KESKUSTELUT > RISTIKOT > VÄÄRIN YMMÄRRETTYJÄ HENKILÖITÄ
123. Väärin ymmärrettyjä henkilöitä
ile29.5.2003 klo 18:44
Olimme toissa kesänä laivaristeilyllä, minä, muija ja mukulat. Kartoittaessani aluksen juottoloita törmäsin tuttuun mieheen. Antti Skyttä oli vaimonsa kanssa niin ikään astunut laivaan. Tulomatkalla syötiin samassa pöydässä. Se oli melko ristikkopitoinen päivällinen. Juttua piisasi.
Joitakin viikkoja myöhemmin Antti Skytän kuva oli jossakin lehdessä, en muista missä. Kysyin pahnanpohjimmaiselta muistaako se kuvassa olevaa miestä.
"Joo. Sehän on Antti Kynttilä."
Että sellaista.
Pari viikkoa sitten tuli teeveestä 'Maailman ympäri' -visailu. Maisteri Frangen oli lomalla ja häntä tuuraamaan oli houkuteltu Aulis Kakko. Toukka katseli Kakkoa hetken aikaa kummissaan ja huomautti sitten topakasti: "Simo Magneetti on kuollut."
Että sellaista.
2. OSui29.5.2003 klo 19:37
Väärinluulluksi voi päätyä olematta julkku. Kyllä mul... köh mullekin on sattunut pari tapausta, kun sukunimi ei ole Suomen yleisimpiä.Ensimmäinen työpaikkani tarjosi kohtuuhintaisen asunnon jaomisti paikallisen sähköyhtiön, joten homma hoitui itse käsin koskematta. Ensimmäinen sähkölasku tuli nimellä Ossi Luikku. Soitin laskutukseen ja kysyin, ovatko he innokkaita lottoajia. Hämmästynyt ääni myönsi, että näin on. Onnittelin, kun oli neljä oikein ja etunimi. Seuraava lasku tuli oikealla nimellä.
Asuttuani paikkakunnalla jonkin aikaa vein filmejä kehitettäväksi. Liikkeen myyjätär tunnisti naaman ja luuli muistavansa nimenkin. Kuoreen tuli Silkki. Totesin, että eihän sillä nimellä ole muuten niin väliä, mutta ehkä olisi parempi käyttää oikeaa siltä varalta, että kuitti sattuu häviämään. Tarjottua versiota en ehkä enää muutaman päivän kuluttua muista. Silloin ei vielä unelmoitukaan mistään tunnin kuvista.
Nimistä puheenollen: ihmeelliset ovat assosiaation tiet. Muinoin katselin jotain elokuvaa ja yhden näyttelijän kasvot olivat tutut, mutta nimi ei tullut mieleen. Aikani turhaan pohdittuani annoin asian olla. Hetken kuluttua mieleen ponnahti nimi Allen. Ainoa tietämäni näytellyt Allen oli Woody Allen, ja tästä ei todellakaan ollut kysymys. Annoin taas asian olla. Silloin pätkähti päähän Van Allen. Tämä kuulosti vielä paremmalta, mutta Van Allen on ihan eri alan miehiä. Taas aivot lepoasentoon, ja sieltä se tuli : Van Johnson! Tätä voi joskus hyödyntää ratkoessa. Anna alitajunnan tehdä työtään. Luota tyhmäänkin ehdotukseen ja katso mihin se vie. Yleensä metsään...
3. Jani Enilä29.5.2003 klo 20:37
Minä olen kyllä myös nähnyt ja kuullut sukunimestäni senseitsemän erilaista variaatiota.
Varsinkin puhelinkeskusteluissa on suoranainen ihme, jos
vastapää kuulee sukunimeni oikein ensimmäisellä yrittämällä.
Ja ulkomailta kun saa postia, joskus niissä on varmuuden vuoksi laitettu nimeen Mr/Mrs Jani Enila.
Yksi hauskimpia silti mielestäni oni tuo etunimestäni tehty muunnos Punainen Pelikaani 3/2003 lehdessä. Olin saanut uudeksi etunimekseni Jeni. Monenko jenin arvoinen sitten lienen, sitä en tiedä. :)
Lisäksi usein myös isoveljeni Jari tuntuu saavan kunnian laatimistani ristikoista.
Hupaisinta on, että hän hyvä kun edes tietää mitä ristikko on, saati sitten että täyttelisi/laatisi niitä.
4. Eki29.5.2003 klo 20:51
Itselleni hauskin monesta tapauksesta oli huonekaluliikkeessä. Kokeilepa sanoa Vuokila oikein selkeästi, niin sitten ei ihmetytä niin paljon, että se kuulosti Buokilalta. Vuokkila on yleisin versio.Janille... vai oliko se jeni? Näkisitpä ne nimiversiot Pelikaanien vedoksista, jotka pääsevät karkuun... Ihan riittävästi niitä pääsee lehteen asti.
5. ile29.5.2003 klo 21:38
Tähän nimiversiopalstalle voisin kertoa erään kauniin tarinan, joka alkaa, ja päättyy, näin:Tammikuun lopulla kuuskytluvun alussa syntyi kätilöopistolla potra poika (4 650 g, 58 cm). Pojan mummo päätti, että pennulle annettaisiin nimeksi Sampo. Päätös oli yksimielinen.
Poitsun mutsi oli ankarasti mummon nimivalintaa vastaan, hänen mielestään Sampo kuulosti kauhialta. Tuore faija nikotteli aikansa, mutta tuki lopulta vaimonsa vaihtoehtoa. Vastoin oman äitinsä tahtoa! Rohkea mies.
Mummolle poika oli silti aina Sampo. "Terve, Sampo, mitä kuuluu? Tästä saat markan, osta sillä karkkii tai jätskiä. Älä näytä lanttia isällesi."
Muistelun arvoinen on myöskin mummon kysymys "miten ihmeessä Sampolla on niin vaalea tukka kun pojan isällä hulmuavat pikimustat kutrit?" Ja tätä rataa.
Keväällä -74 poika sai mummoltaan onnittelukortin: 'Hyvää nimipäivää Sampolle toivottaa mummo!'
Seuraavana kesänä mummo kuoli.
Sen koommin ei poikaa ole Sammoksi kutsuttu, mutta Sampo elää. Käydessään mummon haudalla, ei mummokultaa muistele xxx vaan Sampo.
Johan oli nyyhkytarina! Vieläkö Nyyrikkiä julkaistaan?
6. Jouni29.5.2003 klo 21:52
Mummo ei selvästikään hallinnut astevaihtelua.
7. ++juh29.5.2003 klo 22:41
Ehkei mummo hallinnut astevaihtelua, mutta osasi - ehkä juuri sen vuoksi - taivuttaa Sampon nimen oikein.
8. Jouni29.5.2003 klo 22:50
Aika yllättävä veto ++juhilta. Suomen kieleen kuuluu astevaihtelu ja suomalaiset nimet ovat osa suomen kieltä.
9. ++juh29.5.2003 klo 22:58
Etunimissä noudatetaan suomen kielen astevaihtelua siten, että kk, pp ja tt vaihtelevat taivutusmuodoissa k:n, p:n ja t:n kanssa. Sen sijaan yksinäiset k, p ja t eivät muutu taivutusmuodoissa.
10. Jouni29.5.2003 klo 23:19
Tämä oli uutta minulle. Siis että etunimille on omanlaisensa astevaihtelu? Sukunimet kai sentään menevät normaalien kielioppisääntöjen mukaan.
11. jupejus29.5.2003 klo 23:29
Normaali kielikorva ainakin hyväksyy paremmin nimitaivutuksen; Sampon kuin Sammon - Varpun kuin Varvun - Lempin kuin Lemmen.
12. OSui29.5.2003 klo 23:30
Tästä oli jollain aikaisemmalla palstalla runsaasti keskustelua. Omistaako Satu muodossa Satun vai Sadun? Olen hajamielinen, mutta huonomuistinen, joten saatan kertoa sadun jos satun väittämään asiasta jotain.
13. Ani29.5.2003 klo 23:32
Eikö tähän vaikuta myös se, mitä asianomainen itse haluaa. Varsinkin sukunimissä se on usein perinne. Ossi Runne on Runnen ja Sonja Lumme Lummeen jne.
14. ++juh30.5.2003 klo 01:43
Sukunimien taivutus:http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/sukunim.html
15. Tuomas L.30.5.2003 klo 10:48
Jouni: jos etunimiä taivutetaan aina astevaihtelullisesti,syntyy sellaisia muotoja kuin Kauon ja Jouon, jotka tuskin
sinustakaan ovat kovin luontevan tuntuisia. Säännöt eivät toki
tässä asiassa ole ehdottomia; osalle etunimistä hyväksytään kaksi
taivutusta, kuten me kaikki Tuomaat hyvin tiedämme.
Mitä tulee nimiin, vanhempani elelevät Turussa Vähä-Hämeenkadulla,
minne aina silloin tällöin tulee ulkomailta postia osoitteella
Vaha-Hameenkatu. Voihan siitä vahakankaasta askarrella
kaikenlaista...
Eräs opettajakollegani matikkapuolelta kertoi jonkun oppilaan
joskus kutsuneen Schrödingerin yhtälöä Sähködingerin yhtälöksi.
16. Ani30.5.2003 klo 11:08
Tuomaksen huomaamme tulleen tuomaan tuomaan lausunnon.
17. Tuomas L.30.5.2003 klo 11:37
Niin, ja sitten joskus aikoinaan, kun isäpappa vielä kuljetteliminua autolla harrastuksiin yms., hän meni usein Tuomasta viemään.
Mutta tämä taitaa olla jo vanha vitsi.
18. Eki30.5.2003 klo 11:51
Tuon taisi kertoa Heikki Lavonius ja vielä tosielämän juttuna, siis hän tai avokkinsa tuli Tuomasta viemästä.
19. MM30.5.2003 klo 11:52
Tuohon Tuomas L:n Vähä-Hämeenkatuun viitaten muistan jostain lukeneeni erään kansanedustajan harmitelleen näitä ääkkösettömiä E-mail-osoitteita. Taisi olla demareitten Matti Vähänäkki......
20. Mats30.5.2003 klo 12:28
Aikasempi työpaikkani oli arkkitehtitoimisto K. BiergannsKeräsimme A2 kokoisen taulun nimiversioita saapuneista kirjekuorista Perkans´sista Biiergariukseen, muttei se riittänyt. K.B:llä lienee nykyisin mapillinen niitä varastossa.
Lähettäjien mielikuvituksella ei ollut rajoja - niin uskomattomia väänöksiä nimestä tuli
21. Eki30.5.2003 klo 12:33
Asiakkaamme Ekokem sisällyttää kai jokaiseen lehteensä sivullisen virheitä kirjeiden osoitteissa. Siksi yritän aina olla tarkkana, kun sinne kirjeen lähetän, mutta toisaalta voisi kuvitella joidenkin tekevän virheen tahallaankin, että pääsee lehteen.
22. ++juh30.5.2003 klo 12:43
Aikaisempi nimikeskustelu:sanaristikot.net/keskustelut/?p1=vast.php&id=31
KOMMENTOI