KESKUSTELUT > RISTIKOT > MAALISKUUN 2017 YLLÄTYKSET

9186. Maaliskuun 2017 yllätykset

Eki2.3.2017 klo 12:41
Löytyvät jo nimillä Vanhat vaikeat 1 ja 2. Ovat kymmenen vuoden takaisia Punaisen Pelikaanin tehtäviä. Eka on meikäläisen ja Mannisen keskitasoinen, toka on Pitkälän Tonin paha, niitähän on toivottu ja tässä vähän nostalgiaa ajalta, jolloin Toni oli pitkälti löytänyt tyylinsä.
2. tapio2.3.2017 klo 13:49
Kiitoksia. Keskitasoisen olisi voinut kyllä laittaa Vanhat helpot (keskivaikeille kun ei ole maa kategoriaa).
3. tapio7.3.2017 klo 14:52
Outoa, ettei kukaan ole kommentoinut Tonin ristikkoa. Minulle ainakin pahempi kuin yksikään PuPe 2/2017 normaali ristikko - takkuaa pahasti.
4. Tuttu7.3.2017 klo 18:34
tapio se ehti jo iskeä tällekin säikeelle!!!
5. tapio7.3.2017 klo 20:02
On tässä jokaisella oikeus tätä ratkoa. Alla olevien vihjeiden logiikka jä hämäräsi.

Rauhallisen paikan meri!

150?
6. tapio7.3.2017 klo 20:27
Kiitos vielä Ekille Tonin ristikosta.

[Yllä vihje ei ole isoilla kirjaimilla, koska kirjoitin tabletilla enkä löytänyt caps lock -toimintoa (tuskin sitä onkaan)). Tablettiin ei saanut myöskään oikolukua, mistä johtuu kirjoitusvirhe.]
7. tapio8.3.2017 klo 08:54
Kommentin 5. vihjeet ja ratkaisut ROT 13 ( http://www.xviranyyn.fi/ )

ENHUNYYVFRA CNVXNA ZREV! > GNEGBGNE
150? > GNFNGN

Laitoin noin, etten spoilaa toisen ratkontaa.
8. Jukkis8.3.2017 klo 08:57
Jälkimmäinen ainakin on ihan selvä, ensin puolet ja sitten kokonaan.
9. tapio8.3.2017 klo 09:25
Oliko tämä sittenkään vaikeampi, kuin Joonaksen PuPe/2017, kuten kommentissa 3. väitin. Ei tainnut sittenkään viedä enempää aikaa (en mitannut) ja Joonaksen ristikosta jäi enemmän ongelmakohtia. Eniten aikaa minulta on mennyt viime aikoina SK 12/2011 kanssa, mutta sen kanssa vain yksi vihje jäi vähän hämäräksi. Vaikka Joonas laatii haastavia tehtäviä (toki niitä laatii moni muukin), en yhtään ihmettele, että myös Tonilta niitä on kaivattu.
10. Tuomas L.8.3.2017 klo 10:46
Jälkimmäiseen pieni vinkki: kyseessä Meri isolla M:llä.
11. tapio8.3.2017 klo 12:31
Lennart Meri isolla kirjaimella tuli mieleen, mutta missä mielessä Tallinna erityisen rauhallinen paikka.
12. tapio8.3.2017 klo 12:32
Anteeksi ongelmana minulla juuri oli se, että Lennart Meri on Tallinnasta, mutta ratkaisusana ei liity Tallinnaan ja viitataan naiseen.
13. tapio8.3.2017 klo 12:41
Lennart Meren 2. pso on paikasta nimeltä Rapla. Ensimmäisen vaimon (Regina) syntymäpaikkaa en löytänyt. En siis löytänyt vihjeeseen liittyvää henkilönimeä. "Rauhallisen" ihan hauska mielleyhtymä.
14. tapio8.3.2017 klo 13:19
Onhan toki mahdollista tulita "Meri" etunimeksi, jolloin vihje toimii. Yritin nyt vaan löytää tiettyä henkilöä.
15. Jukkis8.3.2017 klo 14:32
En minä ainakaan edelleenkään ymmärrä millä logiikalla se vihjeen "Rauhallisen paikan meri!" vastaus tulee. Eli millä perusteella "vihje toimii"?
16. tapio8.3.2017 klo 14:57
rauhallinen = paikka, jossa tehtiin rauha - Tarton rauha
meri = Meri - satunnaisesti valittu naisen etunimi

Rauhallisen paikan Meri = Tarton Meri > TARTOTAR
17. seurailija8.3.2017 klo 15:47
Jos olisi tiennyt, että vastaus on tartotar, olisi ollut ihan selvä.
18. Bruno8.3.2017 klo 15:55
Tapio, kyllähän Jukkis tuon selityksen jo vuodelta 2007 tietää, turha sinun on jaskan selitystä täällä jakaa.
19. tapio8.3.2017 klo 16:06
En tullut etsineeksi vanhaa säiettä.
20. Bruno8.3.2017 klo 16:12
Ei vakuuta.
21. tapio8.3.2017 klo 16:27
Jos Bruno epäilee, että keksin vastauksen muusta kuin omasta päästäni, hän on ilkeä. Aluksi mokani oli se, että etsin tunnettua henkilöä, mutta kun hokasin, että tunnetusta henkilöstä ei ollut kyse, ei minulla sen jälkeen ollut enää vihjeen kanssa ongelmia.
22. seurailija8.3.2017 klo 16:37
Lennart Meri taipunee Merin.
23. tapio8.3.2017 klo 16:43
Suomen kieli on kyllä ihan perseestä erisnimien taivutuksen suhteen. Varmaan on harvoja, joille erisnimet eivät koskaan tuota ongelmia.
24. seurailija8.3.2017 klo 16:59
Sulla on tapio paljon purkautumatonta vihaa.
25. Jukkis8.3.2017 klo 17:27
Kas tosiaan, en ymmärtänyt tuota tartotarta myöskään vuonna 2007, eli yhtään ei äly ole lisääntynyt kymmenessä vuodessa.

Tapio on Mikael Jungnerin linjalla:
http://tinyurl.com/h8rokof
26. Bruno8.3.2017 klo 18:02
Lainaus: 22. seurailija 8.3.2017 klo 16:37
Lennart Meri taipunee Merin.

Noinkohan? Ehkä viroksi, mutta suomeksi kyllä Meren.
27. tapio8.3.2017 klo 18:26
MOT 23.
28. seurailija8.3.2017 klo 18:32
Ei tässä sentään mitään todistettu ole.
29. joskus8.3.2017 klo 18:39
Viron kielessä ei ole genetiivissä -n -päätettä. Se on "pysyvästi kadonnut".
30. iso S8.3.2017 klo 18:55
Google-haussa "Lennart Meren" voittaa "Lennart Merin" noin 2730-209. Mitään ei ole vielä todistettu.

Artikkelissa fi.wikipedia.org/wiki/Lennart_Meri "Merin" voittaa "Meren" 6-2. Mitään ei ole todistettu, paitsi että Wikipedia ei ole johdonmukainen.

Kielikello ottaa kantaa (kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2013):

"Monia suomen kielen sanoja käytetään sekä appellatiiveina eli yleisniminä että erisniminä. Tällaiset sukunimet taipuvat kuten niitä vastaavat appellatiivit, kun taas etunimien taivutuksessa on enemmän vaihtelua. Sukunimenä Meri taipuu siis Meren, etunimenä Merin."

"Etunimien taivutus eroaa usein vastaavien appellatiivien taivutuksesta. Syitä tähän on monia. Yksi syy on halu etäännyttää etunimi vastaavasta appellatiivista. Esimerkiksi etunimi Meri saatetaan mieltää käytössä pelkäksi nimeksi eikä sitä rinnasteta vastaavan appellatiivin meri merkityssisältöön, niinpä taivutetaan Merin."

cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html ottaa kantaa ulkomaisten nimien taivutukseen: "Vieraskielisiä nimiä taivutetaan kuten vieraita sanoja yleensä, vaikka henkilö olisi suomenkielinen." Lennart on ulkomaalainen ja hänen sukunimenä on ulkomaalainen, vaikka sattuukin olemaan sama kuin suomalainen sana. Tähän nojaten sukunimi taipuu Merin. Kuitenkin samainen lähde viittaa virolaisten nimien osalta lähteeseen

suomen kielen lautakunnan suositus virolaisten nimien taivutuksesta suomessa eli
http://web.archive.org/web/20051118185454/http://w ww.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/vironnimet.shtml

jossa annetaan direktiivit

1. Pääperiaate on, että virolaisia nimiä taivutetaan suomenkielisessä tekstissä kuten muitakin ns. sitaattilainoja eli vieraskielisiä nimiä, joita ei ole mukautettu suomeen.

2. Vanhat sovinnaisnimet eli suomeen vanhastaan mukautuneet nimet säilytetään (niitä ei ole paljon), esimerkiksi Tallinna, Tartto, Hiidenmaa, Saarenmaa.

3. Kokonaan suomen kielen sanojen mukaisia nimiä taivutetaan kuten suomen sanoja. Tällaisia ovat esimerkiksi sukunimet Meri, Kivi, Järvi, Saari, Kuningas.

4. Henkilönnimet ja paikannimet taipuvat samojen periaatteiden mukaan; myöskään luontonimiä ja asutusnimiä ei erotella erilaisella taivutuksella.

5. Nimiä, joissa yhdyssanan jälkiosana on astevaihtelun sisältävä taivutusmuoto, käytetään sitaattilainoina, eikä niitä sopeuteta vastaaviin suomen sanoihin. Näin esimerkiksi nimen Kloogaranna illatiivimuoto on Kloogarannaan (siis ei vaihtelua -rannan : -rantaan kuten vastaavassa suomen sanassa olisi). Vastaavasti nimeä Laht taivutetaan genetiivissä Lahtin, vaikka vastaavaan suomen sanaan kuuluu vaihtelu lahti : lahden.

6. Viron nimien taivutuspäätteen vokaali määräytyy suomalaisen vokaaliharmonian mukaan kuten muissakin vierasnimissä, esimerkiksi Ränk : Ränkiä, Rüütel : Rüüteliä, Kask : Kaskia, Metsanurk : Metsanurkia.

7. Viroa osaavien on kuitenkin edelleen mahdollista taivuttaa viron nimiä sitaattiperiaatteesta poikkeavalla, suomen kielen mukaisella tavalla.

Siis: taivuttipa Meren tai Merin, löytää uskolleen vahvistuksen. Aina voi vedota siihen että osaa/ei osaa puhua viroa. Mitään ei ole todistettu.
31. tapio8.3.2017 klo 19:02
Tarkoitin vain MOT:llä sitä, että nimien taivutuksissa on yleisesti ihmisillä ongelmia ja on harvoja ihmisiä, jotka osannevat sanoa varmasti, miten mikäkin erisnimi taipuu. Leikillisesti tarkoitin, että tuli pienellä otoksella todistettua, että ihmisillä on epätietoisuutta taivutusten suhteen. Jos otettaisiin isompi otos, lopputulos olisi varmaan sama.
32. pelaaja8.3.2017 klo 19:19
Leikki on leikkiä mutta pylly pois tyynyltä! = toivomus tapiolle: älä seuraavassa motissasi käytä persettä. Jotenkin se on epämiellyttävä sana lukea, ihan p:stä.
Terveisin kukkahattutäti.
33. Keila8.3.2017 klo 20:18
MOT on tv-ohjelma, M.O.T on muuta.
34. tapio8.3.2017 klo 20:21
Tiedät, mutta oletin, että ymmärretään pisteittäkin.
35. Keila8.3.2017 klo 20:25
Nimien, kuten paikkakuntienkin taivutus tehdään luullakseni yleensä, kuten paikkakuntalaiset tai nimen omaava yksilö sen tahtoo taivutettavan. Simppelinä esimerkkinä Kangasala. Sukunimistä Närhi tai Runne.
36. Keila8.3.2017 klo 20:28
Olet itse tapio, perin tarkkana, että ollaan tarkkana. Ittestä ei ole niin väliä juu.
37. tapio8.3.2017 klo 20:56
Pitäisi suhtautua itseenikin tarkemmin. Sanojen taivutus on itselleni vähän epävarmaa. Tulipa kommentista 22. hauska sivujuonne.
38. iso S8.3.2017 klo 21:48
Siteeraan kolmea kohtaa Korpelalta. Kiinnostuneet voivat etsiä koko jutun, jossa asiaa käsitellään laajemmin.

1. Usein väitetään, että ihmisellä on oi­keus määrätä nimensä tai­vu­tuk­ses­ta. To­del­li­suu­des­sa nimet ovat kui­ten­kin osa kiel­tä eivätkä kenen­kään omai­suutta.

2. Kielikellon 1/1991 artikkelissa Kenpä Sutta pelkäisi? Sukunimien taivutus annetaan perusohjeeksi, että sukunimiä taivutetaan kuten yleisnimiä, mutta sitten on poikkeus: ”Jos sanalla on kielessä kaksi taivutustapaa, on parasta valita sama tapa, jota nimenhaltija itse käyttää, jos se on tiedossa. Toisaalta on syytä muistaa, että yleiskielen mukainen taivutus on moitteeton, vaikka nimenhaltija itse ei sitä käyt­täi­si­kään.”

3. Suppeankin vaihtelun salliminen on epäkäytännöllistä ja häiritsevää. Vaikka vaihtelu pe­rus­tui­si kielessä jo oleviin eroihin, ennen muuta murrevaihteluun (esim. Närhen ~ Närhin), ei ole perusteltua yleiskielessä sallia kirjavuutta sen enempää kuin sanojen taivu­tuk­ses­sa yleensäkään. Sellaisessa kielenkäytössä, joka muutenkin on murresävytteistä, tilanne on toinen. Sukunimeä taivutetaan yleiskielen vastaisesti perhepiirissä ja muussa paikal­li­ses­sa kielenkäytössä. Kun ruvetaan kirjoittamaan tai puhumaan yleiskieltä, pitää selvistä mur­teel­li­suuk­sis­ta luopua myös nimissä. Tämä linja edellyttää, että nimen haltija tarvittaessa hal­lit­see nimen kaksi eri taivutusta. Vaatimus on paljon kohtuullisempi kuin se, että kaikkien muiden pitäisi tietää, miten itse kukin haluaa nimeään taivuttavan tai mistä itse kukin on kotoi­sin ja miten nimeä taivutetaan seudun murteessa.

Oma johtopäätös: oppikaapa ihmisten tavoille, poikkeavien taivutusten vaatijat!
39. Keila8.3.2017 klo 22:50
Itse hyväksyn, että henkilö itse päättää taivutuksesta. Tietämättömänä esimerkiksi luin Närhi, sukunimen taivutuksesta ja olinkin sitten hyvin nöyrä. Ei se ollutkaan niin simppeliä.
40. Keila8.3.2017 klo 22:59
Esimerkiksi muutaman kymmenen vuoden takainen ystäväni kertoi, että heillä taivutetaan Närhin, kun se minusta on tietty Närhen. Hyvin mielenkiintoinen asia.
.
41. Keila8.3.2017 klo 23:08
Vaikkapa Ossi Runteen nimi, hän itse taivuttaa Runnen, mutta itsepäisesti vain puhun Runteen Tiinasta.
42. joskus9.3.2017 klo 07:05
Toistan itseäni: Näin touonteon aikaan Touon, ja Kauon. Eiköhän taivuteta Toukon ja Kaukon.
43. Jondalar9.3.2017 klo 08:55
Chattailin nuorempana Kempeleläisen tytön kanssa. Taivutin toistuvasti paikkakunnan nimen muotoon Kempeleellä. Lopulta tyttö sanoi: "Kylläpä kuulosta pölijältä sanua Kempeleellä. Se on Kempeleesä."
44. HT9.3.2017 klo 09:40
Kempeleessä mutta Simpeleellä, Ylistarossa mutta Alastarolla, kompastusmahdollisuuksia riittää.

Yllä viitataan Korpelaan. Hyvähän hänenkin näkemyksiinsä on tutustua, mutta eivät ne mitään jumalansanaa ole. Muistuu mieleen hänen taannoinen Vierasnimikirjansa, josta Kielikellon arvioinnissa löytyi runsaasti huomautettavaa. "Omia tulkintoja ja ohjeita" on yhden kappaleen otsikkona ja loppulauseessa huomautetaan, että "Kirjan uskottavuus kärsii eräistä omavaltaisista suosituksista." Oli toki ansioitakin.

http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&ai d=2502
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *