KESKUSTELUT > RISTIKOT > TAIVUTUKSESTA KYSYMYS
1152. Taivutuksesta kysymys
Allakka13.10.2004 klo 18:51
Kävimme tänään pientä sanakinaa Riitta-nimen taivutuksesta. Siispä te kielitietäjät, taipuuko:Riitta - Riittan vai
Riitta - Riitan?
Asun junantuomana alueella, jossa tuo ensimmäinen vaihtoehto on usein käytetty ja minun korvani taas vierastaa sitä, väitin siis jälkimmäistä ;-)
Joudunko oikaisemaan käsitystäni?
2. Jouni13.10.2004 klo 18:59
Suosittelen aina astevaihtelua.
3. Eki13.10.2004 klo 19:01
Jounelta hyvä ehdotus :)
4. Jouni13.10.2004 klo 19:34
Ja Erkkiltä hyvä kommentti:)
5. Allakka13.10.2004 klo 19:38
Siinähän se selvisi!Nyt täytyy vain selvittää mikä on ASTEVAIHTELU.
Näin vuosikymmeniä sitten käydyn kansakoulun tietopohjalta ei sanaa löydy - paitsi muussa yhteydessä.
Ja kiitos ylimielisestä vastauksesta, lupaan etten enää vaivaa tietoviisaita tyhmine kysymyksineni!
6. Esko Kalervo13.10.2004 klo 19:50
Laatta -laatanKuutti - kuutin
Riitta - Riitan
Riita - riidan
7. satunnaisin vierailija13.10.2004 klo 19:52
Satunnaisesti paikalle sattuneena astevaihtelun osalta:Riitta - Riitan lienee oikein.
Ja tuskin Jounin tai Ekinkään oli tarkoitus olla ylimielisiä, joten hyvä Allakka, anna heille anteeksi.
Kaikkea hyvää kaikille!
8. RA13.10.2004 klo 20:21
Allakalle: Tietosanakirjan mukaan ASTEVAIHTELU = "Se erityisesti suomen kielen taivutussysteemille ominainen piirre, että toisten taivutusmuotojen sanansisäisiä klusiileja vastaa saman paradigman toisissa muodoissa kvantiteetiltaan heikompi klusiili tai toinen konsonantti tai kato; Esim. Kukka-kukan, tyttö-tytön, nappi-napin, kota-kodan, kerta-kerran, kupu-kuvun, pako-paon. Vahva aste esiintyy yleensä avotavun ja heikko aste umpitavun edellä."Kärsitäänpä siis yhdessä... mutta eikö olekin kerrassaan ihmeellistä, että ME SENTÄÄN OSAAMME PUHUA tuota yllä mainittua kieltä. ;-)
PS. Klusiili = umpiäänne = konsonanttiäänne.
9. RA13.10.2004 klo 20:27
Itsekin Riittana -mielestäni- se on ilman muuta Riitan. Olen huomannut, että jotkut kaakkoissuomalaiset?? sanovat Riittan.
10. Jouni13.10.2004 klo 20:46
Ei ollut tarkoitus olla ylimielinen. Anteeksi.Tämä asiahan ei ole millään muotoa selviö. Monet taivuttavat esim Satu-Satun. Erisnimien kohdalla astevaihtelusta on joskus luovuttu.
11. Eki13.10.2004 klo 20:55
Samoin pyydän anteeksi, jos letkaukseni ylimielisyydeksi laskettiin. Luulin hymiön auttavan.Mites Anita ja Anitta? Jälkimmäisessä tapauksessa kuulee puhuttavan Anittasta, muutenhan nimille ei saisi eroa.
Tosin, jos joku on Nina tai Niina, sitä pitää aina kysyä, että yksi vai kaksi iitä. Mutta se on jo toinen juttu.
12. Antti Skyttä13.10.2004 klo 22:46
Minulle on jostakin jäänyt sellainen muistikuva, että varsinkin sukunimen kyseessä ollessa on myös hyvä kysyä nimen haltijalta.Eiköhän Ossi Runne taivuta sukunimensä Runnen, vaikka toinen taivutusmuoto saattaisikin tuntua loogisemmalta?
13. Tapsa13.10.2004 klo 23:23
Olisiko sama dilemma kuin sanoissa Lammi- Lammilta/Lammelta ja Saari/Saarelta,tai Vantaa/sta/lta ,taiHelsingi/stä/ltä?
14. kummeli14.10.2004 klo 00:07
Taannoin kielitoimistolla oli sähköpostiosoite johon sai lähettää kielellisiä ongelmia koskevia kysymyksiä. (voi olla vieläkin, tuota en tiedä)Pähkäilimme joskus tuota samaa nimien taivutusta koskevaa asiaa, kysymyksessä oli silloin nimi Satu.
Kielitoimiston vastaus oli muistaakseni sen suuntainen että pyrkimyksenä on siirtyä taivuttamaan nimisanat ottamatta huomioon niiden kantamuotoa eli: SATU - SATULLE. Kuitenkaan taivutusmuoto SATU - SADULLE ei ole väärä koska se on ollut vakiintunut käytäntö.
Eli molempi parempi, otappa tuosta selvä...
Tämän vuoksi esim. ylioppilaskirjoituksissa pitänee hyväksyä molemmat muodot?
Paikannimistäkin on alettu tehdä ihmeellisiä väännöksiä:
Muistan kun Raija Pelli toimitti poliisiteeveetä ja käytti ilmaisua "koska itsekin olen ylöjärvinen..." -jestas kuinka hirveältä se kuulosti!
Haluaisitko sinä olla vaikka orivetinen?
15. Esko Kalervo14.10.2004 klo 00:12
Tämä onkin Tapsa vaikeampi juttu - näissä paikannimissä ei ole välttämättä mitään logiikkaa - vain muotoutunut tapa:• Rovaniemelle, Sääksmäelle, Imatralle, Tampereelle, Riihimäelle, Vantaalle (ko. jokeen olisi toisin)
• Espooseen, Lappeenrantaan (menin eilen rannalle), mutta menetkö Viitasaarelle vai Viitasaareen, Saarenmaahan vai Saarenmaalle, todennäköisesti kuitenkin Sonkajärvelle.
Taitaapi lopullinen totuus olla paikallistan tottumus.
16. matts14.10.2004 klo 08:17
paikannimien taivutuksellekin löytyy apu muistaakseni kielikellosta tai ainakin kielitoimiston sivuilta http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/
17. iso S14.10.2004 klo 08:21
Itse olen käyttänyt sellaista logiikkaa (ja hengissä selvinnyt) että jos paikkakunnan nimen loppuosa on saari, ranta, joki tai vastaava, niin paikkakunta taipuu päinvastoin kuin se vastaava. Tämä on luultavasti se paikallinen tottumus, mikä on syntynyt että ymmärrettäisiin kysymyksen olevan paikkakunnan nimestä. Joskus menee metsään mutta yleensä turisti armahdetaan, ainakin tervan ja höyhenten jälkeen.Kaiken maailman Kempeleet on eri juttu, ne menevät pieleen. Ne pitäisi vain opetella ja muistaa mutta kun ei ole siihen soveltuvia välineitä.
18. Kaitsu14.10.2004 klo 11:40
Minä taas olen käytänyt semmoista logiikkaa, että vesien liittyessä jotenkin paikan nimeen, olen yrittänyt pitää pääni pinnalla. Siis -koskella, -joella, -järvellä. Samalla logiikalla on helpompaa olla myös -mäellä tai -harjulla, mutta kaupungin, linnan, metsän tms. päällä leijaileminen on minusta outoa siksi siis -ssa, kuten myös merkityksestä riippumatta ruotsinkieliset paikkakunnat.
Virheisiin "ohje" johtaa, mutta mielestäni olen useammin osunut oikeaan, kuin puhtaalla arvauksella.
19. Pekka Pietari14.10.2004 klo 14:22
Työtoverillani on hammaslääkäri sukunimeltä Kulta. Hän kehuu usein menevänsä hammaslääkäriin Kullalle...
20. Jukkis14.10.2004 klo 14:55
Mitenköhän hammaslääkärin tuttavat pohdiskelee kyläilemässä piipahtamista? Vaikkapa Vuokiloitten tuttavat mietiskelee, että "mentäisköhän käymään Vuokiloilla". Entä nyt: "Mentäisköhän käymään ...". Missä?
21. tonimikael14.10.2004 klo 15:04
Toiseksi tulleet palkitaan hopeoilla.Entäs ekat?
;-P
22. Jouni14.10.2004 klo 17:01
Haluan vielä antaa nimimerkki Allakalle mahdollisimman selkeän vastauksen. Eräs kielihenkilö muotoili kerran asian seuraavasti.'Jos et tiedä miten puhuteltava haluaa nimensä taivutettavan, käytä aina astevaihtelua. Jos hän haluaa nimensä taivutettavan toisin, on kohteliasta tehdä niin kuin hän haluaa.'
Mielestäni tuo on hyvä ohjenuora.
23. Matti14.10.2004 klo 18:24
Helmi etunimenä kai taipuu Helmin ja sukunimenä Helmen, vai? Tämä ei siis ole astevaihtelua vaan jotakin muuta.
24. RA14.10.2004 klo 21:47
Noista paikannimistä tuli mieleen vanha vitsi. Muistatteko: SKOPin kaatumisen aikoihin Wegelius ja Riikonen olivat juhlissa. Sitten tuli aika mennä vessaan, jossa Wegelius: "Olen aina ihmetellyt tätä suomen kieltä. Joku voisi sanoa, että olemme nyt Espoolla, mutta mehän olemme kaiketi Espoossa?" - "Joo" sanoi Riikonen "ja joku voisi luulla, että me olemme tässä kusella, mutta oikeasti olemmekin kusessa."
25. Matti14.10.2004 klo 21:48
RA :-)
26. Timppa14.10.2004 klo 23:54
Aika samansuuntainen vertaus lienee raumalaisilla ja porilaisilla....
27. Helge15.10.2004 klo 00:01
Viitaten aloitusosioon sanoisin kokemuksesta,Riidan.
28. Timppa15.10.2004 klo 00:09
Helge> Sinä sen sanoit! :) Terveisiä kaikille Riidoille...;)
29. Tuomas L.15.10.2004 klo 13:57
TUOMAAN kommentti:En lähtisi ihan sokeasti luottamaan Jounin ohjeeseen "Ellet tiedä, miten henkilö nimeään taivuttaa, käytä aina astevaihtelua". Kauko on sekä etu- että sukunimi, eikä taatusti ikinä taivu "Kauon". Mutta jos joku Kauko nyt saisikin päähänsä taivuttaa nimeään näin, ainakaan hän ei voisi olettaa kenenkään käyttävän automaattisesti tällaista taivutusta.
Jounin sääntöä voinee soveltaa lähinnä nimiin, joilla voisi luontevasti ajatella olevan kaksi taivutustapaa; tätä arvelen hänen kyllä tarkoittaneenkin. Halusinkin lähinnä korostaa, että nimien taivutus on niin monimutkaista, ettei niissä oikein mikään sääntö voi antaa lopullista vastausta.
KOMMENTOI