KESKUSTELUT > RISTIKOT > RISTIKON TEKEMISEN ROOLIT
1171. Ristikon tekemisen roolit
Esko Kalervo17.10.2004 klo 21:26
Meille ovat tuttuja termit Laatija, Ratkoja. Laadinnan puolella olemme myös huomanneet käytettävän nimikkeitä Laadinta ja Toteutus. Lauantaina saadessani keskustella alan ammattilaisen kanssa pälähti päähän, että valmiissa ristikoissa ei aina käy ilmi laadintapuolen kaksi aika erilaista roolia: Sanojen ristiinasettelu ja Vihjeitys.Kuitenkin kaikitenkin Ratkojan kannalta olisi mielenkiintoista saada edes omassa mielessään kohdistettua oivalluskiitollisuus oikeaan kohteeseen. Jos vaikka tilanne onkin niin, että sanojen ristikoija ja vihjeyttäjä ovat kaksi eri henkilöä, kumpi on tärkeämpi ratkonnan plusfiilisten aiheuttaja ja kiitosten kohde.
Itsestäni noin yhtäkkiä tuntuu siltä, että sanojen löytäminen ja ristiinsoinnutus on eräänlainen perustyö, joka pitää tehdä, että voi edetä seuraavaan ja ratkojan elämysten kannalta merkittävämpään vaiheeseen - vihjeitykseen.
Vihjeitys kai ratkaisee sen, minkälaisen pukerruksen takana onnistumisoivallukset ovat. Plääh voi tietenkin tulla huonon ratkaisusanan takia mutta myönteiset Ahaat ymmärtääkseni hyvän enemmänkin hyvän vihjeen seurauksena.
Jos tämän ajattelutavan hyväksyy, tulee mieleen, etä tulisiko Risteyttäjä ja Vihjeittäjä mainita erikseen ainakin silloin, kun ne ovat eri persoonat - kuinkahan usein näin muuten lienee? Silloin voisi ehkä tarkemmin ja oikeudenmukaisemmin kohdistaa myös Hienoa xyz! -glooriat oikeaan osoitteeseen.
Kun itse olen muutamia laatimuksiakin yritellyt, sanojen löytäminen ja risteyttäminen on ollut se vaikea ja turhauttavakin vaihe, sitten kun sen on saanut aikaan - tai saanut sanat kaverilta valmiina - vihjeitys on minulle se tyydytystä ja iloa tuottanut vaihe.
Asiakaskeskeisyys liittyy tähän sillä tavalla, että sanojen hakuvaiheessa ajattelen asiakasta eli ratkojaa vain sen verran, että minimiehto = yli puolet keittiön pöydällä tai junassa ratkovista pärjäävät ilman tietokirjoja, mutta vihjeitysvaiheessa asiakkaan kuva on mielessäni paljon suurempana ja hehkuvampana. Kuvittelen koko ajan mielessäni ratkojen pähkäilyä, harhapolkuja ja läpimurtoja. Hihittelen itsekseni ja pidän samalla peukkuja: kyllä Sinä tämän löydät, kun vain ajattelet Eri tavalla!
Mitäpä Sinä ajattelet Sanoittajan ja Vihjeittäjän roolien merkityksestä?
2. Eki17.10.2004 klo 21:51
Kyllä tästä on kerrottu eri yhteyksissä.Sanavihjeet ovat tavallisesti laatijan. Piirrosvihjeissä suuri osa ideoista on yleensä piirtäjän, joillakin työpareilla kenties kuitenkin enemmän laatijan.
Laadinta terminä kattaa kylläkin koko tuon työn sanoituksesta toteutukseen. Tuollahan ne termit ovat (linkki alla) ja MMM Sanaristikot -teoksesta myös löytyvät vähän eri tavoin järjestettynä. Kirjassa on myös mm. esimerkki sanoittajan ja toteuttajan yhteistyöstä, siis millainen ristikko syntyy, kun piirtäjä valitsee itse mieleiset vihjeet isosta joukosta mahdollisia vihjeitä.
http://www.nic.fi/%7Esanas/julkaisut/termit.html
3. Esko Kalervo17.10.2004 klo 22:19
Oikeastaan se pääpointtini oli kylläkin haastaa pohtimaan ja ottamaan kantaa siihen, mikä Ratkojan saamien elämysten kannalta on toisaalta ratkaisusanojen ja toisaalta vihjeiden merkitys.
4. Eki17.10.2004 klo 22:27
Se on kyllä hyvä keskustelun aihe. ltiksen haastattelussa viikko sitten mainitsin - viitaten täällä lukemaani - sen seikan, että minulle on tullut osin yllätyksenä, että sanojen sommittelua ei tunnuta juuri arvostavan, vihjeet ovat tärkeämpiä.
Mutta että mitkä on hyvä vihje kuinkakin ison prosentin mielestä, se on melkein mahdotonta tietää.
Oikein hyvän vihjeen keksiessään on melkein ekstaasissa. Voi olla, että se on kuitenkin syystä tai toisesta niin vaikea hoksata, että vain muutama sen älyää omalla miettimisellä.
Joskus jätämme esim. Viitamäeltä sellaisen vihjeen, jota minä ja tarkastaja-Liisa emme ole yhdessä miettienkään pystyneet tajuamaan. Jos vihje on niin hyvä, että pidämme vain itseämme tyhminä, luultavasti sen jätämme. Jos se vaatii liikaa tietoa tms., se muutetaan.
Ratkojat, nyt kommentoimaan!
5. Eki17.10.2004 klo 22:29
Ja taas kerran huonoa oikolukua (kai siitä just silti selvän sai...).ltis = Iltis
mitkä = mikä
6. Esko Kalervo17.10.2004 klo 23:04
Se, mikä tässä tuntuu suht selvältä asiakkaan kannalta on, että elämys syntyy Vihjeestä Ratkaisusanaan -oivalluksessa. Ja jotenkin taas noin nopeasti miettien tuntuu siltä, että elämyksen aikaansaamisessa vihjeellä olisi ehkäpä noin 70-90%:n osuus?Se, ettei sanojen sommittelua ratkoja huomaa arvostaa, on aika selvän tuntuinen: oivallusprosessi alkaa vihjeestä, tulos on vain joku sana - jos se kuuluu tietopiiriin, OK, jos taas ei: plääh.
Näin ymmärtääkseni asiakas sen kokee - se on ihan eri juttu, mitä minä laatijana haluaisin arvostettavan. Eikä sillä ole edes kovin paljon merkitystä asiakaskeskeisessä ajattelussa.
Se sommitteluarvostus on kai revittävä laatijoiden keskinäisessä katsannossa ja vuorovaikutuksessa: aukiot, sanapituudet, yms ratkojalle yhdentekevät suureet.
Itse en kyllä menisi näiden mittayksiköiden kanssa "haaville" ratkojien keskuuteen.
7. Eki18.10.2004 klo 00:02
Esko Kalervon väite olisi todellinen ongelma, jos laatijat olisivat niin tolloja, että tekisivät ristikoita vain toisilleen. Kyllä minulla aina pääosassa kaikissa päätöksissä on ratkoja. Yksityiskohdista on helppo olla eri mieltä, ja niin on oltukin.Ei kyse ole vain aukioista ja pituuksista, suurin tekijä sanojen valinnassa on sanaston LAATU. Hyvät sanat: helpompi tehdä hyvät vihjeet! Huonot sanat: paljon vaikeampaa...
8. Esko Kalervo18.10.2004 klo 00:28
Jotenkin se taas (ehkä - voin tulkita väärinkin) lipsahti väittelyn puolelle tai mitenkä sen nyt sanoisi pois yhteisen laadun edistämisen pyrkimyksestä - joka tavoitteeni tietenkin on."Tolloja", Ekillähän on kipunaa ihan kuin joskus Sanelmalla - Sanelmalla muuten voisi olla tähän asiaan ihan oikeaa sanottavaa - herätys Sanelma, mukaan vaan!
Mutta pääasia: vaikka joku vivahde sanomassani (en kyllä ymmärrä, mikä tällä kertaa, koska yritin sopuisuuttani oikein korostaa) näköjään säväytti establishmentin ikonin negatiivisia sielun kieliä, haluaisin palattavan alkuperäiseen kysymykseeni:
mitä mieltä neutraalissa, pohtivassa mielentilassa olevat RATKOJAT ovat ratkaisusanojen ja vihjeiden keskinäisestä merkityksestä ratkonnan aikaisten oivallushyrskähdysten tuiverruksessa.
9. Eki18.10.2004 klo 00:40
Ratkojien kommentteja odotan minäkin. Sillä aikaa luonnollisesti vastaan sellaisiin kysymyksiin tai väitteisiin, jotka minusta vievät asiaa harhaan. Minusta se ei ole väittelyä tai epäsopuisuutta.
10. Esko Kalervo18.10.2004 klo 00:57
Poleeminen minäni kehottaa kysymään: mitkä harhaväitteet?Sovitteleva minäni sanoo: anna sen nyt puhista, ehkä se ilmaa "puhistaa"!
Ajattelevainen Esko Kalervo sanoo:
Ymmärrän, että sivuston vastuuhenkilö seuraa aktiivisesti, mitä tapahtuu, mutta reaktiivinen reviirinpuolustus (=me laatijat) vie uskottavuutta tasapainoiselta ja puoluettomalta keskustelun johdattelulta.
Mahdollista on myös: ymmärrän tuon näkemyksen ja painotuksen edistävän tätä ja tätä pyrkimystä. Taas tuo painotus antaa arvoa tälle ja tälle kyvykkyyden käytölle.
Lähtökohta: halusin herättää ratkonnan maailmaan kysymyksen, en halunnut lietsoa minkäänlaista taistoa!
11. Eki18.10.2004 klo 01:05
Väistetään nyt molemmat, odotellaan AITOJA RATKOJIA ja annetaan heidän sanoa AITO MIELIPITEENSÄ eikä lytätä sitä.
12. Esko Kalervo18.10.2004 klo 01:20
Just niin!
13. Hui_hai18.10.2004 klo 10:54
Esko Kalervo kirjoitti: "...oivallusprosessi alkaa vihjeestä, tulos on vain joku sana - jos se kuuluu tietopiiriin, OK, jos taas ei: plääh. "Joo, onhan se hieman niinkin, mutta kuinka moni on oikeasti kehittää oikeasti uusia, oivaltavia vihjeitä vanhoille tutuille sanoille? Vaikeaa. Erittäin vaikeaa. Ja mitä kauemmin jotain sanaa käytetään ristikoissa, niin sitä vaikeammaksi muuttuu. On helpompaa keksiä uudelle, käytössä kulumattomalle sanalle oivaltavia vihjeitä.
Ja onko sana muka siksi huono, että ratkoja ei sanaa tunne, vaan tarvitsee sanakirjan tai vastaavan apua? Ei varmasti ole. Kyllä ristikoihin pitää saada uudissanoja ja ainoa tapa saada uudissanoja ristikoihin on käyttää niitä. Ratkojat sitten ratkaisevat viime kädessä onko sana hyvä vai huono ja ennenkaikkea onko sanan ja vihjeen välinen yhteys hyvä vai huono. Sitäpaitsi kyllä molemmille ristikoille on omat kannattajansa. Niin oivaltaviin vihjeytyksiin, kuin erikoissanastoa vaativillekin. Omasta mielestäni totuus on jossain siellä välissä. Missä tarkalleen? No, se nyt vaihtelee päivittäin, joten ristikotkin saavat vaihdella.
Kaikki on hyvin niin kauan kunhan ei aleta julistamaan täydellisen ristikon jo löytyneen ja niinmuodoin tuotekehittelyn tarpeen loppuneen!
14. tjn18.10.2004 klo 11:10
Esko Kalervon kysymystä on vaikea käsitellä objektiivisen analyyttisesti, koska asian käsittelyyn tarvittavia instrumentteja ( käsitteitä, termejä) ei ole ainakaan minulla tiedossani.Siksi kommentoin asiaa viileän subjektiivisesti, kuten muutkin.
Onnistuminen ( sana + vihjeitys ) mielestäni vaatii napakymppiä molemmista erikseen. Ja jos näin tapahtuu, en pysty kunniaa jakamaan, vaan kuulukoon molemmille.
Eikös tapausta voisi verrata ruoanlaittoon? Kyllä suussa sulava makupala vaatii niin hyvät lähtöaineet kuin kokin taidotkin.
Mikä taas maistuu miltäkin kunkin suussa, onkin sitten jo makuasia. Niin lienee Esko Kalervon kysymyksen ratkaisussakin.
15. Esko Kalervo18.10.2004 klo 20:15
Auta minua ymmärtämään tuo molemmissa kymppin osumisen merkitys. Katsos kun oma ajatusrata toistaiseksi kulkee niin, että vihjeellä ratkojaa kuljetetaan joko oivalluksen äärelle tei mukavasti harhaan.Esimerkki: Kissan ääntä niityllä > Nauta. Minusta sanassa Nauta ei ole mitään upeaa mutta vihje tekee sen löytämisestä (ainakin minulla) hykerryttävän kokemuksen.
16. Jukkis18.10.2004 klo 20:29
Ratkojana en ollenkaan allekirjoita tätä Esko Kalervon paradigmaa:"tulos on vain joku sana - jos se kuuluu tietopiiriin, OK, jos taas ei: plääh. "
Jos ei aiemmin kuulunut tietopiiriin, niin ratkaisun läytymisen jälkeen kuuuluu. Mikäs sen hienompaa.
No, on tuossa joskus se pläähin paikkakin, nimittäin silloin kun laatija on laittanut jonkun tyystin oudon sanan piilokirjaimelliseen paikkaan. Silloin joskus riipii, ei tosin aina, koska voihan sanan selvittäminen eri lähteitä käyttäen olla ihan kiinnostavakin askare.
Tässäpä sopiva paikka ottaa yksi esille Hesarin ristikossa 8.10. oleva hupaisa tapaus. Siinä on vihjeenä John. Ratkaisuksi risteävien sanojen perusteella (ei piilokirjaimia) tulee ihan ihmeellinen sana. Googlella selviää että tuo ristikkoon pääsyn arvoiseksi katsottu John-julkkis on kirjoittanut artikkelin Kentin arkeologisen seuran lehteen vuonna 1909. Artikkelin aihe saattoi liittyä esim. Rooman ajan saviastiateollisuuteen, tai sitten johonkin muuhun.
Jos Johnin sukunimi olisi sisältänyt piilokirjaimen (mikä Hesarin ristikossa ei olisi ollut mitenkään ihmeellistä), niin ehkäpä olisi päässyt aikamoinen plääh. Nyt pääsi lähinnä huvittunut höh.
17. RA18.10.2004 klo 22:26
Ratkojana nautin ehdottomasti eniten fiksusti laadituista vihjeistä - esim. monimerkityksisyydet, erilaiset yhdistelyt jne. jne. - esim. "Ammutun pressan "toinen" tai "palata". Tietokilpailumaiset ristikot ovat nekin OK., mutta henk.koht. en vain ole niistä innostunut - esim. "Ahvenanmaalla" tai "Tbilisistä?" - Toki ne ratkeavat, mutta niissä ei koe samaa OMAN keksimisen riemua kuin varsinaisissa vihjeristikoissa. (Otan Iltiksen 20 kysymystä sitten erikseen...)
Minusta on pelkästään hienoa, että laatijat/kuvittajat hakevat koko ajan uutta - ja jopa kilpailevat siinä keskenään; mahdollisimman pitkiä tai lyhyitä sanoja, ns. harvinaisia kirjaimia (Punainen Pelikaani 5/2004 Kari Kämäräinen ;-)), kaikenlaisia kikkailuja, eri teemoja, jne.
- Tällainenhän tuottaa meille ratkojille VAIN entistä monipuolisempia ristikoita tarjolle! En osaa nähdä siinä kerta kaikkiaan mitään kielteistä.
- Hui hain kanssa ole eri mieltä siitä, että uusien vihjeiden keksiminen (samoihin sanoihin) olisi vaikeaa. Uusia vihjeitä voi keksiä liki loputtomasti. Jopa minä pystyn siihen, vaikka en ristikkoa pystykään laatimaan.
18. IiKoo19.10.2004 klo 19:12
Voisi olla aika vaikeaa tehdä ristikkoa, jos siihen saisi laittaa vain sellaisia sanoja, jotka kuuluisivat jokaisen ratkojan sanastoon jo valmiiksi. Sitten meillä olisi kasassa fakkiristikko, jossa ei ole mieltä eikä määrää. Itse pidän sellaisista ristikoista, joissa saa oivaltaa. Oivallukseen kuuluu osanaan se, että usein sana ikäänkuin paljastuu vähän kerrassaan, kun löytää sille risteäviä sanoja. Ristikossa saa olla outoja sanoja ja outoja paikkoja, vaikkakin karsastan hieman noita typeriä paikannimiä. Hesarin ristikosta tosin voi löytyä ihan mitä vaan, niinkuin tuo John-esimerkki osoittaa. Tuolla menollahan puhelinluettelo käy yhtä hyvin ristikkonimien lähdeteokseksi.
Huonoina kohtina pidän sellaisia kohtia, joista käytännössä alkaa sama sana jostain kohdasta, esim. edellisessä Simbergissä alkoi samasta ä-kirjaimesta ratkaisusanat ähke ja ähky. Tuli väilttömästi sellainen tunne, että tuohon nyt piti lopuksi keksiä jotain, että ristikko tulee valmiiksi.
19. Esko Kalervo19.10.2004 klo 23:35
IiKoo:Voisi olla aika vaikeaa tehdä ristikkoa, jos siihen saisi laittaa vain sellaisia sanoja, jotka kuuluisivat jokaisen ratkojan sanastoon jo valmiiksi.
Oma kriteerinihän on, että yli 50% ratkojista huomaa ratkaisun löydyttyä: olisihan minun pitänyt tuo tietää! On vain hyvä, jos se löytyy tajunnan rajamailta - oivallus voi silloin olla vielä sykähdyttävämpi.
Plääh-tunteen kuvittelen tulevan silloin, kun fiilis lässähtää: "en ole koskaan kuullutkaan ja onkohan moni muukaan, turhaan pinnistelin".
"Turhaan pähkäilin", "harakoille meni sekin ponnistelu" on se pointti.
Näkemys ei siis pidä sisällään väitettä, etteikö olisi olemassa vähemmistöläisiä tietokirjaratkojia - niin kuin monet teistä aktivisteista.
Mutta teille harrastajafaneille on ristikkolehdet, älkää sekoittako itsenne kanssa samaan porukkaan sanoma- ja aikakausilehtien lukijoiden keskuudessa olevia tietokirjojen käyttöä karsastavia oivallusviihdettä hakevia aivojumpparatkojia.
No, no, älä kimpaannu, kyllä tätä teesiä kannattaa toistaa, toistaa ja toistaa - vaikka kuinka monta kertaa.
20. RA19.10.2004 klo 23:49
Esko Kalervolle ja Ekille:Molemmat halusitte (ainakin sanoitte haluavananne) kuulla tavallisten ratkojien mielipiteitä. Niitä ehti tulla - parissa päivässä tasan kaksi. Minun ja IiKoon.
Ja sen päälle taholtanne: Täysi hiljaisuus.
Sillä lailla.
Tavalliset ratkojat häiritsevätkö kuitenkin asiantuntijoiden keskustelua?
PS. Onko kaikki olennainen jo sanottu? Ei jaksa enää toistaa...?!
21. Eki19.10.2004 klo 23:52
"Establishmentin ikoni" ainakin päätti antaa muillekin puheenvuoron. Hyviä kommentteja ei tarvitse analysoida, jokainen lukee ne kuten parhaaksi näkee.
22. Esko Kalervo20.10.2004 klo 00:18
Just niin!
23. IiKoo20.10.2004 klo 13:37
Itse en tee aikakauslehtien ristikoita (ellei viikonvaihteen Iltistä lasketa sellaiseksi), koska ne ovat pääosin aivan liian helppoja minulle. Itse asiassa ristikkolehtienkin kohdalla olen jokseenkin satunnaisratkoja; PP:tä ostan silloin tällöin, se on minulla yleensä matkaratkottavana. Esimerkiksi kesän nro oli mukanani Santorinilla. Joku lukee rannalla kirjoja, minä ratkon ristikoita. No, nyt kun sain liitytyksi Sanaseppoihin, niin Sanaseppolehteä tulee sitten ratkottua. Mutta jos joku on minulle helppoa, ei se ole sitä välttämättä jollekin toiselle. Varmaan joku keskiarvoratkoja ratkoo ihan mielellään noita helppoja ristikoita. Ei mikään muu voi oikein selittää sitä, että niitä tehdään niin paljon.
24. Tyttö20.10.2004 klo 15:09
En jaksanut ihan kaikkea yllä olevaa lukea, mutta jotenkin sain sellaisen käsityksen, että hyvistä vihjeistä siellä puhutaan ja ratkojan mielipidettä kaivataan.Tämä tyttö tykkää vihjeistä, jotka ovat spesiaaleja, joiden oikeasta vastauksesta ei voi jäädä epätietoisuutta kun sen on kerran oivaltanut. Periferiasta "kaukaa haetut" vihjeet ovat mielestäni tylsiä: sattuman kauppaa, osuuko oikeaan, kun kysytään 'Mattia', 'Annaa', 'naisia', 'miehiä', 'jokea' tai 'kaupunkia' yms. Mutta heti kun em. vihjeet saavat eteensä OSUVAN määreen, niin asia muuttuu usein päinvastaiseksi: saa kokea ratkomusnautintoa ja onnistumisen iloa.
Hienoimpia vihjeitä ovat kuva-arvotuksen kaltaiset, selkeät piirrokset, joissa on jotain muutakin jujua kuin vain ylösalainen asento.
25. RA20.10.2004 klo 22:35
Esko Kalervo kirjoitti:"...Mutta teille harrastajafaneille on ristikkolehdet, älkää sekoittako itsenne kanssa samaan porukkaan sanoma- ja aikakausilehtien lukijoiden keskuudessa olevia tietokirjojen käyttöä karsastavia oivallusviihdettä hakevia aivojumpparatkojia."
Minusta tämä ei pidä paikkaansa. Tuollaista jakoa ei voi tehdä; Nimenomaan monissa vars. ristikkolehdissä VIHJEYTYS on suorastaan aivoista varpaisiin saakka ulottuvaa jumppaa, jossa tietosanakirjoilla ei ole mitään käyttöä. - Ei tule tulppia!
Tyttö kirjoitti aiheesta, josta olen samaa mieltä. Itseänikin tylsyttää liian yleiset vihjeet: "joki". Syy: Joko se on liian helppo (tylsää) tai ei mitään mahdollisuutta itse keksiä (tylsää); esim. 4-6 kirjaimisia jokia on maailmassa - sanokaas kuinka paljon!
Vielä yksi -siis minusta- tylsä vihjetyyppi:
Sama ilman ekaakin.
Sama ilman vikaakin.
Mies ilman ekaakin.
Tyttö ilman ekaakin.
jne.
- Tällaisessa ohjataan ratkoja vain käymään koneellisesti läpi kaiken maailman sanoja/nimiä.
Minusta ristikot ovat parhaimmillaan silloin kun ne virittävät ratkojan OMAA ajattelua ja yhdistelykykyä.
Ugh! Kaikella hyvällä ;-)
26. IiKoo21.10.2004 klo 12:02
Koska itse pidän verbaalisesta huumorista, sanaleikit ynnä muut vastaavat ovat ihan mukavia vihjeitä. Kunhan ne eivät toistu joka toisessa ristikossa, kuten Hesarissa se I-kirjain, joka sanoo "kiitos". Vihjettä heikentää sekin, että sen ratkaisusana on niin tolkuton ristikkofakkisana kuin vain olla ja voi. Juuri erästä ristikkoa ratkoessani tuli hauska oivalluksen tunne, kun vihje oli vihdoinkin... En kerro ratkaisua, kun se on sellaisessa ristikossa, jota joku toinenkin täällä on varmasti ratkomassa.
27. J Takala21.10.2004 klo 12:48
Kyllä laatiminen eli se sanojen ristikkäin asettelu antaa vihjeittäjälle joko huonot tai vähän paremmat asetelmat. Jos esimerkiksi tarkoituksena on laatia helppo tai helpohko ristikko, niin "kissan äänet laitumella" on heitettävä romukoppaan, koska ne ovat liian vaikeita, vaikka tuo nimenomainen vihje loistava olisikin.Jos laatija on onnistunut saamaan ristikosta sellaisen, että siellä ei ole paljon etu- tai sukunimiä eikä monikkoja, niin vihjeittäjän tehtävä helpottuu suuresti. Jos laatimus taas on täynnä TAAS, ASUA, ATTA, OTOT -sanoja, niin vihjeyttäjää ei käy kateeksi. Kuka keksisi esimerkiksi ASUA-sanalle sellaisen vihjeen mitä ei ole ennen käytetty? Siis helppoon ristikkoon.
Tässä ketjussa on puhuttu vihjeyttämisestä lähinnä niille himoratkojille, joille voi vihjeiksi laittaa oivaltavia, kieroja ja vaikka millaisia vihjeitä. Jos asiaa ajatellaan "asiakkaan" eli ratkojan kannalta, niin ennemmin pitäisi keskittyä helppojen vihjeiden tekoon. Sitä, miten helppoihin ristikoihin saisi tarpeeksi oivaltamisen iloa siten, että ristikon vaikeustaso ei samalla nousisi liikaa.
28. Eki21.10.2004 klo 16:27
J puhuu täyttä asiaa! Lisäisin sen verran, että rikas kirjaimisto (rikkauden aste riippuu ristikon yleisvisaisuudesta) hyvillä tutuilla sanoilla takaa parhaan visaisen ristikon. Keskipituus ja aukioisuus ovat bonuksia mutteivät itsetarkoitus.Hyvä laatija aistii laatiessaan, mistä se paras vihjeistö siihen syntyy ja valikoi sanat sen mukaan. Joskus hän sitten valitsee sellaisen vaihtoehdon, jossa on joku tietyn ratkojan mielestä huono sana. Siitä voi vielä selvitä (kuten minä IS:n koviksessa 16.10. yhdestä "hieman hankalasta piilokirjaimesta") avittamalla sanan löytymistä anagrammilla tms. lisävinkillä. Koviksessa tosin ei ollut vaihtoehtoja, runsaan pääkuvalausekudelman takia. Muuten olisi mennyt kokonaan uusiksi.
29. Vaki-nainen seurailija21.10.2004 klo 16:38
Olen lukenut näitä juttuja muutamia viikkoja ja välillä kahlannut vanhojakin aiheita. Nyt tekee mieleni sanoa jotain. Luulisi tuon Esko Kalervon jo uskovan, että laatijat yrittävät parhaansa. Heillähän menee arvokasta laatimisaikaa täällä vaahdotessa.Esko Kalervo: '...kyllä tätä teesiä kannattaa toistaa, toistaa ja toistaa - vaikka kuinka monta kertaa.'
Minkä ihmeen takia? Kyllä se alkaa jo kääntyä itseään vastaan. Ainakaan minä en voi sietää jankuttajia; varsinkaan sellaisia, jotka eivät kunnolla kuuntele muita. No ei Esko Kalervo siinä pahimmasta päästä ole, mutta kuitenkin.
30. Esko Kalervo21.10.2004 klo 21:08
Tottakai ne yrittävät parhaansa. Ovat pystyvyytensä todistaneetkin. Aina eivät vaan pääse ajattelemattomuuttaan siihen mihin pystyvät.Sitä ajattelemattomuutta – esim. Nykäsuskovaisuutta = kaikki kelpaa, mikä Nykysuomen sanakirjasta läytyy – minä kritisoin.
31. Eki21.10.2004 klo 21:15
Oletko Esko Kalervo lukenut Juha Hyvösen pääkirjoituksen Sanaseposta? Juha toteaa, että taistelet sellaista vastaan, jota ei ole olemassakaan. Nimittäin jos joku laatija ihan oikeasti on noin tollo (kyllä, sellainen olisi nykäsuskovainen laatija), niin kannattaisi vaihtaa alaa.Ehkä ongelma on juuri tässä. Lähes sama on kaikkien päämäärä (vaikka erilaisilla ristikoilla onkin ystäviä), mutta ei se mene perille tuota samaa hokien, kun ei sitä kukaan tunnusta - eikä minunkaan laajassa laatijatuttavapiirissäni sellaisia ole. Ihan totta.
Eikä tässä silti mitään uutta tullut, huomaan sortuvani samaan, mistä Vaki-nainen seurailija Esko Kalervoa huomautti.
32. RA21.10.2004 klo 23:10
Ihan helpoissakin ristikoissa vihjeytystä VOI vaihdella. Aina ei OLAT tarvitse olle nurinpäin käännetty TALO tai olkapään kuva. Ei se ristikkoa vaikeuttaisi, jos välillä vähän vihjettä muuttaisi. - Helppojen ristikoiden puuduttavuus tulee mm. siitä, että vihjeet eivät juuri koskaan vaihdu. Sama kuva=sama sana. Sama vihje=sama sana.
33. Esko Kalervo21.10.2004 klo 23:22
Juhan kirjoitus on luettu, päämäärä on sama, mutta ymmärrys ja käsitys nykytilasta ei ole yhtenäinen:- kaide ei ole yleiskielessä pirta
- risaa polkupyörää ei tunneta yleiskielessä ranina, renina, rininä, ronina, runina, ...
- kuka meistä lie ajanut Roella
- mitä tai mitkähän ne Akmet keittiöratkojalle lienevät
- ai, heinämieheltä jäi Laes
Eikö tämä muka ole Nykäsuskovaisuutta?
Toivottavasti yhteiseksi ymmärtämäni oivalluspohjaisuus ja -painotteisuuspyrkimys on jatkossa myös totta eikä pelkkää sanahelinää!
Varmuuden vuoksi kertauksena: jos laatija saa ostettua Yhdellä Unaulla tosi kutkuttavan ristikon, niin se on OK.
34. Eki21.10.2004 klo 23:29
Yksittäisiä esimerkkejä monesta ristikosta heittelemällä ei nykäsuskovaisuutta todisteta eikä mitään asiaa ajeta.Kaide ja pirta ovat Eskon käsitys asiasta, Pesonen kertoo toista. Roe (Reo?) ei ole Nykäsestä eikä Akme. Rani ja laes eivät ole Nykäsen parasta sanastoa, niitä käyttää nykyisin enää harva.
35. Esko Kalervo21.10.2004 klo 23:43
On se muuten jännä nämä erilaiset tuttavapiirit. Itselläni kun on päivittäisessä/viikottaisessa tuttavapiirissä vain kaksi ristikkoihmistä, "totuus" kuulostaa ihan erilaiselta kuin Ekin laajassa laatijatuttavapiirissä - minullahan ei voi ollakaan laajaa laatijatuttavapiiriä, kun en sitä itsekään ole.Ettei menisi taas jankutukseksi, mutta ilman, että että otan millään tavalla edes teesejäni puheeksi niiden kanssa, jotka hyödyntävät sanoma- ja aikakausilehdistä myös ristikkoja, asiasta keskustellessamme 84%:sti toteavat tyyliin: ristikot kiinnostaa, mutta nykyään niissä (Koviksissa) on niin paljon tietokirjapohjaista kamaa, että olen luopunut.
Minusta tämä sanoma kannattaisi kuulla (=tutkia, tilastoida kunnolla, testata), koska eihän helkkarin hyvää oivallus- ja aivojumppa-ajanvietettä saa tuhota ja viedä vain friikkien "luoliin" siksi, että tietojonglöörit tykkää saada yhä vahvempia ja vahvempia säväreitä. Vai?
Oliko nyt puhtia, hä?
36. Eki21.10.2004 klo 23:54
Suurin osa viimeaikaisista koviksista on saanut kehuja Esko Kalervoltakin. Nyt niistä onkin luovuttu tietokirjapohjan takia? Onko tässä joku logiikka vai kannattaako enää yrittääkään, kun asiakkaat ovat kaikonneet?
37. Esko Kalervo22.10.2004 klo 00:05
"Nyt niistä on luovuttu ..."mitä tämä tarkoittaa, toivottavasti ei mitään kamalaa. Ei ymmärrä! Ympäri pyörällä päästäni? Mihin liittyy? Mitä on tapahtunut? kuka on luopunut? Mistä? Ei kai mistään tärkeästä?
Sävystä päätellen minä taidan olla johonkin hirveään syyllinen???
Maaliskuusta (viikosta 9) lähtien Iltiksen kovikset ovat olleet parasta A-luokkaa. Tämän lausunnon – jos sillä jotain merkitystä on – saa julkistaa missä vain.
38. Eki22.10.2004 klo 00:11
84% ihmisistä on Esko Kalervon mukaan luopunut koviksista. Se on huolestuttavaa!Jos kovikset ovat nykyisin ok, kannattaisi ehkä alkaa nimetä, mitkä ristikot eivät ole.
Jos yksi huono sana per ristikko hyväksytään, eikö Pekka Joutsin voisi jo nostaa peilinsä takaisin seinälle ja siistiä tukkansa? Kun sen SK-ristikon Naumin vihjekin oli loistava.
39. jupejus22.10.2004 klo 00:30
Ei se nyt käy aivan pirtaan, että pirta sana pitäisi julistaa pannaan sen vuoksi se kaide on sivuuttanut sen yleiskielessä.Joudutaan kirjoittamaan sitten Leinokin uusiksi kuin virsikirja - lyö elon kultainen kaide.
Toistaalta, mitä pahaa siinä jos joku nuorempi ihminenkin oppii vaikka sanaristikon kautta tajuamaan, mitä 'elon kultainen pirta' tarkoittaa, jos joku sattuu Leinoa lukemaan.
Ymmärrän myös tuon Esko Kalervon kuin käärmettä pyssyyn ajavan ajatuksen - ja oikeassahan hän siinä onkin, mutta pitääkö sen olla juuri niin jyrkästi rajattu. Eikös se ollut E K:lta se hyvä savon murteella kirjoitettu 'kirje' tässä jokin aikaa sitten. Olihan siinäkin sanavaihtelua.
Jos kaikki synonyymit vedetään pois sanaristikoista ja aina vain otetaan se yleisin sanamuoto, mikä on käytössä, niin yksipuolistuu ne vain sanaristikot niinkin.
Ja selvennykseksi; en tarkoita että "Nykäsestä" pitäisi kaivamalla kaivaa esille vanhoja sanoja, mutta ei ne nyt niin pahojakaan ole, jos niitä nyt silloin tällöin vilahtaa - ja aina se rehellinen suomalainen sana korvaa ulkomaisen kyläpahasen nimen.
40. Esko Kalervo22.10.2004 klo 00:31
Todella sanoin: asiasta keskustellessamme 84%:sti toteavat tyyliin: ristikot kiinnostaa, mutta nykyään niissä (IS-Kovikset + SK) on niin paljon tietokirjapohjaista kamaa, että olen luopunut.
Itselläni ei ole historiallista perspektiiviä yli 10 vuoden päähän.
Tämähän kertoo erään mahdollisen kehityskulun: tämä ihana sanataide vei innokkaimat harrastajat mukaansa niin, että alkoi kehittyä oma alakulttuuri, joka pikku hiljaa eriytyi lehdenlukijan arjesta, alkoi kehittää omaa säännöstöään, omaa sanastoaan, pikku hiljaa omaa kieltään – luonnollista – varsinkin kun ollaan kielen kanssa tekemisissä.
Nyt olisi vaan terveellistä tunnustaa, että asikaskunta on ERIYTYNYTTÄ, kahtiajakoista, on ajanvieteratkojat, joille kyse on lähinnä aivojumpasta ja sitten erikseen harrastajat, joiden odotukset, tarpeet ja sävärilähteet ovat hyvinkin monimuotoiset ja -puoliset.
41. Eki22.10.2004 klo 00:48
Okei, eli kaikilla oli kokemusta IS:stä (ja nyt siis myös SK:sta) ja SANOIVAT luopuneensa... En näe eroa, elleivät vain jauhaneet omiaan.Olen kyllä täysin eri mieltä siitä, että kehitys olisi mennyt negatiiviseen suuntaan eli vaikeampien sanojen käyttö olisi yleistynyt. Näin ei mielestäni ole ja lisäksi vaikeatkin sanat vihjeitetään yhä useammin sanaleikkinä tai lisämääreellä, joka auttaa.
Olen siis jyrkästi eri mieltä tästä viimeisestä Esko Kalervon viestistä, kymmenvuotisen uran päätelmistä. Kymmenen vuotta sitten oli paljon vaikeampi löytää hyviä oivalluspohjaisia ristikoita. Parempiin sellaisiin on päädytty laatijoiden keskinäisissä keskusteluissa ja keskusteluissa ratkojien kanssa.
Täydellistä ristikkoa (siinä kaikki vihjeet olisivat kaikille mieleistä) ei sentään tavoitella. Hyvää tavoittelevat useimmat laatijat ja onnistuvatkin varsin usein. Silti Esko Kalervon huikeilla ylilyönneillä ja railakkailla sanankäänteillä varustetut viestit ovat saaneet mm. minut, Alf Simbergin ja Pekka Joutsin sekä lukuisat muut korkeintaan viitteellisesti mainitut tekijät äimän käiksi. On sieltä niitä viisauden murusia löydetty, mutta ne ovat joskus meinanneet upota sinne tietyn mielikuvituksen tuottaman maailmankolkan sivujokiin.
Jälleen kerran viittaan siihen, että ristikoiden kehittämissavotassa kannattaisi kovistella myös rikkaruohoja, ei vain uhkailla puunlatvoja.
42. Esko Kalervo22.10.2004 klo 00:48
Pekka, kai näet, että yhdessähän tässä kaperNaumiin tutustutaan, sen monipuolisiin nähtävyyksiin ja peiliinkiin katsotaan: •Teemme työtämme suurella sydämellä, mitä paremmin ymmärrämme asiakkaiden ajattelutavan, sitä huikeimpiin suorituksiin voimme yltää
•Mitä tarkempaa palautetta saamme, sitä enemmän voimme yrittää teidän hyväksenne, teitä jujuttaa
•Mitä tarkemmin kerrotte tykkäämisenne, sitä paremmin voimme kehittyä,
mitä enemmän kerrotte nauttivanne vaikeuksista, joita onnistuimme teille tuottamaan, sitä innokkaimpia olemme aiheuttamaan teille uusia vaikeuksia.
Ei muuta kuin parturiin ja peili seinälle!
43. Antti Skyttä22.10.2004 klo 00:54
Tämän säikeen otsikko on (piti oikein käydä tarkistamassa) Ristikon tekemisen roolit.Olen varovaisen arvion mukaan ratkonut elämäni aikana ainakin100.000 ristikkoa ja laatinut tähän mennessä tasan tarkkaan 1431.
Toivon, että minut hyväksytään myös ratkojana kertomaan tänne mielipiteitäni.
Esko Kalervo asettaa painoarvoja sanojen ristriinasettelun ja vihjeityksen välillä.
Ristiin asetetuilla sanoilla on oma, mielestäni selkeästi tärkeä merkityksensä. Olen samaa mieltä kuin J. Takala, että on sanoja, joista ei skarpeinkaan vihjeittäjä saa syntymään ahaa-elämysiä (enää). Itse olen taistellut viimeiset 4 päivää tulevan IS-Koviksen vihjeiden kanssa. Eikä ole mielestäni tylsempää sanaa vihjeittää oivaltavasti kuin Atet. Laatijalle se on kuitenkin ihan kelpo sana.
Sana tuo sellaisenaan hyviä tuntemuksia, kun se on harvemmin esiintyvä ja harvemmin esiintyviä kirjaimia sisältävä. Muistan ikäni, kun Auliksen yhdessä Hesarin ristikossa oli ratkaisusanana hyväntekeväisyysjärjestötyöntekijä.
Hyvänolontunnetta tuo myös vaikkapa chateaubriand. Ja melkeinpä vihjeestä riippumatta.
Kyllä minulle tuo nautinnon tunteita niin ikään monien pitkien sanojen keskinäinen ristiin meneminen. Ratkoja kun ei pysty niitä ihan suoralta kädeltä ratkomukseensa kirjoittamaan.
Vihjeityksen merkitys on viime aikoina koko ajan kasvanut. Hyvä niin. Nyt keskitytään siihen. Kunhan saa aikaan (nyt puhuu laatija Antti) koskaan ennen esiintymättömän, kokonaan uuden näkökulman avaavan, aiempia järisyttävämmän vihjeen mahtumaan 14:ään kirjainmerkkiin, jotka ovat käytettävissä silloin, kun yhdesta vihjeruudusta lähtee yksi vaakasana ja yksi pystysana.
Sanojen ristiin asettajat, vihjeityksen sommittelijat sekä piirtämällä visuaalisesti toteuttajat: kaikkia tarvitaan. Tai ainakin ratkoja Antti haluaa ilmaista asian näin: pistäkää parastanne, se ei saavuta lakipistettä, kun niin haluatte ja päätätte!
44. Esko Kalervo22.10.2004 klo 00:58
Kovistelkaa minua, rikkaruohoa!Kunnon paneli johon kutsutaan myös vaikkapa Iltisratkojia.
45. Eki22.10.2004 klo 01:01
Paneli 3 100Paneeli 11 300
:)
46. Helge22.10.2004 klo 01:17
Enpä nyt jaksa syvemmin pohtia E.K:n juttuja, enkä myös E.V:kään. Mutta minä pidän KOVIKSISTA. Niitä on aika monta Punaisen Pelikaanin loppupäässä, joku Iisakin Ristikoiden loppupäässä, joku Paksun Pelikaanin loppupäässä,Kirpussa, Sanaseppojen jäsenlehdessä useita( joskin omista syistään omalaatuisia), joskus SK:ssa, IS:ssa, IL:ssä ja aina perjantaisin HS:ssa.
Siinäpä minun ristikoni.
Mutta mielestäni Viitamäki on paras.
Pelikaaneilla, Iisakeilla ja Nurmijärven porukoilla on Taito, Tehdä, ja Myydä.
Muitakin mummon ristikoiden myyjiä on.
Em. "kehumani" vievät ratkojana muutamia iltojani kuukaudesta, plus lisäksi AV, joka joskus kiusaa pitempään. Tällä kertaa oli iisi.
Nyt tuhraan aikaani Mirja P:n kanssa.
47. Esko Kalervo22.10.2004 klo 01:27
On helppo tulla mukaan tuohon Antin esiintuomaan sanojen kuvaavuuteen, niiden taustamerkitysten tuomiin mahdollisuuksiin. En vain tullut sitä itse silleen ajatelleeksi.
Silloin, kun sana suljahtaa esiin päin pläsiä pasahtaen äkkiarvaamatta vasta viime metreillä - onhan tottakai korpivaelluksen jälkeen huikeaa löytää jälleen kotiin.
Muistan nyt itsekin joitain mukavia "outouksia": Pöllöjahti, Taikayö, Yliskammari, jne.
48. jupejus22.10.2004 klo 09:25
Niin muuttuu maailma Eskoseni. On ihmeen hyvä tulla kotiin taas.Nuohan ovat tuttuja fraaseja.
Ehkäpä Esko Kalervokin löytää uudestisyntymisen ja ties vaikka tuota menoa vielä agitoituu nykäsuskovaiseksi.
c/;) hyvää päivänjatkoa kaikille.
49. IiKoo22.10.2004 klo 13:10
Minäkin olen koviksien ystävä, vaikken olekaan (vielä) mikään killeriratkoja. Aukkoja tuppaa jäämään kaikkein pahimpiin ristikoihin. Eikä minusta Iltiksen kovikset miksikään tietosanakirjaristikoiksi ole menneet. Jos siellä on joskus joku kummallinen paikannimi, niin sen vielä hyväksyy, jos ristikko on muuten laatutavaraa.
Palaan aiempiin viesteihin: minusta se Eskon mainitsema Reot oli hyvä sana ristikossa. Aina ristikoissa on sanoja, jotka ovat jonkun kokemuspiirin ulkopuolella. Tuo kyseinen automerkki lämmitti varmaan montaa vanhaa automiestä; kas vain, muistivat vielä tuonkin kulkuvälineen. Taisipa sen kuorma-automallit olla varsin yleisiä Suomenkin teillä aikoinaan. Toisekseen merkkihän elää edelleen; nyt nimi vaan on Oldsmobile. (Ransom Eli Olds == REO).
50. jupejus22.10.2004 klo 17:57
Oldsomobilellä ja Reolla oli oma historiansa. Ne olivat eri merkin alla olevia autoja, mutta GM:n merkkiä molemmat ja saman tehtaankin (luultavasti).Reo taisi olla aivan ensimmäisiä autoja Amerikan mantereella ja sen jälkeen kehiteltiin Oldsomobile, kuten myös Letukka, Chrysler, Buick ja Oakland (myöhemmin Pontiac) GM:n sisälle (kuin myös monia muitakin merkkejä).
Missähän vaiheessa tuo Reo ja Oldsomobile liitettiin samaksi autoksi? Niin saattoi vain käydä jossain vaiheessa.
Oldsomobile jatkaa oma merkkinä ja Reo oli ainakin vielä 50-luvulla melko yleinen merkki kuorma-autorintamalla.
51. jupejus22.10.2004 klo 17:58
Oldsmobile - oikein kirjoitettuna
52. Panthera22.10.2004 klo 18:31
Että on ihania autoja nuo oldsmobilet :) ei mitenkään liity enää aiheeseen muttei välii, pakko oli komentoida. Tänään taas ajelemaan yhdellä sellaisella.
53. kari kämäräinen22.10.2004 klo 20:14
Kuukaudessa 2,5 ristikkoa laativana alkaa hieman askar-ruttaa uskaltaako ristikoihin laittaa enää yhtään vähänkään
oudompaa tai vanhalta kuullostavaa sanaa? Onko nykyinen
ratkojakunta vähemmän kouluja käynyt kuin minun ikäiseni
50-luvulla alkunsa saanut? Reo on minullekin tuttu vaikka
olin vielä aika nuori siihen aikaan. Nykyautojen uudet merkit
huomattavasti tuntemattomampia....
54. ?22.10.2004 klo 20:35
Mitä tekemistä on koulujen käymisellä ja automerkkien tuntemisella keskenään?
55. kari kämäräinen22.10.2004 klo 20:43
Ei mitään. Piti jättää tämmöinen väli kun aloitin puhua Reosta.
56. kari kämäräinen22.10.2004 klo 20:44
En korjaa nuita kielioppivihreitä...
57. Hessu22.10.2004 klo 20:55
Itse asiassa REO ja Oldsmobile eivät ole ollenkaan sama merkki. REO ei ole missään vaiheessa edes kuulunut General Motorsiin.Ransom Eli Olds lähti omasta Oldsmobile-yhtiöstään vuonna 1904 ja perusti uuden firman, joka sai nimensä hänen nimikirjaimistaan. Viimeinen REO-henkilöauto valmistettiin 1936 ja viimeinen kuorma-auto 1974. REO Speedwagon lienee tunnetuin malli, lähinnä tosin rock-yhtyeen nimenä.
http://liptrap.topcities.com/reo.htm
58. jupejus22.10.2004 klo 21:05
Ei mitään, sanon samaa kuin k k. Mutta koulujen opetus voi olla yksilöitympää aiheiltaan nykyään ja opetus tapahtuu kapeammilla sektoreilla.
Tietysti ennen autoihin liittyi yleisestikin suurempi mielenkiinto kuin nyt ja autojen merkkimäärä oli huomattavasti suurempi.
GM aloitti suuremmissa puitteissa varsinaisesti autojen kehittelyn joskus 1910-luvulla ja se kehitti autojaan eri käyttöluokkien mukaan. Vaatimattomammalla käyttöautotasolla, oli Chevrolet ja Chrysler.
Kesiktasoa edustivat Buickit (sekä isommailla koneilla yl. keskitasoa).
Toisen tehtaan tuotannossa sekä keskitasoa, että ylempää keskitasoa edustivat Oldsmobilet.
Pontiac (Oakland) asettui keskitasoon.
Ylintä juhlavaa mallistoa edusti Cadillac. Cadillac oli alkuaan Fordin mallistoa, mutta siirtyi GM:lle hyvin varhaisessa vaiheessa. Vois sanoa, että Cacillac oli GM:n lippulaivamallisto.
Eiköhön nuo samat linjaukset säilyneet GM:llä aina, että oikeassa olet Panthera - hieno amerikanrautahan se Olds on aina ollut.
59. PM22.10.2004 klo 21:07
Tästä on muistaakseni ollut puhetta jossain aiemmassakin säikeessä, mutta kirjoitanpa kuitenkin.On ihan hyvä, että keskustellaan laadinnan ja vihjeytyksen tasosta. Pyrkimys on tietysti aina sekä hyvä laadinta että oivallinen vihjeytys - kurottaminen.
Toteuttajan näkökulmasta idealismi kohtaa kuitenkin usein käytännön esteen tilanpuutteen muodossa. Sentti kertaa sentti vihjeruutuun ei kertakaikkiaan saa mahtumaan kovin pitkää sanaleikkiä tai monimutkaista kuva-arvoitusta olivatpa ne kuinka nokkelia hyvänsä. Parhaassa tapauksessa kuin samaan ruutuun pitää vielä saada mahtumaan kaksi vihjettä. Niinpä käytännössä on joskus miltei pakko tyytyä sellaisiin tylsiin blaah-vihjeisiin kuin "tyttöjä" tai "joki". En usko, että ratkojat kaipaavat apuvälinearsenaaliinsa enää mikroskooppia.
Piirtäjän ongelmana on usein se, että herkullisimmat piirrosvihjeellä toteutettavat sanat lähtevät juuri ruuduista, joihin pitää sijoittaa kaksi vihjettä.
En muuten usko, että laatijoiden/vihjeyttäjien kannattaa haaskata kaikkea energiaansa mahdollisimman suurten ahaa-elämysten metsästämiseen. Sanasepponokkeluuksilla saavutetaan ehkä muiden laatijoiden ja kaikkein aktiivisimpien ristikkoharrastajien kunnioitusta, mutta leivän ristikonlaatijoiden pöytään taitavat kuitenkin loppujen lopuksi tuoda ne ajankuluratkojat, jotka eivät harrasta analyyttistä nipottamista, vaan kaipaavat vain tuttua ja turvallista osaamisen iloa. (Tuohon käsittämättömän pitkään virkkeeseen on hyvä lopettaa.)
60. jupejus22.10.2004 klo 21:09
Tuota vähän epäilinkin Hessu, mutta ajattelin, kun kuitenkin liittyvät samaan renkaaseen tavallaan, että jos olisivat oleet GM:n autoja molemmat.
61. Hessu22.10.2004 klo 21:19
Käännetäänkö vielä veistä haavassa, jupejus? :-)Chryslerkaan ei ole koskaan kuulunut General Motorsiin. Sen sijaan Chrysler Corporationin merkkejä ovat olleet mm. Chrysler, Plymouth, Dodge, Jeep, DeSoto ja AMC.
Nykyäänhän Chrysler on osa Daimler-Chrysler -konsernia.
62. Hessu22.10.2004 klo 21:24
Laitetaan vielä lähdeviittaus tähänkin: http://www.allpar.com/history/
63. Hessu22.10.2004 klo 21:31
Cadillac ei myöskään ole koskaan ollut "Fordin mallistoa". Henry Ford oli kyllä tekemässä Cadillacia ennen kuin perusti oman firman.Lähteeksi tähän vaikkapa suomenkielinen: http://www.car-nection.com/ccof/caddy4.htm
64. Eki22.10.2004 klo 21:36
Ristikoiden laatimisesta ja toteutuksesta on hyvä kirjoittaa vaikka kuinka paljon. Tässä ylläkin on sanottu paljon tärkeitä asioita. Mitä useampi sanoo (lähes) samaa, sitä lähempänä todennäköisesti olemme matkalla kohti hyvien ristikoiden ydintä laajalla rintamalla.Silti, nämä asiat on todettu moneen kertaan joko samalla tavalla tai hieman eri kääntein. Kummastuttaa, että tietyllä hetkellä joku viesti voi mennä perille ja toisella ei.
Oudon pienistä ja henkilökohtaisiin mieltymyksiin liittyvistä seikoista tuntuu olevan kyse suhteessa siihen kirjoitusten määrään, millä yritetään jotain parempaa saada aikaiseksi.
Olisi vakuuttavampaa, jos jokainen kirjoittaja vastaisi vain omasta mielipiteestään ja kutsuisi ystävänsäkin kirjoittamaan omalla nimellä/nimimerkillä, niin selviäisi ihan varmasti jokaisen mielipide. Minä ainakin tunsin saaneeni kovin ristiriitaista infoa joltain epämääräisen kokoiselta porukalta, joka on ratkonut tai jättänyt ratkomatta tai sanonut jättäneensä ratkomatta milloin mitäkin ristikoita, joiden taso kuitenkin koko ajan oli parantunut. Olin laskevinani, että viisi kuudesta oli jotain samaa epämääräistä mieltä?
Kämäräisen Kari ja muut Pelikaani-laatijat! Kuten tiedätte, en ole kovin suurella ponnella pyrkinyt vaikuttamaan laatimuksiinne ja toteutuksiinne pieniä yksityiskohtia myöten. Virheet korjataan ja tiettyjä parannuksia tehdään, mutta ei laatijapoppoota pidä samanlaistaa. Jokaisella on hyvät ja huonot puolensa, joista jälkimmäiset toivottavasti pysyvät aisoissa. Jokaisella ratkojalla on myös suosikkilaatijansa eikä se suinkaan ole sama. Kukin laatija vetää perässään omaa fanilaumaansa.
Kun lukee kirjoittamaansa tekstiä, tulee usein mieleen, että mistähän tuokin pulppusi. No, kirjoitin minkä kirjoitin.
65. Matti22.10.2004 klo 21:43
Muistan kyllä REOn hyvin Varkauden kaduilta 50-luvulla. Kuka muistaa Fargon? Mikä historia siihen liittyy? On kai ainakin kaupunki Texasissa.A propoo Nykäsuskovaisuus. Kyse on siitä, miten harvinaisia sanoja on lupa käyttää. Sellaisia, joita Hesarin toimittaja ei selitä tekstissään? Vastustan! Esim. laes on aivan hyvä ristikkosana. Itse asiassa opin sen ristikoista. Jos tässä logiikka heittää häränpyllyä, niin ei se mitään, niin se heittää elämässäkin.
Kaikki olemme liikuttavan yksimielisiä siitä, että ihan kaikki Nykäsestä ei kelpaa ristikoihin. Vaan kuka on se ylipappi joka vetää rajan sinne harmaalle alueelle? Toivottavasti ei kukaan.
Olen ihan vilpittömästi sitä mieltä, että Esko Kalervo vetää rintamalinjoja sinne, missä ei rintamia ole, eikä sotajoukkoja näy.
66. Hessu22.10.2004 klo 21:45
Ekin lähde: Joh. 19:22 "Pilatus vastasi: "Minkä kirjoitin, sen kirjoitin." ":-)
67. ile22.10.2004 klo 21:58
Tarkastin taannoin ristikon, jossa esiintyi ratkaisusana 'koepaperikokoelma'.Laatija oli piirustanut vihjeruutuun ympyrän sen merkiksi, että (ei keksinyt tarpeeksi lyhyttä sanallista vihjettä) ristikon toteuttaja saisi kehitellä piirretyn vihjeen ratkaisusanalle. Tilaa oli puoli ruutua.
Ehdotin, että toteuttajan kannattaisi käyttää laatijan ehdotuksesta huolimatta sanallista vihjettä, mutta kaikkihan on mahdollista.
Odotan mielenkiinnolla lopputulosta.
68. kari kämäräinen22.10.2004 klo 22:04
Olen PM:n (klo 21.07) kanssa aivan samaa mieltä.Ja Ekin (klo 21.36), että se korjailee ristikoita (mikä on ihan oikein).
69. Hessu22.10.2004 klo 22:08
Käyttääköhän Esko Kalervo muissakin kuluttaja-asioissa samanlaisia keinoja? Yleensähän kuluttajat äänestävät lompakollaan, eli jos ei tuote kelpaa, käytetään muiden tuotteita.Esko Kalervo kenties kirjoittelee deodoranttifirmoihin ja kertoo miltä yli 50 prosenttia suomalaismiehistä haluaa haista...
(Laajasta tuttavapiiristäni 83 prosenttia on sitä mieltä, että Joonas Hytönen ja Marco Bjurström eivät saisi esiintyä televisio-ohjelmissa. Lopettakaa heti heidän ohjelmansa!)
70. Eki22.10.2004 klo 22:20
Karin korjausten kanssa on muuten tullut aika kiperiäkin tilanteita, kun sen laadinnat ovat niin avaria, että väärän tai väärähkön sanan muuttaminen on vaikeaa. Joskus Kari saa ihan itte korjata ristikkonsa. Kyllä se joskus vähän marmattaa, että miksi kuolaa ja kinaa ei saisi käyttää synonyymina jne.
71. kari kämäräinen22.10.2004 klo 22:29
Korjaankin heti että Savossa sanotaan ite, ei itte!
72. Eki22.10.2004 klo 22:42
Ja sopinee ristikkoon vain monikossa muodossa ITET? :)
73. kari kämäräinen22.10.2004 klo 22:49
Eikun MYÖ.
74. jupejus22.10.2004 klo 23:01
Lipsahtipas tuohon autojuttuun aiemmin puolestani perätöntä tietoa. Mutta sellaistahan ne automallitkin nykyään on. Oikeassa olet Hessu.
Se ainakin on hyvä, että ettei eri laatijoita ahdisteta tai painosteta johonkin tiettyyn tyyliin tai sanavalintoihin tai vihjeytykseen.
Se antaa vaihtuvuutta ja monet ratkojat varmaan seuraavat laatijoiden nimiä ja varautuvat sen mukaan mitä haluavat laatijanimen takaa ratkottavaksi löytyvän.
75. iso S22.10.2004 klo 23:13
Toinen puoli myö-täviä, toinen puoli syötäviä.Minulle on kiteytynyt yksi ajatus siitä mikä on käytännössä hyvä vaikka teoriassa ei. Olen vasta ensimmäisen asteen laatijapeto (ristikko numero 666 tuli valmiksi), mutta vähäinen oma kokemus ja muiden mielipiteiden seulominen ovat johtaneet tähän käsitykseen.
Oletetaan, että laatija X pystyy tekemään keskimäärin päivässä ristikon, missä on pari laes-luokan sanaa. Ankaralla hieromisella niistä pääsee eroon, mutta kauneusvirheiden häivyttämiseen menee toinen päivä. Tuottavuus putoaa puoleen eikä julkaisija luultavasti maksa tästä omantunnontyöstä mitään ylimääräistä.
Julkaistavien ristikoiden määrä ei riipu X:n vauhdista. Koska X:n tuotanto putosi puoleen, julkaisijan täytyy etsiä uusia laatijoita. Todennäköistä on, että laatu ei siitä parane. Jos ovea olisi ollut raapimassa laatija Y, joka on parempi kuin X, X olisi jo työtön. Siispä Y tekee ristikoita missä on puoli tusinaa sivujokea. Kuka hyötyi? Ratkoja saa keskimäärin huonompia ristikoita, julkaisija pysyy hetken omillaan mutta alkaa vähitellen menettää asiakkaita, X:n leipä kapeni mutta omatunto kirkastui. No, Y pääsi toteuttamaan salaista haavettaan päästä laatijaksi laatijan paikalle.
Täydellisyys on hyvän pahin vihollinen.
76. Matti22.10.2004 klo 23:49
Siis hei, jos laes ei kelpaa, lopetan ristikoiden ratkomisen. Kielen rikkaus, juuri sitähän parhaimmillaan ristikot edistävät.
77. RA23.10.2004 klo 00:21
Lähettäjä: Esko Kalervo 22.10.2004 klo 00:31Todella sanoin:
asiasta keskustellessamme 84%:sti toteavat tyyliin: ristikot kiinnostaa, mutta nykyään niissä (IS-Kovikset + SK) on niin paljon tietokirjapohjaista kamaa, että olen luopunut.
_________
Onpas mielenkiintoista!
Itsekin "inhoan" ns. tietokirjaristikkoja - ja/mutta samaan aikaan JOKAINEN IS-Kovis on ollut jo vuosia jokaisen viikonloppuni yksi kohokohta.
Meillä kaikilla on varmaan omanlaisemme filtterit, joilla näitä juttuja/ristikoita arvioimme. Sama ristikko - ihan erilainen kokemus.
Poimisitko esimerkkejä vaikkapa syys-lokakuun IS-Kovisten LIIAN tiekokirjapohjaisesta kamasta?
78. IiKoo23.10.2004 klo 13:36
Näemmä taas ristikoidenratkaisu sivistää. Opin jälleen uusia asioita REO:n ja Oldsmobilen historiasta. Kannatti siis laatijan laittaa tuokin sana ristikkoon ihmisten ratkottavaksi. :-)
79. Esko Kalervo23.10.2004 klo 19:17
Minä olen ne RA:n toivomat jo luetellut tässä säikeessä 21.10. Lisään tämänpäiväiset:
IS-koviksen vihje Allen ja SK 43.n vihje Sädelatva.
Mielestäni muuten hyviä ristikoita molemmat, Teemun SK:ssa montakin mukavaa vihjettä:
Äekäs, Päätöksettä, Maa, Ennen saunaa, Leviää, Tasattavia - ei vaikeita mutta mukavia. Mutta: mikä h-vetin voikukan sukulainen, Sylvia-tädilläkään ei olut aavistustakaan, eikä edes tietokirjoillani.
80. Esko Kalervo23.10.2004 klo 19:31
Eikä näistä kannata kenenkään hirmustua ja ottaa nokkiinsa.Olenhan useinkin todennut ajatuksen: jos yhdellä tahralla saa ostettua kimpun ruusuja, kannattaa ostaa mieluummin kuin jättää muuten hyvä ristikko lähettämättä tai tehdä kolme päivää työtä yhden tahran poistamiseksi.
Ja tiedän-tiedän senkin argumentin, "että kyllähän se voikukan sukulainen pitää tietää, mene vain itseesi huonon yleissivistyksesi kanssa".
81. Hessu23.10.2004 klo 20:53
En minäkään tiennyt, että se on suomeksi sädelatva. Mutta nyt tiedän, eikä harmita yhtään! :-)Kun tuota sivistykseltä keittiöönsä piiloutuneen enemmistöratkojan näkökulmaa yrität jatkuvasti tuoda esiin, niin eikö sinun pitäisi arvostella lähinnä jotain Seiskan ja Seuran ristikoita? Minusta tuntuu, etteivät SK:n ristikot ja IS:n kovikset ole heille oikein tarkoitettujakaan...
82. Ritva24.10.2004 klo 08:50
Hessu, eikös juuri Iltis ole niitä koko kansan aviiseja? Ei kai se, että haluaa ristikoita, joissa on normaalia, jokapäiväistä sanastoa, tarkoita, että ristikoiden olisi oltava helppoja? Minä ainakin haluaisin vihjeytyksen keinoin haastaviksi aikaansaatuja ratkottavia, en valtaisaa tietikirjavalikoimaa vaativia, kun tuo yleissivistys ei kai minullakaan ole kaiken kattavaa laatua enkä myöskään ratko ristikoita sivistääkseni itseäni; siihen valitsen jotain täsmällisempää, ristikonlaatijan näkemys kunkinhetkisestä sivistämistarpeesta ei ehkä käy yksiin oman sivistyskiinnostukseni kanssa enkä ole, niinkuin useat teistä täällä kommentoivista ehkä, kaikkiruokainen, infoähkyyn pyrkivä.
Ei, en lue Seiskaa tai Seuraa, en katso Salkkareita, Kotikatuja ym "sivistävää", mutta en myöskään ratko XXXXX:n helppoja ym, vaan haluan oivalluksia vaativia haastavia ristikoita ja tämä kanava kai on oikea tällaisen MIELIPITEEN esittämiseen?
83. Esko Kalervo24.10.2004 klo 09:38
Haluan tuoda ymmärrystä 22.10 Ekin ihmettelyyn, että tietyllä hetkellä viesti näyttää menevän perille, toisella taas ei. Eräs selitys on se, että ainakin itse kirjoittelen eri rooleissa: 1. kun kirjoitan kollegialisesti laadinnan haasteista ja haluan oppia sitä lisää, kuuntelen mielelläni neuvoja ja opettavainenkin tyyli "menee perille"
2. kun annan palautetta asiakkaan eli ratkojan roolissa, palautteen pois selittävät, palautteen vääräksi mielipiteeksi torjuvat, yläpuolelle asettuvat opettajamaiset vastaukset vaan ärsyttävät, eivätkä tietenkään "mene perille" vaan suhtautuminen maistuu silloin ylimieliseltä "tiedän paremmin" -asenteelta.
84. Eki24.10.2004 klo 10:59
Vastaus kohtaan 2. Hei Eskou-duud! Mä oon kyl vaa yrittäny sanoo sulle, ettet sä voi kans nimittää ittees valtakunnan totuuden tietäjäx! Hei, män, emmä tykkää, et sä lähettelet suoraan lehtiinkin noit juttujas, et täs ny laatija meni alta riman ja eiks niilt voi vaatii enempää tai sit vaihtaa parempaan. Must sä, päl, vaan sillon asetat ittes muitten yläpuolel. Emmä oo mielestäni väittäny, et sun mielipitees on väärä. Mä oo yrittäny korostaa, et se on mielipide mielipiteiden joukos ja must just sä yrität kumota muiden opinjoneita! Täs on meil ny ongelma ja kyl sun pitäis ammattis puolesta pystyy kuunteleen mua vähä enemmän, koska mä oon ny tosi turhautunu enkä mä, beibbee, taida tulla enää sun laatikolles, jos sä viel vedät noi korvalappus korville aina, kun mä avaan suuni.Kyl Anaki on varotellut mua, et Eskou ei diggaa liian asiantuntevist vastauksist eikä mun kannattais käyttää samanlaisii ylilyäntei kun sulle sun tyylis mukasest pitää hyväksyy (miks h-tis???), mut jos sä, jäbä, siis oikeen tiedät, et sä et haluu kuulla asiantuntevii vastauksii, ni kuuntelisit nyt sit ees noit joitain tavallisten ratkojien kommenttei, koska must tääl on sanottu aika hyvinki, vaik ne on ollukki sun vastaisii jutskii ja sun pitää vaan jankuttaa noit omii juttuis, vaik kyl me ne jo on tajuttu. Eikä ne oo ees ollu sun vastasii vaan tukenu samaa periaatet, mut pienii eri vivaihteit niil vaan on ollu. Mun mielest ne on sanonut, et sul on pipo vähä liian kireel, emmä sit tiiä, oonko tajunnu oikeen.
Mä en sitäpaits täl hetkel ees tajuu, mikä on enää se bigist problem. Täshän puhutaan enempi abstraktist kui erityisist huonoist tehtävist. Ristikot parantuu koko ajan, sun ansiost tai sust huolimat, ja jos pitää sut tyytyväisenä, ota toi eka vaihtoehto.
Diör Eskou! Eix tän skenen vois viimeinki ottaa vähä laajemmi käsittelyyn ku vaan IS ja SK, koska must mä ja mun poppoo on tehny niis hyvää jälkee ja ne on Suomen laadukkaimpii palstoi. Me luvataa tehä edellee parhaamme, mut mist sit vois seuraavaks parantaa?
85. Esko Kalervo24.10.2004 klo 19:45
Ei mitään varsinaista ongelmaa. Onhan näistä jutuista silti hyvä keskustella.Mä en ota näitä kovin tosissani mut tajuun senkin että tämä on joillekin ihan oikeeta duunia.
86. Eki24.10.2004 klo 22:23
Kuka kirjoittaa Esko Kalervon nimellä? En tunnista "entiseksi" Eskoksi.
87. Esko Kalervo25.10.2004 klo 09:25
Minä itse. Ei täällä päässä mikään ole muuttunut, luet ehkä viestejä jonkinvärisillä silmälaseilla. Olen yrittänyt aika ajoin, siis usein sanakritiikin ohessa tuoda myös esiin, että ymmärrän jos yhdellä Unaulla ostaa mahdollisuuden muuten hyvän tasoiseen ristikkoon.En joka kerta mainitse tätä. Jos esimerkiksi kysytään syksyn esimerkit huonoista sanoista, siis sanoista, joita oletan laatijankin yrittäneen välttää, kerron ne.
Siis kaikki ennallaan, ponnistellaan edelleen yhdessä kohti yhä parempaa laatua. Oma uskomuksenihan on, että laatupoikkeamista keskustelu edistää tätä pyrkimystä.
Itseäni ei juurikaan haittaa "tiukkapipoiset" ja kapean katsannon näkemykset – kukin toimii resurssiensa ja asenteidensa pohjalta. Ilahdun kuitenkin aina, kun keskusteluun yhtyy joku myös pohtivalla ja analyyttysella otteetta – esimerkkinä vaikkapa Antit Viitamäki ja Skyttä.
Asiassahan on ihan oikeasti puolensa. Eli mieltymyksensä, arvostuksena, lähtöolettamuksena, uskomuksensa.
Esimerkiksi, jos Eki tai Esko Kalervo väittää poleemisesti jotain toistaiseksi todistamatonta lopulliseksi totuudeksi, kyseessä on uskomus.Ilse olen käyttänyt sekä yksipuolista, poleemista ja toisaalta objektiivisempaa, pohtivaa otetta. Tämä on esimerkki jälkimmäisestä.
Joko alat tunnistaa nimimerkin?
PS. Opin tuon "lopullisen totuuden" aikoinaan naapuriltani lasimestari Kerviseltä, hän oli itsensä suhteen hyvin hereillä: heittäessään tosi hurjan yleistyksen tai uskomattoman yksipuolisen väitteen, hän otsikoi sen Lopulliseksi totuudeksi – koska osasi koko ajan havainnoida myös itseään, myös tolkuttomuuksiaan. Niitä oli sitten hauskaa jälkeenpäin yhdessä naureskella – puolin ja toisin.
Mutta väittelyt olivat lennokkaita, ilma oli niin täynnä sanataidetta että eukkoja hirvitti. Ei siis melua vaan yksipuolista katsantoa, toisan alta maton vetäisyjä, pirun lailla toisen viestien tulkintaa, epäloogisuuksien paljastamista, omasta mielestä loistavia verbaalisia jonglöörisuorituksia.
Suuttuja olisi tietenkin ilman muuta hävinnyt, hävitä saattoi myös tunnustamalla olevansa perusteluineen täysin nurkassa.
Yhtä hauskaa oli sitten saunassa: –hivautit muuten aika pahan siihen kohtaan – no mitäs puhui itses pussiin - no, kun jätit sen siihen tarjolle – katotaas ensi kerralla. Meillähän se oli tietysti sikkaa hauskanpitoa, kerroin vaan termin taustan.
88. Kaitsu25.10.2004 klo 13:59
Sekoanpa jälleen aiheeseen, josta en mitään tiedä, mutta kerron miltä minusta tuntuu.Vertailitte viisaat pirtaa ja kaidetta toisiinsa. Minusta pirta on kankaankudonnassa käytettävä kapine. Kai sitä kaiteeksikin voi nimittää, mutta onko porraskaide pirta? Jotenkin tuntuisi siltä, että sanojen ”synonymius” ei välttämättä ole aina kaksisuuntaista. Varmaankin joku asian paremmin tunteva oikaisee käsitykseni, mutta minusta vastaussana pirta vihjeenä ei voi käyttää kuvaa porraskaiteesta.
Kun te laatijat tökitte sanoja ristiin, tuottaen meille ratkojille ristikoita, törmäätte varmaankin tilanteeseen, jossa johonkin kohtaan ristikkoa väkisinkin muodostuu tietty sana, vaikkette sitä siihen ehkä tahtoisikaan. Itselleni on suuren ihmetyksen aihe, kuinka ylipäätään saatte kirjaimet sopimaan ristikkoon niin, että niistä muodostuu edes jotenkin ymmärrettäviä sanoja. Niinpä en tuomitse laatijaa fakki-idiootiksi, vaikka ristikossa jokunen atta olisikin. Oivaltavalla vihjeytyksellä tuollaisesta tylsästä sanastakin saadaan miellyttävä ratkontakokemus.
Kaksi piirrettä on, jotka minua ristikoissa ärsyttävät. Niin epämääräiset vihjeet, että niihin on tarjolla lukematon määrä sopivia vastaussanoja ja sellaiset pikkuaukeat, jotka yhdistyvät muuhun ristikkoon vain yhden sanan avulla. Kun ratkon ristikoita useimmiten kuulakärkikynällä, siis täysin vastoin ”sopivaisuussäännöstöä”, en uskalla kirjoittaa mitään nelikirjaimiseen kohtaan, jonka vihje on joki Euroopassa. Jotta saisin edes itse selvää kirjoittamisistani, en ole koskaan lähettänyt yhtään ristikkoa arvontoihin, ratkon ristikkoa mielessäni, kunnes olen lähes varma oikeista ratkaisusanoista ja sitten vasta merkitsen ratkaisuni ristikkoon. Päällekirjoittamalla voi kerran, pari korjata myös kuulakärkikynän jäljen, mutta ei useammin. Niinpä jokin ristikko jää minulta ratkomatta, ei siksi että se olisi taidoilleni ylivoimainen, vaan lukemattomien vaihtoehtojen vuoksi. Kyllä minun oivalluskykyni ylittäviä ristikoita on runsaastikin tarjolla ja niiden kanssa usein törmään tuohon toiseen ärsyttävään piirteeseen. Jos en keksi tuota ”siltasanaa” aukioiden välillä, jää usein koko aukio ratkaisematta ja suurin ristikonratkonnan nautinto jää saavuttamatta eli viimeisen kirjaimen kirjoittaminen.
On helppoja ristikoita, jotka minäkin osaan ratkoa vain läpikirjoittamalla ja on vaikeita, joita en osaa ratkaista millään. Tuohan on vain hyvä, että jokaiselle on jotain tarjolla, vaan voitaisiinko laatia vaikeutuva ristikko? Siis sellainen ristikko, jossa olisi jokin helpohko alue, josta saisi ”otteen” ristikosta, muun ristikon vaikeutuessa. Kun itse törmään itselleni liian vaikeaan ristikkoon, nostan käteni pystyyn ja luovutan suosiolla. Jos kuitenkin saan edes jonkin osan ratkottua mielestäni oikein jää tuollainen ristikko pyörimään mielessäni ja yritän sen ratkontaan uudelleen ja uudelleen, kunnes saan siihenkin tuon viimeisen kirjaimen piirretyksi.
Jatkakaa vain laatijat ja muut ristikoidenne rustailua. Pyrkikää täydellisyyteen, mutta olkaa samalla valmiita myöntämään, ettei kukaan teistä koskaan kykene laatimaan täydellistä ristikkoa, koska täydellisyyttä ei tälläkään alalla voida saavutaa.
89. Timppa25.10.2004 klo 14:15
Kaitsu> Kuulakärkikynäratkontaan on korjauslakka hyvä apuväline, viimeistään kun yrittää tuhrata samaan ruutuun jo viidettä kirjainta...;)
90. jupejus25.10.2004 klo 14:41
Kaitsun näkemys ristikoihin oli järkevä puheenvuoro. Turhamaisen tarkkuuden ja tärkeilynkin voi unohtaa, jos pääpiirteittäin ristikoihin voidaan sisältää jujua, ilmettä ja vihjeisiin sisältöä. Mutta juuri tuo Kaitsun mainitsema idea, että ristikkoa voisi ratkoa vaikeutuen olisi ihanteellisin vaihtoehto. Se hyvä, jos on alkuun eivaikealta näyttävä ristikko, johon pääsee sisälle - mutta loppua kohden alkaa mietityttämään.
Totta sekin, että liiaksi ympäripyöreät vihjeet (joki, maa, nimi) - joihin on suurten vaihtoehtomäärien vuoksi kirjoittaa oikeaa vastausta, ei tee ristikosta parhaalla tavalla vaikeata eikä mielenkiintoistakaan.
KOMMENTOI