KESKUSTELUT > RISTIKOT > MUMMOLAN VINTILTÄ

121. Mummolan vintiltä

ile29.5.2003 klo 12:24
Hyvää helatorstaita kaikille!

Mummolan vintti, tuo mainio aarreaitta, on mainio paikka, jossa kuluttaa aikaa. Sieltä aku-, naku- ja nakkelehtien lomasta löysinkin varsinaisen helmen, josta on syytä tälle ristikkosivustolle muutama rivi sähköisesti raapustaa.

Innoitukseni lähde on APU-lehden numero 39 vuodelta 1958.
Lehti on sileä kuin kaupan hyllyllä, lieneekö kukaan sitä koskaan selaillut? Ainakin ristikko oli ratkomatta, ja millainen ristikko kyseessä onkaan!

Koko sivun piilokirjaimeton!!! kuvaristikko, joka on laadittu vuoden 2003 'kirjoittamattomia' laadintasääntöjä noudattaen. Ei alle nelikirjaimisia ratkaisusanoja, kaikki sanat sanakirjan sivuilta poimittuja, ja onhan se Istakin siellä mukana, jo neljäkymmentäviisi vuotta sitten.

Ainoa heikkous, jonka ristikosta löysin, on kymmenkirjaiminen pystysuora ratkaisusana ristikon keskivaiheilla. Vihjekuvassa ukko sivakoi koilliseen, josta ratkaisusanaksi muodostuu 'tapaniniku' yhteen pötköön kirjoitettuna, mutta onhan näitä 'heikonnuksia' päästetty lävitse meidänkin aikanamme. Tulee mieleen eräs ristikko, jonka oikean alakulman isoa aukeamaa halkoi pystysuoraan sana 'kustaavaasa'. Tästä toimituksen neitoja huomautin, mutta he tekivät mielestäni aivan oikein päästäessään muotovirheen läpi sormiensa. Sääntöjen tarkka noudattaminen olisi vaarantanut laatijan hiuskuontalon ja tuhonnut koko ristikon, mikä olisi ollut sääli. Siis se ristikon tuhoutuminen.

Mutta takaisin Apuristikkoon.

Vihjeet ovat selkeitä. Kuvat hyvin piirrettyjä, teksti mainiosti luettavissa. Aika vaikea ratkottava, reilun puolen tunnin työrupeama. Yhtä haettua henkilöä en tunnistanut, mutta piilokirjaimettomassa ristikossa nimi tuli ilmaiseksi esille. Silti kysyn, kuka on Kaarle Martel? Ekin opuksessa hemmoa ei mainita. Siitä miinus Ekille. No jääköön antamatta. Sen sijaan laitan tähän loppuun pienen jälkikoiraosuuden.

Avussa ei mainita ristikon laatijaa. Tietääkö kukaan ken saattaisi olla kyseessä? Ja yleensäkin millainen oli ristikonlaatijoiden kautta kuvittajien ammattikunta viisikymmentäluvun lopulla? Apuristikon 39/58 perusteella voin sanoa, että ainakin eräs heistä suhtautui 'harrastukseensa' varsin vakavalla mielellä.
2. Juha Kukkonen29.5.2003 klo 14:35

Kaarle Martel oli frankkien johtaja (domus major) 700-luvun alusta n. vuoteen 740. (jos dementia ei ole päässyt pahemmin yllättämään). Osallistui Poitiersin taisteluun 732. Ja taisipa vielä osallistua Perchenhevosen alkujalostukseen (nyt en ole ihan varma).

Juha
-jonnin joutavan tiedon tyyssija
3. Matti29.5.2003 klo 14:55
Grimbergin Kansojen historia kirjoittaa Martellin kahdella ällällä. Ehkä käytännössä on horjuvuutta.
4. Matti29.5.2003 klo 17:09
Saisiko tämän APUristikon ristikkoarkistoon? Vai törmätäänkö tekijänoikeuskysymyksiin?
5. OSui29.5.2003 klo 18:55
Minun päähäni taottiin koulussa Kaarle M. ja Poitiers huomattavalla paatoksella. Äijä ei pelkästään osallistunut, vaan oli sotapäällikkö, joka kukisti arabit Poitiersin taistelussa. Muslimien satavuotinen valloitusretki tyssäsi siihen. Ilman Kaarle-setää Ilekin saattaisi pyllistää Mekan vastaiseen suuntaan.

Gummeruksen Tietojätti (1983) kirjoittaa Martell, Otavan Tietosanakirja (1997) Martel. Oma muistikuva ei ole älläntarkka, mutta jotenkin yksi tuntuu tutummalta. Ranskaa osaavat tai sanakirjan omistavat voivat tarkistaa, mitä on vasara ranskaksi. Muistikuvan häilyvä haamu kuiskii, että vasara tai sotanuija ei olisi kaukaa haettu. Kummassakaan aapisessa ei kunnioita tätä kristikunnan suurmiestä omalla hakusanalla, vaan pitää katsoa Poitiersin kohdalta. Henkilönpalvonnattomuutta!
6. Eki29.5.2003 klo 18:58
Jos meillä on hyvä vedos ristikosta ja sen ratkaisu, siirtäminen ristikkoarkistoon ei teknisesti ole vaikeaa. Tekijänoikeudet ovat ainoa pulma. Tässä törmätään niihin pahasti. Laatijan varmaan pystyisi selvittämään ja perinkuntaan voisi sitten ottaa yhteyttä, mutta jättäisimme sen jonkun asiamiehen hommaksi. Keskustelunaiheena olevia ristikoita mielelläni laitamme arkistoon, jos lupa on.
Vaikken vuotta 1958 kovin elävästi muistakaan, silloin oli muutamia ahkeria laatijoita, joista esim. Antti Skyttä voisi muistaa isomman osan, mutta I.H. Melasniemi on heistä ehkä arvostetuin ja Osmo Kaila Hesarissa ja muuallakin. Heillä oli tietääkseni useitakin piirtäjiä, vähän ilen, OSuin ja Justin tapaan. Esim. Totti Noisniemi oli muutenkin arvostettu taiteilija.
7. ++juh29.5.2003 klo 18:59
Avun ristikon laatijoilta tai heidän perikunniltaan pitää saada lupa. Jos laatijoita ei tiedetä, niin julkaisijan tai kustantajan lupa riittää.

- - - - -

Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta viimeisenä kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Jos ketään tekijöistä ei tiedetä, tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta julkistusvuodesta, ellei tekijää tai tekijöitä saada tuona aikana selville.

Vuonna 2003 saa siis vapaasti käyttää teosta, jonka kaikki tekijät ovat kuolleet 31.12.1932 tai aiemmin. Jos ketään tekijöistä ei tiedetä, saa teosta käyttää vapaasti, jos se on julkistettu 31.12.1932 tai aiemmin.

Tekijänoikeuslaki:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/tekl.html
8. Eki29.5.2003 klo 19:00
Enpä olisi arvannut, että täällä syntyy vilkasta keskustelua nimenomaan Kaarle Martel(l)ista.
9. ++juh29.5.2003 klo 20:07
Ranskalaiset kirjoittavat Charles Martel, saksalaiset Karl Martell.
10. OSui29.5.2003 klo 23:25
Amerikkalaiset kirjoittavat Charles Manson, mutta se on jo toinen juttu, kuten Kipling sanoisi. Hänpä ei ollutkaan Charles. Hyvää yötä, menee sekoiluksi.

Ah, ennen sitä vielä yksi toimituksen sekoilu, kun Eki mainitsi minulla olleen useita kuvittajia. Yksi heistä oli Saarai Saukko. Kerran meidät paritettiin pistämällä myös Saaraille minun sukunimeni. Aika raakaa, kun ei olla edes koskaan tavattu, ja nyt ollaan naimisissa? Vaimo numero 1 on hyvin katkera. Hänellä on kyllä ihan oma sukunimi, niin ettei siitä tule mitään päällekkäisyyksiä. Rouva X ja X:n rouva?
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *