KESKUSTELUT > RISTIKOT > ERIKOISIA RISTIKOITA

10094. Erikoisia ristikoita

iso S4.4.2022 klo 20:05
Ristikon voi laatia rutiininomaisesti niin että valitsee sopivan pääkuvan, kehittää siitä lähtevän lauseen tai lauseita ja sen jälkeen punoo näiden ympärille muut sanat niin hyvin kuin taitaa.

Toisaalta laatijalla voi työhön ryhtyessään olla mielessään jokin erityinen juttu, joka liittyy ristikon sisältöön tai rakenteeseen. Tässä säikeessä olen kiinnostunut juuri tällaista erikoisista ristikoista. Millaisia juttuja iloksemme ja vaivaksemme on keksitty? Jos on tiedossa, niin kuka teki, missä ja milloin julkaistu? Olipa se juju millainen tahansa ja ratkojien mielestä hauska tai naurettava, jokainen ennalta lukittu juttu rajaa laatijan valinnanvapautta ja tätä kautta lisää laadinnan haasteellisuutta. Tällaiseen vaivautuvat ansaitsevat enemmän arvostusta kuin vähemmän vaivautuneet!

Sivuston sääntöjä kunnioittaen, ei ratkontaa auttavia paljastuksia silloin kun ristikon palautusaikaa on jäljellä, ja parin viikon rauhoitusaika silloinkin jos kyseessä ei ole palautettava tehtävä. Karenssi ei päde, jos erikoispiirre on julkaistu ristikon yhteydessä tai se on nähtävissä silmällä ristikkoa ratkomattakin, esimerkiksi piilokirjaimettomuus, suuri aukio tai poikkeuksellisen korkea sanojen keskipituus.

Ensimmäiseksi esimerkiksi lykkään äskettäin putkahtaneen kysymyksen: onko kukaan laatinut ristikkoa jonka ratkaisusanoissa ei ole käytetty muita vokaaleita kuin A? Vastaus saatiin, kun asiasta epäilty Juha Hyvönen tunnusti. Sellainen oli kansiristikkona Sanasepossa 3/2005. Saimme jopa linkin tuohon ristikkoon:
https://sanasepot.fi/sanaseppo-maistiaiset/ss-2005 -3-s01.pdf

Toisena esimerkkinä Antti Viitamäen oma Sanaseppoon liittyvä paljastus: "Olen kerran tehnyt ristikon, jossa kaikki vihjeet olivat kuvia (Sanaseppo 2/2000). Ainoita poikkeuksia olivat muutamat erikoismerkit, mutta ensimmäistäkään kirjainta ei vihjeissä ollut."

Tarkoitukseni ei ollut erityisesti yllyttää Sanaseppoihin liittymiseen, mutta jos joku nyt vahingossa saa sellaisen päähänsä niin olkoon menneeksi.
2. iso S4.4.2022 klo 20:06
Seuraavaksi jaan muutaman ristikko-alan "elämäntapa-Oscarin".

Ensimmäinen menee konkarilaatija Pekka Joutsille. Vahvistamattomat huhut väittävät, että hänen laatimissaan ristikoissa on ollut sirkkelimiehen sormin laskettavissa oleva määrä virheitä. Jos se pitää paikkansa, niin tekevälle sattuu, vaikka tässä tapauksessa todella, todella harvoin.

Toinen ja kolmas erityisesti Iltiksen Uutis- ja Histis-ristikoista Erkki Vuokilalle ja Teemu Palloselle. Uutisristikko on hyvä esimerkki siitä, että laadukkaan ristikon voi loihtia yllättävän nopeasti ja luotettavasti, vaikka teemalauseet eivät välttämättä ole helpoimmasta päästä ja aikataulu on tiukka. Histiksessä aikaa on enemmän, kun historia ei heti vanhene, mutta teemasanojen osuus ristikoista ylittää kohtuuden rajat. Silti muu sanasto on hyvää ja ja kaikki, vihjeet mukaan lukien, on annosteltu niin hövelisti että yleensä ristikko täyttyy vaikka ei kaikkea teemasta kumpuavaa ennalta tietäisikään. Siinäpä oppii. Tietoa ilman tuskaa, mikäs sen parempaa?

Neljäs kaikesta huolimatta (ja Hesarin ristikoiden ratkojat ymmärtänevät sanamuodon) Aulis Lehdolle, joka on omalta osaltaan vaikuttanut paljon ristikoiden evoluutioon. Yhtenä tähän säikeeseen olennaisesti liittyvänä esimerkkinä mainitsen 19.6.2008 julkaistun ristikon numero 2489. Se oli entisen isokokoisen Hesarin aukeaman kokoinen juhannusristikko, jossa kiersi jättimäisenä spiraalina tällainen tajunnanvirta:
eletään parasta keskikesän aikaa
ehkä tuttu tango raikaa
pakkanen kai poissa
ja halla pian taas pelloissa
käki jossain kukkuu
joku utra liivittä sepalus auki hukkuu
muutama ristikoitansa googlestakin ratkoo
tai saunansa kiuaspuitakin katkoo
illan isäntä myös grillaa
tomera puoliso, suolta kenties tulee hillaa
kyläkaupan toiminta virkeää
mikäli vain töiltä kerkeää
kypsyi mansikka marja
tallessa uusintasarja
rakennetaan jo makkia
että voi kakkia
entää elo tää

Lopuksi Oscar-ehdokkuus perintöprinssi Juha Leinoselle, joka kulkee Joutsin viitoittamalla tiellä, eli tavaramerkkinä on tiukka virheettömyys. Känkkäränkät halkeavat kiukusta kun eivät pääse besserwisseröimään.

Monia muitakin ansioituneita laatijoita on, mutta näillä menen nyt ja tässä.
3. iso S4.4.2022 klo 20:06
Vanhaa sanontaa mukaillen: maasta se isokin ponnistaa. Sivupersoonani, jonka nimeä en halua kytkeä nikkiini, on jonkin verran laatinut. Historiaa kaivelemalla löydän tänne muutaman esimerkin.

Eki mainitsee jossakin säikeessä laatineensa ristikon jonka nimi oli Aton. Sen ratkaisusanoissa ei ollut yhtään A-kirjainta. Itse olen laatinut ristikon, jonka nimi oli Ei auo. Siinä ei ollut yhtään A-, U- eikä O-kirjainta. Suoritusta helpotti ristikon tavallista pienempi koko, 17*13 ruutua. Se julkaistiin Taskuristikon numerossa 1/1998. Lehti on ajat sitten kuollut hapenpuutteeseen. En ota täyttä vastuuta siitä.

Lehdon spiraalissa on se pieni kauneusvirhe, että se rikkoo ristikkosääntöjä. Sanojen pitäisi kulkea vasemmalta oikealle tai ylhäältä alas ja tuossa edellä mainitussa monet sanat uivat vastavirtaan. Pitää tietysti paikkansa sekin että säännöt pitää tuntea jotta niitä voi taitavasti rikkoa. Niin tai näin, korjasin tuon epäkohdan, mutta jouduin tyytymään huomattavasti lyhyempään: "ammatiltani olen saippuakauppias ja nimeni on Otto Nenonen." Lause oli väännetty sellaiselle mutkalle että kolme vastavirtaan kulkevaa sanaa olivat palindromeja ja näin ollen ne pysyivät sääntöjen rajoissa. Tästä olen aiemmin julkaissut näytteeksi kuvan:
https://aijaa.com/rmEajY

Tämä on julkaistu lehdessä Suuri Ristikko Kilpa 7/2000, siis ennen Lehdon spiraalia. En voi kuitenkaan vaatia kunniaa idean keksimisestä. Varmaan noita on ollut muitakin, minullakin oli kimmokkeena Ilari Lindholmin ristikko. Siinä oli pääkuvana tyhjä ruutu, josta lähti ratkaisulause "olisin laittanut tähän kuvan orangista mutta Korkeasaaressa ei ollut orankia enkä viitsinyt lähteä Borneoon karvaista serkkuani kuvaamaan kun en ole vielä edes Turussa käynyt". Varmaan yksi pisimpiä ratkaisulauseita. Suuri humoristi, ei mua ennen syntynyt mutta luultavasti jälkeheni jää.

Liiallinen erisnimien käyttö ärsyttää ja siksipä laaditaan myös erisnimettömiä ristikoita. Sellainen on mm. Juha Leinosen "erisnimetön tosihaaste!" lehdessä Suuri Ristikko 2/2022. Minulta löytyy melkein vastaava. Se ei kuitenkaan ole Eris-nimetön, sillä erisnimettömyyden pilaa (tahallisesti) Eris, eripuraisuuden jumalatar. Tämä julkaistiin Mantan Mainioissa 6/2016.

Ristikkoon on mahdollista kätkeä lävistäjän suuntaisia sanoja, joille voi antaa vihjeen tai jättää ne salasanomiksi, eräänlaisiksi pääsiäismuniksi, jotka ratkoja huomaa tai sitten ei. Olen kahteen ristikkoon piilottanut tuollaisen kunnianosoituksen kahdelle naisoletetulle. Ensimmäinen oli "tell Laura I love her". Tätäole ei syytä ottaa liian kirjaimellisesti, kyseessä on miniäkokelas jonka rakastaminen jää pojan hommaksi. Laura oli ihan normaalisti vihjattuna sanana ja muut piti vain älytä lukea viistoon. Toinen oli pelkkä etunimi, joka jätettäköön syyttömän suojelemiseksi mainitsematta. Sen verran voin paljastaa että nimi muodostuu kahdesta lyhyemmästä etunimestä. Tämän säikeen kannalta oleellista näissä ei ole sisältö, vaan temppu.

Voitte huokaista helpotuksesta, luovutan puheenvuoron.
4. Eki4.4.2022 klo 21:20
Tässä yhteydessä voi mainita, että Teemu Pallosen edellinen kaksitähtinen SK oli AOU-vapaa.

Minun tehtäväni Aton taisi olla krypto.
5. Eikka4.4.2022 klo 21:52
Syödäänköhän Etonissa lisäaineetonta ruokaa?
6. Eki4.4.2022 klo 21:59
Nytpä muistankin, että Markku Nylundilla oli 80-luvun alussa Sanasepossa tonttu pääkuvassa ja otsikko AATON RISTIKKO. Markkuhan kuoli aika pian tuon jälkeen hyvin nuorena.
7. ++juh4.4.2022 klo 22:46
Markun AATON RISTIKKO oli Iisakin ristikoissa nro 12/1981. Ei minulla tuota lehteä ole, mutta Iisakki 2/1982 on, jossa julkaistiin Sanaseppojen ensimmäiset kerhosivut – lehdessä sattuu olemaan myös Markun ristikon ratkaisu.
8. Eki4.4.2022 klo 22:50
Kiitos, ++juh.

Viime vuosina on erikoisuuksiin erikoistunut varsin uusi laatija. Tuomas Holopainen. Niitä pitää joskus kerätä tähän. Mukana muun muassa monikoton ristikko.
9. Jiikoo4.4.2022 klo 22:56
Aatosta Ottoon ja ottamatta jättämiseen: eikös ystäviemme teekkareiden vappukin ole kohtsiltään käsillä? Sehän kestää kuulemani mukaan liki viikon, Oton päivästä (17.4.) Yrjön päivään (23.4.) ja mottona tupsulakkikansalla lienee ”Liika on aina liikaa, mutta kohtuus on liian vähän!”.

Oton teemaristikko?
10. Eikka5.4.2022 klo 07:08
Lainaus: 8. Eki 4.4.2022 klo 22:50
Kiitos, ++juh.

Viime vuosina on erikoisuuksiin erikoistunut varsin uusi laatija. Tuomas Holopainen. Niitä pitää joskus kerätä tähän. Mukana muun muassa monikoton ristikko.

Holopaisen musiikillisia tuotoksia moneen kertaan livenäkin kuunnelleena olisi mukava nähdä minkälaisia teoksia hänen ristikkonsa ovat. Valitettavasti tämän ilon olen kohdannut vain kerran, muistaakseni jossain ristikkolehdessä. Niitä tulee kuitenkin harvoin hankittua.
11. Jukkis6.4.2022 klo 10:50
Taannoin oli Sanasepossa sokkokrypto, jossa jokaisessa sanassa sen kutakin kirjainta oli vain yksi kpl. Oli muistaakseni J. Hyvösen laadinta.
12. ++juh9.4.2022 klo 20:45
Uusimman Sanasepon (1/2022) kansitehtävästäkin voi löytää jotain erikoista.
13. Iso S10.4.2022 klo 23:43
Äkkiseltään en huomannut kansiristikossa muuta erikoista kuin sen että välit Ruotsiin viilenivät. Skandit loistivat poissaolollaan. Löytyihän se sieltä kun oikein katsoin, mutta olenko ratkonut väärin vai onko aukkoja tiedoissani (no onhan niitä muutamia), kun tuntuu että erikoisuuden häntäpäässä olisi ollut käyttöä englantilaiselle tilavuusmitalle?
14. ++juh11.4.2022 klo 17:43
No niinpä olisikin kaivannut englantilaista tilavuusmittaa ja saksalaista kirjailijaa. Toteutusvaiheessa vaihdoin kaksi ratkaisusanaa muistamatta juuri silloin tuota ristikon erikoisuutta.
15. iso S11.4.2022 klo 19:58
Kuinkahan monta orporuutua on aiheutettu viime hetken muutoksilla? Niistä käy käry, jos muutoksen sivuvaikutusta ei huomaa ja ristikko pääsee julkisuuteen. Tästä olisit selvinnyt kuivin jaloin, jos et olisi vihjannut erikoisuudesta, koska sitä ei mainittu julkaisussa. Jos joku sitten olisi huomannut ja huomauttanut, olisit voinut pokkana väittää että koko juttu on vain satumaista sattumaa, poikkeamaa myöten, eikä ollenkaan tarkoitettu teko. Muuten, ennustajaukkona viittasin piilotettun erikoisuuden mahdollisuuteen viestissä 3.
16. Jaska11.4.2022 klo 22:14
Käyttöä olisi ollut iso S:n mainitsemien lisäksi vihjeille VÄHÄLÄ, JÄLKI, GRANDE.
17. Jaska11.4.2022 klo 22:18
... ynnä LAULU
18. ++juh19.2.2023 klo 19:11
https://sanaristikot.net/keskustelut/?id=11146#107 1953

69. iso S 17.2.2023 klo 16:29
[  –  –  ]
Ristikkoon piilotetulle ominaisuudelle, jota ei erikseen mainita ja jonka jotkut ratkojat huomaavat ja jotkut ei, on joku nimityskin. Se ei nyt tule mieleen. Luullakseni ++juh tietää ja muistaa. Säikeessä 10094. Erikoisia ristikoita sivutaan tällaisia "pääsiäismunia", mutta tuosta nimityksestä ei ole mainintaa.
__________

Britit käyttämä termi NINA (tai Nina tai nina) on ristikon ratkaisuun tarkoituksella piilotettu ylimääräinen (tai useampi) lause, sanonta tai sana. Sanasepossa 4/2020 oli lyhyt juttu:
http://ristikkotuumin.fi/sanaseppo/sanaseppo-2020- 4-nina.png

Ristikon rakenteeseen tai ratkaisusanojen kirjaimistoon liittyvä ominai- tai -tuisuus kuten piilokirjaimettomuus, takavokaalittomuus tms. ei ole nina.

Parin vuoden takaisessa Iltiksen koviksessani
http://ristikkotuumin.fi/is-kovis/2021-04-24/
ei ollut pääkuvaa, vaan laadinnan lähtökohta oli löydettävissä vasta ristikon ratkaisusta.
19. Ihmettelijä20.2.2023 klo 09:06
"ei ollut pääkuvaa, vaan laadinnan lähtökohta oli löydettävissä vasta ristikon ratkaisusta."

Tällaisessa tapauksessa ratkojalle asiasta ei ole mitään apua ratkoessaan ristikkoa. Ratkojalle ei myöskään  tarjota mielenkiintoista etsittävää ristikosta, koska hän ei voi tietää etukäteen asiasta.  Kyse on lähinnä laatijan itselleen asettamasta haasteesta samaan tapaan kuin jos laatija ei käytä A-, O- ja U-kirjaimia. Itse en jäänyt etsimään ristikon lähtökohtaa, joten asia oli ratkontani kannalta täysin merkityksetön. Vain jos laatija kertoisi etukäteen, että ristikosta löytyy ristikon lähtökohta, asia tarjoaisi ratkojalle mielenkiintoa, sillä hän voisi ratkoessaan alkaa etsiä sitä. Koin ristikon varsin mielenkiinnottomana.
20. iso S20.2.2023 klo 14:25
Harmittava tapaus, säie Sanaseppo 4/2020 taitaa olla niitä jotka katosivat systeemin romahduksessa. Henkiin herääminen tapahtui maaliskuussa 2021. Silloin tuohon lehteen viitattiin eri säikeessä, 161. Suomalaiset ristikkosanat maailmalla:

501. Jaska16.3.2021 klo 16:56
Moka, kylä Mauritiuksella pääkaupungin Port Louis'n lähellä. PRTIN LÄHELLÄ SAARELLA on siis LUIS, jos Simbergin pahisvihjeen (Sanaseppo 4 1920) ratkaisuni ei ole moka.

Kommentti ei siis liittynyt Nina-ilmiöön. Muistin tuon aiheesta kertovan jutun, joka on vanhempi kuin luulin. Luulin että se olisi ollut alle 2 vuotta sitten.
21. iso S28.12.2023 klo 18:14
Lainaus: 8. Eki 4.4.2022 klo 22:50

Viime vuosina on erikoisuuksiin erikoistunut varsin uusi laatija. Tuomas Holopainen. Niitä pitää joskus kerätä tähän. Mukana muun muassa monikoton ristikko.

Kuinka ollakaan, Punainen Pelikaani 3/2023, sivu 26, laatijana Tuomas Holopainen.

Vasen ylänurkka tuotti tuskaa, kun erehdyin luulemaan että kahden ylimmän vaakasanat olivat väärässä järjestyksessä. Lisäksi ainoalle lauseelle ei tuntunut olevan muuta vihjettä kuin suuntanuoli.

Totuus paljastui, kun selvisi että vihjeen "tämän ristikon juju" ratkaisu on sydän ja lause oli kehoitus "väritä oot". Ratkaisusanoissa oli kaikkiaan 26 O-kirjainta ja ne muodostivat keskelle ristikkoa suuren sydämenmuotoisen kuvion. Siinä oli laatija ottanut itselleen haastetta kerrakseen ja selvinnut siitä kunniakkaasti. Ehkä Puolan kaupungista Opole voi antaa hyvin pienen miinuksen. Toisaalta, eihän se ole mikään Intian pikkukylä, sentään yli 100000 asukasta. Oma vika että en tuntenut.

Diagnoosini on että Holopainen ei ole hölöpäinen eikä toisaalta voi olla suoraselkäinenkään. On nimittäin selvästi taipumuksia alalle!
22. iso S7.1.2024 klo 14:48
Sanaseppo 3/2023 muistuttaa tavanomaista enemmän erikoisten ristikoiden kokoontumisajoa. Tylsyyteen tyytymättömät saavat tulkita tämän yllykkeeksi Sanaseppoihin liittymiseen. Sääntöjä on venytetty ja mielikuvitus on käynyt laukalla. Sehän passaa lehden kohdeyleisölle.

Ensin on kevyt verryttely, Jari Haapalaisen laatima Alkukarsinta, jossa ratkaisusanojen kirjainvalikoimaa on täydennetty muutamalla numerolla. 22 km ja 12-tie ovat tyylikkäitä, 1kseen (yksikseen) ja 2oton (kaksioton) vaativat huumorintajua.

Antti Skyttä & Erkki Vuokila laativat ja Heli Kärkkäinen kuvitti ristikon Rohkaisevasti joka oli minulle liian vaikea. Ristikon nimeen kätkeytyy kolmikon nimikirjaimet, järjestyksessä HK, EV ja AS. Tämä olisi pitänyt ymmärtää rohkaisevaksi vihjeeksi. Yhteensä 20 kertaa sanaruudussa oli yhden kirjaimen sijaan kaksi. Nimikirjaimet AS 11 kertaa, EV 8 kertaa ja HK kerran. Ihanan kieroa, mutta olisi voinut jakautua tasapuolisemmin!

Piävvaevoo oli Puurusen Taenan laatima ja Puavilaesem Pasin kuvittama murreristikko. Saakoot savolaisetkin omansa eikä tuo ollut mahdoton ulkopuolisellekaan, koska teema ei toteutunut läheskään sataprosenttisesti. Paljon oli selvää suomeakin. Minua huvittivat eniten kahdella tavalla tulkittavat. Kalavakka on suomalaiselle kalakori, savolaisella kalpea. Haaska on meille raato ja heille hilpeä. Vähiten huvitti telekuta (raataa), koska sanan merkitystä piti varmistella Nykäsestä ja sen mukaan telkuta on kansanomainen verbi varsinkin lapsista: hyppiä, teuhata. Piällysmiehille sellaisen katseleminenkin käynee raatamisesta.

Lauri Kultti oli laatinut Loma-ristikon, jonka "tarpeeton" väliviiva oli vihje joka meni minulta ohi. Vaikeusastetta riitti muutenkin niin että tulos jäi muutamaksi raapaisuksi. Kolmessa kohdassa oli yksittäisen kirjaimen tilalla sana loma, joka kätkeytyi risteäviin sanapareihin Ilomantsi - salomaat, valomainos - lomailu ja pallomaha - hillomarja. Soppaa sakeuttamassa oli vanha tyhjä vihjeruutu -kikka kahdesti. Toisen ratkaisuna oli valkea ja toisesta tuli sana kumpaankin suuntaan: reunat ja autius. Valmista ratkaisua katsoessa kaikki on selvää pässinlihaa, mutta ratkaisua yrittäessä pässinpäässä löi enimmäkseen tyhjää.

Ari Kiviharjun ristikossa Kesäaikataulu oli pääkuvana Sanaseppojen kesäpäivien ohjelma. Siitä lähti pitkä ratkaisusana vaakaan (puuhaamiset) ja pystyyn (kolmikohtainen) mutta myös viistoon lähelle oikeaa alanurkkaa (aktiviteetit). Viisto sanakin oli suuntanuolella vihjattu, joten se ei ollut piilotettu bonus eli Nina (katso viesti 18). Tämä viisto sana osaltaan aiheutti pystysanan Ailiot (sukunimen monikko), jonka vihje "jaa vesiin" ei auennut noin vain. Ilman viistosanaa tuohon olisi sopinut aallot, kun oli kaksi piilokirjainta, jolloin oltaisiin oltu paremmin vesien äärellä mutta vihje ei olisi toiminut. Samasta syystä lienee tullut myös sana rehata (vihjeenä siirtää) joka oli minulle tuntematon, samoin Kieloselle ja Nykäselle. Wikisanakirja tuntee sen murteellisena merkityksessä raahata.

Lievästi erikoisena pidin sitä, että Skytän laatimassa ja Kaarina Löfgrenin kuvittamassa ristikossa Pilvenveikot otettiin sangen myötämielisellä joskin ristiriitaisella tavalla kantaa huumeiden käyttöön: pössyttely tekee gutaa => sekaisin marista.
23. Iso S9.1.2024 klo 09:26
Lainaus: 73. Juha N 20.9.2014 klo 09:50 (Säikeestä tämän sanan haluaisin ristikkoon)

Ekin kaipaama logiikkaa löytyy, jos kyseinen valevihje sattuu olemaan ristikon teema. Kuten eräässä Ekin, Pekan, Juhan, Teemun ja Heikin (= Team Katalinin) ristikossa, joka ratkottiin SM-välierien kolmantena ristikkona muistaakseni vuonna 2011. Sen teema oli luku 10 (myös ensimmäisessä ja toisessa välieräristikossa oli ollut numeroteema), joka sitten löytyikin muutamasta "vihjeruudusta" sellaisella fontilla, jossa ykköstä markkeerasi suora viiva. Mutta kas, kyseessä eivät tässä tapauksessa olleetkaan luvut 10 vaan vokaalikaksikot IO, eivätkä kyseessä olleet vihjeet IO, vaan noissa ruuduissa vokaalit IO olivatkin osina sekä pitkiä pystysanoja että pitkiä vaakasanoja, jotka ristesivät ruudun IO kohdalta. Fiilis oli aika messevä, kun juju ratkonnan jossakin vaiheessa aukesi.
24. Funny9.1.2024 klo 11:16
Kauan sitten oli Sanasepossa Pekka Joutsin laatima ristikko, jossa oli muutamia neljän ruudun kokoisia Paul Ankan kuvia. Jonkin aika sen kanssa oli ihmeissään, kun kaikki ei tuntunut istuvan, kunnes älysi että kuvat ovat sanojen osia. Esimerkiksi kun vihjekuvassa oli itikoita huitova mies, siitä tuli KIUS(ANKA)PPALEET.

Näköjään olen tuota jaksanut ihastella, kun yksityiskohtia muistuu mieleen vuosikymmenien kuluttua. Lehtikin olisi tallessa, mutta en nyt lähde penkomaan arkistojani.
25. iso S18.1.2024 klo 17:17
Yksi unohtui kun listasin Sanasepon 3/2023 erikoisia ristikoita. Ari Kiviharjun "Vihjekymppi" oli tyyppiä tehtävä tehtävässä. Pääkuvana oli 6*4-kokoinen ristikko, jonka vihjeinä oli numerot 1-10. Samat numerot olivat vihjeinä myös varsinaisessa ristikossa ja samannumeroiset sanat olivat toistensa vihjeitä.

Tavallaan tämä on jalostettu muoto siitä jota Lehto toisinaan käyttää Hesarin ristikoissa. Jos ristikkoon änkeää jokin ratkojille todennäköisesti tuntematon ns. pakkosana, hän saattaa laatia ristikkoon myös käänteisen parin. Jos esimerkiksi ristikkoon tulee sana Lailare (terveisiä Jukkikselle, hän tietää tapauksen) jonka vihjeenä on John, jostakin muualta saattaa löytyä vihje Lailare jonka ratkaisu on John. Kyseisessä tapauksessa ei löytynyt, mutta olisi saattanut ja olisi ollut asiallista jos olisi ollut. Kiviharjun tapauksessa tästä ei ollut kysymys. Sanat olivat ihan tuttuja. Erikoista oli se käänteiset parit oli otettu ristikon teemaksi ja parien toiset osapuolet oli koottu omaksi ristikokseen.

Kokonaisuus on sen verran haastava ja sanasto sen verran laadukas että on syytä epäillä että tämä ei ollut Kiviharjun ensimmäinen laatimus! Kolme liehureunan aiheuttavaa alkupiiloa nyppii varmaan kaunosieluja. Minä en osaa pitää sitä suurena syntinä. Onhan tasareuna nätimmän näköinen, mutta minusta sellaista ei kannata pakottaa jos se kostautuu sanaston laadussa.

Yksi asia mitä voisi parantaa, jos käytössä oleva tekniikka sallii (ja jos ei salli niin parempi tekniikka tilalle!) on vihjeiden sijoittelu tai fontti. Ainakin minua häiritsee, jos ei pysty helpohkosti näkemään milloin vihje loppuu ja uusi alkaa. Esimerkiksi, kun vihjeet näyttävät tältä:

alkuja
sukuakin

asettelet
14 kirjain

ei ole itsestään selvää, onko siinä 2, 3 vai 4 vihjettä, kun joku vihje saattaa liittyä kahteen tai useampaan ratkaisusanaan. Joillakin muilla vihjesanoilla päättely olisi vielä vaikeampaa, noilla sattuu olemaan kohtalaisen selvää että vihjeitä on neljä: alkuja - idut, sukuakin - nato, asettelet - Katat ja 14. kirjain - ksii. Olisi suotavaa että riveille jaetun vihjeen riviväli olisi pienempi kuin vihjeiden väli. Tuossa esimerkkitapauksessa syynä ei ollut tilan puute. Muuten täydet pisteet.

Tästä tehtävästä muistui mieleen että voin hiukan nostaa kissan häntää. Tuota ideaa (pääkuvakin on ratkottava tehtävä) olen käyttänyt vuonna 2006. Siinä pääkuvana oli sudoku (itse asiassa koko sudokutuotantoni, tätä varten laadittu), josta lähti ristikkoon ratkaisusanat sudoku ja yksinumeroiset. Minun versiossani pääkuvan ratkaiseminen oli erillinen eikä mitenkään välttämätön juttu. Ratkaiseminen ei mitenkään vaikuta varsinaisen ristikon ratkaisemiseen. Sudoku kuitenkin oli ihan ehta ja helpohkosti ratkaistavissa oleva, kuten halukkaat voivat kokeilla kotona. Kuvakaappaus muuten vihjeittämättömästä ristikosta löytyy osoitteesta

https://aijaa.com/1ro3Qb

Kuva paljastaa muutamia ratkaisusanoja, mutta ei se mitään. Palautusaika on ollut ja mennyt ja vihjeet joutuu arvaamaan!
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *