KESKUSTELUT > RISTIKOT > VAIN YKSI OIKEA RATKAISUKO?

1500. Vain yksi oikea ratkaisuko?

tjn2.4.2005 klo 14:36
Välieräristikkoa 3 pohtiessa ei voinut olla antamatta tunnustusta laatijoille luovista vihjeiden kehittelyistä. Monesti olivat omat ajatukset yhtä leveällä kuin torikauppiailla seinät ja katto. Mahdollisia variaatioita oli ilmassa useita. Koin sen kuitenkin mielenkiintoiseksi.

Ko. säikeen jälkipeleissä on vaadittu "yhtä ainoata oikeata ratkaisua" tämän tason ristikolle. Itselleni nousee välittömästi mieleen vastakysymys: Voisiko ylipäätään kukaan ollenkaan todistaa, että ristikolla on vain yksi (oikea) ratkaisu? Ainakin vaikeata se on, ellei peräti mahdotonta.

Minun mielestäni ristikot, joilla selkeästi voisi olla useampiakin ratkaisuja olisivat kiehtovia. Tosin tarkastuksen problematiikka lisääntyy, enkä osaa ennustaa siellä mahdollisesti syntyviä ongelmia.

Vihjeyttää ristikko siten, että ratkoja joutuu mahdollisimman pitkälle roikottamaan useita erilaisia vaihtoehtoja, on varmaan oma taitolajinsa, joka onnistuu vain sen osaajille ja taidon omaaville. Täällä esiintyviltä laatijoilta rohkenisin sellaista odottaa.

Tämä olisi ainakin itseäni kiinnostava kehityssuunta sen sijaan, että nykyään sanojen kieputuksessa esiintyvät kolmoissalkovit ovat pian nelois- tai viitoissalkoveita.
2. Eki2.4.2005 klo 14:44
Tiimi kiittää ja tähdentää, että tjn ei ole vielä nähnyt kolmatta välierää vaan vasta kolmannen alkuerän.
3. tjn2.4.2005 klo 14:56
:-)

Jep. Sen kyllä sitäkin tarkemmin. Riittää, kun suljen silmäni, se loistaa edessäni. Niin paljon sitä tulin tuijottaneeksi. :-)
4. mor2.4.2005 klo 15:23
Olen itse ollut toitottamassa ristikon yksiselitteisyyden puolesta. Silti tuo tjn:n esille tuoma ajatus ristikosta, jossa tietoisesti olisi useampia ratkaisuja (muutenkin, kuin yhden tai kahden sanan kohdalla) kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta. Toisihan se ristikkoon aivan uuden ulottuvuuden, kun yrittäisi mahdollisesti löytää vaikka ne KAIKKI ratkaisuvaihtoehdot.
SM 2005 -säikeessä esittämäni kritiikin kärki on suunnattu nimenomaan yksittäisten, lyhyiden, jopa piilokirjaimellisten sanojen moniselitteellisyyteen.
5. ile2.4.2005 klo 16:57
Mielestäni kaikki ratkaisusanat, jotka pystytään perustelemaan vihjettä vastaaviksi, on ilman muuta hyväksyttävä.

Joskus näitä saatta ilmaantua ihan yllättäenkin.

Eräänä vuonna ristikonratkonnan SM-kisoissa oli välieräristikossa vihjeenä lätkämaila, joka antoi vauhtia kiekolle. Ratkaisusana oli nelikirjaiminen, ja kolmas kirjain oli piilosellainen. Minä ja jokunen muukin kirjoitimme ratkaisusanaksi LATI, kun oikea ratkaisusana olisi olllut LAJI. Aluksi käytäväkeskustelussa meidän latimme tuomittiin vääräksi mutta tuomarineuvoston kokoonnuttua kanta muuttui - lati kelpasi oikeaksi ratkaisusanaksi, vaikk'ei virallista suomenkieltä ollutkaan.

Samassa ristikossa oli toinenkin päätä vaivaava osio. Vihjeessä kysyttiin jotain juottamiseen liittyvää ja ratkaisusanaksi muodostui TINANASTA. Jotkut olivat kirjoittaneet ruudukkoon sen sijaan sanan TINAPASTA (juotospasta). En muista aivan tarkkaan vihjettä enkä sitä, että mihin ratkaisuun tuomaristo tässä tapauksessa päätyi.
6. jupejus2.4.2005 klo 17:58
Samoin olin myös "yhden oikean ratkaisun" -kannalla, mutta myönnän, että eihän siinä mitään väärin ole vaikka on samaan tilaan eri variaatioitakin sanalle löytyy ja jos ristikko on vieläpä tahallisesti laadittu tuohon tyyliin, ja niin, että sen ratkojakin ratkoessaan ymmärtää.

Vielä parempi olisi ristikkoa olisi kasattavissa 'väärillä' sanoilla melko pitkälle ja yllätys, yllätys, se kaikki olisikin jossain vaiheessa väärin ratkottu - eli ei muuta kuin aloita ratkonta alusta toisilla sanoilla.

No, nuo ovat kikkailuja ja vaihtelua tavallaan ja taitaispa olla melko vaikeita laatijoilla vihjeyttääkin.

Mutta silti, olipa ristikko millainen tahansa, niin kyllä lopputuloksen pitäisi olla sellainen, että ratkoja tietää sen oikein ratkonneensa.

Palatakseni tuohon "aasi/aami" -kohtaan, joka oli käsillä jo muutamaan oteeseen - ja jos oikein ymmärsin niin vihjeenä oli "vetää". Tuo vihjeenä kummastutti, että mikä kumma aasissa vetää?

Onhan se vetojuhta, mutta vetäviä juhtia on kyllä siinä merkityksessä tehokkaamiakin. Jopa 'aasilla ratsastaminenkin' on tunnetumpi käsitteenä kuin vetäminen, samoin 'itsepäisyyskin', kuin moni muukin ominaisuus, mutta ehkä se jokin veto-termi asettuu aasillekin, en vain sitä itse huomannut vielä ennen.

Mutta, nythän sekin selvisi, miksi 'vetää' - vihje sopii aasille. Kun monta viisasta päätä lyö laadintatiimissä ajatuksensa yhteen, niin täytyyhän siinä jokin juju olla - ja se juju oli se "aami".

Koska "aami" on vanhavetomitta, niin sehän selvästikin 'vetää' puoleensa, itseensä. Eli vihjeenä "vetää" on erinomaisen hyvä vihjesana 'aamille'.
Mutta nyt tuleekin se oppikoulun aikainen pistokaskoe, eli testataan, onko "oppi" mennyt perille. "Aami" sanana on ns. pannassa (tai ainakin sopimaton sana ristikkoon) - niinpä ratkojan pitää tuo tajuta, eikä kirjoittaa ratkaisusanaksi 'aamia'. Mitä sitten tilalle? Se on ratkojan uusi pohdittava asia.

"Aasi"! - Niinpä - se se on. Siihen pulaan, mihin ratkoja upposi, niin pelastajaksi tulee aasi, joka pitkillä korvillaan "vetää" ratkojan " pois hädästä.

Ratkaisu on kerrassaan hieno ja aivan sopiva kilpailuristikkoon.
7. jupejus2.4.2005 klo 17:58
Samoin olin myös "yhden oikean ratkaisun" -kannalla, mutta myönnän, että eihän siinä mitään väärin ole vaikka on samaan tilaan eri variaatioitakin sanalle löytyy ja jos ristikko on vieläpä tahallisesti laadittu tuohon tyyliin, ja niin, että sen ratkojakin ratkoessaan ymmärtää.

Vielä parempi olisi ristikkoa olisi kasattavissa 'väärillä' sanoilla melko pitkälle ja yllätys, yllätys, se kaikki olisikin jossain vaiheessa väärin ratkottu - eli ei muuta kuin aloita ratkonta alusta toisilla sanoilla.

No, nuo ovat kikkailuja ja vaihtelua tavallaan ja taitaispa olla melko vaikeita laatijoilla vihjeyttääkin.

Mutta silti, olipa ristikko millainen tahansa, niin kyllä lopputuloksen pitäisi olla sellainen, että ratkoja tietää sen oikein ratkonneensa.

Palatakseni tuohon "aasi/aami" -kohtaan, joka oli käsillä jo muutamaan oteeseen - ja jos oikein ymmärsin niin vihjeenä oli "vetää". Tuo vihjeenä kummastutti, että mikä kumma aasissa vetää?

Onhan se vetojuhta, mutta vetäviä juhtia on kyllä siinä merkityksessä tehokkaamiakin. Jopa 'aasilla ratsastaminenkin' on tunnetumpi käsitteenä kuin vetäminen, samoin 'itsepäisyyskin', kuin moni muukin ominaisuus, mutta ehkä se jokin veto-termi asettuu aasillekin, en vain sitä itse huomannut vielä ennen.

Mutta, nythän sekin selvisi, miksi 'vetää' - vihje sopii aasille. Kun monta viisasta päätä lyö laadintatiimissä ajatuksensa yhteen, niin täytyyhän siinä jokin juju olla - ja se juju oli se "aami".

Koska "aami" on vanhavetomitta, niin sehän selvästikin 'vetää' puoleensa, itseensä. Eli vihjeenä "vetää" on erinomaisen hyvä vihjesana 'aamille'.
Mutta nyt tuleekin se oppikoulun aikainen pistokaskoe, eli testataan, onko "oppi" mennyt perille. "Aami" sanana on ns. pannassa (tai ainakin sopimaton sana ristikkoon) - niinpä ratkojan pitää tuo tajuta, eikä kirjoittaa ratkaisusanaksi 'aamia'. Mitä sitten tilalle? Se on ratkojan uusi pohdittava asia.

"Aasi"! - Niinpä - se se on. Siihen pulaan, mihin ratkoja upposi, niin pelastajaksi tulee aasi, joka pitkillä korvillaan "vetää" ratkojan " pois hädästä.

Ratkaisu on kerrassaan hieno ja aivan sopiva kilpailuristikkoon.
8. jupejus2.4.2005 klo 17:58
Samoin olin myös "yhden oikean ratkaisun" -kannalla, mutta myönnän, että eihän siinä mitään väärin ole vaikka on samaan tilaan eri variaatioitakin sanalle löytyy ja jos ristikko on vieläpä tahallisesti laadittu tuohon tyyliin, ja niin, että sen ratkojakin ratkoessaan ymmärtää.

Vielä parempi olisi ristikkoa olisi kasattavissa 'väärillä' sanoilla melko pitkälle ja yllätys, yllätys, se kaikki olisikin jossain vaiheessa väärin ratkottu - eli ei muuta kuin aloita ratkonta alusta toisilla sanoilla.

No, nuo ovat kikkailuja ja vaihtelua tavallaan ja taitaispa olla melko vaikeita laatijoilla vihjeyttääkin.

Mutta silti, olipa ristikko millainen tahansa, niin kyllä lopputuloksen pitäisi olla sellainen, että ratkoja tietää sen oikein ratkonneensa.

Palatakseni tuohon "aasi/aami" -kohtaan, joka oli käsillä jo muutamaan oteeseen - ja jos oikein ymmärsin niin vihjeenä oli "vetää". Tuo vihjeenä kummastutti, että mikä kumma aasissa vetää?

Onhan se vetojuhta, mutta vetäviä juhtia on kyllä siinä merkityksessä tehokkaamiakin. Jopa 'aasilla ratsastaminenkin' on tunnetumpi käsitteenä kuin vetäminen, samoin 'itsepäisyyskin', kuin moni muukin ominaisuus, mutta ehkä se jokin veto-termi asettuu aasillekin, en vain sitä itse huomannut vielä ennen.

Mutta, nythän sekin selvisi, miksi 'vetää' - vihje sopii aasille. Kun monta viisasta päätä lyö laadintatiimissä ajatuksensa yhteen, niin täytyyhän siinä jokin juju olla - ja se juju oli se "aami".

Koska "aami" on vanhavetomitta, niin sehän selvästikin 'vetää' puoleensa, itseensä. Eli vihjeenä "vetää" on erinomaisen hyvä vihjesana 'aamille'.
Mutta nyt tuleekin se oppikoulun aikainen pistokaskoe, eli testataan, onko "oppi" mennyt perille. "Aami" sanana on ns. pannassa (tai ainakin sopimaton sana ristikkoon) - niinpä ratkojan pitää tuo tajuta, eikä kirjoittaa ratkaisusanaksi 'aamia'. Mitä sitten tilalle? Se on ratkojan uusi pohdittava asia.

"Aasi"! - Niinpä - se se on. Siihen pulaan, mihin ratkoja upposi, niin pelastajaksi tulee aasi, joka pitkillä korvillaan "vetää" ratkojan " pois hädästä.

Ratkaisu on kerrassaan hieno ja aivan sopiva kilpailuristikkoon.
9. jupejus2.4.2005 klo 18:02
Sorry, jäi tuo kalkkeeripaperi väliin.
10. Heljä-Maija2.4.2005 klo 18:18
>Ile. Olin tarkastamassa niitä risrikkoja, joissa oli tuo TINANASTA. En nyt enää ihan tarkkaan muista tilannetta, mutta muistelisin, että kaikki järkevät sanat hyväksyttiin, ainakin TINALASTA.
11. Hessu2.4.2005 klo 18:56
Kaipa se "oikea" ratkaisu sentään oli TINAPASTA. Sellaista on sentään olemassa. Tinanasta löytyy Googlella yhdeltä sivulta, tinalasta ei yhdeltäkään.

Ei taidettu tätä tarkoittaa:
"Karjalaisten neitojen päälaite, jossa verkanauhaa ja tinanasta-koristeet." :-)
12. Eki2.4.2005 klo 19:02
Olikohan varmasti tuommoinen sana?
13. ++juh2.4.2005 klo 19:14
SM 1999, 3. välierä:
KIINNITTÄJÄLLÄ JOSKUS > TINANASTAT on merkitty alun perin oikeaksi ratkaisusanaksi ilmeisesti Nykäsen perusteella.
14. Hessu2.4.2005 klo 19:19
Taidettiinpas kuitenkin tarkoittaa karjalaisia neitoja. Ei siinä siis juottamisesta puhuttukaan, mutta tinapastoja on silti paljon useammilla kiinnittäjillä. Ainakin nykyään.
15. Tuomas L.2.4.2005 klo 19:20
Eikö lati tosiaankaan ole virallista suomen kieltä? Mikä Latvian rahayksikön virallinen suomenkielinen nimitys sitten on?
16. kari kämäräinen2.4.2005 klo 19:27
lyöntinä lati ei vielä ehkä ole virallista suomea?
17. Eki5.4.2005 klo 12:08
Onhan näitä vaihtoehtoja jopa Nykysuomen sanakirjassa, siis sellaisia, joita ei enää viitsi panna visalliseen ratkaisuun vaihtoehdoiksi.

Vaikkapa, jos helpon ristikon vihje on "ensimmäisiä" E_AT, niin eiköhän nykyihminen täytä tyhjän kohdan K-kirjaimessa, vastaavasti "toisia" TO_AT.

Kuitenkaan sanoja eka ja toka ei ole Nykäsessä, mutta sieltä löytyy noihin paikkoihin kyllä sanat, ESAT ja TOSAT.

Kuka tuntee sellaiset vielä? Jos joku tuntee, olisi se hyödyllinen tieto.

Pitäisikö vaihtoehdot siis lisätä ratkaisuun, ei K vaan K/S?
18. jupejus5.4.2005 klo 14:19
Eikös se tuossa tule juuri se laatijan tietotaito koetukselle.
(Että ensiksikin tuollaisen eron laatija laadintaa tehdessään huomaa ja sen vaihtoehdollisuuden pitäisi myös pystyä eliminoimaan pois).

Jos pyrkimys on päästä selvään, vaihtoehdottomaan lopputulokseen ratkojan kannalta - ja ratkaisusanoja ei voi muuttaa, niin jäljelle jää vihjeen muodostaminen niin, että eikö sen k;n ja s:n ero pitäisi tulla vihjeestä jollain tapaa nähdyksi.

Enpä tarkalleen tiedä, mutta luulenpa vaan..
19. iso S5.4.2005 klo 14:54
Kyllä tässä tulee mielestäni erinomaisen selvästi näkyviin se missä kohtuuden raja kulkee. Myönnettäköön, että olen joskus nähnyt kirjoitettavan tosat siinä mihin minä laittaisin tokat, mutta en silti unissanikaan olisi osannut kuvitella että esat on sama kuin ekat. Kuinka moni pystyy rehellisesti sanomaan että tiesinhän minä tuon? Kas, siellä yhden papparaisen käsi nousi ystävällisen henkilökunnan avustuksella. Hyvää satavuotispäivää vaan!

Tämähän tarkoittaa sitä että varmuuden vuoksi pitäisi tarkistaa kaikki aakkoset eri tietolähteistä. Ehkä voisi ottaa riskin ettei EEAT ole ekat, mutta EBAT voisi ollakin. ECAT vielä luultavammin, vai mitä, herra Agricola? Siinäpä sitä olisi tarkistamista; pääosin turhaan, mutta varma on varmaa. Ratkojaa ei toki saa rasittaa kaksimielisillä vihjeillä.

Ei se kyllä tuohon jää. Kuinka varmoja voimme olla vaikkapa siitä A-kirjaimesta? Jospa vaikka EDIT tai EKIT tarkoitti kaskitaloudessa ensimmäisiä? Tämä tietysti muuttaa poikittaista sanaa, mutta sekin saattaa hyvässä lykyssä istua omaan vihjeeseensä. Siitä ei onneksi tarvitse tarkistaa kuin yksi versio per A:n mahdollinen vaihtoehto - paitsi että pitäähän sen poikittaisen sanankin kaikkien kirjainten kaikki variaatiot varmistaa. Ja niiden poikittaisten ja poikittaisten poikittaisten ja...

Eikö voitaisi sopia että pysytään kohtuudessa, vältetään ilmeisiä duaaleja mahdollisuuksien mukaan ja laatijan tietämyksen puitteissa. Käytetään säästynyt aika parempien ristikoiden väsäämiseen. Silläkin uhalla että joku löytää joskus ratkaisun mikä on oikein vaikka poikkeaakin laatijan tarkoittamasta.
20. Eki5.4.2005 klo 15:01
Uutislehti 100:n ristikossa oli n. viikko sitten risteys TULKATA/TAKU, johon saattoi panna TULKITA/TIKU. Kun orava-vihje täsmennettiin, duaalia ei jäänyt. Olisiko ristikko ollut saman tien huono, jos tuota ei olisi huomattu tai se olisi jätetty?
21. iso S5.4.2005 klo 15:10
Täydennys: siinä jupejus on mielestäni aivan oikeassa, että täsmälleen tiettyä vastausta haettaessa vihje pitää muotoilla niin että muu ratkaisusana ei ole vihjeen mukainen. Tämä tietysti edellyttää että laatija on ollut tietoinen siitä että haetulle ratkaisusanalle on olemassa vaihtoehto. Sitä tilannetta tietysti tulee välttää, mutta deadlinet ja monet muut tekijät huomioiden sellaisia joskus tulee.

Toisaalta, tuhat ratkojaa keksii enemmän selityksiä kuin hyväkään laatija. Aina jää se mahdollisuus että ratkoja keksii vihjeelle ja haetusta poikkeavalle ratkaisulle jonkin lennokkaan yhteyden.

Otan esimerkin 3. alkueräristikosta. Siinähän oli tämä 3 kuusta -> PETO. Minulle tuo ratkaisusana muodostui vihjettä ensin ymmärtämättä. Järkeilin näin: PETO voidaan tulkita tarkoittamaan aikaa perjantaista torstaihin; sehän on viikko. Monta kuusta on kuusikko. Kuusi on roomalaisin numeroin VI, joten kuusikko on VIKKO. Olen siis hyvin lähellä toimivaa selitystä ja puuttuva I voisi tulla vaikka siitä että 3 kuusta voidaan toisaalta sanoa murteellisesti KUUSII. Siis PETO on toimiva ratkaisu ja päädyn tässä tapauksessa oikeaan, mutta todellisuudessa vihjeellä olisikin voitu hakea ihan jotain muuta. No, esimerkki ei ollut kovin hyvä, mutta ymmärtänette mitä ajan takaa.
22. Jukkis5.4.2005 klo 15:23
No mutta mikäs tuon kolme kuusta -> PETO -homman selitys sitten ihan oikeasti on?
23. Eki5.4.2005 klo 15:26
kuusi kuusi kuusi = 666 = pedon luku
24. iso S5.4.2005 klo 16:06
Jos oikein alkaisi pedon karvoja halkomaan niin eikös tuo ole itse asiassa väärin? 666 on pedon luku, mutta ratkaisusana oli peto ja peto ei ole sama kuin pedon luku, vai kuinka? Eihän Frankensteinin hirviökään ole Frankenstein.
25. ++juh5.4.2005 klo 16:10
Ei, 666 ei ole peto vaan pedon merkki (tai luku) eikä iso S ole iso S vaan iso S:n nimimerkki eikä Frankenstein ole Frankenstein vaan Frankensteinin nimi.
26. Potent...5.4.2005 klo 18:31
PETO.Tämä oli se sana, missä kohdallani olisi ollut aika-apua Ristikkorengistä.
Olin valanut betoniin P_T_ , vaan kaali hakkaa pito,pato,putu, jne. vaan ei sitä oikeaa.
Kun homma ratkeaa muuta kautta, on PETO päivänselvä.
Joissakin lahkoissa se on tosi iso juttu ja symbolikin tunnettu. Kristikuntaan kuuluvien ristikkoihmisten kohdalla sen pitäisi olla ymmärrettävä. Itse pidin sitä oikein hyvänä.
Isompi ongelma onkin, jos ratkoja kuuluu meille vieraaseen uskontokuntaan. Tykkään kyllä, että elellään nyt ristikoissa edelleen turvallisen rauhallisesti näillä ev.lut.-arvoilla.

Vai?
27. V-R5.4.2005 klo 21:11
Petoa en voi hyväksyä.
++juh on täysin oikeassa.

Raamatussa ja joissakin kauhuleffoissa se on pedon merkki.
Amien niminen henkilö jossakin ennustus tai manaaja - elokuvissa omasi syntymässänsä kaljuunsa poltetun 666 - numerosarjan.
Aikojen mittaa kaljun peitti tukka.
Amien kyllä tuli pedoksi jälkeenpäin, kun hänet salaa ajettiin kaljuksi.

Taitaa olla kohta ajankohta, jolloin esitellään ristikoiden toiseksi pisin sana - sillä on elävassä elämässä synonyymikin.
Kaksikymmentäviisiprosenttinen.

Näyttää, että team katalin ei ole kovin yksimielinen.
28. V-R5.4.2005 klo 21:13
Korjaan Damien tai sinnepäin
29. Eki5.4.2005 klo 21:21
V-R on pettämätön!
30. Juhani Heino5.4.2005 klo 22:14
Huomasin reilusti myöhässä: MD! Tai Saken mieliksi "iso" Lada.

100. Eki: Nimipäiväyhdyssanavisa 16.5.2003.
200. Jouni: Uskon sanaa 11.7.2003.
300. mats: taivastelua 15.9.2003.
400. Jouni: Eläimellistä menoa 17.10.2003.
500. Maiju: Viidessadas 19.11.2003.
600. tjn: Ristikon hurma tai surma 23.12.2003.
700. ile: Päivittelyä 1.2.2004.
800. HooTee: Sauna 22.3.2004.
900. Eki: Viimeiselle sadalle (sitten karistetaan tuhat) 22.5.2004.
1000. Eki: M! Viekää tuhatkin pesästä! 3.8.2004.
1100. Seremoniamestari: MC - juhlan kunniaksi... 28.9.2004.
1200. Eki: Huonosta sanasta hyvä? 3.11.2004.
1300. Juha N: IS kovis 31.12. 2.1.2005.
1400. Piikkisikafarmari: Suosituin foorumi 15.2.2005
1500. tjn: Vain yksi oikea ratkaisuko? 2.4.2005
31. Hui_hai6.4.2005 klo 11:30
Eniten erilaisia vastauksia samaan ristikkoon on löytynyt minulla kerran muutama vuosi sitten (taisi olla sanaseppo -lehdessä?), kun oli _ALAVA (alkupiilolla) ja vihjeenä oli PUU.

jalava, halava, salava, palava
Kaikki neljä ovat sopivia ja käypäisiä. Huvittavinta oli mielestäni, ettei sanaa ALAVA ollut [muistaakseni] käytetty ristikossa:-)
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *