KESKUSTELUT > RISTIKOT > VOIKO OLLA VIRHE?
1024. Voiko olla virhe?
Olenko väärässä?19.8.2004 klo 10:08
Onko mahdollista, että uusimman Punaisen pelikaanin tehtävässä s. 6, laatija Kari Kämäräinen, on virhe?Selityksenä on "murheellinen". En mitenkään ymmärrä sen selittämää sanaa.2. Nykänen19.8.2004 klo 10:12
Kyllä minä tunnen kyseisen sanan. Se Kämäräinen käyttää minua tosi säästeliäästi, mutta kun sen laadinnat ovat niin avaria, niin joskus se turvautuu minuun.
3. Pesonen19.8.2004 klo 10:40
Minä en tuollaisia "runok. harv." sanoja sivuilleni ottanut!
4. Kari Kämäräinen19.8.2004 klo 11:49
Laatijan vastaus: Minä(kään) en ole täydellinen. Onneksi.
5. Aloitteleva laatija19.8.2004 klo 12:00
Näillä sivuilla tuntuu usein, että laatijan pitäisi olla täydellinen ja pitäisi pystyä tyydyttämään yhdellä kerralla kaikkien makua.
6. Aloitteleva laatija19.8.2004 klo 12:02
Niin, siis minultahan ei kukaan vielä osaa vaatia mitään, mutta kun kovimpia ammattilaisiakin kyykytetään surutta.
7. Aloitteleva laatija19.8.2004 klo 12:09
Kun jutun alkuun pääsin, niin pitää vielä sanoa, että useimmat täällä kirjoittavat ristikoista rennosti ja mielenkiintoisesti, mutta nimeä tai nimiä mainitsematta on toistakin laitaa.
8. Olenko väärässä?19.8.2004 klo 17:19
Kiitos. Sana on Nykysuomen sanakirjassa, kyllä, mutta silti uppo-outo.
9. utami20.8.2004 klo 08:44
Herra Nykänen mainitsi termin avara laadinta.Minkälainen se on?
Minkälainen on ei-avara laadinta?
10. Nykänen20.8.2004 klo 09:00
Se on sitä, että kun löytää minun sivuiltani sanan RATI, ei tyydy siihen, vaan etsii vielä yhdyssanaa ja minustahan löytyy TALORATI. Ei tainnut olla esimerkki laadukkaimmasta päästä (hymiö).Ei-avarassa laadinnassa on paljon piilokirjaimia ja vähän aukioita. Aukiot ovat neliskulmaisia ratkaisukirjainten alueita. Oikeassa alakulmassa on vähintään 4x4, mutta muualta ei ei-avarassa ehkä löydy yhtään niin suurta aukiota. Kämäräisellä on runsaasti 5x5-alueita ja isompiakin. Hänen laadintansa ns. loksahtavat kohdalleen. Siksi sinne tulee joskus sivuiltani löytyviä huonompiakin sanoja.
Kyllä laadinnoissa voi olla isojakin aukioita, esim. 4x22 on nähty. Siitä täällä onkin keskusteltu, että onko niissä mitään järkeä. Toiset tykkäävät, toiset eivät.
Avaruus ei ainoana kerrottuna seikkana kerro ristikon laadusta vielä yhtään mitään.
11. jupejus20.8.2004 klo 10:58
Herra Nykänen, saanen olla utelias ja kun nyt pääsen näin kyselemään, niin samalla saanko tiedustella, että miten jaat sanasi huonompiin ja parempiin. Sanoissa ei ole ilmeisesti tasa-arvo-vertais -pykälää, kun niitä voi eritellä huonoihin ja hyviin, ikään kuin jyviin ja akanoihin.Alitajuntaani on piintynyt ilmeisestin harhakäsitteinen kuva, että kaikki sanat olisivat samanarvoisia, johonkin tarpeeseen keksittyjä tai kehiteltyjä ja niitä voi käyttää tarpeen ja tyylin mukaan. Ajatellen niin, että periaatteessa turhaa sanaa ei olisi keksitty, mutta ilmeisesti herra Nykänen, ei sitten asianlaita niin ole. (Olisiko minunkin aika jo siivottava sanavarastoani tuosta käsityksestä?)
Vai tuleeko sanasta huonompi, jos sen käyttö on vähentynyt? Ovat sanat lajiteltu paremmuusjärjesykseen kuin TOP-100 -listassa, että mitä eniten käytetään, se on laadultaan paras?
12. Nykänen20.8.2004 klo 11:08
Herra/rouva Pesonenhan sen nykyisin päättää, mitä kirjoihin ja kansiin kelpuutetaan.Vanhahtavia sanoja on täällä aika paljon arvosteltu. Esim. sana tulkka on kuitenkin mr/mrs Pesosellekin kelvannut, se ei siis ole holkin vanhahtava synonyymi. Erikoiskieltä toki.
Tuskin monikaan voi olla eri mieltä siitä, että kyseinen murheellista kuvaava sana ja rati tai talorati olisivat hyviä sanoja. Tietyssä mielessä on hyvä tuntea vanhahtavaakin kieltä, mutta ristikoiden usein esiintyvinä fakkisanoina ne ovat lähinnä sietämättömiä.
Jokainen varmaan arvottaisi sanani omalla tavallaan, mutta kenenkään mielestä - ei omastanikaan - ne tuskin ovat samanarvoisia. Kyllä luonnehdinta "runok. harv." kertoo aika paljon sanan käytön runsaudesta eli vähyydestä. Tuon sanan lainalauseet ovat Kantelettaresta ja Kiannolta.
13. Jukkis20.8.2004 klo 13:07
Käsi ylös ne, jotka yhdellä tai edes kahdella lukemisella ymmärtävät, mikä on tämän virkkeen oleellinen sisältö:"Tuskin monikaan voi olla eri mieltä siitä, että kyseinen murheellista kuvaava sana ja rati tai talorati olisivat hyviä sanoja."
Erityisesti, moniko osaa varmasti sanoa, onko sen sisältö sopusoinnussa vai ristiriidassa sitä seuraavan virkkeen kanssa?
Hieno suoritus Nykäseltä, mutta hänhän onkin alan henkilö.
14. Nykänen20.8.2004 klo 13:13
Jukkis, sinä olet se mies! Se, joka on oikeassa. Eivätköhän kaikki siitä huolimatta ymmärtäneet, mitä yritin sanoa.
15. iso S20.8.2004 klo 13:42
Kaikki sanat ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Päinvastaisesta päästä päästään sanoihin, joiden hyvyyttä ei ole syytä eikä mahdollista aliarvioida. Taidatkos sen sen selvemmin sanoa? Taidatpa taitaa.Nykäsenpä yhden esimerkin: polarati (rivi makuusijoja). Luullakseni ei löydy kansien välistä eikä vielä ole tullut vastaan ristikoissakaan, mutta eihän läheskään kaikkia laillisia, hyväksyttäviä ja tasa-arvoisia yhdyssanoja ole mielekästä tunkea kirjaan, jos niiden merkitys on osien perusteella ilmeisen selvä.
16. Henry Haapalainen31.8.2004 klo 01:29
Onko joku eri mieltä tästä: heikkoja sanoja ovat fakkiutuneet sanat, vanhentunutta suomen kieltä olevat sanat ja muuten tuntemattomat sanat.Tai tästä: fakkiutumisen ongelma ei liity vain ratkaisusanoihin, vaan pitää puhua myös fakkiutuneista vihjeistä.
17. Juhani Heino31.8.2004 klo 13:55
Täsmennätkö miten eroavat fakkiutuneet ja muuten tuntemattomat sanat. Mulle tuli käsitys että tarkoitat edellisillä sanoja jotka ovat muuten OK mutta juuri niiden vihjeet ovat jähmettyneet kliseiksi jotka tottunut ratkoja näkee heti.Itse pidän heikkona sanana sellaista jota ei käytetä ristikon ulkopuolella. Yllämainittujen lisäksi voinee mainita erikseen tekaistut (yhdys)sanat.
18. Hui_hai31.8.2004 klo 14:20
Niin, täytyy olla edellistenainakin osittain kanssa samaa mieltä. Fakkiutuneita sanoja ei oikeastaan ole, ainakaan vaivaksi asti. Pääasiassa ongelmana ovat fakkiutuneet vihjeet ts. tietyllä sanalla on lähes aina sama vihje (8->kasi).
Huonoja sanoja ovat (lähes) ainoastaan sellaiset sanat, joita ei voi käyttää ristikoiden ulkopuolella ja/tai jotka eivät selittämättä aukene.
Mielipiteeeni ei ole ehdoton, mutta en silti suostu siitä tinkimään. Oikeassa olo ei ole olennaista kun on kyse mielipiteistä. Toivottavasti moni on kanssani eri mieltä (paitsi siitä, että eri mieltä saa olla).
19. Matti31.8.2004 klo 16:06
Onko joku eri mieltä tästä: heikkoja sanoja ovat sanat, jotka ovat minulle outoja ;-)
20. ikE31.8.2004 klo 16:18
Hui_hai.Sanoisin, että "8" on tylsä tai vaikka fakkiutunut vihje, jos se on muualla kuin helpossa ristikossa. Helpot ristikot ovat sellaiselle asiakaskunnalle, jonka pitää löytää helpoimmat sanat pommivarmasti. Jos ei ole yksiselitteisiä vihjeitä, kyseessä ei ole helppo ristikko. Vihje "numero" on jo paljon epävarmempi. Eikä sekään varmaan visaisen ristikon ystävää paljonkaan ilahduttavampi.
Missä menee raja helpon ristikon ja vaikeamman välillä? Toki vähän vaikeammissakin tuo vihje toimii, jos muut vihjeet ovat tarpeeksi visaisia. Vaikka vihjeiden olisi syytä olla tasaisia
Jokaisessa laadinnassa on huonoimmat sanansa, ja jos kasin paikalla olisi vähän parempi sana, jossain voisi olla vielä kasia huonompi sana. Toisissa ristikoissa ei ole juuri huonoja sanoja eikä ehkä kovin huonoja vihjeitäkään, joissakin on molempia pilvin pimein. Jopa samalla laatijalla. Syitä voi olla moniakin mutta niinhän on myös ratkojilla makuja.
21. Henry Haapalainen31.8.2004 klo 16:23
Onhan se noinkin kuin Matti sanoo, mutta määritelmäksi se on liian suppea. Eli ei tuota pelkäksi huumoriksi pidä laskea.Tuntemattomat sanat eroavat fakkiutuneista siten, että ne eivät ole tulleet tutuiksi edes ristikoista. Fakkiutuminen ei ole ongelma kaikille ratkojille, mm. ei minulle. Mutta meidän laatijoiden pitäisi ajatella vähän pidemmälle. Kaikki turhat kynnykset pitää poistaa, että ristikoille saadaan yhä uusia harrastajia. Ts. Ristikoiden pitää kohdella tasa-arvoisemmin niitä, jotka ovat vasta harrastuksen pariin tulossa.
Tekaistut yhdyssanat kuuluvat tietysti heikkoihin sanoihin.
22. Henry Haapalainen31.8.2004 klo 16:29
Mihin heikkojen sanojen ryhmään usein moitittu ISTA kuuluu. Ei mihinkään, ja tosiasiassa se onkin aikuisten ristikoihin monella tavoin hyvä ratkaisusana. Ista on tasapuolisesti kaikille tuttu sekä Teana että kasvonpiirteiltään (kuvavihje).
23. terok31.8.2004 klo 17:09
Olen ilmeisesti elänyt pussi päässä pimeässä kellarissa, mutta minä en tuntisi Istaa, vaikka sellainen purisi minua nilkkaan. Tea Ista on ainakin minulle tuttu ainoastaan ristikoista, vaikka olen ollut aikuinen jo jonkin aikaa.
24. Henry Haapalainen31.8.2004 klo 17:20
Tuskin terok perättömiä puhuu. Mielenkiintoista kuulla, että joillekin aikuisille Tea Ista on tuttu vain ristikoista.Mutta tuskin tuo pelko on aiheellinen, että tulisi nilkkaan puraisemaan. Ehkä Matti Nykänen tai Simo Rantalainen, mutta ei Tea Ista.
25. Pikku-Petteri1.9.2004 klo 19:36
Matin puremaa ei sinun, Henry, tarvitse pelätä, olettaen, ettet itse ole tiilenpäitä lukemassa. Matti on linnareissulla.
Seuraako Simo perässä, sen aika näyttää.
Toivotaan parasta.
26. Timppa1.9.2004 klo 20:05
Olisiko Joutsin Pekalle sattunut joku ajatusvirhe laatiessaan elokuun Iisakin keskiaukeamaa, kun vihjeenä oli muistaakseni "moni myrkyllinen" ja ratkaisusana ei sovi ollenkaan tuohon vihjeeseen, paremminkin päinvastoin...
27. Pekka Joutsi3.9.2004 klo 13:29
Tämän ristikon vastausaikahan on jo ummessa, joten voinen selvittää hiukan asiaa. Tuo sana, jota Timppa tarkoitat, lienee tatti?En ole mikään sienitieteilijä, mutta kirjoista löytyy useampiakin myrkyllisiä tatteja mm. piruntatti (Boletus satanas), minkä nimikin jo kertoo paljon.
Joku alan henkilö voisi varmasti kertoa tarvittaessa enemmänkin.
28. Timppa3.9.2004 klo 15:13
En ole itsekään kovin hyvin perillä sienistä, mutta en löytänyt kirjoistani muuta Suomesta löytynyttä myrkyllistä tattia kuin taurustatti, sellainenkin kai löydetty vuosikymmeniä sitten... Parempaa tietoa saattaa löytyä täältä:http://www.nic.fi/~tapio1/Luonto/Sienet1ea.php3
29. Henry Haapalainen3.9.2004 klo 15:18
Ainakin sappitatti kannattaa opetella tuntemaan. Se näyttää herkkutatilta, mutta pillistö on vaalean punertava. Se ei ole varsinaisesti myrkyllinen, mutta syötäväksi se ei kelpaa.
30. Jukkis3.9.2004 klo 15:20
Paitsi että tuon Iisakin, jossa niitä myrkyllisä tatteja on, palautusaika päättyy vasta ensi tiistaina 7.9.Mutta kun nyt pää on avattu, niin samaan lehteen liittyen:
Kenen muun kuin minun mielestä tämä on virhe:
Vihje: H2O
Vastaus: SEOS
Eihän vesi ole mikään seos.
31. Kaitsu3.9.2004 klo 15:32
Aikoinaan (70-luvulla) käydessäni sienikurssilla minulle opetettiin, ettei suomessa ole myrkyllisiä tatteja, eikä haperoita. On vain erittäin pahanmakuisia, kuten H.H:n mainitsema sappitatti. Tuolla ohjeella olen sieneni syönyt, myös tatit ja edelleen henki kulkee, joten joko minulla on ollut hyvä onni tai sitten tateissa ei ole ainakaan tappavan myrkyllisiä
32. V-R3.9.2004 klo 15:39
http://www.hut.fi/u/lsarakon/tatit.html"Korppoo, tavattu vain kerran, erittäin uhanalainen"
Vesi on kemiallinen seos. (H2O)
33. Kaitsu3.9.2004 klo 15:46
Mitä tästä opimme? Tietoja olisi syytä päivittää ja ilmeisesti minulla on ollut hyvä onni.
34. Eki3.9.2004 klo 16:28
Tatista puheenollen... ristikkosana viikonvaihteeksi!Liittyy tähän sitenkin, että Pekka Joutsi näytteli Tatia Jyväskylässä Sanaseppojen kesäpäivien yleisöristikossa 90-luvun alkupuolella. Lavoniuksen Heikki heitti hanuriosuudet. Legendaarista kamaa!
35. Jukkis3.9.2004 klo 19:35
"Vesi on kemiallinen seos".Ei varmana ole. Vesi on kemiallinen yhdiste. Sitten kun veteen sekoitetaan jotain muuta ainetta, siitä tulee seos.
36. jupejus3.9.2004 klo 22:21
Siihen kun vielä lisätään jotain, niin siitä tulee saos, tai ainakin saoskaivo sen itselleen kerää.
37. Henry Haapalainen4.9.2004 klo 01:44
Minä ajattelin, että liuos ja seos eivät missään tapauksessa voi olla synonyymeja. Tai teho ja voima. Mutta kyllä kirjoissa noita asioita rinnastetaan. Jos tieteellisessä artikkelissa tuollaisia olisi, niin kyllä tarkoilla lukijoilla nousisivat karvat pystyyn.
38. Kaitsu4.9.2004 klo 01:54
Monenko lukijan kupissa sokeri sulaa, vaikka onkin kyse liukenemisesta?
39. V-R4.9.2004 klo 01:55
H2O on kemiallinen seos. Tämä seos voidaan hajoittaa esimerkiksi sähkövirran avulla vedyksi ja hapeksi.Sitten kun hapen ja vedyn seos on oikea - syntyy räjähdys - ja lopputuote on - vesi.
Tai hallittu palaminen, mkä olisikin paras polttoaine autoillemme
40. Henry Haapalainen4.9.2004 klo 02:06
Ei se ole seos.
41. Antti Viitamäki4.9.2004 klo 02:24
V-R:Kyllä kemiassa tehdään selvä ero seoksen ja yhdisteen välille, ja vesi on nimenomaan yhdiste eikä seos.
Seoksessa siinä olevat ainekset säilyttävät kemialliset ominaisuutensa, kun taas yhdisteessä kaksi tai useampia (alku)aineita on muodostanut kemiallisessa reaktiossa uuden aineen.
Esimerkiksi jos vetyä ja happea laitetaan samaan säiliöön, kyseessä on kaasuseos, jossa kummankin aineen kemialliset ominaisuudet pysyvät entisellään. Kun tähän seokseen kohdistuu tarpeeksi suuri kuumuus tai paine, vety syttyy palamaan. Palamisen seurauksena syntyy uusi yhdiste, H2O eli tuttavallisemmin vesi.
Palaminen on kemiallinen reaktio jossa aine yhdistyy happeen. Eri aineet palavat eri tavoin, monet aineet voivat palaa useammallakin tavalla. Esimerkiksi hiilen palaessa syntyy yleensä hiilidioksidia (C2O), mutta jos happea ei ole riittävästi, palaminen on epätäydellistä ja syntyy hiilimonoksidia (CO) eli häkää.
Pronssi on metalliseos, jossa pääainesosana on kupari. Tutuin pronssin muoto on kuparin ja tinan seos. Kyseessä ei kuitenkaan ole yhdiste, koska tina ja kupari ovat pronssissa omina aineinaan.
Mausteet ovat jo varsin monimutkaisia orgaanisia yhdisteitä, usein seoksia jo itsessäänkin. Kaupoissa myydään monenlaisia mausteseoksia, joista periaatteessa voisi nyppiä erilleen eri mausterakeet tai -hituset. Ne eivät siis ole muodostaneet uutta maustetta vaan ovat nimensä mukaisesti seoksia.
Tuossa nyt pari esimerkkiä mitä muistui äkkipäätä mieleen. Lisää aiheesta varmaan ihan mistä tahansa tietokirjasta.
42. Juhani Heino6.9.2004 klo 15:13
Olen HH:n kanssa samaa mieltä että liuos ja seos eivät ole synonyymejä, mutta onhan liuos seoksen yksi tyyppi, vai olenko ymmärtänyt väärin?
43. Antti Viitamäki6.9.2004 klo 16:45
Liuos on yksi seostyyppi. Muita oli vissiin ainakin emulsio ja lejeerinki (metalliseos). Seoksia on homogeenisia ja heterogeenisia. Kun esimerkiksi suola liukenee veteen, syntyy suolaliuos, joka on homogeeninen seos. Mutta jos yrittää sekoittaa veteen hiekkaa, hiekka laskeutuu pohjalle heti kun sekoittaminen loppuu. Sekin on seos, mutta heterogeeninen.
44. Henry Haapalainen6.9.2004 klo 17:49
Jos se geeneistä riippuu, silloin myös mm. Juha Föhr on homogeeninen.
45. Hessu6.9.2004 klo 18:05
Siirtyisit sinäkin HH jo nimimerkin käyttöön. Oikein pahaa tekee, kun mokaat itsesi julkisesti kerta toisensa jälkeen...
46. Henry Haapalainen6.9.2004 klo 18:46
Voi hyvä Hessu, kyllä riskejä pitää uskaltaa ihan omalla nimellään ottaa, tietäen että huumorin tajun taso on ihmisillä hyvin vaihteleva. Tuon tapainen vitsi oli myös Kirpussa pari vuotta sitten: vihjeenä homo sabiens, ja vastaus Föhr (Pikku kiperät). Silloin taisi tulla yksi mielipide "huonosta mausta".
KOMMENTOI