vielä ensimmäistäkään... Minä olen yhden saanut lähes täyteen ja siinä oli mielestäni sopiva huumori.
181. V-R26.4.2005 klo 22:07
Meni taas nämä keskustelut siihen suuntaan, että juhlakalu on ihan hiljaa, ja muut puolustaa.

Kerro nyt Antti ristikkolaatijan urastasi.
Minä olen pelkkänä korvana.

Luuraat sä kumminkin langoilla.
Kerro. Kun on tilaisuus.
182. Matti26.4.2005 klo 22:09
Pikasimahan on tunnetusti koskenkorvaa ja kolme rusinaa.

Muistelen ihan oikeastikin, että pikasimapakkauksia myytiin mattimyöhäsille. Niissä ei tarvittu käymisprosessia. Mausta en tiedä. Nythän myydään pulloissa valmista simaa. Maun tiedän, mutta en kerro.
183. V-R26.4.2005 klo 22:13
kari kämäräiselle.
Olen seurannut näitä sivuja melkein luomispäivistä lähtien.
Viitamäki on ollut se henkilö, joka aina puolustaa olematonta ristikkotaustaansa ja Ekiä
Toistan kysymyksen: missä ovat Antin helpot?

Vielä kysymys: Missä Antti ovat sinun helpot?
184. ö26.4.2005 klo 22:18
Kerran oli Pelikaanissa Antin helppo.
185. V-R26.4.2005 klo 22:38
Antin Vastaus puuttu, Vaikka seuraakin kestustelua.
Herätys Antti
186. katja26.4.2005 klo 22:50
Moi isi! Terkkuja Englannista! Oon internetkahvilassa:).
187. V-R26.4.2005 klo 22:57
Etteikö olisi Katja, Yks Vuokiloista
Heippa vaan Katja.
Täällä sanoista riidellään..
188. Eki26.4.2005 klo 22:58
Moi, tyttöseni! ;)
189. Eki26.4.2005 klo 23:05
Uskooko joku muu, että Antti ei vastaisi, jos kuulolla olisi?

Antti on tehnyt muutamia helppoja ja keskitasoisia silloin, kun on muilta riennoiltaan ehtinyt. Osaa tehdä semmoisiakin, mutta nauttii visaisemmista ja niiden vihjeiden pohdinnasta.
190. Antti Viitamäki26.4.2005 klo 23:11
Viitsisitkö kertoa, mikä on ongelmasi, V-R. Kirjoitat aivan kuin muka tuntisit minut. Minä en usko tuntevani sinua. Alla olevaan osoitteeseen (laita @ tuohon väliin) voit kirjoitella sydämesi kyllyydestä, mikä minussa oikein sinua ärsyttää. Jos et halua öykkäröidä minulle henkilökohtaisesti, niin älä viitsi tehdä sitä täälläkään. Mitä tuo tuollainen oikein on?

antti.viitamaki (at) sanaris.fi

P.S. Onko kukaan koskaan valaissut internetin teknologian rajoituksia sinulle? Jos kirjoittaa "Herätys" keskustelufoorumiin, niin se ei herätä ketään yhtään missään. Ei varsinkaan jos toinen on poissa kotoa. Niin kuin minäkin olen kohta taas. Sinnittelehän huomiseen, ja soita jollekin kaverille jos on yksinäistä.
191. V-R26.4.2005 klo 23:47
Antti kertoo Erkistä . Ja erkki kertoo antista.
Antti pihalla. Myös Eki.
192. V-R26.4.2005 klo 23:55
Luin tarkkaan Antti Viitamäen äskeisen.
Köyhä olet. Ristikokikkailuilla et saa kovinkaan paljon arvostusta
193. Reino27.4.2005 klo 00:14
Eiks teillä ole mitään tärkeempää tekemistä...tälläistä olematonta viitsitte jauhaa. Tavallisen ratkojan silmissä tämäkin säie on ihmeellisten sanojien kerho.
194. RA27.4.2005 klo 00:35
Lähettäjä: V-R 26.4.2005 klo 23:55
Luin tarkkaan Antti Viitamäen äskeisen.
Köyhä olet. Ristikokikkailuilla et saa kovinkaan paljon arvostusta.

Saapas! Saanee! Saa! Anttihan saa 'tanankin' vihjeytettyä niin, ettei se tunnu kliseeltä. Eipä tosin saata tanaa useinkaan ristikkoihinsa laittaa. :-)
195. Maiju27.4.2005 klo 00:40
Viitamäen Antti on mun lemppari. Joka ristikko on ratkennut!

V-R, et vain osaa!
196. Juhani Heino27.4.2005 klo 03:16
Maiju, olet guru! Mulla on joskus jäänyt jokunen tyhjä ruutu. Mutta kaikki Antin ristikot ratkon jotka löydän.
197. Reino27.4.2005 klo 04:43
Kyllä minullakin on Antin ristikoihin joskus jäänyt aukkoja.Ja monen muun laatijan koviksiin,mutta vastapainoksi olen selvittänyt "maisterintontin".
198. kp27.4.2005 klo 09:08
Kun sana mitata taipuu näin: MITATUS, niin sana
TITATA menee tämän järjen mukaan: TITATUS.

Pätkä otettu netistä googlella, sanalla mitatus....
... "Selvitys terveydentilasta" oli rokotus, verenpaineen mittaus, punnitus, pituuden mitatus ja jonkun vailla lääketieteellistä pätevyyttä olevan tekemä ...
199. JTak27.4.2005 klo 09:19
Eiköhän se kuule ole MITTAUS kuten tähänkin asti. :)
200. kp27.4.2005 klo 09:24
Minulta otetaan pituuden mittaus, mutta minä
menen otattamaan itsestäni mitatuksen...
201. Eki27.4.2005 klo 09:33
Tämähän todettiin ajat sitten, että näin se EHKÄ voisi olla ajateltavissa, mutta eikös se kielitoimisto päätä, onko se oikein vai ei, ei laatijoiden järki. Ja sitten vaan vihjeeksi morsetutus?
202. iso S27.4.2005 klo 09:44
26.4.2005 klo 21:46: Kova kirjoitustahti pyrkii jäämään taustalle, kun nopeasti kirjoittaa.

Tuo ongelma, jonka sisältöä en edes ymmärrä, vaivaa luullakseni minuakin. Siitä huolimatta laitan lusikkani tähän soppaan.

Rinnastamatta Viitamäkeä Leonardo da Vinciin, mutta muuten vain vertauksenomaisesti: Leonardo, osaat kyllä maalata kalliita ja arvostettuja maalauksia, mutta missä olet julkaissut toritaidetta?

Minun mielestäni Viitamäen työn arvo ei ratkea sen perusteella, onko hän tehnyt helppoja ristikoita vai ei. Jos joku lehti julkaisee Viitamäen visaisia ja niille löytyy riittävä määrä tyytyväisiä ratkojia niin eikö se ole hyvä? Kaikkien ei tarvitse tykätä eikä kaikkien tarvitse osata ratkaista. Voi jättää väliin sen ristikon tai ostaa seuraavalla kerralla jonkin muun lehden, valikoimaahan riittää. Eikä kaikkien laatijoiden tarvitse väkisin vääntää kaikkea. Vapaaehtoisuus tuottaa kauniimpaa tulosta kuin pakko.

Huomautan vielä, että olen ratkonut varsin vähän Viitamäen ristikoita, en ole päässyt hänen ajatusmaailmaansa sisälle eikä AV näistä syistä kuulu ykkösketjun suosikkeihini. Minulla ei kuitenkaan ole syytä eikä halua epäillä niiden arvostelukykyä ketkä tykkäävät - omakohtaisen kokemuksen perusteella.
203. Juha N27.4.2005 klo 09:47
Voi kun tuolla kp:lla olisi hieman enemmän lähdekritiikkiä hakujensa suhteen. Google löytää (vieraskielisten lisäksi) suomalaisia osumia sanalle MITATUS, mutta millaisia:

Kaikki muut ovat rivinvaihdon pätkimiä, tavuviivallisia, lopputavua vaille jääneitä sanantynkiä:
mitatus -ta
mitatus -sa
paitsi tuo kp:n mainitsema esimerkki on selvä kirjoitusvihre.

"... verenpaineen mittaus, punnitus, pituuden mitatus...

Eiköväthän tuossa ole T ja A vaihtaneet paikkoja. Se siitä kp:n mainostamasta sanakorvasta. En ihmettele jos sanasto on mitä tahansa :-/
204. kp27.4.2005 klo 09:51
Kaikille tiedoksi: Kello 9:49 27.4.2005 soitettu kielitoimistoon
sanasta TITATA. Taipuu TITATUS...
205. kp27.4.2005 klo 09:57
...Oli myös sanasta MITATA MITATUS ei ole
kirjoitusvirhe....
206. iso S27.4.2005 klo 09:58
Netistä löydetty pätkä: aidan tällä puolen on ratkottu ristikoita pitempään ajatettelematta onpa huono sana.

Verbin perusmuoto on ilmeisesti ajatettella. Sitä voi käyttää ristikossa, koska se on löydetty netistä.

Ihan totta, kp, voisit myöntää itsellesi että harvan ihmisen kielikorva on erehtymätön ja sinä et ole yksi niistä. Netissä olevat jutut ovat ihmisten kirjoittamia ja niissä on kirjoitusvirheitä. Usein järjen käyttö ja kriittinen lukeminen auttaa tunnistamaan ne. Miksi ihmeessä terveydentilaa selvitettäessä otettaisiin verenpaine, mutta otatettaisiin pituus? Tuskin pituuden mittaamista varten pitää potilasta lähettää spesialistille.

Minun kielikorvani on myös erehtyväinen (nakkisormien tuottamista virheistä puhumattakaan), mutta se sanoo että jos lähtee otattamaan pituuden mittausta niin silloin kyseessä on mittautus eikä mitatus. Tätä ei silloin voi enää käyttää todisteena titatuksen puolesta.

Mitatuksen voisi jotenkin kuvitella syntyvän sanan "mitta" johdoksena (mitan selville ottaminen, mittatiedolla varustaminen), mikä oisi eri asia kuin mitoitus (mittojen sovittaminen käyttötarkoitukseen).
207. Eki27.4.2005 klo 10:06
... ja titatus on sähkötys vai mikä? Onko se yhä slangia vai yleiskieltä? Onko se käytöstä löydetty vai ihan uusi johdos?
208. JTak27.4.2005 klo 10:06
Niin, MITTAUTUS on se muoto, jos laitetaan joku muu tekemään homma omasta puolestaan. Titaus-sanasta sama muoto olisi siinä tapauksessa TITAUTUS tai TITTAUTUS. Ja se perusmuoto, jonka kp erheellisesti oli laittanut muotoon TITATUS, on titaus.

http://wiki.ham.fi/Titaus
http://www.mil.fi/maavoimat/joukot/jpr/jpr_sissik. dsp
http://radioam.tp.spt.fi/historia/text8.htm
209. kp27.4.2005 klo 10:10
Eki TITATA taipuu TITATUS on UUDISSANA...
Ei enää slangia...
210. JTak27.4.2005 klo 10:11
Outo uudissana, kun sitä ei kukaan käytä missään. Paitsi kp ristikossaan pahan paikan pelastamiseen laadinnassa.
211. JTak27.4.2005 klo 10:17
Ollaanko pian pääsemässä siihen tilanteeseen, että titatus onkin parempi sana kuin unohdustenunohdus? :)
212. ö27.4.2005 klo 10:23
TITATUS tullee nimestä TITTA samaan tapaan kuin -ITUTUS tulee sanasta -ITTU.
213. kp27.4.2005 klo 10:32
mitata mitatus mitattaa mitattaja
titata titatus titattaa titattaja
214. Eki27.4.2005 klo 10:35
titatus = sähkötys vai sähkötytys?
215. kp27.4.2005 klo 10:38
TITATA sähköttää (morsettaa)
TITATUS sähkötys (morsetus)...
216. Eki27.4.2005 klo 10:42
... ja vastaavasti mitata > mitatus, kuten kaikki tiedämme... niinpä.
217. kp27.4.2005 klo 10:44
TITATTAJA on sähköttäjä tai morsettaja...
218. JTak27.4.2005 klo 11:09
Tarkoitat kai sähkötättäjä ja morsetattaja.
219. kp27.4.2005 klo 11:24
En vaan: TITATTAJA on sähköttäjä tai morsettaja...
220. JTak27.4.2005 klo 11:40
Mistähän lähteestä tällainen sana kuin TITATTAJA löytyy?
221. Antti Viitamäki27.4.2005 klo 11:46
KP, kirjoitit ylempänä:

"Minulta otetaan pituuden mittaus, mutta minä
menen otattamaan itsestäni mitatuksen..."

Sotkeennut omiin sanoihisi. Jos sinulta otetaan mittaus, niin sinä olet silloin otattanut sen mittauksen. Et ole "otattanut mitatusta", mistä pirusta oikein keksit noita? Jos sinulta otetaan verenpaine, niin sinä olet otattanut verenpaineesi, ei verenpaineen tarvitse enää mihinkään taipua.

Jos taas tarkoitit kuitenkin, että MITATUS on sama kuin mittauksen otatus, niin kysymys:

Miksi olisi MITATA 'ottaa mitta' ja MITATUS 'mitan otatus', mutta kuitenkin TITATA ' sähköttää' ja TITATUS 'sähkötys'? Eikö olisi loogisempaa, että TITATUS olisi silloin se, kun määräät jonkun sähköttämään puolestasi?

Itse olen edelleen sitä mieltä, että

mitata > mittaus > mittauttaa > mittautus
titata (huono sana) > titaus (vielä huonompi) > (ei kannata edes jatkaa)
222. MM27.4.2005 klo 11:50
No täytyyhän LAATITTAJA kp:tä uskoa, kun kerran 33 vuoden laatituskokemuksella noin väittää.
Vaikken itse, eikä kukaan mukaan tuntemani radioamatööri ole moista titattajaa sanana milloinkaan ennen nähnyt tai kuullut.
223. iso S27.4.2005 klo 12:07
Anteeksi, minulta pääsi kikatus, kun kikatuttajaa kikatutatti.
224. Antti Viitamäki27.4.2005 klo 12:13
No niin.

Minä soitin Kielitoimistoon. Ajattelin että näin naurettavaan juttuun ei ole olemassa muita kuin naurettavia ratkaisuja. Vein heidän arvokkaasta ajastaan viisi minuuttia, nainen tarkisti asian kirjasta, haki kollegankin paikalle:

TITATA, harvinainen erikoisalan termi, 'sähköttää'. Se taipuu TITAAN, TITAAT, TITAAMAAN, TITASI jne.

Siitä johdettu teonnimi, substantiivi:

TITAUS

Ei missään tapauksessa TITATUS.

Siis aivan samoin kuin MITATA > MITTAUS, VASTATA > VASTAUS jne.

Verbi on niin harvinainen, että Kielitoimisto ei uskalla sanoa sen käyttömahdollisuuksista yhtään enempää. Kun kysyin, voiko titauksen teettää (siis voiko tästä verbistä tehdä johdoksen "pyytää titaamaan"), niin he sanoivat että se on kai teoreettisesti mahdollista mutta tuntuu hyvin epätodennäköiseltä. Kun kysyin, olisiko verbi silloin TITATTAA ja substantiivi TITATUS, niin vielä epävarmempi oli vastaus. Eivät ainakaan muista koskaan kuulleensa, eivätkä varmasti suosittelisi.

Kysyin myös verbistä MITATA.

Teonnimijohdos on MITTAUS, ei MITATUS.

Kun kysyin, mikä olisi johdos, jos joku pyytää mittaamaan:

MITTAUTTAA

ja siitä teonnimi:

MITTAUTUS

Kun kysyin, mitä mieltä he olivat muodoista MITATTAA ja MITATUS, he sanoivat, että tämä on teoriassa mahdollinen teettoverbi, mutta heidän tietojensa mukaan sitä ei käytetä.

Jokohan tästä asiasta nyt lopulta päästäisiin.
225. iso S27.4.2005 klo 12:23
Ehei, ei niin vähällä. Seuraavaksi pitää selvittää, onko olemassa kaksi kielitoimistoa, ja jos on, niin kumman kielitoimisto on parempi, ja jos ei, niin puhuuko joku yhdessä ja ainoassa toimistossa kaksihaaraisella kielellä, vai onko jollakulla soittajalla kuuloluun sijaan luulokuu.
226. KP27.4.2005 klo 12:39
Antti
Et pääse niin helpolla...
Kuten kirjoitin soitin kielitoimistoon...nainen oli
mutten muista nimeä...
En johdatellut häntä mitenkään. Kysyin miten
titata taipuu ja sain tuon selvän vastauksen.
Sille en mahda mitään, jos joku ei usko...
Eikä ole kahta kielitoimistoa. Puhelin löytyy netistä...
227. kp27.4.2005 klo 12:43
Antti: Äläkä ole niin härhäkkä...
228. Antti Viitamäki27.4.2005 klo 12:53
En tiedä mitä härhäkkä tarkoittaa, enkä sitä miten se ilmenee kommentistani, mutta minua rupeaa kyllä pikku hiljaa korpeamaan tuollainen "et pääse niin helpolla" -leikki.

Minä en johdatellut tätä ihmistä mitenkään. Sen jälkeen kun olin saanut nuo vastaukset, kerroin että eräs henkilö väitti saaneensa aamulla vastauksen että TITATA-verbin teonnimijohdos on TITATUS. Hänen ja hänen kollegansa kommentti asiaan:

"Hän on varmasti kuullut väärin."

Olet oikeassa lähinnä sen suhteen, että et mahda mitään jos joku ei sinua usko. Et nimittäin mahda mitään sille, että minä en usko.
229. KP27.4.2005 klo 13:18
Niin kumminkin päin...
Tuota härhäkkää jos et tiedä en minä sitä sano...
Kuule, ei sinun tuota sanaa tarvitse käyttää.
Maailmassa on tuhansia sanoja vaihtoehdoiksi...
Enkä minä sanonut, että sinä olisit johdatellut.
Sanoin, että minä en johdatellut mitenkään.
230. Antti Viitamäki27.4.2005 klo 13:48
Sisälukusi on varsin kummallista. Enhän minäkään kirjoittanut, että sinä olisit johdatellut. Vain että "Minä en johdatellut tätä ihmistä mitenkään".

Härhäkästä: Olen pahoillani, luulin vain että haluat käyttää sanoja jotka löytyvät lähdeteoksista. Myöntänet että on aika epäloogista pyytää jotakuta olemaan jonkinlainen, eikä edes vaivaudu kertomaan mitä sana tarkoittaa. Jos et myönnä, niin totean vain:

Älä ole niin kertlevistinen. Ja tuota sanaa jos et tiedä, niin en minä sitä sano.
231. Antti Viitamäki27.4.2005 klo 13:51
Hupaisaa. Pakko korjata:

Enhän minäkään kirjoittanut, että sinä olisit kirjoittanut että olisin johdatellut. Vain että "Minä en johdatellut tätä ihmistä mitenkään".

Noista "sanomisistasi" taas en tiedä mitään. En usko, että puheesi kuuluu tänne Jyväskylään asti.
232. Hessu27.4.2005 klo 14:07
Jospa titatus onkin vähän rumasti sähkötetty juttu:

kuvata-kuvaus-kuvatus
titata-titaus-titatus

:-)
233. Hessu27.4.2005 klo 14:29
-.- .. .-. --- - ..- ... ...- .. .... .-. . . - /  . .. /  .... .- .. - .- .-

No jopa oli kammottava titatus!

Näin sitä vaan itse keksitään sanoja. En kyllä enää ole kärryillä, onko kp sen puolesta vai sitä vastaan...
234. Kaitsu27.4.2005 klo 15:49
Minä en tiedä mitään, mutta oletan olevan niin, että elävään kieleen syntyy sanoja ja niitä myös kuolee. Kumpikin ilmiöistä tapahtuu tarpeen mukaan. Esimerkiksi nimissä säilyy usein niin vanhentuneita sanoja tai niiden osia, joiden merkitystä ei välttämättä kukaan enää tiedä. Onko tuollainen ”eikenenkään” tuntema sana sitten sopiva ristikkoon voi kukin harkita mielessään. Vastaavasti kehittyvässä maailmassa tarvitaan jatkuvasti uusia sanoja ilmaisemaan jotain ilmiötä, jota ei ole ennen ollut olemassakaan.

Tietääkseni kenellekään ei ole yksinoikeutta sanojen keksimiseen, joten kuka hyvänsä voi keksiä millaisen sanan hyvänsä ja selittää sen merkitsevän jotain tiettyä asiaa. Mutta kenelläkään ei liene myöskään oikeutta vaatia kanssaihmisiltään keksimänsä sanan käyttöönottoa. Vain aika ja tarve osoittaa vakiintuuko tuo keksimys käyttösanaksi vai eikö.

Sopivassa lauseyhteydessä täysin tuntematonkin sana voi olla ymmärrettävissä. Esimerkiksi runoilijat keksivät luomuksiinsa uusia sanoja saadakseen riimityksen sattuvaksi. Harvoin tuollainen runoon sovitettu sana leviää yleiseen käyttöön, vaikka sen keksimiselle olikin tuolle runoilijalle pakottava tarve ja lukija sen merkityksen ymmärtää kyseisessä kohdassa käytettynä.

Vastaavanlainen tarve keksiä uusi sana voi kohdata ristikonlaatijankin, mutta toisin kuin runoilija hänellä on paljon vaatimattomammat viitekehykset tehdä sanasta ratkojalle ymmärrettävä. En näe mitään estettä, paitsi tietenkin mahdollisen työnantajan vaatimukset tms. miksi ristikonlaatija ei voisi tunkea tekeleeseensä mitä hyvänsä kirjainyhdistelmää väittäen sen olevan sana. Ei kuitenkaan pidä loukkaantua siitä jos tuo sana ei saakaan ylistystä vaan sen sopivuutta kritisoidaan.

Onpa sana sitten mistä hyvänsä peräisin, täytyy sen taipua ja siitä tehtyjen johdannaisten noudattaa yleisesti sen kielen kielioppisääntöjä, johon sitä esitetään kuuluvaksi. Tosin sanoissa aina löytyy rajatapauksia, joiden taivutus ei ole säännönmukaista ja silloin lienee parasta tyytyä kielitoimiston kantaan.

Isäni tapasi, jostain tuntemattomasta syystä, kutsua kananmunaa kutokkaaksi. Minä ja sisareni tunnemme moisen sanan merkityksen ja voimme sitä käyttää keskinäisessä keskustelussamme, ei kuitenkaan tulisi mieleenikään ryhtyä vaatimaan sanan yleistä hyväksyntää.
235. ö27.4.2005 klo 18:19
Jotta tämä päivänpolttava aihe tulisi perinpohjaisesti käsiteltyä panen vielä yhden näkökulman sanasta TITATUS.

HIMOTTAA->HIMOTUS

HIMOTA(HIMOITA)->HIMO

Siitä seuraa, että

TITATTAA(minua haluttaa titata)->TITATUS

TITATA->TITA
236. Antti Viitamäki27.4.2005 klo 19:31
Aivan, ja saman mallin mukaan:

VASTATTAA (minua haluttaa vastata) > VASTATUS

VASTATA > VASTA

ja

KONTATTAA (minua haluttaa kontata) > KONTATUS

KONTATA > KONTA (vai KONTTA?)

Suomen kielestäkin voi tehdä vaikean. :-)
237. Eki28.4.2005 klo 15:56
Oliko ajatus, että tämä on loppuun käsitelty? Minä en ainakaan usko titatukseen sähkötyksenä, ennen kuin näen sen kirjallisena kielitoimiston lausuntona.
238. Antti Viitamäki28.4.2005 klo 16:24
Kirjallinen lausunto maksaa parisataa euroa... :-)
239. Eki28.4.2005 klo 16:47
Gerbilli-juttuani varten sain sen kyllä ilmaiseksi.
240. jupejus28.4.2005 klo 17:25
Älkää nyt vielä luovuttako.

Tästä juttusarjastahan voisi sanoa jo, että tässä on titatettu niin paljon, että eihän se nyt lisä pahaksikaan.

Teoriassa ainakin voisi ajatella, jos nyt unohdetaan se morsetus alkusanana, niin titataa - voisi sanoa puhtaasti sen kaltaisesta äänestä kuin; ti-ta-ti-ta-ti-ta-ti-ta....

Esimerkiksi lapsi voi noin edellä mainitusti titattaa, niin kuin lintu tititää. Titatus, tititys, tatatus, totatus...tota-tota-tota (takavuosien tv-toimittajat harrasti tuota).
241. Eki10.12.2016 klo 11:04
HT:n innostamana näitä esiin.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *