Etusivu
Keskustelut
         Ristikot
         Muut aiheet
Pakinat

Artikkelit
Ristikkoarkisto
Ristikon anatomia

Yleisiä kysymyksiä

KESKUSTELUT: RISTIKOT INFO
 1550. Ristikkosäännöt, joista ollaan samaa mieltä
Lähettäjä: ö-mies 22.4.2005 klo 23:32
Onko yhtäkään sääntöä, josta ollaan samaa mieltä?

Käsitykseni mukaan tästä ollaan yhtä mieltä: ei kahta piilokirjainta peräkkäin.

 Takaisin aiheisiin

Lähettäjä: Eki 22.4.2005 klo 23:40
Jotta tiedetään, mistä puhutaan, tässä MMM-kirjan säännöt á la Hyvönen/Vuokila. ö:n toteama sääntö ei suinkaan ole kaikilla käytössä, vaikka yleinen onkin.

1. Nämä säännöt koskevat ”normaaleja” suomenkielisiä kuvaristikoita.
2. Vastausruudukon on oltava yhtenäinen.
3. Ristikon oikean reunan ja alareunan on oltava suoria.
4. Ristikossa ei saa olla orporuutuja.
5. Ratkaisusanassa ei saa olla kahta [tai useampaa] peräkkäistä piilokirjainta.
6. Ratkaisusanan tulee olla vähintään nelikirjaiminen. Ratkaisulauseen sana voi olla myös lyhyempi.
7. Ratkaisusanan kirjainten tulee olla peräkkäin yhdellä rivillä joko vasemmalta oikealle tai ylhäältä alas.
8. Välittömästi ratkaisusanan edellä tai heti sen jälkeen ei saa olla kirjaimia.
9. Ratkaisulauseen linkkiruudut tulee sijoittaa lauseen sanan jälkeen [samaan suuntaan kuin edeltävä sana]. Lauseen tulee jatkua linkkiruudusta suoraan oikealle tai suoraan alas.
10. Ratkaisusana saa olla yhdessä ristikossa vain kerran.
11. Ratkaisusanan tulee olla suomenkielinen tai suomenkielisessä tekstissä yleisesti käytetty.
12. Ratkaisusanan tulee olla perusmuodossa. Ratkaisulauseen sana voi olla myös taivutusmuodossa, jos lauserakenne sitä edellyttää.
13. Ratkaisusana tulee kirjoittaa kielenhuollon normien mukaisesti. Välimerkit kuten heittomerkki, yhdysviiva ja kauttaviiva jätetään kuitenkin pois.
14. Vihjeen ja ratkaisusanan yhteyden tulee olla looginen ja täsmällinen.
15. Ruudukon viivojen tulee olla suoria ja yhtä paksuja.
16. Ruudukon vaakaviivojen tulee olla keskenään yhdensuuntaisia, samoin pystyviivojen
17. Vastausruutujen tulee olla samankokoisia ja -muotoisia.
18. Ruudukon viivan tulee päättyä risteävään viivaan siististi.
19. Vihjeiden tulee olla siistejä.
20. Vihjeiden keskinäisen sijainnin perusteella tulee voida päätellä, mihin kunkin vihjeen ratkaisusana tulee.
21. Säännöistä voidaan poiketa, mikäli …

Lähettäjä: V-R 23.4.2005 klo 00:17
Voi Vuokilaa. Näyttää dementian ensioireet olla käsillä.
Sitten kun se tauti puhkeaa, niin puhkeaa,
ei muuta kuin sympatiaa. Nuoremmat ohjailee.

Lähettäjä: ö 23.4.2005 klo 13:23
Kiitos Eki! Paikallislehden ristikossa rikotaan ainakin sääntöä 6. Helpottanee laatimista.

12. sääntöä rikotaan harkiten laadukkaissakin ristikoissa. 19. sääntöä taas rikotaan yleisesti laittamalla vihjeeksi kuva, josta ei saa selvää.

Kyllä minä olen tuon säännöstön kanssa samaa mieltä.

Lähettäjä: Eki 23.4.2005 klo 13:28
Liitin mukaan vain säännöt. Sen jälkeenhän seuraa paljon tarkennusta ja toteamus, että mitä tahansa sääntöä voi rikkoa, varsinkin jos sen tekee taiten. Esimerkiksi neljän kirjaimen sääntö (kohta 6) on olennaisin sellaisille laatijoille, joiden käsissä se muuttuu vain ja ainoastaan helpotuskeinoksi. Sitä rikkomalla voi ristikkoa muilta osin jopa parantaa. Tämä on osaksi laatijanäkökulmasta, sillä moni ratkojahan ainakin sanoo, että vihjeet ainoastaan kiinnostavat, ei laatimus.

Lähettäjä: Juha N 23.4.2005 klo 13:55
ö: Miten määrität "laadukkaissa"? Oikeasti laadukkaissa ei varmasti rikota 12. sääntöä. Vihjeen antama vastaussana voi kyllä olla taivutusmuotoinen siinä merkityksessä kuin se liittyy vihjeeseen, mutta tällä taivutusmuotoisella sanalla on silloin oltava jokin toinen perusmuotoinen merkitys. Eli kyse on homonyymeistä. Vaikkapa VAELLA -> SAMOA. Tässä ei rikota 12. sääntöä, joka on itse asiassa yksi niistä säännöistä, joita ei kai voida koskaan rikkoa, edes "taiten" (kun puhutaan ristikon niistä sanoista jotka eivät ole osana mitään lausetta).

Jos mielessäsi on joitakin "laadukkaista" ristikoista löytämiäsi sanoja, jotka rikkovat 12. sääntöä, niin annahan esimerkkejä.

Lähettäjä: ö 23.4.2005 klo 14:02
Kyllä sitä esiintyy Juha N. Kumma ettet ole huomannut. Esim. PuP 3/2005 Heikki Luukkala: KÄSIN.

Eikä tuntunut yhtään huonolta.

Lähettäjä: Juha N 23.4.2005 klo 14:02
No, partisiipit ovat poikkeus, mutta ne voidaan tulkita adjektiiveiksi. Tosin itse vähän nyrpistän nenää usealle I partisiipille. Sanalla LAULAVA on hieman pahaan vivahtava ei-perusmuotoisen sanan aromi, verrattuna selvään perusmuotoiseen nominiin LAULAJA.

Toisaalta vain osaa II partisiipeista voidaan käyttää ristikkosanoina. KUOLLUT lienee OK, mutta SANONUT ei.

Lähettäjä: ö vielä 23.4.2005 klo 14:05
No joo. Käsin näyttää olevan myös adverbi. Palaan asiaan kun löydän oikean esimerkin.

Lähettäjä: Eki 23.4.2005 klo 14:06
Käsin on adverbi. Adverbeistä ehkä eniten polemiikkia aiheuttaa muoto kätevästi. Siis onko se hyväksyttävä vai nippa nappa vai ei ollenkaan hyvä.

Laulava on parempi kuin sanonut, mutta joskus jälkimmäistäkin näkee.

Arveluttavissa muodoissa kysymys on
- laatijakohtainen
- tilannekohtainen
- lopputulos on tärkein

Lähettäjä: V-R 23.4.2005 klo 14:32
"Käsin on adverbi"

Kenraali Custerilta ammutiin taistelussa hevonen.
Kenraali jatkoi jalan.
Myöhemmin kentsulta ammuttiin nainen alta.
Eipä hätää Custer jatkoi käsin.

Lähettäjä: jupejus 23.4.2005 klo 14:56
Tuo partisiipin tapainen sana on kyllä melko venyvä käsitteeltä, missä kulkee raja, mikä on hyväksyttävä ja mikä ei.

Oikeastaan parempi, että ne hyväksyttäisiin kaikki, koska niitä muotoja on paljon käytetty ja ratkoja on kyllä niihin oppinut varautumaan ristikoissa.

Lisäksi partisiipeille näkee usein hyviä vihjeitäkin tehtynä.
Tai voisiko sanoa, että tuo kohta jätettäisiin laatiijoiden omaan harkintaan; kuka tuntee niitä, että voi käyttää niin käyttäkööt - tuskin noista ratkojat harmaita hiuksia saavat.

Kuollut ja sanonut?

Kuollut on ja sanansa sanonut. Eipä tuossa niin suurta merkityksellistä eroa ole.

On viimeisen sanansa sanova ja kuoleva joskus..

Lähettäjä: ö 23.4.2005 klo 15:21
Menetettyään hevosensa kenraali Custer jatkoi taistelua maasta käsin jalan.

Lähettäjä: Zebraze 23.4.2005 klo 17:13
Ei taiteessa sääntöjä tarvita.

Lähettäjä: jupejus 23.4.2005 klo 17:41
Tuossa Zebrazen lauseessa on kyllä vinha perä. Sanaristikkokinhan on aitona käsityönä oikeastaan puhdas taideteos.
Ehkä se pitäisi myös niin nähdä.

Lähettäjä: Eki 23.4.2005 klo 17:53
Lähtökohta oli se, että sääntöjä haluttiin. Alalla kuin alalla on lainalaisuudet, jotka on hyvä tuntea ennen kuin alkaa mielikseen mielin määrin niitä rikkoa. Sääntöjen rikkomisenkaan ei kuitenkaan pidä olla itsetarkoitus.

Lähettäjä: Hessu 23.4.2005 klo 19:24
Superlatiiveja näkee ristikoissa usein. Kelpaavatko niistä mielestänne kaikki, jotkut, vai ei mitkään? Komparatiivit lienevät periaatteessa samanarvoisia, vaikkakaan eivät juuri laadintoihin tuppaudu.

Tiedustelee nimimerkki Käsi-kädempi-käsin.

Lähettäjä: iso S 23.4.2005 klo 20:28
Yleensä asiaan kuin asiaan löytyy toisinajattelija, joten tuskinpa mistään säännöstä on täyttä yksimielisyyttä. Lähimmäksi päässee pykälä 21.

Partisiipit ja muut prinsiipit olen unohtanut ajat sitten. Luotan vaistoon, joka tosin välillä pettää. Laulavat ja muut va:t ja vä:t ovat minusta sellaisia että niitä voi käyttää, mutta ei kannata viljellä tarkoituksella. Monta sellaista samassa ristikossa ja varsinkin lähellä toisiaan tuntuu ikävältä.

Superlatiiveja käytän ilman omantunnontuskia, mutta sama kuin edellä: ei, jos voin kohtuudella välttää. Mikä sitten on kohtuus? No, se vaihtelee.

Komparatiivit eivät jostain syystä tunnu edes yhtä suotavilta ristikkosanoilta kuin superlatiivit. Varsinaista perustelua tähän tuntemukseen minulla ei ole.

Jos jotenkin yrittäisi mutuni mutustella tiiviiksi nyrkkisäännöksi, niin se on tämä: Sanaa voi käyttää, jos sitä voi käyttää itsenäisenä sanana (esimerkiksi yksisanaisena vastauksena johonkin kysymykseen) ja sitä ei ole taivutettu sijamuodoissa (nominit) eikä aikamuodoissa (verbit). "Muokattujen" muotojen käyttöä pitää kuitenkin rajoittaa.

Selvästi tämä tulkinta jättää -"sti"-muodot sallituksi. Jos joku tulee toimeen ilman näitä niin sillä siisti!

Lähettäjä: jupejus 23.4.2005 klo 20:39
En tiedä, olisiko se väärinkään, mutta noista tulee vähän teennäinen maku, jos niitä kohtaa usein.
Jossain sanoissa, jossa vertailu on tavallaan tavallista (alin, suurin, jne. etenkin piirrettynä) se menee, mutta jos vähän kuin jokaisesta sanasta tulee superlatiivi vastaan, niin ei tunnu niin mieltä kohentavalta, varsnkin kun se vihje tuppaa olemaan jo viitteenä siihen, että sen näkee, että ännää sananlopuun haetaan.

Tuo komparatiivi on vielä kyseenalaisempi muoto. Mutta jos on hyvä vihje noillekin muodoille, niin eipä kai se niin vaarallista ole, jos niitä vastaan ristikoista tulee.

Ps. Onhan se hyvä, että on suuntaa-antavat ohjeet. Onhan noin taiteessakin periaatteessa. Tiettyjä kriteereitä vaaditaan.

Lähettäjä: Eki 23.4.2005 klo 20:41
Wow, iso S puhuu asiaa.

No, ei se niin harvinaista ole.

Ovatkohan laatijat (ainakin tietty porukka) hiljakseen luoneet yhteistä filosofiaa, koskapa tuo niin pitkälti noudatti omaanikin.

Miten hienoa onkaan pyrkiä täydelliseen sanastoon ilman mitään epäilyttäviä sanoja. Ja miten helppo on joutua tilanteeseen, jossa superlatiivin tms. avulla sanastosta tulee (liki) täydellinen.

Totta kai, jos superlatiivit(kin) olisi selkeästi kielletty, niitä ei käytettäisi (niissä piireissä, jotka sen kiellon hyväksyisivät). On helppo kieltää ja kieltää ja... Mutta millä säännöillä syntyvät parhaat ristikot? Varmaan niin, että jokainen laatija käyttää myös järkeään sääntöjen soveltamisessa. Näin ristikoiden monipuolisuuskin säilyy ja lisääntyy.

Lähettäjä: Juha N 24.4.2005 klo 02:37
Jostain syystä en ratkojana yhtään vierasta komparatiiveja ja superlatiiveja. Ne ovat yhdellä lailla perusmuotoisia adjektiiveja, sijamuodoissa taivuttamattomia. ISOMPI kuulostaa minusta yhtä hyvältä ISO-johdokselta kuin ISOHKO. Ja jälkimmäisen johdostyypin en ole nähnyt saaneen missään protestointeja osakseen.

Lähettäjä: Kravattimies 24.4.2005 klo 06:37
Mielestäni ISOMPI ja ISOHKO kelpaavat varsin hyvin.

Eikös isohkostakin voi ihan normaalisti muodostaa komparatiivit ja superlatiivit?

Silloin ISOMPI ISOHKO on isohkompi ja ISOIN ISOHKO on isohkoin. Kirjoitin ne pienaakkosilla, koska en suosittele niitä ristikkoon.

Vastaavasti: pienehkömpi.

Esim. (ei tosi koille :-)
Lappalaistuvassa isoh istu, nuoreh juoksi ja pienehkömpi.

Minusta parhaimpia -hko ja -hkö -loppuisia ovat ne, joissa sanan perusosa muuttuu. Keräsin niitä tähän. Osa niistä on esiintynyt ristikoissakin. Taisi olla peräti viimeinen!

arahko
hapahko
oudohko
ohuehko
rennohko
suurehko
uudehko
hitaahko
tuoreehko
briljantihko

Sitten on vielä muita -hko ja -hkö -loppuisia sanoja, kuten kiihko, vauhko ja pöhkö!

Tästä tulikin tavallista pöhköhkömpi juttu.

Lähettäjä: Hessu 24.4.2005 klo 09:07
Olipa krakahkoja näkemyksiä. :-)

16. Ruudukon vaakaviivojen tulee olla keskenään yhdensuuntaisia, samoin pystyviivojen.

Onko kukaan nähnyt tuota sääntöä rikottavan? Voisi olla aika villin näköistä!

Lähettäjä: jupejus 24.4.2005 klo 09:13
Sopivat -hkot ja hköt. Ovat villihkömpiä sanoja ristikoissa.

Lähettäjä: Zebraze 24.4.2005 klo 10:37
En usko että laatijana voisin ikipäivänä päästää
käsistäni "ristikkoa", jossa olisi sana rioa. Siksi esim.
Ekin artikkelilta Sanasepoissa lähti pohja, samoin
sääntökokoelmalta.

Jos tarjolla kirjaimet R, I, O ja A, kirjoita AIRO suosiolla.

Jatkuvasti olen kiinnostunut tietokoneiden mahdollisuuksista.
Eikö laatijankin olisi kiva nähdä löytääkö tietokone korrektin
laadinnan kun itse ei ole löytänyt? Luultavasti ristikot
paranisivat nykyisestä huomattavasti kun laatijoiden
aika ei kuluisi sanojen sijoitteluun, vaan voisivat keskittyä
vahvaan teemoitukseen ja ideoiden kehittelyyn.

Lähettäjä: iso S 24.4.2005 klo 12:52
Teki mieli käyttää nimimerkkiä isohkoin S mutta suurehko halu pysyä valitussa voitti. Näiden HKO- ja HKÖ-muotojen komparatiivieille ja superlatiiveille sanon jyrkän ein. Ne ovat luonnottomia luomuksia. Ei isohkoutta voi mennä tuolla tavalla vertailla. Sitä on isohko tai ei, ja isohkojen keskinäiset kokoerot pitää tarvittaessa selittää jollain täsmällisemmällä tavalla.

Samalla vaivalla, aamuäreyden vaivaavamana, haukun pystyyn kaksinkertaisen epämääräistämisen tyyliin "vajaat satakunta ratkojaa kilpaili välierissä", kun tarkoitetaan että kilpailijoita oli lähes sata mutta ei ihan. Tuolla lehdissä useahkosti nähtävällä tyylillä totuus voisi olla vaikka 101, koska 102 on "satakunta" ja 101 on alle 102.

Toisaalta kilpailijoita voisi olla vain 2 tai 6, jähän molemmissa tapauksissa sata(kunta) selvästi vajaaksi. Huumorimielessä tuollaisia kielikukkasia voi tietysti käyttää - yksi suosikkijuttujani on se suurimman karkuun pääsemättömän kalani tapaus mikä alkaa siitä kun "reilusti alle metrin korkuinen aalto (anteeksi, ilmaisu, tämä tapahtui kauan ennen tsunamia) hyökkäsi kaislikon reunasta uistimen perään." Siinähän luodaan tahallisesti kuva valtavasta aallosta, vaikka juttu on sitä enemmän tosi mitä pienemmän aallon hauki aiheutti, onhan metrin alitus sitä reilumpi.

Lähettäjä: ö 24.4.2005 klo 13:10
Lupasin Juha N:lle esimerkin ja tässä se tulee. Edellä mainitussa PuP:ssa on Teemu Pallosella ratkaisusanana HITAASTI.

Lähettäjä: iso S 24.4.2005 klo 13:23
Teemu, tee vain hitaasti, hyvä tulee...

Lähettäjä: Juha N 24.4.2005 klo 14:16
Vaikkei asiaa ehkä ole missään säännössä toistaiseksi mainittu, niin adverbit ovat ainakin minun mielestäni hyväksyttäviä ristikkosanoja sellaisenaan. Ne ovat partikkeleita; osa valmiiksi itsenäisiä, loput kantasanansa johdoksia tai taivutusmuotoja. Jälkimmäisissäkin ei-perusmuotoiselta näyttävissä tapauksissa sanat ovat adverbeina niin kiinteitä, että useissa tapauksissa ne löytyvät esim Nykäsen ja Pesosen hakusanoina.

Lainaus teoksesta Osmo Ikola, Nykysuomen käsikirja, Weilin+Göös, kolmas uudsistettu laitos, 1992, sivu 69:

"Partikkelit jaetaan neljään alalajiin: 1) adverbit, 2) postpositiot ja prepositiot, 3) konjunktiot, 4) interjektiot. Ns. liiteparikkeleja käsitellään eri kohdassa, koska ne eivät ole sanoja.

A. Adverbit.

Adverbit eli seikkasanat ilmaisevat aikaa, paikkaa, tapaa tai muuta seikkaa, esim nyt, jo, ennen, usein, alhaalta, keskeltä, ulos, sisään, kotoa, kaukana, hyvin, huonosti, näin, kosolti.

Erityisen yleisiä ovat sti-loppuiset adverbit. Tällä johtimella voidaan muodostaa adverbi melkein mistä adjektiivista tahansa, esim paha-pahasti, hidas-hitaasti, suloinen-suloisesti.

Partikkelit määritetään taipumattomiksi sanoiksi, mutta on olemassa sellaisia adverbisarjoja kuin alla - alta - alle; ulkona - ulkoa - ulos; sisällä - sisältä - sisälle - sisässä - sisästä - sisään; siellä - sieltä - sinne jne. Näistä sarjoista puuttuvat kuitenkin useimmat taivutusmuodot, niiden joukossa nimenomaan nominatiivi.

Vertailuasteet ovat ominaisia ennen kaikkea adjektiivien sanaluokalle, mutta myös monia adverbeja voidaan komparoida, esim kaukana : kauempana : kauimpana; usein : useammin : useimmin; alhaalla : alempana : alimpana; hyvin : paremmin : parhaiten. Yleisiä -sti-loppuisia adverbeja vastaavat tavallisimmin komparatiivin ja superlatiivin -in-loppuiset muodot (alkuaan instruktiiveja), esim pahasti : paremmin : pahimmin; hitaasti : hitaammin : hitaimmin. Sellaisia muotoja kuin hitaammasti, hitaimmasti jne. ei juuri käytetä."

Siis: mikä tekisi ristikkosanasta HITAASTI huonon? Se on adverbi ja kuuluu adverbina partikkeleihin. Partikkelit ovat hyväksyttäviä ristikkosanoja, periaatteessa taipumattomia ja itsekin perusmuotoisia kiinteään käyttöön vakiintuneita sanoja, joista useimmat ovat sanakirjoissa itsenäisinä hakusanoina. Esim HITAASTI on Nykäsessä oma hakusanana, jonka jäljessä tosin on vain viittaus "ks. hidas". Kaikki -sti-loppuiset adverbit eivät ole Nykäsessä erikseen hakusanoina, kuten eivät kaikkien verbien -ja-loppuiset substantiivijohdoksetkaan. Esim ILKKUJA puuttuu Nykäsestä (on vain perusmuoto ILKKUA) mutta silti ILKKUJA ja myös ILKKUVA ovat hyväksyttäviä ristikkosanoja.

Lähettäjä: ö 24.4.2005 klo 14:39
Minähän en ole väittänyt, että HITAASTI olisi huono ristikkosana. Se vain ei ole 12. säännön mukainen

Lähettäjä: ++juh 24.4.2005 klo 14:45
HITAASTI on 12. säännön mukainen perusmuotoinen sana. Mutta säännön "soveltamisohjeessa" neuvotaan:

"Sellaisia adverbeja, joilla on vielä vahva 'nominikytkös', esimerkiksi KAUNIISTI ja TIELLÄ, on syytä välttää, koska ne mielletään helposti nominin taivutusmuodoksi."

Lähettäjä: Riviratkoja 24.4.2005 klo 18:47
Luulempa että monikaan tavallinen ratkoja ei ala joitakin taivutusmuotoja pähkäilemään. Ajatellee vain että siinä nyt on taas jokin vaikeutus tai harhautus, jollaisia HYVÄSSÄ ristikossa täytynee ollakkin.
Sääntö 6:sta olen mieltä että: kun se sääntö siellä on, niin se pitäsi olla ehdoton. Ei pitäisi lievennellä että kun muuten ristikko on hyvä , niin sallitaan lyhyemmätkin.

Lähettäjä: Juha N 24.4.2005 klo 19:13
ö > Sorry, luin ja/tai mielsin väärin.

++juh > Niinpä tuossa MMM-opuksessa näköjään lukeekin. Olisi pitänyt luntata ennen kuin alkaa liikoja sauhuta. "Vaikkei asiaa ehkä ole missään säännössä toistaiseksi mainittu, niin adverbit ovat ainakin minun mielestäni - - -". Äsh.

jupejus > Partisiippien käytöstä kirjoitit mm näin: "Kuollut on ja sanansa sanonut. Eipä tuossa niin suurta merkityksellistä eroa ole." Tässä väitän vastaan. 12. säännön soveltamisohjeissakin todetaan: "Verbit voivat olla myös 2. partisiipissa, mutta mielellään vain silloin, kun sanaa todella käytetään yleisesti. Esimerkiksi USKOTTU käy, mutta ISTUTTU on kyseenalainen."

Tähän verrannollista asiaa pohdittiin äskettäin säikeessä 1534:


http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php?
ryhma=1&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=1534&alku=15&
t=k1


Kyse oli lauseesta OLEN RAKASTUNUT: onko aikamuotona preesens vai perfekti. Antti Viitamäki totesi että vastaus on sekä että: tulkinta liittyy asiayhteydestä ja lausetta täydentävistä sanoista. Antin sanoin: "Monet partisiippimuodot toimivat myös adjektiivisina eli määrittävinä sanoina - lauseessa siis attribuutin tai predikatiivin asemassa."

Tähän tuo ristikkokäyttörajaus tavallaan liittyykin? Vain attribuutiksi tai predikatiiviksi sopivat partisiipit kelpaavat ristikkosanoiksi. KUOLLUT kissa, USKOTTU mies. Sen sijaan lauseessa HÄN ON SANONUT SEN SATA KERTAA on yksiselitteisesti kyse liittoverbistä (aikaluokkana perfekti), eikä olla-verbiin liittyvästä predikatiivisesta partisiipista (preesens). Täten SANONUT olisi todella kökkö ristikkosana. Aika hyvät perustelut pitäisi olla sen käytölle, tyyliin "no se pelasti 7x10 kokoisen aukion". Yhtä hyvä pitää sitten olla vihjeenkin. Onneksi ei minun tarvitse miettiä sitä.

Vielä sääntöön 10 liittyvä kommentti MMM-toimituskunnalle. Soveltamisohjeissa sanotaan mm näin: "Ei ole hyvä, jos samassa ristikossa on esimerkiksi AVATA ja AVAAJA." Tuo on minun mielestäni kyllä ihan turha rajoitus. Mitä siitä, että jälkimmäinen on edellisen johdos? Kyse on eri sanaluokan sanasta. Siinä on jo ihan riittävästi aineksia merkityseroon. Jos AVATA ja AVAAJA samaan ristikkoon sommiteltuna auttaa välttämään jonkin oikean kauhistuksen (esim DÖSÄ), niin kyllä kaikkien pitäisi olla onnellisia.

Lähettäjä: iso S 24.4.2005 klo 19:38
Istuttu-sanan käytön seurauksena pitäisi olla istuttu tuomio?

Lähettäjä: Juha N 24.4.2005 klo 19:48
ISTUTTU voisi olla ihan hauskakin ristikossa. EI VIELÄ NYKÄSEN KAKKU -> ISTUTTU :)

Lähettäjä: jupejus 24.4.2005 klo 19:59
Alasistuttu, ylösotettu, uskottumies (miellän paremminkin yhteenkirjoitetuksi,vaikka eiköhän sitä suositella erikseen, en kyllä tiedä miksi).
Läpiluettu, ulosmitattu, suurennettu, jaettu - melko vaikea päätellä mikä on hyväksyttävä ja mikä ei olisi.
Siksi meinasin, että eikö se ole jo silloin sama, jos kaikki on hyväksyttävissä, jos vihje natsaa.

Mutta sanottava toisaalta on, että myönnän, jotta eiväthän nuo niitä parhaita sanamuotoja ristikoissa ole, jos ei nyt ole aivan suoranainen oma käsitys sanalle.

Lähettäjä: RA 24.4.2005 klo 20:22
Liki päivittäin iltapäivälehdessä -> ISTUTTU :)

Lähettäjä: Kaitsu 24.4.2005 klo 20:58
Eräs ilmiö, eräissä ristikoissa, joka sivuaa 10 sääntöä, on vihje-ratkaisu sanaparin kaksoiskäyttö samassa ristikossa esim. VILJA > RUIS ja RUIS > VILJA. Eihän siinä suoraan rikota tuota sääntöä, mutta minä ainakin ajattelen, että laatijalla täytyy olla varsin suppea sanasto käytössään jos moista kikkailua joutuu käyttämään.

Vastaavasti säännön 14 kohdalla olen joskus joutunut miettimään kuinka looginen tai täsmällinen on sellainen vihje, joka joudutaan vääntämään anagrammiksi, jotta saataisiin yhteys ratkaisusanaan, joka sekin on anagrammi.

Sanojen taivutusmuotojen, adverbien ja muiden kielitermien, jotka olen autuaasti unohtanut, käytöstä on täällä kirjoitettu osuvammin kuin minä pystyisin. Jotta pitäisin tuollaisia ratkaisusanoja ristikkoon sopivina, pitää niiden vihjeiden olla sellaisia, ettei mikään muu muoto niihin sovi.

Lähettäjä: ++juh 24.4.2005 klo 21:12
Kannattaisiko 6. sääntöä rikkoa vai noudattaa?
http://ristikkotuumin.fi/juh/saannot/3kirj.png

Lähettäjä: Kaitsu 24.4.2005 klo 21:20
Tuolla kuutossäännöllä ainakin eliminoidaan erilaiset huudahdukset yms. melko tehokkaasti ja niiden käytön yleistyminen loisi taas kiistoja siitä kuka mitenkin ähkyy ja millaisessa tilanteessa. Muutaman yksittäisen lyhyen sanan voisin hyväksyä ristikkoon jos niiden käyttöön olisi hyvä syy.

Lähettäjä: Antti Viitamäki 24.4.2005 klo 21:54
++juhin esittämän ja käytännössä hienosti demonstroiman kysymyksen 6. säännöstä itsekin heitin aikoinaan, tosin enemmän teoreettisena ja vähän eri muodossa.

Muistelin nimittäin joskus kauan sitten laatineeni puolitiehen ristikon, jossa oli aukio ylhäältä alas asti, mutta yhden "pullonkaularivin" takia ainoastaan kolmen ruudun levyisenä (siis 22 x 3), ilman alkupiiloja. Se oli hyvä alku, kaikki olisi kaiketi ollut mahdollista laatia eteenpäin - tosin todennäköisesti siinä oli jokin liian heikko sana, jonka takia unohdin koko ristikon.

Kolmen ruudun pullonkaula oli pystysuunnassa koko lailla keskellä tuota aukiota, ja se toimi jonkinmoisena sanana ihan itsekseenkin - mutta siihen myös SAI eteen piilokirjaimen. Muistaakseni sana oli JAA, johon siis sai eteen A-kirjaimen.

Tiedän, ettei kyseessä ole paras mahdollinen esimerkki, eikä kyse ole edes ihan samasta asiasta kuin ++juhin kommentissa, mutta pohdin silloin sitä, että jos ristikko olisi muuten kaikin puolin komea, hyväsanainen ja ALKUPIILOTON, niin voisiko JAA olla JAA eikä AJAA?

(Tässä yhteydessä JAA olisi siis puoltoääni, eikä interjektio.)

Otetaan täysin hypoteettinen, mutta parempi esimerkki: kolmikirjaiminen sana olisi HAI, mutta muuten kyseessä olisi kaikkien sääntöjen mukaisesti hyvä ristikko. Laitetaanko HAIn eteen T?

Minä en oikeastaan pitäisi kolmikirjaimista sanaa minään pahana asiana tuollaisessa "pienessä erikoisessa", kuten ++juhin laadinnos - sehän tekisi ristikosta piilokirjaimettoman, ja hyvillä sanoilla vieläpä - mutta useimmiten kolmikirjaimiset sanat kertovat lähinnä laatijan puutteellisista taidoista. Ja toisin kuin ++juhin ristikossa, ne ovat yleensä sijoittuneet niin että tekevät ristikosta sokkeloisemman, ei avaramman.

Lähettäjä: Lettu 25.4.2005 klo 10:01
Kohta 14:
Looginen ja täsmällinen yhteys - vihje <> ratkaisu

Tämä ei toteudu silloin, kun vihjesanasta poistetaan esim. 1. kirjain. Vastaavasti ratkaisusana alkaa "oikean" sanan 2. kirjaimesta.

Esim.
YLVÄS <> ILARI
AMMOTTAVA <> AMALA

Kysymys:
1. tuleeko molempien "oikeiden" sanojen alkaa samalla kirjaimella?
2. tuleeko ratkaisusanan olla yleiskielessä esiintyvä sana
3. onko tällaisella kikkailulla ristikon tasoa nostava / laskeva vaikutus?

Lähettäjä: iso S 25.4.2005 klo 11:11
Mielipiteitä (en ole ristikkolakien säätäjä, muut saavat olla eri mieltä):

1: ei välttämättä, mutta ollakseen hauska ja harkitun tuntuinen eikä mikään hätäratkaisu, kun ei keksi kunnollista vihjettä: kyllä.

2: riippuu siitä miten määritellään yleiskieli. Ehdottomasti pitää olla sääntöjen 11-13 mukainen. Vihjeen arvo laskee jyrkästi, jos sana on niin eksoottinen ettei ratkoja tiedä mitä se tarkoittaa, vaikka onnistuukin ratkaisemaan oikein.

3: Voimakkaasti makuasia. Kohtuudella ja taitavasti käytettynä kyllä. Helpoissa ristikoissa vaatii triplasti harkintaa, mihin kohtaan voi laittaa tai voiko mihinkään.

Itse perustelen mielessäni tämän vihjetyypin mielekkyyden sillä konkreettisella ajatuksella, että seinälle irtokirjaimin naulatusta sanasta putoaa yksi kirjain pois. Sanan tilalla olisi voinut olla sen synonyymi, josta olisi voinut tipahtaa vastaava kirjain. Näistä voidaan johtaa se ajatus, että yhteys on looginen ja täsmällinen vain jos kirjain on sama ja tippuu vastaavasta paikasta.

Jos vihje ja ratkaisu eivät ole samanpituisia, niin putoamisen pitää mieluiten tapahtua alusta tai lopusta, tai enintään toisesta kirjaimesta. Jos sekä vihje että ratkaisu ovat pitkiä (10 kirjainta tai yli, mikä on harvinaista) niin kolmaskin positio tulee kysymykseen, mutta ymmärrettävyyden vuoksi kirjain ei saa pudota "suunnilleen keskeltä", jos sanat ovat erimittaisia.

Jos ristikon ei ole tarkoitus olla erityisen visainen, olisi kohtuullista että vihjesana kirjaimen pudottaneena olisi epäsana, jolloin on perusteltua syytä epäillä jekkua. Jos tämä ei toteudu, niin putoava kirjain pitää näyttää (putoamassa, yliruksattuna tai jollain vastaavalla tavalla). Visaisissa voi hämätä lisää sillä että riisuttu vihje näyttää järkevältä sanalta, mistä keksii oikeanmittaisen (mutta väärän) ratkaisusanan.

Jyrkähkön hyin annan sellaiselle kikkailulle, missä kirjaimen tipauttanut vihje pitää lisäksi lukea takaperin (vastaava temppu tietysti ratkaisulle). Ehdoton ei ilman armahdusoikeutta sellaiselle tapaukselle, missä takaperin luettava vihje on lisäksi palindromi. Tällaisenkin hirvityksen muistelen nähneeni.

Lähettäjä: Lettu 25.4.2005 klo 12:07
iso S > Mielenkiintoista ja selventävää analyysia.

Helppojen ruksatut (tmv.) kirjainpoistot ovat toisaalta tylsiä, mutta tuiki tarpeellisia aloittelijoille, koska kikkailut ymmärretään silloin sanaleikittelynä.

Omassa esimerkissäni: ammottava <> amala -idea lähti alla olevasta tarinasta:

*Kamala ja Amala

Uttar Pradeshin osavaltiossa Intiassa, lähti 17. päivänä lokakuuta vuonna 1920 joukko työmiehiä, johtajanaan orpokodin johtaja Joseph Singh, metsään hajottamaan termiittikekoa. Tuskin vanhaa kekoa oli ehditty paljonkaan hajottaa, kun sen sisällä olleesta luolasta syöksähti esille naarassusi. Eivät yllätykset tähän loppuneet, sillä luolan perukoilta löytyi paitsi suden pentuja - kaksi kontallaan olevaa, tulijoille vihaisesti murisevaa ihmislasta.

Johtaja Singh otti nämä lapset mukaansa orpokotiinsa. Susilapset saivat nimet: löydettäessä vanhempi tytöistä oli iältään noin kahdeksan vuotta, hänestä tuli Kamala - nuorempi, noin puolentoista vuoden ikäinen tyttö sai nimen Amala.*

Tässä tapauksessa yleistiedolliset vaatimukset ovat jo aika korkealla ja näin ollen kaiketi jo ns. "koviskamaa". Voihan olla myös niin, että mielikuvitukseni on tuottanut kaukaa haetun vihjeytyksen ja ratkaisusanan yhteyden, eikä näin ollen voisi toteutua ristikoissa "monimutkaisuutensa" vuoksi.

luola > lapset > kammottava (tapaus)
luola > kita > suu > ammottava (hämmästynyt ilme)
lapset > Kamala ja Amala

Lähettäjä: Kaitsu 25.4.2005 klo 12:23
Ratkeaa tuo AMOTAVA <> AMALA ilman Kamalan luolatarinaakin.
Kammottavan synonyyminä voitaneen käyttää kamalaa, jolloin kummastakin tarvitsee poistaa vain k-kirjain alusta.

Lähettäjä: Kaitsu 25.4.2005 klo 12:24
Sorry Lettu

Piti tietenkin kirjoitamani AMMOTTAVA.

Lähettäjä: Eki 25.4.2005 klo 12:27
Minulla ainakin oli vastikään koviksessa vihje AMMOTTAVIA > AMALIA. Jos ratkaisusanaan ei ole "oikeaa" vihjettä (yleensä saisi olla), sen pitäisi ainakin olla selkeästi yleistunnettu sana, AMALA ei taida sellainen olla. Tosin "iristikkosanoja", kuten AMAL, vihjeitetaan tyyliin SUNNESAM, mitä on myös hieman arveluttavaa, jos ei viitata mitenkään järjestöön.

Lähettäjä: Lettu 25.4.2005 klo 13:00
Hei pojat, mulla onkin aivan liian paljon mielikuvitusta, josta moni saa kärsiä - (sub-verbisti)!

Eki > Sulla oli hieno veto: (k)ammottavia <> (k)amalia eli siinä mielessä peräänkuuluttamani "yleissana" (kohta 2) toteutui.

Lähettäjä: RA 25.4.2005 klo 20:00
Ainakin minusta yksi parhaita ristikoita kautta aikojen on Antti Viitamäen (PP 6/2004, 30-31) ristikko, jossa YHTEEN RUUTUUN tuli jopa 4 KIRJAINTA.

Pääkuvana oli lause: "Yy, kaa, koo, nee, vii, kuu, see, kasi, ysi. Okei, kaikki on tässä, mutta mihin minä nämä laitan?"
- Nuo yy, kaa, koo... tulivat kukin sitten yhteen ruutuun. Esim. 'puita' - 4 ruutua -> A-KASI-A-T ja ristiin sen kanssa 'varasto' - 6 ruutua -> M-A-KASI-I-N-I.

Tietyt perussäännöt ja niiden taitava rikkominen - olisiko laadinta-avain kaikista mielenkiintoisimmille ja mieleenjäävimmille ristikoille?

Lähettäjä: Lettu 27.4.2005 klo 00:16
Viime viikon IS:n nettiristikosta poimittua:

vaaka: sanavihjeytys
ISLAM <> USKONTO
pysty: kuvavihjeytys (turbaanipäinen, polvistunut henkilö*)
(*) <> USKO

Säännöt > sovellukset > rikkomiset > ???
vrt. AVATA ja AVAAJA

Lähettäjä: Eki 27.4.2005 klo 00:25
Huomasin valmiista ristikosta eikä ilahduttanut, mutta se olisi mennyt pitkälti uusiksi, sen verran kompakti paketti se on, tai joillakin sanoilla olisi mennyt, muttei "tarpeeksi hyvillä".

Kuten olen ennenkin sanonut, en ole tiukinta koulukuntaa tässä suhteessa. Menisi hulluuksiin, etenkin pienissä ja isoissa, uskokaa tai uskokaa!

Lähettäjä: Lettu 27.4.2005 klo 01:15
Eki > Ei stressiä. En hyökkää. Jotenkin vain nämä säännöt ja sovellukset ovat kiinnostavia juttuja. Itse en tuota ristikkoa pahalla katso, mutta laatijan näkökulmasta katsottuna oli varmasti harmittava tapaus. Ehkä MERILÄINEN olisi pelastanut tilanteen.

*********************************************
Hyvä Eki,
kiitos monista aiheista, joissa olet valottanut työsi luonnetta ja toimintatapojasi ja samalla laittanut itsesi 100% likoon. Olen ihaillut tuota rohkeuttasi ja useasti sen inspiroimana heilutellut sanan peistä kanssasi kuin pahainen, ilkikurinen kakara. Nyt yritän olla kiltisti; huomisesta (to) en tiedä.

Voi hyvin!

terv: LM
**********************************************

Lähettäjä: Hui_hai 27.4.2005 klo 13:56
Kannatan Zebrazen näkemystä:
"Ei taiteessa sääntöjä tarvita. " Paitsi, että taide tarvitsee sääntönsä. Perspektiivin etc. Erona liikenteeseen on se, ettei sääntöjen noudattaminen ole ihan niin vakavaa ja joskus sääntöjä rikkomalla päästään parempaan lopputulokseen kuin niitä noudattamalla.

Joten olkoon oma näkemykseni sitten hieman jalostettu tuosta Zebrazen versiosta:

"Ei taiteessa sääntöjä tarvitse noudattaa. "

Lähettäjä: Esko Kalervo 27.4.2005 klo 14:15
Oma painotukseni näihin ristikkojen laatu -keskusteluihin liittyy sääntöön no 11:

11. Ratkaisusanan tulee olla suomenkielinen tai suomenkielisessä tekstissä yleisesti käytetty.

Ehdotan säännön muuttamista seuraavaksi:

11. Ratkaisusanan tulee olla suomenkielinen yleisesti tunnettu tai suomenkielisessä tekstissä yleisesti käytetty.

Tällä muutoksella tulisivat oudot muinaissuomalaisuudet (tulkka, ulku, tikkuri, höyde, säen) myöskin ristikkosääntöjen mukaan "laittomiksi". Emme olisi näiden outouksien kanssa enää pelkästään mielipideväännön varassa ja ehkäpä loukkaantumisiakin tulisi vähemmän. Eihän muutos estäisi niiden käyttöä "pakkotilanteessa", mutta harkinta varmaan lisääntyisi ja "mutta kun se löytyy Nykäsestä" -perustelulta saataisiin viimeinkin (turha) pohja pois.

Pieni muutos mutta olennainen.

Lähettäjä: Pekka Pietari 27.4.2005 klo 14:27
"Ratkaisusanan tulee olla suomenkielinen..." Hmm? Miksi sitten näen ristikoissa yhä useammin esim. sanoja alea (latinaa), eins ja drei (saksaa), toast (englantia), jopa urbs (latinaa)??

Lähettäjä: Esko Kalervo 27.4.2005 klo 14:33
New York, Sigma, Omega ovat Suomenkielisessä tekstissä yleisesti käytettyjä mutta Pekka Pietarin esimerkit eivät minunkaan mielestäni täytä ehtoa Yleisesti (suomentamatta) käytetty. Alea jacta est lienee kuitenkin jotensakin rajoilla (=joka toimittaja ei välttämättä aina suomenna).

Lähettäjä: iso S 27.4.2005 klo 15:08
Niin kauan kuin Alisa Drei on suomen taitoluisteluhuippuja ja pari vuotta sen jälkeen Drei on käyttökelpoinen sana. Vihjeenä voi käyttää muutakin kuin Alisaa, vaikka sitä saksan kolmosta, mutta vihjeen valinnassa pitää ottaa huomioon ristikon tavoiteltu visaisuusaste. Yleisimpien kielien pienet lukusanat voidaan olettaa valistuneissa piireissä tunnetuiksi (voi kilauttaa kaverille, jos ei itse tiedä). Näitä voi siis mielestäni käyttää vihjeityksessä apuna, mutta ei ratkaisusanana (ellei ole tällaista muuta merkitystä).

Muista valittaminen on mielestäni perusteltua, ellei jollakin ole kunnollista puolustelua.

Lähettäjä: Matti 27.4.2005 klo 15:11
Ratkaisussa esiintyvien erisnimien tulee olla "riittävän" tunnettuja.

Välillä nyppii esim. Aleniuksen kaimat > Elet. Pitäisi kai olla kaksi "riittävän" tunnettua Eleä, jotta kelpaisi. Vai onko toinenkin Ele?

Lähettäjä: Eki 27.4.2005 klo 15:12
Eikös tuo ole perussääntönä hyvä? Lienee kuitenkin eniten rikottuja sääntöjä, vaikka mukana on paljon rajatapauksia, joista ei kannata edes alkaa kiistellä.

Lähettäjä: Esko Kalervo 27.4.2005 klo 15:28
Eki, siis kumpi perussääntönä hyvä, entinen vai ehdottamani muutos?
Olen samaa mieltä rajatapauskiistojen hyödyttömyydestä – voihan niistä kiukutella mutta ei tosissaan argumenteerata.

Lähettäjä: Eki 27.4.2005 klo 15:38
Säännön täsmennyksissä on pitkä pätkä erilaista filosofointia asiasta. En oikein saanut tuosta kiinni, miten se olisi pitänyt toisin ilmaista. Siellä se sääntö kirjassa on, joten muuttamiseen pitäisi olla hyvin vakaa tarve.

Lähettäjä: Lettu 27.4.2005 klo 15:57
Vielä yksi mieltäni askarruttanut kysymys.

Ristikothan ovat tekijäinoikeudellisesti suojattuja, mutta milloin voidaan katsoa "luvaton haltuunotto" kun kysymyksessä ovat yksittäiset "vihje-ratkaisu"-parit, joiden syntyhistoriaan on ollut vaikuttamassa yksi ja ainoa laatija. Vai onko esittämäni kysymys tuulesta temmattu; vailla järjen häivää?

Lähettäjä: Eki 27.4.2005 klo 15:59
Yksittäisellä vihjeellä ei ole mitään suojaa. On käyty oikeutta ristikoista, joissa on vaihdettu laatimuksesta muutama kirjain ja piirretty uusiksi, eikä ollut helppoa saada oikeutta ymmärtämään, että se ei ole voinut tapahtua vahingossa.

Lähettäjä: Esko Kalervo 27.4.2005 klo 17:24
Mistäköhen Eki ei saanut kiinni? Eikös tämä ole selvää suomea:

11. Ratkaisusanan tulee olla suomenkielinen tai suomenkielisessä tekstissä yleisesti käytetty.

Ehdotan säännön muuttamista seuraavaksi:

11. Ratkaisusanan tulee olla suomenkielinen yleisesti tunnettu tai suomenkielisessä tekstissä yleisesti käytetty.

Lähettäjä: Eki 27.4.2005 klo 17:44
Minusta sääntöjen tehtävä ei ole lähteä vaatimaan sanalta yleistä tunnettavuutta, vaikka se positiivinen asia mielestäni onkin. Tämä on yhtä lailla rakenteellinen kuin laadullinen sääntö.

Lähettäjä: Marianna 27.4.2005 klo 18:27
Sanaa "tekoyhdyssana" eivät sanakirjat tunne, mutta näillä palstoilla se on jo niin yleisesti käytetty, että voitaneen hyväksyä kelvolliseksi ristikkosanaksi?

Lähettäjä: Kaitsu 27.4.2005 klo 20:30
Marianna
Juuri niin.

Lähettäjä: Esko Kalervo 27.4.2005 klo 21:05
Eki, tarkoitat varmaankin tunnettuutta (=on tunnettu) etkä sitä sitä, että sana erottuu joukosta = tunnettavuus, tunnistettavuus.
Miksi sitten ulkomaalaisperäisiltä sanoilta vaadittaisiin tunnettuutta (yleisesti käytetty) jos suomenkielisiltä ei.
Argumentaatiosi horjuu mielestäni pahan kerran. Minusta:
"Tämä on yhtä lailla rakenteellinen kuin laadullinen sääntö.", ei tarkoita yhtään mitään.

Lähettäjä: Eki 27.4.2005 klo 21:19
Jotenkin tunnettuus ei sovi tuohon, ehkä tuttuus sitten, mutta tarkoitus oli vain tulla ymmärretyksi.

Kyllä se tarkoittaa.

Lähettäjä: Esko Kalervo 27.4.2005 klo 23:33
Olisi vähintään kohtuullista, että Eki vastaisi itse asiaan sivumerkityksisä höperehtimisen sijasta:

Miksi sitten ulkomaalaisperäisiltä sanoilta vaadittaisiin tunnettuutta (yleisesti käytetty) jos suomenkielisiltä ei? Missä logiikka? Ja mikä logiikka?

Lähettäjä: Eki 27.4.2005 klo 23:43
Se että ei oteta mitä tahansa sanaa ulkomaan kielistä vaan sillä pitää olla erityistä painoa Suomessa. Yksi laatijoiden ottama kriteeri - eikä ihan tyhmästi ajateltu - on, että sanan pitää löytyä tunnetusta tietosanakirjasta. Näin ristikoihin on kuitenkin pesiytynyt sanoja kuten stear, aval ja essai johtuen siitä, että ne ovat suomen kielen sanojen kantamuotoja. Säännöt eivät voi kuitenkaan ottaa kovin yksityiskohtaista kantaa siihen, millaisia ristikoiden on oltava. Onhan jopa epäilty kahden hyvin erilaisen koulukunnan olemassaoloa, kummallakin kannattajansa.

Ohessa säännön 11 selittävän osan alkua:

Ristikon ratkaisusana on heikko, jos suuri osa muista kuin ristikkoharrastajista ei sitä tunne eli sen tuntemisesta ei ole (juuri) mitään hyötyä. Nykyaikainen sanaristikko ei ole mikään tietovisa, jossa kysellään mitä ihmeellisimpiä tarpeettomia nippelitietoja. Nykyaikaisen ristikon ratkonnassa tarvitaan normaalia yleistietoa ja hoksottimia, ei tietoteosten selailua tai ulkoa oppimista. Erikoisuutena tietovisaristikkokin voi olla jopa suositeltava.

Laatija ei voi varmasti tietää, onko jokin sana ratkojille tuttu. Laatija voi oman kokemuksensa perusteella vain arvioida, mitkä ovat heikkoja sanoja. On hyödyllistä kysellä eri-ikäisiltä ja eri koulutusta ja sosiaalista taustaa omaavilta henkilöiltä sanoja, joita epäilee vaikeiksi, se antaa hyvää pohjaa sanojen valintaan ja karsintaan.

Lähettäjä: Esko Kalervo 28.4.2005 klo 00:10
Minusta nuo perustelut (=selittävä osa) selkeästi puoltavat ehdottamaani uutta muotoa:
11. Ratkaisusanan tulee olla suomenkielinen yleisesti tunnettu tai suomenkielisessä tekstissä yleisesti käytetty.

Lähettäjä: Eki 28.4.2005 klo 00:23
En näe mitään erityistä syytä, että erittäin makuasiaksi tiedetty "yleisesti tunnettu" pitäisi saada sääntöön. "Yleisesti käytetty" on paljon täsmällisempi.

Montako prosenttia tarvitaan "yleisesti tunnettuun"? Pitääkö tuntea sanan merkitys vai riittääkö, että suunnilleen tietää sen olemassaolon? Pitääkö tuntea sen kirjoitusasu hyvin? Pitäisikö tehdä yleisesti tunnettujen tai yleisesti tuntemattomien sanojen listat?

En silti väitä, että säännöt on pakko pitää tuollaisina tai että ne olisivat häikäisevän hyvät.

Lähettäjä: Esko Kalervo 28.4.2005 klo 07:58
Eki hyvä, eihän tässä ole kysymys käytetty-tunnettu vaihtoehdosta. Väännetään tämä nyt yksinkertaiseksi, ettei ymmärtämättä jää Erkkikään (suomalainen kansansanonta):
Vanha sääntö "11. Ratkaisusanan tulee olla suomenkielinen
tai
suomenkielisessä tekstissä yleisesti käytetty."
asettaa eri kriteerin suomenkielisille ja ulkomaalaisperäisille sanoille. Ulkomaalaisten pitää olla yleisesti käytettyjä muta suomenkieliset saavat olla kuinka outoja, harvinaisia ja muonaisia vaan.

Ehdottamani sääntö "11. Ratkaisusanan tulee olla suomenkielinen yleisesti tunnettu/käytetty (ihan miten vaan)
tai
suomenkielisessä tekstissä yleisesti käytetty."
asettaa saman tunnettu/käytetty -vaatimuksen molemmille.

Ja kerrataan vielä syykin muutokseen. Kun nyt voidaan vanhaan sääntöön vetoamalla perustella kaikki muinaissuomalaiset outoudet ("löytyy Nykäsestä"), uusi sääntö SIIRTÄISI RAJAN yleisen tunnettuuden/käytön häilyvälle mutta huomattavasti laadukkaampiin ristikoihin johtavalle utuiselle "rajalle".

Lähettäjä: JTak 28.4.2005 klo 08:14
Esko Kalervon uusittu sääntö veisi samalla mahdollisuuden käyttää monia sivistyssanoja, jotka eivät välttämättä ole tuttuja kaikille. Toki tuo vain Nykysuomen muinaissanakirjasta löytyvien sanojen käytön vähentäminen olisi suotavaa, muttei nykyaikaisten sanojen kustannuksella.

Lähettäjä: Esko Kalervo 28.4.2005 klo 08:29
Yleisesti tunnettu/käytetty ei sitä estäisi. Eihän se ole sama kuin KAIKILLE tuttu!

Lähettäjä: JTak 28.4.2005 klo 08:37
Kelpaisivatko kaikki sivistyssanakirjasta löytyvät sanat ratkaisusanoiksi? Eivät varmaankaan ole vanhoja, vaan päinvastoin osa jopa liianki uusia.

Lähettäjä: Esko Kalervo 28.4.2005 klo 08:45
No ei tietenkään, koska tuo Yleisesti käytetty panee harkitsemaan, tunnetaanko riittävästi.
Ydinpointtihan tässä on se, että saataisiin suomenkieliset saman vaatimuksen piiriin kuin ulkomaalaiset. Vinku-Intian sivujoethan joutuvat hyväksyttävyyden rajan huonommanlle puolelle tuon Suomenkielisessä tekstissä yleisesti käytetty -vaatimuksen takia. Suomenkielisille sanoille taas vanhassa säännössä tätä vaatimusta ei ole.
Ehdotukseni veisi rajan huonommalle puolelle MYÖS suomenkieliset yleisesti tuntemattomat/käytöstä pois olevat muinaisuudet.

Lähettäjä: Hessu 28.4.2005 klo 09:29
Oletko, Esko Kalervo, lukenut tuon säännön numero 11 kokonaan? Ei sen otsikosta voi millään löytyä sen koko sisältöä. Ehdotuksesi otsikoksi on jo vähän sekavan ja kömpelön oloinen.

Lähettäjä: Eki 28.4.2005 klo 09:35
Muuttuisiko esim. sana PÄLÄS Esko Kalervon lisäyksellä sääntöjenvastaiseksi?

Jos tästä kysymyksestä nyt kinaamme - taas - 50 seuraavaa kommenttia eri näkökulmia hakien, se osoittaa, että sääntöön ei pidä tieten tahtoen lähteä lisäämään kohtaa, jolla ratkoja voi osoittaa laatijan rikkoneen sääntöä, kun laatija on aivan eri mieltä.

Lähettäjä: Esko Kalervo 28.4.2005 klo 10:12
En näy mitään syytä ottaa kantaa yksittäisiin sanoihin.
Haluan vain pohdittavaksi, miksi ulkomaalaisten sanojen hyvyysvaatimukset (yleisesti käytetty) olisivat tiukemmat kuin suomenkielisten (ei mitään laatuvaatimuksia).
Mielestäni laatua veisi eteenpäin saman vaatimuksen ulottaminen (yleisesti käytetty/tunnettu) myös suomenkielen sanoihin. Rajan määrittely uuteen kohtaan johtaisi parempaan harkintaan sanojen valinnassa.

Ei olisi tarvittu näinkään pitkää kommentointiketjua, jos varsinainen viestini olisi ymmärretty heti. Mielestäni ilmaisussani ei ollut mitään epäselvää.

Lähettäjä: Jukkis 28.4.2005 klo 10:17
"... miksi ulkomaalaisten sanojen hyvyysvaatimukset olisivat tiukemmat kuin suomenkielisten "

Kävisköhän perusteluksi vaikka se että kyseessä on suomenkieliset ristikot?

Lähettäjä: kp 28.4.2005 klo 10:33
Mitä tämä nyt on?
Miksi villihevoselle tahdotaan väkisin panna suitset?
Kun muistetaan kohtuus mitä sanoja ristikoihin laadinnassa laatija ristikkoonsa panee ja että ristikot viihdettä.... eikö
tämä anna suunnan... Niin, mitä villihevoselle tieten tahtoen
suitsia panemaan, talutushihna riittää...

Lähettäjä: Eki 28.4.2005 klo 10:33
Päämäärämme ristikoiden kehittämisessä on jokseenkin sama, vaikka ei aina yksityiskohtiaan myöten. Laajempi näkemys tässä on kuitenkin tosiaan sanoja tärkeämpi, ja Esko Kalervon lyhyt esimerkkiluettelo (tulkka, ulku, tikkuri, höyde, säen) on yksi hyvä osoitus siitä, että säkenet (ei tuttu sana?) voisivat lennellä jo sitäkin puidessa eli sääntö olisi kaikille hyvin erilainen. Lisäykset (joita tuohon yleemäksi liitin vain osan) valaisevat paljon paremmin oikean sananvalinnan filosofiaa.

Ratkaisusanahan on vain yksi asia, toinen on vihje. Vaikeakin sana voi vihjeellä muuttua hauskaksi tai informatiiviseksi. Monet haluavat oppia ristikoista uusia sanoja. Ei sitä voi säännöillä tukahduttaa, jos vielä joku kustantaja sitä varta vasten haluaa.

Positiivinen asia on, että sääntöjen sisällöstä viimeinkin puhutaan. Meni monta kuukautta, että kukaan ei sanonut yhtään mitään, pyydettäessäkään. Hyminä kuulosti positiiviselta, mutta ei siitä selvää ottanut.

Jukkis ilmaisi yllä yhden asianhaaran ytimekkäästi.

Lähettäjä: Esko Kalervo 28.4.2005 klo 10:44
Seuraavassa sinänsä mielenkiintoisia sanoja. Oletteko todella sitä mieltä, ettei noiden käyttöä olisi säännöllä (yleisesti käytetty) syytä yrittää rajoittaa.
Minusta rajoittamisen tarve on ihan sama kuin vinku-Intian sivujokienkin kyseenalaistaminen (yleisesti käytetty).

AALIS Lapin ailes--> pyhä. Voi olla myös Lapin länsi tai lihava
AJANKI Lapin àja, àdjaka --> lähde, kaltio . Voisi olla aijnki --> otus, riista
ALPOS Lapin al'pas --> ilves
JOLMA Lapin tjoal´me --> salmi. Lyhyt joki järvien välissä
KAARANES Lapin karanas --> korppi
KAVANTO Lapin gàrva --> rantakaarre . Kaavanne, rannan kaartuma
KONTTA Lapin kodde --> peura
KOUTUS Lapin kuontu, koutua -->keski - keskellä sijaitseva
KRUNNI Ruotsin grund --> kari, matala saari, usein veden alla
KULHAA Suomen kullas, kulha --> kumpu, kukkula , vaarainen maa, Lapin guvhli, kuhmu
KURKKIO Suomen kurkku --> Kapea koskimainen vesiputous, kapeikko joessa
KURSU Lapin gorze --> kuru. Kapea jyrkkärantainen laakso. Pieni pystyreunainen kuru
KYPÄS Lapin kiehpes --> keuhkot
LEUKUMAA Lapin lieuke --> niemi. Vaaran nokka, joka pistää veteen
LIA Joen siirtyvä saarimatala --> Lika
LIINANKI Lapin lidna --> huuhkaja
LUMIO Lapin luompma --> ontto, ontelo rannassa. Veden syövyttämät reiät usein majavan kaivamia
LUOMALA Suomen luoma --> puro. Järven rannan tuulelta suojainen lahti tai veden syömä poukama
LUONIO Lapin luonjas --> kohiseva. Voimakas valittava ääni
LUUKKO
luukas, etunimi
MAJAMA majava. Katso Lumiojoki; lähtee Majamajärvestä
MARSIO Lapin màrsu --> kalakori
MARTIMO Lapin marte --> näätä
MELLA Lapin mielle --> hiekkatörmä
MELTOS Lapin sjmiltje --> mäki, jyrkkä rinne
MOINA Lapin moonja --> perä. Entä noita?
NILINOTTA Varastoaitta = nili ja Otta = otsa
PAHTA Jyrkkä kallioseinämä vaaran kyljessä
PAKIS Hietapakka, kumpu, töyräs, pakka
PESSA Lapin piesse --> pesä, myös pies`se --> tuohi
PIESKÄ Lapin pieske --> kapea kannas, yhdistää leveän niemen mantereeseen
RATTOS Lapin ráttas --> kylmä, kun puhutaan vedestä
ROMAKKA laaja iso maa, usein kivinen
ROUKO roukoniemi, johon järvi roukkoaa jäitä. Myös niemi johon porot on kesäpaimennuksessa tuotu lepäämään ja lypsettäväksi. Poro roukuu eli ääntelee
RUONA Lanapyydys, nieluton rysä. Kalan kevätpyyntipaikka
RÄPÄKKÄ Suomen räpäkkä, rupakko --> vesilammikko; Lapin rääpis --> louhikkoinen
RÖKÄS kiiski; Rökästieva (Säntin Jukan kesäkenttä) siis kiiskiharju
SAIN sadin, loukku, pyydys
SATTA Lapin sadde, satte --> hiekka, hieta
TORAS Lapin toares --> sivussa sijatseva, sivujoki. Myös doaris --> poikittainen
ULKU Pitkä kuorittu ohut puu, riuku. Ulkuniemi- ja hieta, jossa ina kuivattiin ulkujen päällä. Myös haukien kuivaus talvikalaksi
VIETONEN Lapin viettar --> korkea hiekkaranta
VUOSKU Lapin lähtöjä --> ahven
RIIPI Lampi, soistunut
SAIVO Kirkasvetinen
SAAJO Suosaareke
VUOMA Suuri puuton suoalue vaaramaiden välissä
JUPPO Teräväpiirteisempi kuin jupukka, sokeritoppa
JUPUKKA Patamainen vaara
MUOTKA Vesistöjen välinen kapea vetokannas
RAKKA Kivikko, pirunpelto
ROVA Korkeahko harvapuustoinen kivikkoinen maa, vaara, usein vanha paloalue
TIEVA Kunnas, matala pitkänomainen harjanne, harju
VINSA Vaaran liika, usein rehevä maa

Lähettäjä: Jukkis 28.4.2005 klo 10:50
Hauskoja sanoja, osa ihan tuttuja, osa ei.

Sellainen sääntö että "käytetään hyvällä maulla ilman piilokirjaimia" vois olla sopiva.

Lähettäjä: kp 28.4.2005 klo 10:52
Ai ai miten kieli on rikas... Nämä sanat ovat kaikki
sellaisia, joita voin käyttää ristikoissa....

Lähettäjä: Eki 28.4.2005 klo 10:54
Noista Esko Kalervon luetteloimista olen tuhansissa ristikoissani käyttänyt ehkä rakkaa kerran, tievaa pari kertaa, rovaa joskus (Rovaniemi-merkityksen avittamana) ja ulkua kerran - ja siitä olen saanut nimityksen Ulku-Vuokila.

Mihin tämä lista asettuu yleisesti tunnettujen sanojen listalla? Just rajalle vai toiseen ääripäähän?

Lähettäjä: Esko Kalervo 28.4.2005 klo 10:59
Pekka Ervasti selittäisi lehtiartikkelissaan ehkä 85-90% listan sanoista niitä käyttäessään - ne selittämistä vaativat olisivat siis arveluttavalla puolella.

Muuten noihin listan sanoihin liittyy tosi mielenkiintoisia juttuja, esim:
Pakasaivon rotkojärvi on mannerjäätikön sulamisvesien puhdistama kallioperän murroslaakso. Runsaan kilometrin mittaisen järven pohjoispää on Suomen suurin hiidenkirnu - lisänimeltään Lapin Helvetti.
Pakasaivossa on vettä ainakin 60 metriä, ja ympäröivien pahtaseinien kanssa (50-70 m) kirnun syvyydeksi tulee jopa 130 metriä.
Lapin vesi- ja ympäristöpiirin tutkimusten mukaan Pakasaivo on ilmeisesti nk. meromiktinen järvi, jossa pohja- ja pintavedet eivät koskaan sekoitu keskenään. Meromiktiseltä järveltä puuttuu siis veden syys- ja kevätkierto, ja tällaiset järvet ovat Suomessa todella harvinaisia. Pakasaivossa harppauskerros on 12,5 metrin syvyydellä. Sen alla vesi on hapetonta ja rikkivetypitoisuus kohoaa voimakkaasti. Rikkivetyvedessä säilyvät muuttumattomina kaikki Pakasaivoon vuosituhansien aikana mahdollisesti uponneet veneet ja esineet.

Myös paikan päällä koettuna melkoisen huimaava elämys.

Lähettäjä: Esko Kalervo 28.4.2005 klo 11:10
Vielä varsinaiseen asiaan.

Eki kirjoitti:
1. En näe mitään erityistä syytä, että erittäin makuasiaksi tiedetty "yleisesti tunnettu" pitäisi saada sääntöön.
2. Noista Esko Kalervon luetteloimista olen tuhansissa ristikoissani käyttänyt ehkä rakkaa kerran, tievaa pari kertaa, rovaa joskus (Rovaniemi-merkityksen avittamana) ja ulkua kerran.

En voi välttyä vaikutelmalta, että Ekin puheet ja teot ovat ristiriidassa keskenään. Toisin sanoen toimit sääntöehdotukseni mukaan toisaalta kiellät sen tarpeellisuuden. Tarkistapa vaikka:
11. Ratkaisusanan tulee olla suomenkielinen yleisesti tunnettu tai suomenkielisessä tekstissä yleisesti käytetty.

Lähettäjä: jupejus 28.4.2005 klo 11:14
Esko Kalervon listahan on jokseenkin hyvä, jos nuo sanat olisivat käytössä keskeisimillä paikoilla maantieteellisesti.
Eli se, mitä Esko Kalervokin ajaa mitä ilmeisemmin kuin käärmettä pysyyn, että sanat pitäisivät olla "helsinkikeskeisiä". Vain sana, jonka kehäkolmosen sisällä ajava autoilija tuntee, niin se käy ristikkoon
- No, sinänsä hyvä peruste, mutta voihan sitä aina jonkun sanankukkasen poimia kehän ulkopuoleltakin - eiköstä?

Tuollaisten sanojen käytössä on vain muuan hankala juttu, eli se, että pitää tietää, mikä on ns. luokiteltavissa murresanoiksi ja mitkä ei.

Tuollaisilla sanoilla voi olla merkityksellisiä erojakin, jopa eri alueiden sisälläkin, mutta tuossa asiassahan auttaa jotkut tietyt lähdeteokset, kuten paljon parjattu "nykänen" esimerkiksi, joka on luokitelllut jo kielemme sanan tiettyyn sanan merkitykselliseen pilttuuseen.

Lähettäjä: Eki 28.4.2005 klo 11:16
Sanoin moneen kertaan, että päämäärämme on sama. Silti ristiriidassa? Minun itselleni asettamilla rajoituksilla ei saa olla liikaa tekemistä sääntöjen kanssa. Nämä ovat yleiset säännöt.

Lähettäjä: Hui_hai 28.4.2005 klo 11:19
Esko Kalervo kirjoitti:"Oletteko todella sitä mieltä, ettei noiden käyttöä olisi säännöllä (yleisesti käytetty) syytä yrittää rajoittaa.
Minusta rajoittamisen tarve on ihan sama kuin vinku-Intian sivujokienkin kyseenalaistaminen (yleisesti käytetty)."

Ei minusta säännöillä rajoiteta noita sanoja.

Kyllä tässä olen Esko Kalervon kanssa samaa mieltä. Noiden sanojen esiintymistä olisi hyvä rajoittaa. No, ainakin useimpien, muutamat ovat mielestäni ihan yleiskieltä (RAKKA nyt ainakin)

Lupaan tässä, että jos laadin joskus vielä ristikon niin lupaan välttää moisia sanoja parhaani mukaan.

Eikä sillä ole yhtään mitään väliä miten säännössä asia ilmaistaan. Kyllä niiden välttäminen on laatijoista ja heidän halustaan kiinni, ei yhden säännön otsikon sanamuodosta.

Lähettäjä: KP 28.4.2005 klo 11:36
Kun on ristikoissa yleiset säännöt. Esim. että ristikko
on samannäköinen kaikilla (ruutu on neliö, paitsi tavuristi-
kossa). Suomi on niin pitkä ja monikirjavainen maa pitäisi
ottaa alueiden rikkaus (tietyssä rajotuksessa) ristikoihin
mukaan. Se villihevonen (ristikko) menettää sen yllättyvyyden mikä villihevosella on. Ja muuttuu tavalliseksi
kaakiksi...

Lähettäjä: Eki 28.4.2005 klo 11:45
Tarkoitatko, KP, että yleisiä sääntöjä ei tarvita?

Lähettäjä: kp 28.4.2005 klo 12:12
En. Kun on ristikoissa yleiset säännöt...
...Tuohon alueiden rikkauteen, tarkoitin esim. tuota pitkää
sanalitaniaa. Tietyillä edellytyksillä käytettynä, joko sana
pannaan ristikkoon avonaisena tai piilokirjain autettuna...
Säännöthän on oltava...

Lähettäjä: kp 28.4.2005 klo 12:15
Ne kuvauksen suitset ovat sanoja... Suomi on niin rikas
kieli, niin (minun mielestäni) mitä niitä kovin rajoittamaan,
jos todistettavissa on, että sellainen sana on...

Lähettäjä: JTak 28.4.2005 klo 12:34
Jos ratkaisusanassa oleva piilokirjain pitää ratkojalle kertoa, niin eikö sana ole kokonaisuudessaan liian vaikea ristikkoon laitettavaksi?

Lähettäjä: kp 28.4.2005 klo 12:49
Pitää varmaan tarkentaa.
Ne kuvauksen suitset ovat (kiellettyjä) sanoja...Tai sanaluetteloa sanoista, joita ei voisi käyttää, jotka siis rajoittaisivat laadintaa...Niin villihevosta, jos suitset pannaan päähän. Pelkkä villihevosen talutushihna (yhteiset ristikon suuntaviivat) riittäisivät. Siis alueiden sanarikkaus säilyisi ristikossa...

Lähettäjä: Eki 28.4.2005 klo 12:54
Vieläkö on villihevosia... ja missä...

Siis vaikeat piilokirjaimet ovat laatijalle turhia jarruja, jos muuten pääsee huikeaan lopputulokseen?

Lähettäjä: Juha N 28.4.2005 klo 13:03
Villihevoset on turhan kaunisteltu ilmaisu sanoille joita laatija käyttää vain laiskuuttaan tai pätemättömyyttään. Rikkauden suosimisesta tuskin on kyse jos laatimukseen on keksitty laittaa vaikka saba ESSAI piilokirjaimella.

Jos puhutaan ristikon rikastuttamisesta niin laatija voi hieman yrittää esim kasvattaa sanojen keskipituutta. Jos pystyy.

Lähettäjä: Juha N 28.4.2005 klo 13:04
... sana ESSAI ...

Lähettäjä: Pena 28.4.2005 klo 13:07
"...ei myö myyvä villihevosia
näin vannotti mulle mustalainen
vieressä nauroi mustalaisnainen
vangita moisista hommista poliisi voi..."

Ja minut voi vangita aiheen "vääristelystä"!

Mutta sanonpa kuitenkin vielä kaksi sanaa: (12,5)!

Lähettäjä: kp 28.4.2005 klo 13:08
Villihevonen on ristikko.. Se pitää pysyä mielestäni
yllätyksellisenä, kuin villihevonen, eikä ängetä sitä
mihinkään kapaloon. (Entisaikoina vauvat kapaloitiin,
ettei ne päässeet liikkumaan)...

Lähettäjä: Eki 28.4.2005 klo 13:10
Kyllä minä tiedän, kp, mitä tarkoitat, mutta uskotko meidän olevan samaa mieltä siitä, mistä ristikoiden villihevoset löytyvät?

Lähettäjä: Kaitsu 28.4.2005 klo 13:33
Oikeastaan on vain yksi syy miksi sääntöjä laaditaan ja tarvitaan. Jotta erilaiset ihmiset voisivat toimia yhdessä, on sovittava toiminnan tavoitteista, ehdoista ja rajoista. Mikäli ihmiset aina harkitsisivat toimiaan objektiivisesti, unohtaen henkilökohtaiset intressinsä, ei sääntöjä juurikaan tarvittaisi.

Ennen moottoriajoneuvoja ei tainnut olla nopeusrajoituksia missään, eikä niitä tarvittukaan kun vaarallista nopeutta ei kyetty saavuttamaan. Nykyään jokainen täysipäinen osaa erottaa hengenvaarallisen kaahaamisen turvallisesta nopeudesta ja harva kai tarkoituksellisesti ottaa tarpeettomia riskejä liikenteessä, mutta joskus vain on niin kiire tai joku tahtoo esittää ”taitojaan” tai jotain muuta. Siis henkilökohtaisia intressejä ja tämän vuoksi tarvitaan nopeusrajoituksia, jotta voidaan puuttua yksilönvapauteen ja hillitä tuon vapauden uhkaa yleiselle edulle.

Ei ristikoiden laadintaankaan tarvittaisi mitään sääntöjä, jos kaikki laatijat käyttäisivät aina hyvää makua ja harkintaa työssään, eivätkä koskaan antaisi omien intressien, kuten kiireen, laiskuuden tms. vaikuttaa laatimuksiinsa. Mutta ihmisiähän laatijatkin ovat ja siksi on hyvä olla jokin säännöstö mihin voidaan tarvittaessa vedota kritisoidessa jotain ristikon epäkohtaa.

Esko Kalervon ajatuksen ymmärrän ja jossain määrin olen hänen kanssaan yhtä mieltäkin. Mutta köyhäksi jää ristikkosanasto jos ”yleisesti käytetty” –määreen täyttävät ainoastaan sellaiset sanat, joita käytetään jatkuvasti jokapäiväisessä keskustelussa koko Suomen alueella. Ja kuten edellä yritin perustella ei oikeastaan sääntöjä tarvittaisi jos… Niinpä en myöskään pidä järkevänä olevien sääntöjen jatkuvaa uusimista nyanssien korjaamiseksi.

Mutta minä en laadi ristikoita, joten näkemykseni voitte vapaasti sijoittaa sopivaksi katsomaanne paikkaan.

Lähettäjä: kp 28.4.2005 klo 13:41
Eki
No, sehän on itsekunkin pääteltävissä...

Lähettäjä: Eki 28.4.2005 klo 14:08
Villihevosten kesyttämistä pahimmillaan edustaa yhdyssanojen ylipuritaaninen käsittely "vain sanakirjoissa olevista", kun sanakirjojen tekijätkään eivät sitä edellytä.

Parhaimmillaan kesyttäminen on mm. sitä, ettei sallita vääriä sanoja tai taivutuksia.

Lähettäjä: kp 28.4.2005 klo 14:31
Nimenomaan villihevonen on kauneimmillaan, jos se saa
olla lähellä sitä olotilaa, jossa se on ollut ennenkuin
ihminen sen on nähnyt... Ja kun sillä on pelkkä talutushihna
sillä on se ryhti ja uljas katse, joka hurmaa ihmisen joka
kerta, kun siihen silmänsä luo...
Siis villihevosta ei pidä panna suitsiin ollenkaan. Se alistuu
ja katse lasittuu...

Lähettäjä: kp 28.4.2005 klo 14:33
...siis se villi pilke simäkulmassa pimentyy...

Lähettäjä: Eki 28.4.2005 klo 14:34
Lyyrikoksihan koopeen olisi pitänyt ryhtyä...

Lopputuloksestahan sen jokainen villi tai vähemmän villi ratkoja voi päätellä. Villihevonen on arvoton, jos se ratkojan silmissä muuttuu siksi kaakiksi.

Lähettäjä: ++juh 28.4.2005 klo 14:50
Hmm... kp ei näköjään ole huomannut, että jotkin villihevoset kuten ESSAI ja APAASI ovat kuolleita.

Lähettäjä: ++juh 28.4.2005 klo 15:03
Vaikka ESSAI ja APAASI olisivat joskus olleetkin villejä, niin kaakkeja ne olivat jo eläessäänkin.

Lähettäjä: PM 28.4.2005 klo 15:09
On myös olemassa yleisesti tunnettuja ja erittäin usein käytettyjä suomalaisia sanoja, joita ei ristikoissa juurikaan näy, eli esim. nuorison välimerkin korvaaja v...ttu. Luotetaanko näiden "epäsiveellisten" sanojen osalta laatijoiden itsesensuuriin, vai pitäisikö säännöissä olla maininta yleistä sukupuolikuria ja hyvää makua loukkaavan sanaston välttämisestä?

Näiden kohdalla näyttäisi olleen linja, että vähän hienostelevampia sanoja on ristikoissa käytetty, mutta ei arkikielen ilmaisuja. Anus ja takalisto tuntuu kelpaavan, mutta perse ei ole ainakaan vielä tullut vastaan. Samoin kelvollisia tuntuvat olevan uloste ja esim. liri, mutta rahvaanomaisemmat ja yleisemmin käytettävät ilmaisut loistavat poissaolollaan. Alapääsanaston osalta suomen kieli esittäytyy rikkaimmillaan ainakin synonyymisanakirjan perusteella, mutta mitkä sanat ovat pahoja ja mitkä hyviä. Pitäisikö Jorma laittaa pannaan?

Lähettäjä: Eki 28.4.2005 klo 15:23
Löytyy täsmennyksistä:

Jos sana aiheuttaa kielteisiä mielleyhtymiä, sitä on syytä välttää. Periaate: ”Jos et mielellään käyttäisi sanaa jutellessasi isoäitisi tai nuoren lapsen kanssa, sanaa kannattaa välttää myös ristikossa.”

Lähettäjä: ++juh 28.4.2005 klo 15:24
"...laittaa pannaan."

Syväänpä ovat murrosiän traumat ja kaverien pilkka panemisesta juurtuneet, kun suurin osa aikuisista suostuu panemaan vain sängyssä - jotkut ehkä keittiönpöydälläkin - mutta muutoin he siveästi laittavat, pistävät, asettavat tai sijoittavat.

(Itse asiassa parhaiten on "...julistaa pannaan".)

Lähettäjä: ++juh 28.4.2005 klo 16:01
Sääntöjen tehtävä ei ole määrätä, millaista sanaa suomenkielisesssä ristikossa saa käytää - paitsi että sanan pitää olla suomea tai sitaattilaina tai jopa vinkuintialainen erisnimi. Säännöt eivät saa määritellä ristikon sisältöä eli ratkaisusanoja ja vihjeitä kovin tarkasti. Sääntöjen rajoissa voi laatia hyviä tai huonoja ristikoita.

"Laatija" Veijo Wirén vinkui taannoin, että ristikkosäännöt muka rajoittavat "taiteellista vapautta" sun muuta potaskaa. (Ehkä olen väärässä, mutta ymmärsin nimimerkki airiston trollausyrityksen VW:n mielipiteeksi:
http://sanaristikot.net/keskustelut/?p1=vast.php&i
d=1384
11.2.2005 klo 23:21.)

Syyttä Veijo tutkimatta hutki, sillä nykyään hän tietääkseni noudattaa ristikkosääntöjä siinä missä kp ja muutkin laatijat. Ristikoiden ja ratkaisusanojen laatu onkin ihan eri asia. Jos kirjoittamattomiakaan sääntöjä ei olisi ollut, VW:n nykyisetkin laatimukset olisivat täyttä roskaa. VW on kuitenkin oppinut laadinnasta hivenen vuosien varrella, joten sana "täyttä" voidaan nykyisin (ehkä) jättää pois, kun arvioidaan hänen ristikoitaan.

Samanlaista ymmärtämättömyyttä tai sääntökammoa ovat "ei taiteessa sääntöjä tarvita" -tyyppiset kommentit. Mitä ihmettä Sibelius-akatemiassa, Ateneumissa, Taideteollisessa korkeakoulussa ja muissa taidekouluissa sitten opetetaan ellei taiteen sääntöjä?

Sääntöjä ei tarvitse noudattaa silloin, kun luodaan jotain täysin uutta ja ihmeellistä. Mutta innovointi ei yleensä onnistu, ellei tunne sääntöjä. Kaikki vanha ja nykyinen perustuu sääntöihin, joko vanhentuneisiin tai nykyisiin. Muumioituneet sanat - ristikoiden museoesineet - kuten ESSAI, APAASI tai AUSTRAALIA perustuvat vanhentuneisiin sääntöihin.

Antaa kaikkien kukkien kukkia, kunhan puutarhuri tietää, mitä tekee.

Lähettäjä: iso S 28.4.2005 klo 16:21
Villihevonen on kenties hiukan ontuva vertaus tähän tarkoitukseen. Oletetaan että talutushinnan laittaminen villihevosen kaulaan onnistuu, mutta kuka sen jälkeen taluttaa ketä?

Takaa-ajo on sikäli demokraattinen toimitus että kumpikin osapuoli pääsee määräämään. Toinen määrää suunnan ja toinen vauhdin. Villihevonen taitaisi määrätä molemmat.

Lähettäjä: Esko Kalervo 28.4.2005 klo 16:22
Sääntö 11 ei kyllä oikein suvaitse (yleisen käytön ulkopuolelle jääviä) vinkuintialaisia erisnimiä.

Lähettäjä: Sanelma 28.4.2005 klo 16:30
Laatijat voivat puolestani tunkea konttaa, kursua ja ulkua ristikoihinsa ihan vapaasti. Mukaan mahtuvat myös kaikki kerran TV:ssä nassunsa näyttäneet pikkujulkkikset, rock- ja muut kuulovammaisuuteen tähtäävät melumaakarit, jopa eri maiden eri mestaruussarjoissa joskus pelanneet/valmentaneet/ muuten mukana olleet.

Olen keksinyt hyvän keinon olla pahoittamatta mieltäni moisista, vaihdan ratkottavakseni toisen laatijan/kustantajan tuotteet. Palautetta en viitsi enää antaa, kun täällä heti selvitellään, mitä edes alkeellisin yleissivistys edellyttää ihmiseltä ja että vika on itseasiassa surkeissa valmiuksissani näinkin yksinkertaisen harrastuksen hallitsemiseen.

Pistäkää kuitenkin johonkin ristikon kulmaan maininta, että ratkominen saattaa edellyttää Nykäsen/Pesosen omistamista ja TV:n viihdepuolen antaumuksellista seurantaa ynnä urheilusivujen täysipainoista tutkiskelua, niin ei tule tehtyä virheinvestointeja - ja rustailkaa niihin laadintoihinne sen jälkeen mitä ikänään keksitte.

Ja te, jotka täällä koko ajan olette "äänessä", käytätte myös ilmeisesti nettiä sen "loistavan" yleissivistyksenne paikkaamiseen, mutta kun kaikki eivät päätyökseen "roiku netissä", niin voisitte huomioida sen lieventävänä asiana "tietämättömyyteen".

Lähettäjä: Eki 28.4.2005 klo 16:51
Jos ristikkoon valitsee AKIT-sanan vihjeeksi KAURISMÄEN KAIMOJEN sijasta WAHLMANIN KAIMAT, tarvitaanko jo tv-julkkisvaroitus? Itse kuitenkin valitsen yleensä sillä hetkellä esillä olleita henkilöitä, jos mahdollista, kuten Wahlman viime vuosina Kokkisodassa ja Liemessä-sarjassa. Mutta rajanveto on vaikeaa.

Säännön 11 lisähuomioista:

Internetin hakukoneet (esim. Google, AltaVista) auttavat löytämään merkityksen sanalle kuin sanalle, mutta sitä ei saisi käyttää sanan olemassaolon ja/tai oikeinkirjoituksen ainoana tarkistuslähteenä.

Lähettäjä: TapSa 28.4.2005 klo 18:26
Mahtavaa Sanelma. TV:n kaikkien sarjaohjelmien "sankarit" pitää julistaa lainsuojattomiksi ristikkovihjeissä. Sama koskee valtaosaa urheilun pienessä piirissä pyöriviä.

Lähettäjä: kp 28.4.2005 klo 21:45
Hmm... kp ei näköjään ole huomannut, että jotkin villihevoset kuten ESSAI ja APAASI ovat kuolleita.
Tarkoituksellako tuon kuvauksen villihevosesta "vesitätte"
vai ettekö ymmärrä sitä ollenkaan...Eki sanoi ymmärtävänsä,
selitä sinä se, ettei minun tarvitse..
Vai pitääkö vääntää rautalangasta?

Lähettäjä: Eki 28.4.2005 klo 21:49
Ymmärrän, mitä ajat takaa, mutta lopputulos kertoo sitten muuta.

Kyllä minä tunnen itseni monissa laadintatilanteissa villihevoseksi, mutta juuri sellaiset tilanteet vesittyvät aivan joutavan yhdyssananiuhotuksen myötä (paitsi että enhän minä siitä välitä, joten eivät vesity).

Ja korostan, että yhdyssanani kestävät kyllä vertailun, jos pannaan tuotannot rinnakkain ja tutkaillaan kaikkia yhteisesti hyväksyttyjä arvoja.

Lähettäjä: ++juh 28.4.2005 klo 22:38
Tämä ei kai vesitä alkuperäistä vertausta:

Jotkin villihevoset ovat aneemisia kaakkeja, koska niillä on liikaa luonnottomia kasvaimia (esim. SIAN, TATA, ATAK, STEAR, AVAL, ATAT, ETAT).

Lähettäjä: iso S 28.4.2005 klo 22:46
Kunhan nyt päästäisiin edes yksimielisyyteen siitä, onko villihevonen laatija, ristikko vai yksittäinen sana.

Lähettäjä: kp 28.4.2005 klo 13:08
Villihevonen on ristikko

Lähettäjä: kp 28.4.2005 klo 21:45
Hmm... kp ei näköjään ole huomannut, että jotkin villihevoset kuten ESSAI ja APAASI ovat kuolleita.

Lähettäjä: Eki 28.4.2005 klo 21:49
Kyllä minä tunnen itseni monissa laadintatilanteissa villihevoseksi,

Yhteisymmärrykseen on vaikea päästä jos yksi puhuu Aidasta ja toinen nielee seipäitä!

Lähettäjä: Eki 28.4.2005 klo 22:56
... ja vielä se, onko iso S lintu vai kala... pelikaani vai suutari...

???

Lähettäjä: Eki 28.4.2005 klo 23:11
Jos tuota villihevosta haluaa käyttää symbolisesti, niin käytetään sitä kuin villihevosta, villisti ja vapaasti!

Lähettäjä: kp 28.4.2005 klo 23:30
Villihevonen ei ole laatija ei yksittäinen sana,
vaan ristikko...

Lähettäjä: Kaitsu 29.4.2005 klo 04:32
Mutta onko kyseessä villihevonen vai villi hevonen?

Hevosvaljakon valjakkohevoseksi saattaa villihevonen kehittyä, mutta ei villiä hevosta valjakkoon sovi valjastaa, valjakon hevoset ovat siinä vaarassa.

Lähettäjä: iso S 29.4.2005 klo 08:05
iso S ei ole ainakaan pelikaani, ellei hinnoista sovita! Kolmesti kyseenalainen kyllä. Ei myönnä olevansa suutarikaan, vaikka tekeleensä tuppaavat sellaisiksi jäämään. Esittää mielellään vastarannan kiiskeä, mutta oikeasti lienee korppi, koska ei ole ikinä nokkinut korpin silmää. Vahtii täällä käytyjä keskusteluja kuin haukka, mutta todellisuudessa on vähän pöllö.

Lähettäjä: Lettu 29.4.2005 klo 08:26
Hei Pöllö,

Mitä me olisimmekaan ilman sinua täällä Puolenhehtaarin-metsässä, varsinkin kun täällä on niin paljon Möhköfantteja.

terv: Nalle Puh (Risto Reipas auttoi tämän kirjoittamisessa)

Lähettäjä: kp 29.4.2005 klo 08:40
Kaitsu
Villihevonen=ristikko. (sitten eteenpäin jos kiinnostaa)

Lähettäjä: Eki 29.4.2005 klo 10:40
Tämä keskustelu ei ole villihevonen.

Lähettäjä: KP 29.4.2005 klo 11:20
Minäpä panen kuvauksen palaset tähän.
Villihevonen=ristikko...

suitset=(kiellettyjä) sanoja...Tai sanaluetteloa sanoista, joita ei voisi käyttää, jotka siis rajoittaisivat laadintaa...

talutushihna=(yhteiset ristikon suuntaviivat) Siis alueiden sanarikkaus säilyisi ristikossa...

Ja lyyrikko kommenttini, niinkuin Eki sanoi:
Nimenomaan villihevonen on kauneimmillaan, jos se saa
olla lähellä sitä olotilaa, jossa se on ollut ennenkuin
ihminen sen on nähnyt... Ja kun sillä on pelkkä talutushihna
sillä on se ryhti ja uljas katse, joka hurmaa ihmisen joka
kerta, kun siihen silmänsä luo...
Siis villihevosta ei pidä panna suitsiin ollenkaan. Se alistuu
ja katse lasittuu...

Lähettäjä: Just 29.4.2005 klo 11:23
Jokin aika sitten laadin villihevosta ja yksi alue olisi loksahtanut hyvin sanoilla JOIHURI ja ROSIMO.
Pois piti jättää, ovat varmaan hyvin monelle outoja sanoja.

Lähettäjä: Eki 29.4.2005 klo 11:32
Kuka täällä on kieltänyt muita kuin vääriä sanoja? Sanoisin että kp eli hän on siis suurin villihevosten elämien estäjäyrittäjä.

Kp:n "työnantaja" on antanut tarkat toiveet sanastolle, joten sinne ei villihevosia synny. Työnantajan omille ristikoille kp on yrittänyt suitsia panna, kuten meidän muidenkin.

Kp:n villihevonen - edes esimerkki sellaisesta - on vielä näkemättä, koska ei niissä muissa paljon eroja ole.

Unohdustenunohdus-ristikko oli tyypillinen villihevosristikkoni, jossa annoin mennä. Muille kelpasi, kp tyrmäsi näkemättä muuta ristikkoa lainkaan. Tuo villihevonen ei siis olisi kelvannut kp:lle.

Mikä hitto on olennaisinta siinä villihevosessa? Ei liirumlaarumia vaan konkreettisia esimerkkejä!

Lähettäjä: jupejus 29.4.2005 klo 11:44
Preeria= missä saa vapaasti temmeltää.
Aitaus=missä on jo kesyttämisen meininki, selvää rajoitteisuutta.
Lassoaja=henkilö joka koittaa kouluttaa villihevosen.
Rancheri=laitumen omistaja (l. kustantaja).
Vihreä ruoho=uudet sanat
Kulo=vanhat sanat.
Ape=valmistetut, tekaistutkin sanat.
Rehu=sanat joilla villihevonen nopeimmin kasvaa (helpoimmin tienaa) - ¤mutta tykkääkö villihevonen rehusta?¤.
Hukkakaura=sanat(fakki), jotka muistuttavat rikkaruohoa.

Siinä muutamia sanoja lisää (keksiä voi lisääkin), että saadaan vähän selvyyttä, mistä keskustellaan c/;)

Lähettäjä: kp 29.4.2005 klo 11:56
Taas se menee siihen vanhaan, jonka luulin jo
käsitellyksi...
Villihevonen pysyy villihevosena, jos sille ei panna
suitsia=rajoituksia sanoista, joita ei voisi käyttää...
Aluesanat...fakkisanat jne...

Pelkkä talutushihna=suuntaviivat riittäisivät...

En ole kieltänyt enkä ole ollut tuputtamassa mitään teille.
Olen sanonut, että jokainen saa laatia omannäköisensä
ristikkoa (villihevosta)...
Meidän villihevoselle riittää se pelkkä talutushihna ja sen
katse on uljas ja villi pilke loistaa sen silmäkulmasta...
Ei ristikko villiksi sillä tule, jos siihen pannaan mitä sanoja
tahansa... Tämä on minun mielipiteeni... Toivottavasti tämä
piirileikki loppuu tähän. Ja päästään eteenpäin...

Lähettäjä: Eki 29.4.2005 klo 12:06
Yhdyssanoja saa muodostaa jopa itse, jos tekee sen hyvällä maulla, kuten kielitoimistokin sanoo? Kiitos.

Kyllä ristikko paranee just siitä, että tarpeen tullen löytää loogisen jutun, jolla ristikko karkaa kauas preerialle. Laatijan pitää tietää, mitä voi käyttää.

Kyllä semmoisia kesytettyjä poneja olisi helppo laatia tai panna kone laatimaan yöt pääksytysten.

Villihevosesta ei ole vieläkään muita esimerkkejä kuin tuo unohdustenunohdus-ristikko.

Lähettäjä: kp 29.4.2005 klo 12:11
jos siihen pannaan mitä sanoja tahansa...Sanoja joita voisi olla, mutta niitä ei ole... Tämä on minun mielipiteeni...

Lähettäjä: kp 29.4.2005 klo 12:15
Mitä on unohdustenunohdus?
Jos on unohtanut ei voi muistaa sitä unohdusta...jonka
on unohtanut...

Lähettäjä: Katsomon puolelta 29.4.2005 klo 12:17
Kp, pelaatko koripalloa?

Lähettäjä: kp 29.4.2005 klo 12:19
en

Lähettäjä: Kalevi 29.4.2005 klo 12:30
Sääntö 11 ei koskene erisnimiä? Manhattan, tsunami, Ridge
Forrester. Siinäpä suomalaisille tuttuja sanoja vaikka eivät täältä
metsän keskeltä olekaan kotoisin. Mitä Eki tuumaa?

Lähettäjä: KALEVI 29.4.2005 klo 12:41
Korjaus: tsunami ei tietenkään ole erisnimi, se lipsahti. Mutta
olennaista on se, että minusta ulkomaisiakin sanoja voi kysyä
jos ovat tuttuja suurelle kansalle. Suomalaisuus-vaatimus rajoittaa liikaa ja sillä aliarvioidaan kansan tietotasoa. Emme me
enää metsän keskellä elä.

Lähettäjä: Eki 29.4.2005 klo 12:42
"Perhana, eilen oli hääpäivä!" huudahtaa mies hädissään.

On harvoja laatijoita, jotka käyttävät "mitä tahansa" tai sinne päinkään.

Lähettäjä: KP 29.4.2005 klo 12:48
Eki
Se on pelkkä unohdus...

Lähettäjä: Kp 29.4.2005 klo 12:52
Tuota voit, kp, sitten titatuttaa omille kavereillesi, koskapa muita valituksia ei asiasta ole kuulunut, joskaan eihän tuota palautetta helppo ole saada niin paljon kuin olisi suotavaa.

Tämä unohdustenunohdus on poikkeuksellinen sana tuotannossani, ei siihen juuttuminen mitään auta. Itse sen halusin erikoisuutena esiin tuoda.

Kalevi, sääntö 11 kattaa erisnimet.

Lähettäjä: kp 29.4.2005 klo 12:52
Siis se unohdustenunohdus, jonka olet
unohtanut?

Lähettäjä: Eki 29.4.2005 klo 12:53
Sori, ylläoleva on Eki, hupsista.

Lähettäjä: Eki 29.4.2005 klo 12:53
Ei kun tuo Kp...

Lähettäjä: Kalevi 29.4.2005 klo 12:54
Et voi olla tosissasi! Ettei nimeä Paul Anka siis saisi enää kysyä?

Lähettäjä: Eki 29.4.2005 klo 12:55
Siis erisnimiä voi vapaasti käyttää. Täsmennyksissä niistä puhutaan runsaasti.

Lähettäjä: kp 29.4.2005 klo 12:57
Siitä oli saanut pitemmänkin:
unohdustenunohduksenunohdus.
Se siitä sitten...

Lähettäjä: kp 29.4.2005 klo 13:05
Ethän pahoita mieltäsi, jos minäkin teen
kokeiluitani tuolla pidemmällä versiolla?

Lähettäjä: Eki 29.4.2005 klo 13:09
Kun kp sanoo lopettavansa aiheen, ei se siihen lopu...

Tee mitä haluat, mutta

- liian pitkä sana tyyliisi
- huono sana

Lähettäjä: Kalevi 29.4.2005 klo 13:11
Useimmat ristikkolehtien laatijat antavat palttua säännölle 11!
Ovatko he kaikki "vääräuskoisia?"

Lähettäjä: Eki 29.4.2005 klo 13:13
Kalevi, perustele. Kyllä sääntö on laajalti käytössä.

Lähettäjä: kp 29.4.2005 klo 13:18
Äiti aina opetti, että pitää kysyä lupa, jos käyttää
toisen keksimää asiaa/juttua...
Tämä on nyt tässä.

Lähettäjä: Katsomon puolelta 29.4.2005 klo 13:25
Kp. Ajattelin vain, kun sinulta tulee niin paljon noita kolmen pisteen heittoja.

Lähettäjä: Kalevi 29.4.2005 klo 13:40
Katso vaikka Huippu-ristikot tai vaikkapa Eläkeväen Ristikot. Ja
olen nähnyt sinunkin ristikoissasi ulkomaisia nimiä!

Lähettäjä: kp 29.4.2005 klo 13:42
Tuohan 11 pykalä kieltää sanat ALEA ATTA ESSAI jne...
Täällä heiluttaa yksi "vääräuskoinen" käsiään...

Lähettäjä: kp 29.4.2005 klo 13:46
Huippu-Ristikot täyttää nyt touko-/kesäkuussa
25 vuotta...

Lähettäjä: Eki 29.4.2005 klo 13:49
Alea ja Atta eivät ole pykälän 11 mukaan kiellettyjä, essain voi sanoa olevan.

Mutta mutta... kyllä minä olen ristikoissani käyttänyt tätä sääntöä vastaan sotivia sanoja. En todellakaan ole yrittänyt väittää, että sanastoni on täydellisen hyvää joka sanaltaan. Mutta se on niin hyvää kuin mihin lyhyen urani ja ristikkoon käytettävissä olevan ajan puitteissa pystyn. Enkä säästä aikaa ja vaivaa, jos ei meinaa onnistua, ei tätä kellon kanssa tehdä. Makuasioita tulee herkästi, sehän on jälleen kerran huomattu.

Kun mennään vielä täsmennyksiin, yksikään ristikko ei varmaankaan ole vielä ollut täydellinen. Mutta hyviä ristikoita on toki julkaistu, myös sääntöjä runsaasti rikkovia, jopa niille ilkkuvia.

Lähettäjä: Ville 29.4.2005 klo 13:51
Avoin keskustelupalstahan tämä tietysti on, mutta seuraajia ja sivuston ylläpitäjiä saattaa vähitellen ruveta titatuttamaan (mitä se sitten tarkoittaneekin), kun asiallisesti alustetutkin säikeet tukehtuvat toistuvasti näin:

kp jankuttaa, koska häntä ilmeisesti jankututtaa. Samalla kp jankutatuttaa muitakin.

Mikä neuvoksi?

Jankutus loppuisi, jos kp sen lopettaisi, mutta ilmeisesti jankututus ei anna myöten. Olisiko siis muiden syytä jättää jankutatutus omaan arvoonsa?

Oho, tuo niin ilmaisuvoimainen loppu oli unohtua: ...

Lähettäjä: Zebraze 29.4.2005 klo 16:34
Väestörekisterin nimipalvelu on kätevä.
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=
1)
Ei Aleniuksella paljon kaimoja ole:

Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 0 0
1920-39 3 0 3
1940-59 5 2 7
1960-79 0 1 1
1980-99 1 5 6
2000-04 2 0 2
2005 0 0 0
Yhteensä 11 8 19

Lähettäjä: Hessu 29.4.2005 klo 17:36
MIES JA NAINEN > ELET

Titatuttaisiko ratkojaa?

Lähettäjä: Eki 14.4.2012 klo 10:45
Otan etusivulle toisen säikeen innoittamana.

Lähettäjä: h 14.4.2012 klo 11:51
kiitos tästä eki. tämähän säie on aika vanha. viime kunnon kirjoitus on kirjoitettu vuonna 2005. eikös säännöissä lue,että vihjeet pitää olla selkeitä. minusta ristikot ovat nousseet ns. uudelle tasolle. toivottavasti tulee uusia laatijoita ja varsinkin uusia nuoria ratkojia. ratkonta on aivojumppaa. sadepäivien iloksi vaikkapa. minä taidan olla yksi ainoa nuori ratkoja. ikää on vasta 12-13 vuotta.

Lähettäjä: Eki 14.4.2012 klo 13:15
Minun urani lähti liitoon 13-vuotiaana. Siitä on yli 41 vuotta.

(http://www.sanaristikot.net/ristikot/nayta_flash.
php?file=vanhat/05/ev01&s_posti=arto.pollanen@pp1.
inet.fi)

Lähettäjä: Maikki 14.4.2012 klo 14:02
Ei aukene mun koneella.

Lähettäjä: Linkki lyhyenä 14.4.2012 klo 14:55
_http://ra.fi/dei9

Lähettäjä: Maikki 14.4.2012 klo 15:03
Kiitos. Tuolla aukeni.

Lähettäjä: qwertsu 14.4.2012 klo 15:18
Ja nyt ajat pelkällä sisäkumilla Eki.
(Jotain hiusmuodista joskus)

Lähettäjä: pius 15.4.2012 klo 08:03
Sääntöä 8 rikotaan joka ristikossa ;-)

Lähettäjä: h 15.4.2012 klo 08:30
emmä nyt niin tiedä, että rikotaanko sitä. oma valintasi.

Lähettäjä: Jaska 15.4.2012 klo 11:51
Sääntö 8 on epämääräisehkö. Siinähän tarkoitetaan täytettäviä ruutuja, ei vihjeiden kirjaimia. Selvemmin: ratkaisusanaa ei saa välittömästi edeltää eikä sitä seurata muuhun ratkaisusanaan kuuluva täyttöruutu.

Sääntö ei tietenkään koske avoristikkoa.

Lähettäjä: pelaaja 2.6.2012 klo 17:21
STN,
tässä

 Takaisin aiheisiin

KOMMENTOI

Lähettäjä:


Teksti:

Voit osallistua kuhunkin keskusteluun klikattuasi ensin sen otsikkoa.

"Uusi aihe" -painikkeesta aloitat keskustelun uudesta aiheesta.