KESKUSTELUT > RISTIKOT > TIETOKILPAILU VAI ÄLYKKYYSTESTI?

1338. Tietokilpailu vai älykkyystesti?

tero18.1.2005 klo 21:05
Tuolta toisista säikeistä osui silmääni aika oleellinen sanaristikoita koskeva kysymys: Mitataanko sanaristikoilla tietomäärää vai nokkeluutta.
Jos taas ei mitata kumpaakaan niin mitä sanaristikosta jää jäljelle muuta kuin läpikirjoitustehtävä?
Itse satunnaisena ratkojana en haluaisi kumpaakaan vaan sopivan sekoituksen, niin että jos ei aivoparat jaksa pohtia niitä älyä vaativia mutkikkaita vihjeitä niin niihin voisi saada helpotusta kun sattuu tietämään jotain ristevissä sanoissa olevaa. Ja edelleen jos ei nyt tietokaan ole vahvin laji niin ristikosta löytyisi muutama helppo kohta josta pääsisi alkuun.
Nykyisellään tuntuu että vaikeat ristikot on liian vaikeita ja en saa ainuttakaan sanaa kirjoitettua. Kuitenkin helpot ovat äärimmäisen tylsiä.
Mitä mieltä muut ovat vai käynkö navetassa kysymässä?
2. tonimikael18.1.2005 klo 21:24
Täältä navetan perältä (on muuten niin hatara navetta, että alkaa turpiin vetää) kommentoin, että molempi parempi.

Itse tykkään kieroiluista, harhautteista, älytesteistä ja vain hieman tietokilpailumeiningistä. Ja siihen, että en tietokilpailutyylistä tykkää, on selkeä syy: Kirjaviisautta on aika vähän (vaikka aina vaimon voitankin Trivialissa ;)).

Isäni taas (tulee ihan Pulkkisen Osmo mieleen ;)) tykkää enempi (niiden mummojen kanssa) tietovisatyylistä. Se suotakoon hänelle (heille). Toiset tykkää tytöistä ja toiset äideistä. (Isänikin muuten tykkää enempi äidistä...)

Hips.
3. RA18.1.2005 klo 21:51
MUU!

Läpikirjoitustehtäviä kai harva haluaa. Joillekin ristikkoihin tutustuville aloittelijoille ne ovat kuitenkin tärkeitä; niiden avulla pääsee nopeasti kiinni ristikonratkonnan ideaan.
- Olen kyllä läheltä seurannut myös paria aloittelijaa, jotka aloittivat suoraan ns. 2-palloisista.

Ymmärtääkseni ristikot eivät sananmukaisesti "mittaa" yhtään mitään (mitä tuskin sinäkään, tero, tarkoitit) - eivät yleistä tietomäärää, eivätkä muitakaan yleisiä ajattelu-, päättely- tai kielellisiä kykyjä.

Tietopuoliset vihjeethän ovat joskus yleistietoutta (ÄO-testin osio) ja joskus kaikkea muuta. Kielelliset hoksaamisvihjeet pystyy selvittämään joskus laajalla sanavarastolla (ÄO-testin osio) ja joskus 'sekopäisellä' kielenvääntelyllä.

Ajattelen, että kaikenlaiset ristikot ovat oma maailmansa. Me ratkojat valitsemme, millaisissa maailmoissa olemme kotonamme ja viihdymme. Ristikon ratkontaan on varmaankin kymmeniä erilaisia motiiveja; Kuka tekee niitä aikaa kuluttaakseen, kuka oppiakseen, kuka pinnistelläkseen, kuka tietomääräänsä testatakseen, kuka sanoilla leikkiäkseen...

Ainakin itse nautin eniten ristikoista, joiden kanssa ei tarvita tietosanakirjoja eikä googletusta. Siis ristikoista, joissa sanan keksiessään heti tietää, onko se oikein vai väärin.
4. Eki18.1.2005 klo 21:56
Kyllä minäkin olen mixin kannalla. Johan se on täällä nähty, että tuotan plääh-elämyksiä, jos panen visaiseen ristikkoon liian vaikean sanan junaratkojalle. Siinä ollaan juuri sen pohjimmaisen asian äärellä: plääh tulee sellaiselle ihmiselle, joka odottaa pelkkiä oivalluksia omalle tietotasolle eikä taatusti mitään uutta tietoa.

Onhan se pahuksen vaikeaa määrittää helppo ja vaikea tietopohjainen sana. Vaikka itse sanon, etten käytä Askaa tai Sosoa kuin joka kolmannessatuhannessa ristikossa (arvio, ei laskelma), niin toki jokaisessa ristikossa on se huonoin sana tai muutama sanaa, joita ei sinne ainakaan väkisin ole tupannut.

Kuitenkin huomasin jo tänään, että täällä kirjottavista useimmat ovat lähellä omaa ajattelusuuntaustani (vaikka ovatkin pääosin eri leireistä ja ihan tuntemattomiakin), jos puhutaan visaisemmista ristikoista. Helpoimmat ristikot ovat useimmille pelkkää ilmaa, vaikka yrittäisin tehdä ne kuinka kunnianhimoisesti tahansa. No, niille on suuri yleisö. Valtaosa ratkojista ei kaipaa muuta kuin sen läpikirjoituksen, mutta voi siihenkin vivahteita ja vaihtelua tuoda. Palvelen mielelläni kaikkia, ja väitän tekeväni sen kohtuullisen hyvin, paitsi että Veijon faneja en pysty tyydyttämään omilla tekeleilläni.

Mielestäni ongelman ydin ei ole se, etteikö ristikossa voi esittää pahojakin tietopohjaisia vihjeitä ja sitä parempi, mitä enemmän siitä oppii hyödyllistä tietoa. Mutta se ei ole oikeanlaista tietokilpameininkiä, että kuulantyöntäjistä opitaan Dave Laut, pikajuoksijoista Eddie Tolan, kirjailijoista Pierre Loti ja laulajista Tata Vega. Kaikki kunnia heille ja sadoille muille yleisille ristikkonimille, mutta on paljon muitakin ja ansioituneempia heidän aloillaan.

Vielä isompi ongelma on se, että ratkojat eivät useimmiten edes tiedä, mitä elämänhaaraa nuo nimet edustavat. Se muodostuu turhaksi tiedoksi, vihjeen ja vastauksen ulkoaoppimiseksi. Ei siinä ole niin upean asian kuin tietokilpailun hienoutta paljonkaan jäljellä. Noiden laatijalle helpoimpien sanojen käyttö ja niiden perustelu tietokilpailutyyppiseksi tahalliseksi ratkaisuksi ei uppoa minulle eikä tuntunut uppoavan täällä muutenkaan.

Hyvä jos Veijo vähentää tuota sanastoa, sillä kone pitää todella panna rengiksi! Suurin arvostukseni menee edelleen taitavimmille käsityöläislaatijoille (sanojen ristiinsijoittajille), sillä kyllä he edelleen saavat aikaan ne sykähdyttävimmät elämykset ristikoiden alalla. Vihjeisiinkin he panostavat eri tavalla. Parhaat niistä töistä tai yksittäisistä vihjeistä jäävät pitkäksi aikaa mieleen.

Toivoisin kaikkien täällä nyt jälleen muistavan, että asiat kannattaa käsitellä kiihkottomasti (vaikka jotkut, kuten Esko Kalervo, jostain merkillisestä syystä kaipaavan jatkuvaa kipinöintiä). Kaikkein eniten minua ärsyttää perusteettomien väittämien heittely taisteluareenalle. Onhan se kiva lukea noita Viitamäen novelleja, mutta kun sillä miehellä olisi muuatkin hommaa ja se turhautuu, kun ei viesti mene perille hyvin perusteltunakaan.

Tätä porukkaa (jokaisella vapaa sisäänpääsy, ei siis mikään määrätty sakki tai sisäpiiri) on joskus väitetty puolueelliseksi tai jopa minun rakkilaumakseni, mutta kyllä jokainen kirjoittaa omasta halustaan ja vaikenee, jos itse niin päättää. Jokaisella on mielipide ja jokainen siistä on yhtä arvokas. Hyvää sakkia! Tutustukaa heihin! Keskustelkaa heidän kanssaan ja tarvittaessa väitelkää! Ilmaiskaa ainakin, jos rehellisesti olette eri mieltä! Liittykää heihin/meihin!
5. kari kämäräinen18.1.2005 klo 22:19
Minusta Eddie Tolan on sikäli mielenkiintoinen urheilijanimi, että hän oli ensimmäinen mustaihoinen sadan metrin olympiavoittaja (v. 1932).

Kenialaisella Paul Tergatilla on puolestaan sadan metrin maailmanennätys maratonilla: aika 17,8 sekuntia, joten en itse ainakaan pysyisi perässä kuin korkeintaan 200 metriä
(jos saisin hieman etumatkaa)...
6. RA18.1.2005 klo 22:37
Eki: Onhan se pahuksen vaikeaa määrittää helppo ja vaikea tietopohjainen sana.

Onhan se. Kukaan tuskin osaa määritellä, minkä p i t ä i s i olla "yleisesti tiedettyä". Mutta mm., jos laatija jo itsekin laadintavaiheessa joutuu hakemaan kirjoista / googlettamaan sopivaa ratkaisusanaa päästäkseen laadintapulmastaan, luulisi jonkin sortin epäröinnin heräävän.

Eki: Mielestäni ongelman ydin ei ole se, etteikö ristikossa voi esittää pahojakin tietopohjaisia vihjeitä ja sitä parempi, mitä enemmän siitä oppii hyödyllistä tietoa.

Samaa mieltä. Vaikka "inhoankin" kirjojen selailua ja hakukoneita, tiukasta faktavihjeestä ja sen ratkaisusanasta voi oppia paljon. Laatijan tulisi kuitenkin miettiä vihje tarkasti niin, että siitä ihan oikeasti pääsee oppimaan = vihjeessä tulisi olla jokin vinkki, mistä hakea lisätietoa.

Vihjesanat, joita ei löydy oikein mistään tai vihjesanat, joita löytyy satoja-tuhansia, eivät edistä oppimistakaan, sanoisi joku DAVE.
7. tero18.1.2005 klo 22:49
Usein olen tällä palstalla kuullut kommentin että huono sana saa paikkansa ristikossa kun se pelastaa jotakin parempaa, esim aukeita yms laadinnallista hienoutta. Näin varmasti onkin jos ajatellaan laatijan näkökulmasta.
Kuka rohkenee uhrata laadinnallisen hienouden että saisi yhden huonon sanan tilalle monta hyvää ja ristikoissa ennen kuulumatonta? Silloin voisi käyttää myös harvinaisempia tietoa vaativia sanoja!
Ja harvinaisella tarkoitan tässä sitä että se on harvinainen ristikossa. Harvinaisia mutta ristikoista tuttuja sanoja ristikoissa on jo nyt harmittavan paljon, mutta ongelma lienee hyvin tunnettu eikäsiitä sen enempää. Ihmettelen vaan kun VW puolusteli joitain ristikkonsa sanoja sillä että on ne ristikoista oppinut....minusta se on selvä osoitus sanan täydellisestä sopimattomuudesta ristikoihin. :)
8. Esko Kalervo19.1.2005 klo 01:26
Eki:
vaikka jotkut, kuten Esko Kalervo, jostain merkillisestä syystä kaipaavan jatkuvaa kipinöintiä

Voisihan tuosta JATKUVAA -sanavalinnasta alkaa niuhottamaankin, mutta asia sinänsä on mielestäni ihan tärkeä:
itseäni viehättää asioiden monipuolinen käsittely, johon odotin tässäkin VW-aktivoitumisessa päästävän. Odotukseni ei tällä kertaa toteutunut – ei se kyllä toteutunut taannoisessa HH-aktivoitumisessakaan.

Ettei vaan taistelukulttuuri (=kuka oikeasssa) saisi leijonan osan dialogikulttuurin sijasta. On kiva vaihtaa näkemyksiä silloin, kun kumppanit haluavat ymmärtää toistensa pointit ja vastaavat niihin. Näillä sivuilla ainakin Anttien, Viitamäki ja Skyttä olen useinkin havainnut sitä harjoittavan – Ekinkin monien maltillisten rauhanpiippuyritysten ohella – ja tavoittavan asiapohjaisen analyyttisen otteen mielipideteilaamisen sijasta.

Perustelu-kuunteleminen-eri perustelu-ymmärtäminen-oppiminen-yhdessä eteen päin meneminen – se on kivaa! Ilman mitään kipunaa on tylsää.
9. satunnainen ratkaisija19.1.2005 klo 09:12
Onhan tuossa Esko-Kalervon näkemyksessä puolensa, mutta jos koko hommaa yrittää lähestyä vähänkään sosiologisesti (tiedättehän nuo sohvankulmalla sekavia puhuvat sammarihousut), niin - vain hieman liioitellen - on oikeastaan pieni ihme, kuinka tällaisesta asiasta kuin sanaristikot riittää keskusteltavaa edes yhteen säikeeseen.

Moni tavallinen tossunkuluttaja varmaan pohtisi päänsä puhki ja jäisi ilman lopputulosta, jos häneltä pyydettäisiin mielipidettä ristikoista. Stetsonista vedetyn arvioni mukaan käsityksensä kykenisi antamaan noin prosentti kansalaisista.

Tähän nähden on siis ihme, että keskustelu käy näinkin eloisana asioista, jotka käytännössä käsittelevät seuraavia teemoja: sopiva/mielenkiintoinen sana, piilokirjainten määrä ja sijoittelu, sanojen pituus, vihjeiden laatu ja oikeat ratkaisut. Näistä asioista ristikoissa on kuitenkin viime kädessä kyse.

Jotenkin tuntuu, että (jatkuvan) debatoinnin vaade em. asioiden äärellä on mahdotonta tai sitten sellaisen myllyn pyörittämistä, jossa ei ole mitään uutta.
10. Tupu20.1.2005 klo 01:24
Niin paljon nokkeluusvihjeitä mahtuu tähän maailmaan, ettei sitä voi sanoin kuvata: Mitä väläyttävämpiä, sen parempi.
11. Urpu20.1.2005 klo 10:25
Mix on mielestäni paras. Tukevat toinen toisiaan, varsinkin jos menevät ristiin, niin kaikkein parasta. Utsjoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaa tai 1000 asukkaan pikkukylää Myanmarista en ehkä haluaisi ristikossa olevan, mutta kyllä perusmaantieto ja yleistietokin on paikallaan. Pääkaupungit tai suurimmat kaupungit, historian merkkihenkilöt yms.

Minun mielestäni yleistiedon puolelta hyvä ohje olisi sellainen, että jos peruskoulun koulukirjoista joku nimi tai paikka löytyy, niin silloin se on sopiva ristikkoonkin -> tietoa mikä oletetaan valtaväestöllä olevan. Ehkä noita julkkiksia ei kirjoista löydy, niitäkin kohtuullisesti mieluummin kuin ihan outoja sanoja. Ehkä esiintymistiheys tai jokin merkittävä saavutus, olympiavoittajat on ok, moninkertaiset maailmanmestarit, maailmankuulut näyttelijät ym.

Minulla ei aina hoksottimet toimi, mutta kun tietämällä jotain saa risteävällä sanalla yhden kirjaimen, niin johan alkaa hoksottimetkin raksuttamaan. Myös päinvastoin. Joskus saa hoksottimilla ensimmäinen S:n ja viimeisen L:n kuusikirjaimiseen sanaan, silloin voi päätellä että Samuel vaikkei henkilöä muuten tuntisikaan. Mieluummin muuten nimiä kuin outoja/keksimällä keksittyjä sanoja.

Tämä on henkilökohtainen mielipiteeni, eniten pidän puolivaikeista, en liian helpoista, mutta en ns. kolmepalloistenkaan kanssa ole sinut. Yhden sellaisen olen saanut netissä näyteen, meni useampi ilta.
12. matts20.1.2005 klo 10:47
mikään inhimillinen (eikä eläimellinen) ei saisi olla vierasta ristikoissa. halua niidenkin kautta oppia uusia asioita. hyväksyn julkkikset ja tv-sarjat ja hömppäkirjojen tai -elokuvien tekijät vaikken ymmärrä miksi ne pitäisi tietää.
toivon enemmän ns. oikean yleissivistyksen (tämän tiedän olevan provosoivaa) kautta aukeavia vihjeitä. Mielestäni on tärkeämpää tietää kuka on Minea kuin se, kuka on Minea tai mikä on kvarkki mielummin kuin joku nimenomainen karkki.
Mutta niikuin sanoin kaikki kelpaa ja onhan se hyvä tietää että on olemassa joku Isto, josta en muuten tiedä mitään mutta olen oppinut sen kirjoittamaan ristikoihin hiltusen kohdalle.
13. iso S20.1.2005 klo 11:35
Urputus oli kuin sanat suustani. Sekä että on parempi kuin jompi tai kumpi. Lähisanoihin ei saisi pakata liikaa saman alan osaamista, olipa kyseessä ratkaisusanan aihealue tai vihjetyyppi.

Tietokilpailutyyppisissä pitää noudattaa erityisen suurta varovaisuutta piilokirjainten suhteen. Esimerkiksi jos kysytään henkilön etunimeä ja mietittäväksi jää M_TTS niin yleisen elämänkokemuksen pohjalta voi melko suurella varmuudella lykätä piilon täytteeksi A:n vaikka ei olisi henkilöstä kuullutkaan. Sen sijaan jos kysytään sukunimeä ja kasassa on vaikkapa S_LA niin siinähän rupeat arpomaan, mikä on kaiken A ja O.

Nokkeluusvihjeissä voi ainakin joissakin tapauksissa sallia piilokirjaimia vapaammin, koska ratkaisu on oikein jos se vastaa vihjettä, vaikka itse sanaa ei tuntisikaan. Tottakai silloinkin ratkaisun vaikeuteen vaikuttaa se, tunteeko sanan vai ei.
14. Lettu20.1.2005 klo 12:20
Olen pannut merkille joidenkin laatijoiden auttavan ratkojaa piilokirjainten suhteen:

Esimerkit ”hatusta” vedettyjä:

tyttö T:llä = T eresa
ransk. maalari 4. g = gau G uin

Ratkaisujen kodalla olen huomannut myös vaihtoehtoisten kirjainten käytön:
nukkuva henkilö (kuva) = uinu V/J a

Millä kriteereillä laatija tekee päätöksensä käyttää esimerkeissä mainittuja vihjeitä? Onko halukkaita kommentoimaan?
15. Antti Viitamäki20.1.2005 klo 12:38
Ennen kuin tätä ns. "tietokilpailuristikkoa" ruvetaan vielä vahingossa oikein pääsääntöisesti kannattamaan, niin pieni tarkennus:

VW lähti alunperin puolustelemaan outojen sanojen käyttöä sillä että moni pitää tietokilpailuista. Mutta mitä yhteistä, jos saan kysyä, on tietokilpailulla ja ristikolla, jossa udellaan jonkin paikannimen osaa (TRISTAN da Cuncha) tai sukunimeä etunimelle (Dave LAUT)? Minä en muista koskaan törmänneeni tuollaisiin tietokilpailukysymyksiin: "Mikä oli Lautin etunimi?" tai "Mikä oli Daven sukunimi?"

Enkä nyt puhu harvinaisista nimistä. Montako kertaa olette kuulleet vastaavia kysymyksiä tunnetummistakaan henkilöistä: "Mikä oli Urhon sukunimi? - Kekkonen."

Miettikääpä nyt hieman, mitä tietokilpailu oikeastaan yleensä on, ja sanokaa sitten kuinka paljon sillä on tekemistä sellaisten ristikkovihjeiden kanssa, jotka vieläkin valitettavasti ovat enemmän normi kuin poikkeus?

Alan ymmärtää edes jonkin sortin tietovisana vihjeitä tyyliin
"eka jenkkipressa Kiinassa" tai "upposi 1912" - tarkalleen en osaa sanoa, missä se raja kulkee, mutta uskoakseni ymmärrätte selittämättäkin mitä tarkoitan.

Minusta ei ole oikein minkään sortin tietoa, jos pystyy sanomaan: "Kyllä, sellainenkin henkilö on olemassa kuin Dave Laut" tai "Kyllä, on olemassa tulivuori nimeltä Asama". Jo hieman eri asia on, jos asiaan liitetään mikä tahansa täsmentävä tekijä, mutta silloinkin pitäisi vielä hetki miettiä, onko lopputuloksena varsinainen tietokilpailu.

Ymmärrän kyllä, että risteävät sanat ovat ristikoiden erityislaatuinen "lisävihje" ja että ristikkoa on ajateltava kokonaisuutena, mutta kaikesta huolimatta pitäisin sanaristikkoa sanaristikkona ja visailua visailuna, enkä itse asiassa näe että niillä olisi hirveästi annettavaa toisilleen. Tämä siis henkilökohtainen mielipiteeni.

(Käytin VW:n ristikkoa esimerkkinä lähinnä siksi, että se on saittia seuraaville nyt tuttu. Vastaavia vihjeitä löytyy toki monista muistakin ristikoista.)
16. Timppa20.1.2005 klo 12:39
Urputan vähän Urpun ajatuksesta yleistiedon ja peruskoulun kirjojen yhteneväisyydestä. Katkerana tietysti, koska itsellä oli vain kansakoulun kirjoja... No joo, yleistietoon mielestäni kuuluu kuitenkin tuoreetkin tapahtumat, joita ei ole mitenkään voinut sisällyttää oppikirjoihin. En usko, että esim. peruskoulun kirjoista löytyy paikkaa nimeltään Aceh, mutta sen tunteminen kuuluu nykyään yleissivistykseen. Tämä johtuen viime aikojen ikävistä tapahtumista, miksei myös pitkästä sisällissodasta. Iltiksen uutisristikot edellyttävät ihan ajantasaista tietoa, mutta muutaman viikon viiveellä/viipeellä suuret uutiset pitäisi iskostua sohvaperunoidenkin mieliin ja tämän myötä muuttua yleistiedoksi. Kuka muuten on Jennifer Aniston...?;)
17. JTak20.1.2005 klo 12:49
Kyllähän ristikoissa vilahtelee tietokilpailumaisia vihjeitä hyvinkin paljon, juuri tuollaisia joihin AV viittasi esim. lensi Moskovaan -> RUST, voitti euroviisut 1974 -> ABBA. Jokaisen vihjeen ratkaisemiseen tarvitaan jonkinlaista tietoa. Kyllähän nykyajan tietokilpailuissa voidaan kysyä hyvinkin helppoja asioita. Ristikossa käytettävissä oleva tila yleensä rajoittaa hyvin tehokkaasti pitkien vihjeiden kirjoittelun, siksipä tietokilpailumaisia vihjeitä niissä esiintyy aika vähän.
18. iso S20.1.2005 klo 13:22
Järisi 1911 -> TAAL. Useimmissa tietokilpailuissa pidettäisiin varmaan kohtuuttomana kysymyksenä. Hesarin ristikoissa ei, onhan se lukuisten toistojen kautta tullut tutuksi!

1911 Taal vei 1344 henkeä. Acehista tuttu sanakin Taalin järinätehtaaseen liittyy:


Taal Tsunamis - John Seach
Philippines Taal volcano in the Phippines has
produced tsunamis in 1715, 1749, 1911, 1913, and 1965. ...
www.volcanolive.com/taal10.html
19. Pena20.1.2005 klo 13:23
Timppa, Jennifer Aniston on PITToreski tapaus. Bad B(R)AD girl, joka on kuulemma eroamassa miehestään. Ja tietysti päinvastoin. Tarkoittaa sitä, että myös mies on eroamassa hänestä, tai että kohta sitä ollaan yhdessä taas! Näyttelijöitä molemmat, suuria Hollywoodin tähtiä.

Ja nyt sitten tietysti taistellaan jättiomaisuudesta, jolla saisi ainakin tonnin anista > Aniston!

Nimittäin PENTTILÄN ANISTA! d=)
20. iso S20.1.2005 klo 14:02
Aniston näytteli harvinaisen pitkäikäisessä Friendit-sarjassa, minkä päätösjakso tuli äskettäin. Loppu tuli sen ja Pitt-suhteen suhteen suhteellisen samaan aikaan.

Timpan ei kannata kuitenkaan elätellä suuria toiveita Jenniferin suhteen. Eilisen tai toissapäiväisen lööpin mukaan Jennifer on muuttanut yhteen kampaajansa kanssa.
21. Timppa20.1.2005 klo 14:12
Enpä kyllä ajatellutkaan kutsua Jenniferiä asustelemaan kanssani Kouvolan Lehtomäkeen, varsinkin kun kampaajan taitoni ovat olemattomat..., ja voi olla, että hänellä on vähän eri vaatimukset neliömääränkin suhteen... Askarrutti vain se, pitäisikö kaikkien seurata televisiosta jotain hömppäsarjoja pysyäkseen "yleistietoudessa" ajan tasalla?
22. iso S20.1.2005 klo 14:27
Ei tietenkään kaikkien tarvitse. Vain niiden ketkä haluavat ratkoa sujuvasti tietyntyyppisiä ristikoita. Itse asiassa pelkkä alkutekstien katsominen ja niistä nimien mieleenpainaminen auttaa jo pitkälle...
23. jupejus20.1.2005 klo 14:28
Epäilen sangen vahvasti, että jos ristikko laaditaan ihmisaivoin ja niillä sanoilla mitä laatijan päässä liikkuu, niin harvoin niihin niinkään eksyy tiekokilpailumaisia sanoja. Ja jos eksyy, niin luultavammin pakon sanelemana.

Sen sijaan konelaadinnassa noita vastaavia sanoja tulee kuin pyssyn suusta ja niille on vain keksittävä hieno peruste, että ne uppoavat ratkoviin asiakkaisiin kuin väärä raha - eli esim. tietokilpailumainen vihje? - niin kuin tietokilpailulla ja sanarsitikolla olisi niin paljon yhteistä.

Konelaadintahan on tunnoton ja kone tuo sanat esille sellaisessa järjestyksessä kuin kone ne parhaiten näkee, eikä niinkään valikoi sellaisia sanoja, joita itse laatija tai vastaavasti ratkoja haluaisi eteensä. Ei mene enää aikaakaan, jos ei nyt jo ole, että halvalla kiinalaisella lapsityövoimalla koneet rustaavat meillekin suomenkielisiä ristikoita.

Sanaristikko tyypillisimmillään on älyykkyyteen ja nokkeluuteen perustava. Sellaisen luomiseen ei ole vain niin helppo juttu ja vaikea sen vuoksi, että ne nokkelat vihjeet pitäisivät myös uusiutua.

Tottahan se on selvä, että koneellisesti tehdyt laadinnat yleistyvät ja sen myötä meidän ratkojien tietomäärän pitäisi kasuta ja samalla tietää kaikki "teennäisetkin" sanat, mutta toivottavasti edes vihjeetkään tehtäisiin "älyllisesti", etteivät nekin mene tulevaisudessa koneille syötettyihin valmiisiin vihjeisiin.

Ennen näkisin, että sanaristikoihin "älykkyyttä" ja "nokkeluutta" - kuin tietosanakirjoja ja ulkomaan karttasivuja ja muuta henklönippelitietoutta.
24. ++juh20.1.2005 klo 14:51
Minkä vuoksi sanaristikoiden "tietokilpailusanat" ovat lähes aina kirjaimistoltaan laatijalle niitä kaikkein helpoimpia?
25. jupejus20.1.2005 klo 16:58
Enpä tietäisi tuohon sanoa vastausta, sen tarkemmin edes ymmärtämättä tuota ++juh:n perimmäistä kysymystä, mutta aattelisin, että jos "tietokilpaulusanalla" tarkoitetaan tuollaista nimeä, paikan tai henkilön, tai muuta vastaavaa, jossa on esim. vieraita kirjaimia, tai että samalle paikalle olisi vaikea löytää suomalainen sana, niin on "helpompi" laatijan turvautua tuollaisessa tapauksessa "tietokilpailusanaan", kun alkaa nähdä kovin paljon vaivaa muilla keinoin.

Tuntuisi oudolta, jos joku laatija aloittaisi laatimisen sijoittamalla ensimmäiseksi sanaksi "Muga" ja koittaisi sen ympärille kyhäellä ristikon. Konehan noin voi tehdä, jos sille ei ole annettu muutamaa pakottavaa sanaa.

Epäilen, että laatijoilla on jokin ajatus tai teema yleensä laadintaan ja nuo usein lyhyet ja "oudot" tai sanoisinko "pakottavat" sanat tulet sen vuoksi, että ristikko yleensä menee sanastoltaan kasaan.

Tiedä vain, kun en niin tarkkaan systeemeitä tiedä, mutta olettaahan voipi.
26. ++juh20.1.2005 klo 17:07
Tarkoitan sellaisia sanoja kuin ASAMA, ATAKSIA, STIA, ANASTAS ja LAUT, jotka laatijan on helppo sijoittaa ristikkoon.
27. Eki20.1.2005 klo 17:56
Eikös se tarkoita juuri sitä, että sanat eivät saa viedä miestä vaan miehen pitää viedä sanoja (naislaatijoita unohtamatta). Vaikka konehan tässä vie.
28. Antti Skyttä20.1.2005 klo 18:15
Eikö se, ++juh, ole aika selkeää, kun katsoo listaamiasi sanoja. Sisältänevät niitä kaikkein yleisimpiä kirjaimia.

Minä ainakin kuvittelen, että tuon tyyppiset sanat tulevat tyrkylle silloin, kun ko. alue muutenkin sisältää yleisimpiä kirjaimia.

Näin itselläni on. Kudelmassa on jo joitakin itseä miellyttäviä sanoja, joista haluaa pitää kiinni. Ja sitten kysyy itseltään: "Laittaisinko tuohon sana STIA, kun sen avulla pystyn tuon muun rakenteen pitämään.
29. Eki20.1.2005 klo 18:55
Kuten Veijo sanoi, erilaiselle kohdeyleisölle. Mutta minua kiinnostaisi, onko se yleisö tosiaan suurempi kuin oivalluspohjaisten ristikoiden.

Oikeastaan hakisin silti tärkeintä rinnastusta kaupalliselta kannalta: vähän fakkisanoja sisältävät vai fakkisanalliset helpot ristikot?

Siinä ei ole kyse vastakkainasettelusta "tietokilpailua vai ei". Kyllä kai fakkisanat alentavat ristikon laatua ja ainakin vaikeuttavat uuden ratkojan pääsyä sisään ristikoiden maailmaan.

Dementiaakin torjunevat vain ristikot, joissa kaikki ei ole ulkoaopittua.
30. ++juh20.1.2005 klo 19:23
Miksei laatija kysy itseltään: "Muuttaisinko tuota kudelmaa niin, ettei minun tarvitsisi panna tuohon sanaa STIA?"
31. ++juh20.1.2005 klo 19:25
Tai: "Kokeilenpa, saanko tuota kudelmaa muutettua niin, ettei tarvitse käyttää sanaa STIA ja silti pitää kudelman yhtä miellyttävänä?"
32. tero20.1.2005 klo 20:50
Luulen että vastaus ++juhin kysymyksiin on siinä että on helpompaa laittaa se STIA kuin tehdä suuria korjauksia. Siinä punnitaan laatijoiden paremmuutta. Kaikilta se vain ei käy niin helposti kuin toisilta. Voitteko kuvitella...50% laatijoista on keskimääräistä heikompia laatijoita!
33. ++juh20.1.2005 klo 21:08
"YRITTÄISINKÖ edes muuttaa tuota kudelmaa niin, ettei tarvitsisi käyttää sanaa STIA."
34. Eki20.1.2005 klo 21:17
Stian vaihtaminen stoaksi eli piilokirjaimen muuttaminen o:ksi olisi jo ollut aika moninkertainen parannus. Sitäkin sanaa on kyllä täällä kritisoitu ja pääosin aiheesta.
35. Tapsa20.1.2005 klo 21:19
Karille terveiset: Tergatin perässä pysyisin koko matkan, maratonilla olisi vaan kiva tietää, toimiiko huolto vielä toisena
päivänä?
Satasen juoksen takuulla alle yhdentoista! (jos saan lähteä
viimeistään puolelta).
36. JTak20.1.2005 klo 21:54
>Luulen että vastaus ++juhin kysymyksiin on siinä että on >helpompaa laittaa se STIA kuin tehdä suuria korjauksia.

Tuollaiset pitää välttää jo laatimisvaiheessa eli kyse ei ole korjaamisesta vaan huolellisemmasta laatimisesta.
37. Kaitsu21.1.2005 klo 10:21
Eihän minun pitänyt tähän mitään kirjoittaa, kun en ristikon laadinnasta mitään ymmärrä. Kerronpa nyt kuitenkin jokusen näkemykseni, jotka ovat varmaankin jo moneen kertaan kerrottu toisten kirjoittajien kommenteissa.

Onko ristikko älykkyystesti, tietokilpailu vai jotain muuta?
Mielestäni ristikko on parhaimmillaan ratkojan älyä ja oivalluskykyä rassaava ajanviete, johon sisältyy myös ns. tietokilpailutyyppisiä sanoja. Ongelmana vain on se, että ratkojien oivalluskyky ja yleistiedon taso on niin vaihteleva, ettei kaikille sopivaa ristikkoa voida laatia. Onneksi tämä ongelma on ratkaistu ristikoiden rankkauksella eri luokkiin. Tässä olisi suotavaa ilmoittaa myös onko ristikko tietoa vai oivalluskykyä painottava, mutta ratkojat oppivat kyllä löytämään suosikkinsa ilmankin.

Fakkisanat, murteet, slangi, nimet ym.
Ei ole kovinkaan todennäköistä, että se Kainuun mummo hallitsisi stadin slangia tai rauman giält. Vastaavasti on kaiketi melko vähäistä helsinkiläiselle kolttasaamen sanaston hallinta, joten tällaisten sanojen käyttö ei liene suotavaa kuin tarkasti kohdennetulle ratkojakunnalle suunnatuissa ristikoissa. Joitain yksittäisiä murreilmaisuja, samoin kuin suomenkielen käytöstä poistuneiden sanojen käyttöä voidaan puolustaa pyrkimyksellä säilyttää kielen ilmaisuvoima ja moni-ilmeisyys. Tällöin tulisi kuitenkin varmistaa, että ko. ilmaisun merkitys selviäisi ratkojalle, eikä niissä saisi olla piiloja. Henkilö- ja paikannimien käytössä pitäisi mielestäni harkita kuinka yleisesti tunnettu tai merkittävä ko. nimi on. Minulle olisi ainakin nimipari Dave-Laut jäänyt täydelliseksi arvoitukseksi, jos edes olisin sitä saanut ratkaistuakaan. Jos ristikossa olisi kerrottu kyseisien henkilön olleen kuulantyöntäjä ja mitalistikin, olisi yleistiedon määräni karttunut ja olisin ollut siitä tyytyväinen. Näillä sivuilla joku kertoi miettineensä kuka kumma on Kirsi Routa? Ilmeisesti tuossa ristikossa olisi ollut syytä täydentää vihje-ratkaisusana-paria jotenkin.

Ristikon ulkoasu, piilot, aukeiden koko ym.
Monikaan tällaisista seikoista tietoisesti vaikuta minun ratkontaani tai ristikon valintaan. Mutta jossain vaiheessa ratkonnan aikana alkaa kummasti tympiä kun ei saa vihjesanoista selvää suurennuslasinkaan avulla, tai kun vihjekuva ei hahmotu miksikään edes oikean ratkaisusanan selvittyä. En myöskään viitsi etsiä oikeaa kirjainta sellaiseen piiloruutuun, joka jää tyhjäksi kun siihen sopisi mielestäni useitakin kirjaimia, vaikka tuo ”reikä” jääkin minua harmittamaan. Jostain selvittämättömästä syystä on minusta mieluisampaa ratkoa avaraa ristikkoa kuin sellaista sokkelikkoa, josta pääsee osasta toiseen vain yhden sanan kautta.

Muutamia muita seikkoja
Moni laatija on täällä selitellyt vihjeityksen vaikeutta varatun tilan pienuudella. Eikö moinen ongelma ratkeaisi viitteellä ja täydennyksellä marginaaliin?
Se onko ristikko koneellisesti laadittu vai ei, ei merkitse mitään minulle, lopputulos ratkaisee. Raha on tässäkin ratkaisevassa asemassa. Kyllä minäkin ihailisin mielelläni Mona Lisaa seinälläni. Taulu kuitenkin pysyy museossaan, mutta julistekopion siitä voisin hankkiakin.
Kaikenmoiset teemaristikot ja sellaiset jotka ovat kohdennettu valikoidulle joukolle tekevät edellisistä poikkeuksia, mutta yleisesti ottaen tahtoisin ristikoiden kartuttavan yleistiedon määrää ja tarjoavan oivaltamisen riemua.
38. himoratkoja14.5.2009 klo 16:32
Kaitsu! puhut täyttä asiaa!!!
39. Ratkoja 1950-luvulta alkaen15.5.2009 klo 15:13
Kaitsu arveli kirsiä henkilöksi, jonka sukunimi on routa. Kirsi ja routa ovat synonyymejä, siis tarkoittavat samaa.
40. iso S15.5.2009 klo 16:47
Noh noh, ei nyt sentään Kaitsu arvellut kirsiä henkilöksi vaan muisti jonkun arvelleen. Kaitsuhan puhui asiaa kuten tapansa on.

Yhteen Kaitsun kysymykseen vastaan myöntävästi mutta suhtaudun kielteisesti: "Moni laatija on täällä selitellyt vihjeityksen vaikeutta varatun tilan pienuudella. Eikö moinen ongelma ratkeaisi viitteellä ja täydennyksellä marginaaliin?"

Kyllä, ongelma ratkeaisi mutta se olisi selkeä tyylirikko. Siinä astuttaisiin kuvaristikon idean ulkopuolelle, höyryristikon alueelle. Kaikissa peleissä ja taiteenlajeissa on omat sääntönsä eikä niitä saa rikkoa, paitsi joskus taitavasti ja harkitusti. On yksi osa laatijan ammattitaitoa että pystyy välttämään tilanteen jossa ratkaisusana ja vihjetilan ahtaus ovat sovittamattomassa ristiriidassa.

Varmasti on taitavimmillakin laatijoilla tilanteita joissa mielessä on loistava vihje mutta se ei mahdu. Ei siinä muu auta kuin laittaa vihje korvan taakse, hampaankoloon tai johonkin muuhin soveliaaseen paikkaan odottamaan väljempää vihjeruutua ja tyytyä toiseksi loistavimpaan lyhyempään vihjeeseen.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *