4774. Visa - 2

Juhani Heino23.4.2009 klo 16:51
Säie 1088 tuli melkein täyteen ja oli väärällä puolella, joten jatketaan tässä.

Mikä on näitä lukuja yhdistävä asia?
40
400
510
910
1100
2000
Tietenkin voisi saivarrella vaikkapa että kaikki ovat 10:llä jaollisia, mutta useimmat sellaiset luvuthan puuttuvat listasta.
2. Jukkis23.4.2009 klo 18:47
Siis ettäkö noita lukuja yhdistävä asia X on sellainen, että tuohon kuuden luvun joukkoon ei voi enää lisätä yhtäkään uutta lukua, jolle tuo asia X pätisi? Nuo on maailman ainoat "asia X" -tyyppiset luvut?
3. Juhani Heino23.4.2009 klo 20:55
Voi lisätä joitakin, mutta eivät täyttäneet laatuvaatimuksiani. Esimerkiksi tällaiset hylkäsin koska eivät olleet tarpeeksi yleisesti käytettyjä:
900
1010
1500
2010

Mutta listasta unohtui tämä jonka aioin laittaa mukaan:
56
4. Seppo24.4.2009 klo 08:46
XL, CD, DX, CMX, MC ja MM ovat tuolla ekalla listalla ja 56, jonka Juhani aikoi laittaa mukaan on LVI. Nämä roomalaisnumeroversiot ovat kaikki tunnettuja lyhenteitä, kun taas toisen listasi CM, MX, MD ja MMX eivät tuota ehtoa täytä, voivat kyllä olla lyhenteitä, mutta eivät yhtä yleisesti tunnettuja. Mahdoitkohan etsiä tätä yhteyttä?
5. Jukkis24.4.2009 klo 10:17
Aika mainio.

Kyllä toi 1500 = MD = MiniDisc hyvin minusta joukkoon kelpaisi CD:n ja MC:n rinnalle.
6. Matti24.4.2009 klo 11:55
Sepolta hyvin hoksattu.
7. Ari24.4.2009 klo 16:52
Seppo, CM on kyllä mielestäni yleisesti käytössä. Itse käytän sitä senttimetrin tai citymarketin lyhenteenä.
sekä:
MD:http://fi.wikipedia.org/wiki/Md
8. Ari24.4.2009 klo 19:33
Tosin senttimetrit merkitään pienillä kirjaimilla. Jos tuolla on merkitystä tehtävässä niin se ei käy mutta Citymarket käy ja on isoilla kirjaimilla.
9. Seppo24.4.2009 klo 21:40
Odotetaan nyt vielä Juhanin kannanottoa siitä, osuiko arvaukseni kohdalleen ja sitä odotellessa helppo välipala:
Mikä on suurin luku, joka voidaan kirjoittaa näitä edellä esiintyviä roomalaisia numeroita käyttäen?
10. Ari24.4.2009 klo 21:46
MMMCMXCIX (3999)
11. Seppo24.4.2009 klo 21:56
Juuri tuota Arin tarjoamaa lukua hain.
12. Juhani Heino24.4.2009 klo 22:13
Oli aivan oikein. Citymarket tuli mullekin mieleen, mutta en pitänyt sitä tarpeeksi virallisena lyhenteenä. Ja roomalaiset numerot ovat yleensä isoja kirjaimia, joten siksi senttimetri ei käynyt kuten Ari totesi.

Unohtui muuten CV = 105, mutta aika usein sekin kirjoitetaan pienillä.
13. Juhani Heino9.5.2009 klo 18:27
Mikä näistä on hävinnyt?

aini
Koues
kusura
kuuset
mettari
nesenssi
vanen
14. Matias-Myyrä9.5.2009 klo 18:29
Lumi on hävinnyt!
15. Juhani Heino9.5.2009 klo 18:36
Jep, tuumin että nyt on sopiva aika esittää tämä - Lapissakin lienee jo ihan kivalla mallilla.
16. Matias-Myyrä9.5.2009 klo 19:05
Mikäs näistä on hävinnyt? :-D

ilsä
kko
It
Reet
tintyjä
Yt
17. Juhani Heino9.5.2009 klo 19:37
Ollaankohan jo liian kuivia kun VESIkin on jo hävinnyt. Oli muuten vaikea hahmottaa TV-esiintyjä vielä senkin jälkeen kun muista olin keksinyt.
18. Matias-Myyrä9.5.2009 klo 19:44
Katselen juuri Karpon ohjelmaa Pohjanmaan tulvista 25 vuotta sitten. Sieltä ei vettä puutu!
19. RA9.5.2009 klo 20:03
Hannes ja Pirjo Tiiran kyssäri.
Kuka kirjailija?

KOMIS
KIRANI
KAUNAR
? (6)
20. Juhani Heino9.5.2009 klo 20:10
Aino Kallas? (K, sitten jokin Suomen kunta takaperin)
21. Juhani Heino10.5.2009 klo 12:23
Mikä kaupunki? (10)
LIPJAKAAPU
LOHIOOGO
VAALANAAKUNA
22. mor10.5.2009 klo 12:29
Viitasaari?
23. Juhani Heino10.5.2009 klo 12:37
Kyllä. Siis TASAA VIIRIn sisällä ja muissa samantapainen.

Kuka lauluntekijä? (5, 10)
PANNA SORSANIHEDE
PIINA ANKKANIKÄPY
PAINO KURKINIITIÖ
24. mor10.5.2009 klo 12:39
Pauli Hanhiniemi?
25. Juhani Heino10.5.2009 klo 12:51
Jep. P, naisen nimi, lintu, NI, jokin kasvien lisääntymiseen liittyvä.

Kuka poliitikko? Taidankin jättää pituuden pois että on ehkä hiukan enemmän pähkäilyä.
SADIN RALLI
ANSA RIILÄ
NAUHA KALERI
26. RA10.5.2009 klo 13:07
Paula Risikko (ynonyymi + t pois; tralli, ritilä, kalteri, ristikko)
27. RA10.5.2009 klo 13:25
Tiirailua edelleen:

Kirjailija?
SÄTERINREUNA
KANKAANSYRJÄ
?
28. Matias-Myyrä10.5.2009 klo 13:48
Lienee SILLANPÄÄ
29. RA10.5.2009 klo 13:53
Sepä se.
Vielä yksi:

Kirjailija? Sukunimeä haetaan.
STOA
SPEA
?
30. Juhani Heino10.5.2009 klo 14:57
Paula Risikko oikein. Taas poliitikko:

TARU POLVINIITTY
SAGA KYYNÄRHAKA
RUNO RANNEKETO
31. Juhani Heino10.5.2009 klo 15:31
Nyt taisi välähtää: Kaarlo Sarkia? (S, arkipäivä, A)
32. mor10.5.2009 klo 15:46
Juhanin viimeisimpään Satu Taiveaho.
33. Matti10.5.2009 klo 15:57
APINAUHKA
MAKITUNTURI
ORANKIMÄKI
34. Matias-Myyrä10.5.2009 klo 16:03
Matilla LARIVAARA
35. Matti10.5.2009 klo 19:01
Matias-Myyrä, yeah.
36. Juhani Heino10.5.2009 klo 19:18
Satu Taiveaho oikein. Vielä politiikasta mutta hieman eri tehtävästä:
EURRO MONNIO
PESSO TAIMENO
LATTI SAMPIO
37. nassakka10.5.2009 klo 19:25
Jenni Haukio
38. Juhani Heino10.5.2009 klo 19:45
Kyllä, kokoomuksen viestintäpäällikkö ja puhemiehen vaimo.

Kuka kirjailija ja entinen yritysjohtaja?
JALLU SUURIKIVI
JERMU JÄTTILOHKARE
VELI MAHTIMURIKKA
39. RA10.5.2009 klo 19:46
Edelleen politiikkaa:

ANNELI KUITUINEN
LEHTONEN-SÄIKEINEN
TIILIKAINEN-SYINEN
40. Maikki10.5.2009 klo 19:46
Kalle Isokallio
41. Matias-Myyrä10.5.2009 klo 19:59
Onko RA:lla haussa SAULI NIINISTÖ?
42. Juhani Heino10.5.2009 klo 20:06
Kalle Isokallio oikein. Mikä menetelmä? (14)
SANTAVARKAUS
SORARYÖSTÖ
SAVIPETOS
43. mor10.5.2009 klo 20:08
Juhanilla hiekkapuhallus.
44. Juhani Heino10.5.2009 klo 20:38
Hiekkapuhallus oikein. Mikä sävelteos?
SATASATUNA ASPIRIN
HIILIANNENA DISPERIN
OHJELMOINTIKIELIVIRPINÄ KETORIN
45. Maikki10.5.2009 klo 20:57
Olisiko Juhanilla Carl Orffin musiikkiteos
Carmina Burana
46. Arskis10.5.2009 klo 20:58
CARMINA BURANA
47. Juhani Heino10.5.2009 klo 21:05
Carmina Burana oikein. Mikä ruoka?
JAVETOKETJUSIMAALIT
YESHAKASESIPETSIT
HAINYÖRISIVERNISSAT
48. Matias-Myyrä10.5.2009 klo 21:06
SINAPPISILAKAT
49. Juhani Heino10.5.2009 klo 21:18
SINAPPISILAKAT oikein. Taas jotain syötävää:
SIINNÄTKE
PÄILYTPE
PILKOTATTO
50. Matias-Myyrä10.5.2009 klo 21:23
KANGASTATTI
51. Juhani Heino10.5.2009 klo 21:41
KANGASTATTI oikein. Kuka tietokirjailija?
SALLI LUMMEAALTON
SUO KAISLAMAININKIN
JAA VITAKAREN
52. Maikki10.5.2009 klo 21:45
Anna Kortelainen
53. Juhani Heino10.5.2009 klo 22:16
Anna Kortelainen oikein. Nyt taidan jättää putiikin muiden hoidettavaksi - palaan taas kun tulee uutta ideaa.
54. Jaska10.5.2009 klo 22:47
Näähän on kivoja! Mikä ooppera?

SIKSVIRNE
FORELLSIRVE
HARRINFLIN
55. turutar10.5.2009 klo 22:54
Lohengrin.
56. Jaska10.5.2009 klo 23:22
No eipä saanut turutarta ruåttilla hämättyä. LOHENGRIN oikein.
57. Juhani Heino16.9.2009 klo 20:41
Tuli idea joka sopii parhaiten tähän. Kuka muusikko ja vaikuttaja?
ALBERTO AL
ROBERTO RO
UMBERTO UM
58. Jaska16.9.2009 klo 21:48
GILBERTO GIL. Hämärä muistikuva, jonka netistä varmistin.
59. Juhani Heino16.9.2009 klo 22:22
Jep, Gilberto Gil oli myös Brasilian kulttuuriministeri.
60. Jaska16.9.2009 klo 22:28
Kuka muusikko ja vaikuttaja?

TOKAVIKA!
61. Jaska16.9.2009 klo 22:59
Oli ehkä liian sumea. Hälvennys:

TOKA VIKA!
62. turutar16.9.2009 klo 23:19
Jotenkin nyt tuppaa BON JOVIa tuohon Jaskan arvoitukseen, mutta en kyllä pitäisi vaikuttajana.
63. Jaska16.9.2009 klo 23:36
Ei Bon Jovi.
64. turutar17.9.2009 klo 01:58
Voisihan se olla BONOkin?

(O-kirjainhan on kreikkalaisten viimeinen aakkonen, näin olen antanut itselleni kertoa.)
65. RA17.9.2009 klo 11:12
Kreikkalaisissa aakkosissa on kaksi O:ta?
- Ï ï omikro(n) omikron omicron, O (15. kirjain)
- Ù ù omega oomega omega oo, O (24. kirjain, viimeinen kirjain)
66. RA17.9.2009 klo 11:18
(Höh... Ï ï Ù ù?? Omikronin merkki on O ja omegan se hevosenkengän näköinen merkki.)
67. Juhani Heino17.9.2009 klo 11:48
Katsotaanpa onnistuvatko kreikkalaiset merkit tästäkään.
Οο omikron
Ωω oomega
68. Jaska17.9.2009 klo 11:50
BONO on oikein. B ON Omega.
69. RA17.9.2009 klo 11:50
Taputaputap, Juhani.
70. Jukkis17.9.2009 klo 12:23
Millä logiikalla "TOKA VIKA" -> "B ON Omega"?

Etenkin kun tosiaan omega ei ole O.
71. -17.9.2009 klo 12:47
omega = oomega, "pitkä o", oo, kreikk. aakkoston viimeinen kirjain, Ωω

Bonoo?
BonΩ?
Bonω?
72. Jaska17.9.2009 klo 13:02
Ystävällisesti toistan: BONO on oikea vastaus arvoitukseeni. Kiitän huomioitsijoita sen herättämästä mielenkiinnosta.
73. si-tee-raaja17.9.2009 klo 13:07
"Minäkin hetken epäröin ratkaisusanaa, koska se ei oikeasti ole TUU-TUU, vaan TUU TUU."
74. Matti17.9.2009 klo 14:08
Taputaputap, turutar.
75. Jaska17.9.2009 klo 18:56
Kyllä turutar eniten vaativia arvoituksiani ratkoneena onkin aplodinsa ansainnut.
76. Ari13.1.2010 klo 21:46
Minkä "linnun" nimi on melkein...?
77. yrjö13.1.2010 klo 22:04
Alkulintu?
78. Ari14.1.2010 klo 07:45
yrjö, ei.

Ja kun kysymys kuuluu MINKÄ niin vastaus pitää olla sen mukainen. Sana kuulostaa linnun nimeltä vaikka ei sitä ole.
79. ässä14.1.2010 klo 14:35
Saattaisit etsiskellä puutiaista...
80. turutar14.1.2010 klo 14:43
Tai voilokkia?
81. Jaska14.1.2010 klo 15:42
Arin mukaan vastauksen pitää olla genetiivissä.
82. Juhani Heino14.1.2010 klo 18:29
Ei varmaan myöskään SUORASTAAN?
83. Jaska14.1.2010 klo 18:44
Kylläpä varmaan!
84. Ari14.1.2010 klo 19:12
Oikein, Juhani! Sitä hain.
85. Matias-Myyrä12.6.2011 klo 19:37
Löysin netin visailuryhmään v. 1999 tekemäni anagrammivisan.
Kyse on suomalaisista Sevillan MM-yleisurheilijoista.
Kokeilkaapa montako löydätte!
Etsikää vaikka Googlella silloisen joukkueen jäsenet!

----------------------------------------------

Oheiseen tarinaan on piilotettu Suomen MM-joukkueen urheilijoita
anagrammeina. Ihan koko joukkuetta en saanut mahtumaan, mutta enpä sanokaan etukäteen montako pitäisi löytyä. Anagrammit muodostuvat yhdestä tai kahdesta peräkkäisestä sanasta.

====================================
Joitain Sevilla saattaisi hirvittää, mutta mies, laiha
kuin lamakirahvi, pistää kaiken kehiin ja syö tehoyrtit.
Voiko ihailu taata ettei hormoneita loju tämän tonnin vonkaleen
lautasella, sillä optimimurot saattaisivat siis joutua
äkkiä viemäreihin.
Ihan kaipaa Virenin aikoja, jolloin selostaja
aikanaan pitkään intosi: "Ihanata herrani, ihanata".
Punapaita, neiti Tammi luovuttaa radan Manniselle, joka
aikoo tatuoida kuvia iholle.
Ennuste: kohtuullista ilmaa luvassa Gamla Ekbergiin.
"Lyön laskennan aikana Pentti Kahman", Marlow arveli eikä
Columbo saane syyllistä selville. Myös sarjauhri ihmetteli:
"Taasko koiranpenikka jalalle kusi?"
====================================
86. ake13.6.2011 klo 21:59
Olihan tätäkin lopulta yritettävä; löysin tuosta tarinasta 15 miesurheilijaa ja 9 naisurheilijaa.
87. Matias-Myyrä13.6.2011 klo 22:09
Hyvä ake! Olet näköjään löytänyt ihan kaikki piilotetut urheilijat.

Haluaako joku vielä miettiä, vai paljastanko oikean vastauksen?
88. Matias-Myyrä15.6.2011 klo 19:23
Vastaukset:

Heikki Vääräniemi - äkkiä viemäreihin
Mika Halvari - lamakirahvi
Arsi Harju - sarjauhri
Mikaela Ingberg - Gamla Ekbergiin
Heli Koivula - kuvia iholle
Ville Tiisanoja - joitain Sevilla
Tiia Hautala - ihailu taata
Matti Niemi - neiti Tammi
Harri Haatainen - Ihanata herrani
Johan Meriluoto - hormoneita loju
Timo Tompuri - optimimurot
Aki Parviainen - kaipaa Virenin
Olli-Pekka Karjalainen - koiranpenikka jalalle
Valentin Kononen - tonnin vonkaleen
Tytti Reho - tehoyrtit
Jussi Autio - siis joutua
AnneMari Sandell - radan Manniselle
Samuli Vasala - ilmaa luvassa
Sanna Kyllönen - lyön laskennan
Marko Wahlman - Kahman Marlow
Manuela Bosco - Columbo saane
Taina Uppa - Punapaita
Aki Heikkinen - kaiken kehiin
Tiina Kankaanpää - aikanaan pitkään
89. Matias-Myyrä12.7.2011 klo 16:37
Löysin myös tämmöisen v. 2004 laatimani ongelman:

PIILOPALINDROMI

- Sinä vahvistat tähdet. (10)
- Kyseinen kuitti ylähuoneessa. (8)
- Irina, vie säde italialaiselle. (9)
- Kierrevyyhti tanssijan asuna. (5)
- Kaiverrat ontoksi, suurenmoinen. (8)
- Rako eläinsuvussa on liian pieni. (8)
- Vesi jutussa on nukuttava. (9)
- Kallis Arska. (5)
90. Eki12.7.2011 klo 16:41
Oli hauska, meni hetki tajuta, mistä on kysymys.
91. Ari28.11.2011 klo 23:18
VALvira ja Evira (9)
92. Juhani Heino30.11.2011 klo 10:56
valevirat? (niitähän kyseisten virastojen olisi pitänyt paljastaa)

Mistähän kummasta tässä on sitten kyse?
"Ken Voice liekin Sam! Mutta ensiluokkainen."
93. Jaska30.11.2011 klo 11:13
Ei ole tuo lainkaan visaa, vaan hempeän pehmyttä flooraa:
LILJANKUKKA.
94. sanoittaja30.11.2011 klo 11:14
Little young cook, uh?
Siis vastaus edelliseen.
95. sanoittaja30.11.2011 klo 11:17
myöhästyin minuutilla
96. Juhani Heino30.11.2011 klo 12:25
Liljankukka oikein, lopussa oli muodon vuoksi pieni hämäys ettei aivan suoraan pysty lukemaan.
97. Ari11.1.2012 klo 06:29
Tavuparivisa:

Sanasta löytyy kaksi tavuparia (13).
98. Matias-Myyrä11.1.2012 klo 08:50
vastustuskyky
99. Jaska11.1.2012 klo 11:52
Tavuparit Matias-Myyrän esittämään tapaan, mutta sanassa ei niiden lisäksi muita tavuja.
100. Matias-Myyrä11.1.2012 klo 13:45
Kaksitavuisia sanoja, jossa sama tavu toistuu, löytyi sanastostani tämän verran:
cancan, couscous, dödö, huhu, jojo, juju, kaskas, katkat, koko, kuskus, kyky, kytkyt, lyly, pipi, pupu, pöpö, sitsit, tomtom, toto
Noistahan voi yhdistellä mitä tahansa: totojuju, dödöhuhu, pupupöpö, cancankyky...
101. Jaska11.1.2012 klo 14:09
Totojuju on hyvä. Vielä parempi pupujuju (taikurin hatusta), jossa samat vokaalit molemmissa pareissa. Lisätään M-M:n listaan popo, joten em. ehdon täyttää myös POPOKOKO.
102. Ari11.1.2012 klo 18:45
Matias-Myyrän vastustuskyky oli hakemani sana. Sanassa sai siis olla myös muita tavuja.
103. Ari11.1.2012 klo 18:49
Siis niin kuin visastani piti pystyä päättelemään, niin kun kirjainten lukumäärä on pariton niin on pakko olla pariton tavu mukana.
104. Jaska11.1.2012 klo 21:59
Mutta ei kaiketi ollut pakko olla?
105. Jaska11.1.2012 klo 22:01
Siis muiden ratkaisujen.
106. Matti12.1.2012 klo 00:27
Ari, laittamattomasti päätelty.
107. Ari24.5.2012 klo 22:09
Miten jatkuu?
Jaakko Kolmonen, Kyösti Kakkonen, ...
108. pius24.5.2012 klo 22:13
...Kodin Ykkönen
109. Ari24.5.2012 klo 22:22
Ei, henkilö hakusessa.
110. Maikki24.5.2012 klo 22:26
Ykä Yksinäinen (kirjan päähenkilö)
111. Ari24.5.2012 klo 22:30
Ei.
112. Jaska25.5.2012 klo 11:25
... Ritari Ässä.
113. Matias-Myyrä25.5.2012 klo 11:27
Uuno on numero yksi!
114. Wexi25.5.2012 klo 11:45
"Oskari Olematon nollakatu nolla"
115. Ari25.5.2012 klo 11:55
Matias-Myyrä arvasi oikean, Wexille bonuspisteet hyvästä lisäjatkosta.
116. Matias-Myyrä31.5.2012 klo 17:32
Missä laulussa Junnu Vaino oli huolissaan kalojen hyvinvoinnista?
117. RA31.5.2012 klo 17:36
Käyn ahon laitaa:

"... hoitakaa te uskolliset hyvin sorvia
jo näkyy hiirenkorvia..."
118. Matias-Myyrä31.5.2012 klo 17:38
Juu, oikein!
119. Ari27.11.2012 klo 10:56
Mikä yhdistää nimet Jaana, Jatta, Jukka ja Leena?
120. RA27.11.2012 klo 11:03
MAR
121. Ari27.11.2012 klo 18:07
Oikein, RA.
122. Matias-Myyrä1.7.2013 klo 08:07
Mistä Suomen järvestä löytyy ruuanlaitossa tarvittava väline?

En tarkoita sellaisia, joissa tuo väline on yhdyssanan osana (Kauhajärvi, Kattilajärvi tms.).
123. ässä1.7.2013 klo 08:17
Mallasveden osana on allas, jota voit käyttää astioiden tai ruoka-ainesten pesuun, mutta uskoisin Sinun hakevan jotakin muuta.
124. Matias-Myyrä1.7.2013 klo 08:22
Juu, jotakin muuta.
125. Matias-Myyrä1.7.2013 klo 14:26
Käytin kyseistä työvälinettä eilen kokatessani. Välineen nimi on yhdyssana. Järvi on yksi Suomen suurimmista.
126. PA1.7.2013 klo 16:26
Puulasta.
127. Matias-Myyrä1.7.2013 klo 16:29
Hyvä PA, vastaus on oikein!
128. Jaska1.7.2013 klo 18:28
Jarkon eka ei kaukana?
129. Tiio1.7.2013 klo 19:29
Jaska alkanut kupittelemaan, martini on jo huulilla.
130. Jaska1.7.2013 klo 22:24
Martini?? Ei niin vahvaa. Pehmennetään Tiionkin nautittavaksi:

Jarkon juoma muutaman kilometrin päässä?
131. arvid2.7.2013 klo 14:13
Jarkon eka juomaksi sopisi Lahden A, vaikka tuskin on oikea vastaus. (Jarkko Lahti; näyttelijä, lienee suht. kuuluisa, koska löytyy wikipediasta). Tuohon "muutaman kilometrin päässä" se ei oikein luonnu, mutta vastaan nyt kuitenkin.
132. Jaska2.7.2013 klo 19:12
Voi hyvät hyssykät, tehtävä on siis jatkoa edelliselle!
133. Satunnaisin vierailija2.7.2013 klo 20:17
Puulasta länteen, Joutsan itäpuolella sijaitsee Suontee.
134. Jaska2.7.2013 klo 21:46
SUONTEE oli haussa.
135. arvid2.7.2013 klo 22:58
Jatketaan sitten samalla teemalla. Pohjoiskarjalainen porukka matkallaan Länsi-Suomessa oli tilannut juomat, joista paikalliset yrittivät päästä jaolle. Vieraat yrittivät pitää puolensa mainitsemalla ko. kylän nimen. Missähän he olivat ?
136. Jaska2.7.2013 klo 23:10
Kaiketi Karjalassa.
137. arvid2.7.2013 klo 23:14
Sopisi hyvin sekin. Siis Mynämäen Karjala. Mutta kysymäni on lähempänä Tamperetta, Pirkanmaalla eikä juomassa ollut alkoholia. Vastaus liityy läheisesti äskeiseen teemaan.
138. arvid2.7.2013 klo 23:27
Pieni helpotus: Karjalan murteella ilman possessiivisuffiksia puolensa pitivät.
139. Jaska3.7.2013 klo 10:50
Vesijako olisi sopinut jotenkuten vihjeeseen, mutta se sijaitsee Päijät-Hämeessä. "Pieni helpotus" hämmentää koktailin kokonaan juomakelvottomaksi.
140. Wexi3.7.2013 klo 11:30
Mansen äijä ajatteli ottaa Möhkön miehestä mittaa: Nouse ylös, ja tappele kuin mies!
Samaan aikaan tarjoilija kysyi: Miten haluatte kahvinne?
"Mustoo", rääkäisi Möhkön mies.
141. Jaska3.7.2013 klo 12:35
Siis arvidillako mustaa kahvia? Miten se possessiivisuffiksittomuus liittyy asiaan?
142. ake3.7.2013 klo 12:44
Musta tuntuu, että Luopioisissa juotiin teetä?
143. arvid3.7.2013 klo 20:06
Teetä tosiaan juotiin, mutta ei Luopioisissa vaan Sastamalan Kiikoisissa. Ehkä kerron hakemani kylän nimen, koska murteen tuntemukseni saattoi olla puutteellista. Joka tapauksessa karjalan ja savonkin murteessa me= myö (tarkistin Wikipediasta ja urbaani sanakirjasta ja onhan se muutenkin tunnettua).
Jos siis me=myö niin päättelin, että meidän = myön.
Hakemani kylä Sastamalassa on Myöntee.
144. Satunnaisin vierailija3.7.2013 klo 20:36
Savolaismurteissa, joihin Pohjois-Karjalan murrekin kuuluu, kyseinen sana lienee meijän. Itse asiassa vielä Päijänteen länsipuolellakin sanotaan näin. Piipahdin juuri Kuhmoisissa, jossa käytettiin juuri em. genetiiviä (ja tervehdys päiväsaikaan muuten kuuluu: hyveä päiveä).
145. Tiio3.7.2013 klo 21:01
Me = myö, tähän asti oikein. Meidän = meijän, (puoltoista jiitä saa olla, kaksi ehkä liikaa)

Jotta viärin män murretulukinnat, se on arviitinkii pakko myöntee.

(myöntää = myöntee)

(Pohjos-Karjalan murteen kutakuinnii osoon.)
146. Jaska3.7.2013 klo 21:26
Jatketaan kyläilyä:

ARVIDILLA PALJASTUNEEN MIEHENKIN EDELLÄ (12)
147. arvid3.7.2013 klo 21:31
Myönnän puutteeni savonmurteessa. Hyvin lähellä Myönteen kylää on toinen kylä (Kiikoisten naapurikunnassa Laviassa), jossa nimen perusteella ollaan erittäin myötämielisiä. Kylä nimi on Myöntäjä.
Laviasta tuli mieleeni, että yleensä "muukalaiset" sanovat Lavialla, mutta lavialaiset itse ja Lavian naapurikuntalaisetkin sanovat Laviassa. Toisaalta kaikki sanovat Luvialla. Kieli on ihmeellistä ! Itse olen kotoisin eräästä Lavian naapurikunnasta, joten asia on minulle tuttu.
148. Ari26.3.2014 klo 20:43
Suola sisältää tämän kuunneltavan jota sokeri ei sisällä.
149. TJV26.3.2014 klo 21:36
Kyllä näkyy tekevän. Sokeri taas toisen, jota suola ei sisällä. Kummankin uskon kuulleen paljon toisiaan.
150. Juhani Heino3.10.2015 klo 11:41
Mikä on näiden sanaparien idea? Ihannetapauksessa laittakaa keksittyänne jokin uusi pari, niin muut voivat jatkaa pähkäilyä. Jos ei löydy, laitan itse joskus lisää.

huippu - puuhat
kädet - säkki
151. Eki3.10.2015 klo 11:59
näinkö?

tilkka - kultit
rukiit - virsu
152. Juhani Heino3.10.2015 klo 12:14
Ei mene mun tavallani, joten voit paljastaa oman ideasi saman tien.
153. Eki3.10.2015 klo 12:22
Sitäkin voi kaikki miettiä, miten minä sen ymmärsin.
154. Juhani Heino3.10.2015 klo 12:45
Totta, voidaan perustaa J-haara ja E-haara. Tässä J-haaraan lisäys, toivottavasti ei nyt osu yksiin E-haaran kanssa:
arpi - verka
155. Eki3.10.2015 klo 13:18
Osuupas.
156. Juhani Heino3.10.2015 klo 15:34
Entäpä:
korpi - verkko
157. Juha N3.10.2015 klo 16:25
Hämmentävää. Löydän identtisen yhteyden sekä sanojen ARPI ja VERKA välille että sanojen KORPI ja VERKKO välille, mutta se yhteys ei toimi edellisiin E- ja J-sarjaisiin sanapareihin.
158. Eki3.10.2015 klo 16:26
Juhanin seuraavakin sopii ideaani.
159. Juha N3.10.2015 klo 16:28
Tarkoitin sanoa: sanojen ARPI ja VERKA välinen yhteys on mielestäni sama kuin sanojen KORPI ja VERKKO välinen.
160. Juha N3.10.2015 klo 17:29
tain - ammatti
161. Juhani Heino3.10.2015 klo 18:09
Juha N teki mullekin sopivan, jos kielikorvani toimii. Eli J-haarassa ovat nyt:
huippu - puuhat
kädet - säkki
arpi - verka
korpi - verkko
tain - ammatti
Löysitkö Juha nyt siis yhteyden myös aiempiin?
162. Eki3.10.2015 klo 18:13
tain - ahmatti sopisi minusta molemmille.
163. Juhani Heino3.10.2015 klo 18:34
Ahmatti ei sovi J-haaraan. (tarttuu mahastaan kiinni...)
164. Juha N3.10.2015 klo 18:49
Tajuan J-haaran sanaparien sisäiset yhteydet, joita on mielestäni seitsemän kappaletta kullakin sanaparilla. E-haaran jujua en ole vielä keksinyt.
165. Juha N3.10.2015 klo 18:56
Korjaus: J-haaran kahdella ensimmäisellä sanaparilla on seitsemän valinnaista sisäistä yhteyttä, mutta kolmella seuraavalla yhdeksän.
166. Juhani Heino3.10.2015 klo 19:36
En näköjään itse löydä noin monta yhteyttä - täytyy verrata sitten kun ratkaisu on julki. Mutta muille vinkiksi että yhteyksiä on tosiaan useampia.
167. Juha N4.10.2015 klo 10:41
Muutama sanapari lisää Juhanin sarjaan, jossa siis tehtävänä on löytää sanaparilistan idea ja osoituksen idean ymmärtämisestä muodostaa uusia samanlaisia sanapareja.

koinen - esikko
kultainen - alitus
omittava - viaton
168. Juha N4.10.2015 klo 10:42
korjaus: osoituksen > osoituksena
169. Juhani Heino4.10.2015 klo 18:14
Jep, kaikki toimivat J-haarassa.
170. ++juh4.10.2015 klo 22:12
ahdin - tahmeat
liuos - ulkoinen
171. Juhani Heino4.10.2015 klo 22:26
Kyllä vain, nuokin toimivat.
172. Juhani Heino10.10.2015 klo 17:38
On lipsahtanut jo kolmossivulle, joten laitan viikonlopun jälkeen vastauksen. Senkin jälkeen jää tietysti E-haara pohdittavaksi.
173. Jaska10.10.2015 klo 19:13
Valistumaton arvaus. Liittyy kymmensormijärjestelmään.
174. Juhani Heino10.10.2015 klo 21:15
Ei ainakaan J-haara. Eki saa vastata E-haaran osalta.
175. Juha N10.10.2015 klo 22:07
Auttaisiko Jaskaa, jos näitä sanapariesimerkkejä tehtailtaisiin lisää? Tässä kaksi:

allas - laatta
tomuinen - suodin
176. Eki10.10.2015 klo 22:16
Näitä en ymmärrä J-haarassa:
huippu - puuhat
kädet - säkki
177. Juhani Heino10.10.2015 klo 23:07
Juhalla oikeat parit. Jäljellä oleville hämärä vinkki: Eki, kokeile vielä toista muotoa.
178. Eki10.10.2015 klo 23:11
Ei piru toimi kaikissa sekään.
179. Juhani Heino10.10.2015 klo 23:38
Saatat olla oikeilla jäljillä. Riittää että jokin muoto. Nähdäkseni on kyllä ollut tietty muoto joka toimii kaikilla nyt esitetyillä.
180. Jaska10.10.2015 klo 23:47
Ekin mainitsemissa on ainakin se yhteys, että kummassakaan ei ole näppäimistön alimmaisen rivin kirjaimia. Muillakin on yhtymäkohtia näppäimistöön. Mutta se ei siis taida olla villakoiran ydin.
181. Eki10.10.2015 klo 23:53
Joo, minulla oli samanhenkinen idea kuin mistä Juhani puhuu, mutta perusmuodoissa ja kaikissa oli yhden kirjaimen ero.
182. Juha N11.10.2015 klo 11:48
Tässä lisää J-haaraan:

imetty ydin
hidas haitta
etinen side

Alkaako polttaa jo?
183. Jaska11.10.2015 klo 12:45
Joo, tuli kolmannen asteen palohaava. Eri kaasuksia sekaisin.
184. Jaska11.10.2015 klo 12:56
Siis tietysti yhdellä parilla sama sija.
185. Juhani Heino11.10.2015 klo 18:24
Kun idea nyt tuli julki, ei tarvi odottaa ensi viikkoon. Parin sanat eivät perusmuodoissaan ole anagrammeja, mutta jossain sijamuodossa ovat. Esimerkkitapaukset toimivat adessiivilla:
huipulla - puuhilla
käsillä - säkillä
arvella - veralla
korvella - verkolla
taimmalla - ammatilla
koisella - esikolla
kultaisella - alituksella
omittavalla - viattomalla
ahtimella - tahmeilla
liuoksella - ulkoisella
altaalla - laatalla
tomuisella - suotimella
imetyllä - ytimellä
hitaalla - haitalla
etisellä - siteellä

Samaten ne toimivat inessiivillä eli -ssa.

Joillakin toimii monikin muoto. Yhdeksää en tästä saa, mutta ottiko Juha N akkusatiivin (joka tässä muistuttaa genetiiviä) erikseen vai onko multa jäänyt huomaamatta jotain?
arven - veran
arveksi - veraksi
arvessa - verassa
arvesta - verasta
arvella - veralla
arvelta - veralta
arvelle - veralle
arvetta - veratta
186. Juha N11.10.2015 klo 20:07
J-sarjassa on kahden eri tyypin sanapareja: sellaisia, joiden molemmat sanat ovat yksikössä (sarja J1), ja sellaisia, joiden toinen sana on yksikössä ja toinen monikossa (sarja J2).

Koska sarjassa J1 voidaan käyttää sekä yksikön että monikon sijamuotoja, anagrammit antavia taivutusmahdollisuuksia on enemmän, kaikkiaan yhdeksän tai kymmenen. Tämä sanaparin arpi - verka sijamuotolista pätee sarjan J1 kaikkiin sanapareihin:
- yksikön genetiivi: arven - veran
- yksikön translatiivi: arveksi - veraksi
- yksikön inessiivi: arvessa - verassa
- yksikön elatiivi: arvesta - verasta
- yksikön adessiivi: arvella - veralla
- yksikön ablatiivi: arvelta - veralta
- yksikön allatiivi: arvelle - veralle
- yksikön abessiivi: arvetta - veratta
- monikon nominatiivi: arvet - verat

Edellä mainittuja sijamuotomahdollisuuksia on yhdeksän, ja kymmeneskin, yksikön essiivi, onnistuu niillä sanapareilla, joiden kummankaan sanan taivutusvartaloon ei tarvitse tehdä astevaihtelumuutoksia, kun vaikkapa genetiivipääte -n vaihtuu essiivipäätteeksi -na. Siis: kultaisena - alituksena, omittavana - viattomana, liuoksena - ulkoisena, tomuisena - suotimena, etisenä - siteenä.

Koska sarjan J2 sanaparien toinen sana on jo monikossa, monikkovariaatio ei ole mahdollinen, jolloin anagrammit antavia taivutusmahdollisuuksia on seitsemän tai kahdeksan:
- translatiivi: huipuksi - puuhiksi, säkiksi - käsiksi, ahtimeksi - tahmeiksi
- inessiivi: huipussa - puuhissa, säkissä - käsissä, ahtimessa - tahmeissa
- elatiivi: huipusta - puuhista, säkistä - käsistä, ahtimesta - tahmeista
- adessiivi: huipulla - puuhilla, säkillä - käsillä, ahtimella - tahmeilla
- ablatiivi: huipulta - puuhilta, säkiltä - käsiltä, ahtimelta - tahmeilta
- allatiivi: huipulle - puuhille, säkille - käsille, ahtimelle - tahmeille
- abessiivi: huiputta - puuhitta, säkittä - käsittä, ahtimetta - tahmeitta
- essiivi vain tällä ++juh:n keksimällä: ahtimena - tahmeina

J-sarjassa oli ideana käyttää sellaisia sanoja, joiden taivutusvartalot ovat astevaihtelun takia nominatiiviin nähden niin erilaisia, ettei pelkkiä nominatiivikaksikkoja katsomalla voinut arvata, että sanat muuttuvat samassa sijamuodossa taivutettuna toistensa anagrammeiksi.
187. Juhani Heino11.10.2015 klo 20:42
Nyt ymmärrän. Mä ajoin takaa vain sijamuotoja, eli luku (yksikkö / monikko) ei ollut vaihdettavissa. Mutta mitäs en sanonut sitä eksplisiittisesti. Tuohan kyllä antaa eräänlaisen mahdollisuuden täyteen sarjaan, kun perusmuoto eli nominatiivi saadaan mukaan. Varmaan saamme täydennettyä sopivat parit niin että loputkin sijamuodot käytetään. Jatkan seuraavalla puuttuvalla eli partitiivilla:
kuusta - kutsua (kuusi, kutsu)
188. Jaska11.10.2015 klo 22:06
Haa, tein siis anagrammi-idean auettua heti sääntörikkomuksen, kun kelpuutin saman sijan toisen numeruksen ratkaisuksi. Joka tapauksessa sekin malli toimii: tain - ammatti -> taimmat - ammatit.
189. Jaska11.10.2015 klo 22:23
Partitiivia eri numeruksessa: sadin - maisti
190. Juhani Heino14.10.2015 klo 08:22
Illatiivi toimii näillä:
liuokseen - ulkoiseen
tomuiseen - suotimeen

Lisään komitatiivin:
puskuineen - puuskineen
191. Juhani Heino17.10.2015 klo 11:50
Pistän jutun pakettiin viimeisellä eli instruktiivilla. Juha N:n essiivilista toimii tässä kokonaan:
kultaisin - alituksin, omittavin - viattomin, liuoksin - ulkoisin, tomuisin - suotimin, etisin - sitein
192. Juhani Heino17.10.2015 klo 11:56
Joku voi kyllä pitää ongelmana sitä, että komitatiivi ja instruktiivi ovat aina monikollisia vaikka tarkoittaisivatkin yksikköä. Eli yllämainituissa silloin perusmuotokin olisi sama. Ongelmaa ei ole esim. samassa sanassa kuin laitoin komitatiiviinkin:
puskuin - puuskin
193. Juhani Heino21.12.2015 klo 21:10
Pari kysymystä, jotka ovat outoja mutta eivät kai mahdottomia. Lisäselvitystä annetaan pyydettäessä.

Mikä on makean vastakohta? (lyhyt pohdiskelu)
Mikä on takanjalka? (sanaleikki, ei oikea sisustusrakenne)
194. Jaska21.12.2015 klo 23:06
Hep ekaan melekin heti, eri juttu, onko tarkoitettu. Tokaan ei tunnissakaan löytynyt leikillistä eikä vakavaakaan ehdokasta.
195. Juhani Heino23.12.2015 klo 21:24
Laitapa sitten ehdotuksesi - kai tässä on jo annettu muille tarpeeksi aikaa.

Jälkimmäisen idea on hämärästi selitettynä: kun A (alakäsite) on B (yläkäsite), takanjalka on samalla tavalla muokattuna C. Takanjalka on ainoa joka ei ole samaa kategoriaa kuin A, B ja C.
196. Jaska23.12.2015 klo 22:44
Ehdokkaani on saara. Perusteena mm. sijainti telluksen vastakkaisilla puolilla:)

Hämärää tosiaan. C ei siis ole samaa kategoriaa kuin C?

Esitänpä muille mahd. pohtineille helpomman: mikä on takajalka?
197. Wexi24.12.2015 klo 00:18
Jaska, liittyykö joulupöytään?
198. Jaska24.12.2015 klo 09:45
Ei ainakaan suoranaisesti. Ratkaisusanassakin on yhdeksän kirjainta.
199. Juhani Heino24.12.2015 klo 16:04
Ei oltu sitten samoilla linjoilla. Eka on helpompi, irrallinen pohdiskelu vain.

Tokassa auttaako jos määrittelen että takanjalka on C ja muokattuna sitten D? Silloin A, B ja D ovat keskenään samaa kategoriaa.
200. Jaska25.12.2015 klo 22:33
Toka ja samalla vika yritykseni, varmaan taas vikayritys.

1. turkis

2. A arina, B rosti, D uuninpohja
201. Matti25.12.2015 klo 22:37
Sananjalka on saniainen, takanjalka on takiainen.
202. Matias-Myyrä25.12.2015 klo 22:49
Eräällä tavalla pohdiskeltuna makean vastakohta voisi olla kepeä.
203. Jaska25.12.2015 klo 22:52
Aijuu, tokahan se oli sanaleikkipohjalta ratkottava. Matilla siis tod.näk. osuma.
204. Juhani Heino25.12.2015 klo 23:04
Jep, Matti ratkaisi - hienoa! Ei tarvinnut antaa edes jatkovihjettä, että satanjalka ja puutanjalka muokkaantuvat eri kategoriaan.

Matias-Myyrä on käsittääkseni lähellä, mutta ihan tuota en vielä hakenut.
205. Matias-Myyrä25.12.2015 klo 23:19
Myös tiara voisi olla makean vastakohta.
206. Jaska25.12.2015 klo 23:27
Tuskin tiara, eihän minunkaan papukaijahakuni kelvannut.
207. Matias-Myyrä25.12.2015 klo 23:40
Kolmas yritys: makean vastakota on pistetulo!
208. Jaska25.12.2015 klo 23:50
Oma kaivannee ei ihan luotisuoraa lisuketta:

Ylkä piiritti Matin!!
209. Antti26.12.2015 klo 09:59
Minkä Raamatun paikan nimi merkitsee iloa, mielihyvää?
Kenen profeetan nimi merkitsee kyyhkystä?
Kenen profeetan nimi merkitsee halausta?
Kenen profeetan nimi merkitsee "Luokse Herran"?
210. Jaska26.12.2015 klo 11:28
Täyttä hepreaa...
211. Tarja26.12.2015 klo 12:04
Joona tarkoittaa kyyhkystä.
212. Antti26.12.2015 klo 12:04
Niin on myös "Beit lechem", leipätalo
ja "Jeeshuua", Vapahtaja, Pelastaja

ja teki mieli näin joulun aikaan tuollaisia kysyä.
213. HT26.12.2015 klo 12:39
Paikka on Eeden ja halaus liittyy Habakukiin.

Joonan ja Eedenin tiesin, Habakuk piti kaivaa netistä. Viimeiseen kysymykseen pitää odottaa vastausta täältä.
214. Antti26.12.2015 klo 13:42
Hyvä HT.

Elia ei merkitse "Jumalani on Herra", vaikka useimmat niin kääntävät, vaan merkitsee "Luokse Herran", jonne Elia jo eläessään meni.

"Eli" ei merkitse "Jumalani" (=Eeli), vaan merkitsee "luokse" (runollinen "el"-sanan muoto).
215. HT26.12.2015 klo 14:00
Elia jäi hoksaamatta kun haeskelin vain niiden joukosta, joilla on oma kirja.

Nimen merkityksestä ollaan näemmä tosiaan useampaa mieltä. Wikipedia heittää tuollaisen tulkinnan:

The name Elia is broken in two parts: El( Hebrew Jewish G-d "Elohim YHWH") and IA(means from). Elia means from G-d.
216. Jaska26.12.2015 klo 18:16
Juhani Heinon ilmoitusta odotellessa perun puheeni ja arvaan vastakohdan kolmannen kerran. Jos Matias-Myyrän kepeä oli lähellä, niin yhtä hyvin SUTIA. Olettaen, että tänäisen vastakohta on eilinen tai huominen.
217. Juhani Heino28.12.2015 klo 11:31
Ehkä pitäisi jo antaa vastaus, mutta kokeillaan vielä rajaamista. Ei minkäänlaista sanaleikkiä, vastaus on ihan suora. Sori jos kommenttini Matias-Myyrän kepeästä johti harhaan, läheisyys oli sisällössä eikä ke-alussa.
218. ake28.12.2015 klo 12:02
Suora vastaus olisi vaikkapa kuiva.
219. Juhani Heino28.12.2015 klo 16:28
Aivan oikein! Tuossa merkityksessä vastakohta on selkeä, mutta makujen tapauksessa sellaista ei ole.
220. Jaska28.12.2015 klo 17:40
Kyllä nyt on häväisty olo. Maailman röyhkeämpi petkutus Juhani Heinolta.

Positiivinen seuraamus kuitenkin, että oma takajalkatehtäväni (9) ei voi enää jäädä ratkomattomaksi uudelleen muotoillun lisävinkin ansiosta:

YLKÄ PIIRITTI AKENKIN!
221. Jaska4.1.2016 klo 21:44
Eipä näytä kukaan keksineen ratkaisua. Radikaali pehmennys tai ainakin keskennys sen keksityttäisikö:

SULHO PIIRITTI KEKSIN (9)
222. Jukkis4.1.2016 klo 22:24
Missä on "ilman risteäviä" -tapio silloin kun häntä tarvitaan?
223. ake4.1.2016 klo 22:35
Voiskohan Jaskalla olla RAHAKANTA?
224. Jaska4.1.2016 klo 22:43
RAHAKANTA on oikea ratkaisu. Akelle kuitenkin epävarmuuden johdosta vain kaksi kolmannesta täysistä pinnoista. Kuka naarii kolmanneksen avaamalla knopin?
225. Jukkis4.1.2016 klo 22:50
Sulho Ranta, keksi = haka.
226. Jaska4.1.2016 klo 23:17
Jukkis tiesi ristikoissakin ei äärimmäisen harvoin esiintyneen Sulho Rannan. Myös Bangladeshin rahayksikkkö taka on monille ratkojille tuttu.
227. ake4.1.2016 klo 23:32
Minä myös tiesin nuo molemmat, mutta se jalka sai minut vähän epäröimään...
228. Juhani Heino8.12.2016 klo 19:29
Mistä sanakikkailusta on kyse?
&Juha .
229. Jaska8.12.2016 klo 21:39
Et Juhani ole täysipäinen.
230. Juhani Heino8.12.2016 klo 23:43
Noin varmaan moni toteaa, se ei kuitenkaan vielä ole ratkaisu.
231. Juhani Heino10.12.2016 klo 23:45
Laitetaan rinnakkaisvihje:
&Jukka .
232. Juhani Heino15.12.2016 klo 11:43
Vielä rinnakkaisvihje:
&Helvi .
233. Matias-Myyrä15.12.2016 klo 12:01
Hep. En paljasta ratkaisua, mutta siinä on 17 kirjainta.
234. Juhani Heino15.12.2016 klo 12:03
Täsmää.
235. ponkka15.12.2016 klo 13:27
Ehkäpä myös &Jorma kelpaisi rinnakkaisvihjeeksi.
236. ponkka15.12.2016 klo 13:30
Korjataanpa hiukan: &Jorma .
237. Jaska15.12.2016 klo 22:09
Sipilöitä kaikki, mutta mitään vitsikästä kikkialua ei kehkeydy.
238. ++juh15.12.2016 klo 22:49
Hep. Minäkään en paljasta ratkaisua, mutta keskimmäinen kirjain on V.
239. Juhani Heino16.12.2016 klo 14:10
Kyllä vain. Ja Jorma käy vihjeeksi ainakin Wikipedia-kriteerillä, Sipilöistä on kyse.
240. Jaska18.12.2016 klo 22:39
Munanmuotoinen ällistynyt seppä (10)
241. ++juh20.12.2016 klo 00:42
Jaskalla Äimärautio.

Juhanin Sipilä-sanakikkailutehtävän vinkki (rot-13-koodattuna):
Invuqn grugäiäffä wbgnva wn yhr fr cvyxhagnexnfgv ääarra. Xvewbvgn cncrevyyr, zvgä fnabvg. Fr ba engxnvfh.
242. Jaska20.12.2016 klo 12:45
Äimärautio (vrt. Pollea) oikein. Raviradan kaviouran etukaarre on loivempi kuin takakaarre, kavioura on siis lintuperspektiivissä lähellä munan muotoa.
243. Jaska20.12.2016 klo 13:15
Ei vaan aukene, mitä pitää vaihtaa. Siis kun tästä "et Sipilä väli piste" kikkaillaan eli vaihdetaan jotain, ehkä kirjaimia tai kirjainten järjestystä, pitäisi syntyä jotain tarkoitteellista, jossa v on yhdeksäs kirjain. Luovutan, ellei parin tunnin happilenkillä valkene.
244. Juhani Heino20.12.2016 klo 14:37
Tuo "et Sipilä väli piste" on täsmälleen oikein, eli ++juhin ohjetta ei enää tarvita. Luulisin että ideakin valkenee, ellei edestakaisella lenkillä niin pian kuitenkin.
245. Jaska20.12.2016 klo 17:36
No voi pahonen aika. Hoksasin palindromin jo ennen Juhani Heinon eestaasvihjettä, mutta ++juhin harhaohjeen "muuta jotain" johdosta en tajunnut sen olevan ratkaisu sellaisenaan.
246. Juhani Heino20.12.2016 klo 19:46
Palindromihan se.
247. Jaska20.12.2016 klo 22:07
Ja ++juh viittasi siihen tarkoittaen muutoksella lukusuuntaa. Piti vaan purnata, kun ärsyttää oma vajakkius.
248. Juhani Heino22.12.2016 klo 15:24
Mistä on kyse, kun logossa on:
dy

Hieman pitää vielä viilata tarkkaan ottaen, mutta se saa jäädä mahdolliseksi lisävinkiksi.
249. Ari5.1.2017 klo 08:03
Netissä olevilla laitteilla on kaikilla eri IP-osoite, eli kahdessa eri laitteessa ei ole samaa. No, Mikolla oli äsken tietty IP-osoite mutta kohta se olikin irakilaisen Yadimin puhelimessa. Mitä oli tapahtunut?
250. Ari5.1.2017 klo 08:26
Onko Yadim mahdollisesti hakkeri?
251. Juhani Heino5.1.2017 klo 12:22
Laitetaan lisävinkkiä - pahoittelut pitkästä tauosta, sivusto tunki jotain mainosta mutta vika saattoi olla selaimissani. Kumma vain että kaikissa, ja pelkästään sanaristikot.netin kohdalla. Logon kirjaimet ovat ympyrän sisällä. Arin kysymyksessä on ainakin se mahdollisuus, että IP-osoitteita annetaan dynaamisesti DHCP:llä. Jos Mikko lopetti käyttämisen ja osoitteista oli pulaa, Mikolla ollut IP kierrätettiin Yadimille.
252. Jukkis5.1.2017 klo 14:04
Semmoinen viisastelu tuohon Arin juttuun, että netissä on varmaan satoja miljoonia laitteita, joiden kaikkien IP-osoite on 127.0.0.1. Ja aika paljon sellaisia, joiden kaikkien IP-osoite on esim. 192.168.0.1, tai 192.168.100.1.
253. Ari5.1.2017 klo 15:39
Hyvä,tietoa näemmä löytyy. Wikipedian mukaan osoite vaihtuu kun laite käynnistetään uudelleen, mutta itsekin epäilen että Juhani on oikeassa. Jukkis, tuopa mielenkintoista. Minkälaisia laitteita ne on joissa voi olla sama osoite? Pelkästään lähettäviä, vai?
254. Jukkis5.1.2017 klo 15:45
127.0.0.1 = local. Eli kun millä tahansa tietokoneella menee osoitteeseen 127.0.0.1, niin menee sille samalle koneelle. Noilla 192-alkuisilla pääsee sille Ethernet- tai WLAN-reitittimelle, jonka kautta oma kone on yhteydessä verkkoon.
255. Ari5.1.2017 klo 16:23
Ok, oli se sitten viisastelua. :D
256. Tarja17.1.2017 klo 12:08
Mistä on kysymys?
- näin kuvitelmaa muslimissa
- nähin vaihtoehto
- siron vaihtoehto, jos pesona
- mitta miehessä
- k-lintu kauppaketjussa väärinpäin
- näyttelijätär golfpallon alustassa
- pellon lahjoittaisin ilman siniä
257. eol17.1.2017 klo 12:31
Tarjan tehtävän kirjainmäärä: (yht. 60)
258. ake17.1.2017 klo 15:39
Tarjalle hep minultakin.
259. Jaska17.1.2017 klo 19:04
604800 s
260. Matias-Myyrä17.1.2017 klo 21:21
Hep!
261. Tarja22.1.2017 klo 13:53
Kaikki halukkaat ovat varmaankin jo tehtäväni ratkaisseet. Kyse oli tietysti viikonpäivistä. Laitan varmuuden vuoksi vielä ratkaisun tähän.
- sunn-unta-i
- lau(r)an-tai (Laura Närhi)
- perjan-tai (siro=sorja, so>pe)
- torst-a-i
- kesk-iviik-k-o
- ti-ista-i
- maan-antai(sin)
262. Matias-Myyrä9.3.2017 klo 10:10
Mikä eläin? (14 kirjainta)
Se sanoi kikikyy.
263. Matias-Myyrä9.3.2017 klo 21:22
Helpotetaan vähän.
Ei ole anagrammi, vaikka kirjainmäärästä voisi niin luulla.
Siis eläin ei sanonut "kikyy", vaan "kikikyy".
264. ponkka9.3.2017 klo 21:37
Arvelen, että tehtävän imperfektimuoto on olennainen juttu.
265. Matias-Myyrä9.3.2017 klo 21:56
Sillä imperfektillä on tietty tarkoitus.
266. ake9.3.2017 klo 22:01
Minä voisin jo sanoa hep!
267. Matias-Myyrä9.3.2017 klo 22:03
Mainiota, ake!
268. eol10.3.2017 klo 08:48
Ratkaisussani esiintyy kaikkiaan 8 eri kirjainta.
269. Matias-Myyrä10.3.2017 klo 08:53
Kyllä, 8 eri kirjainta on oikeassa ratkaisussa.
270. Tarja10.3.2017 klo 09:09
Ratkaistu.
271. Matias-Myyrä10.3.2017 klo 17:05
Vieläkö joku haluaa miettiä tätä?
Kuka tahansa saa kertoa ratkaisun tänä iltana klo 21 jälkeen, ellei joku sitä ennen pyydä lisäaikaa tehtävän miettimiseen.
272. Matias-Myyrä10.3.2017 klo 21:52
Vastaus on MAALAISKIAINEN.
Urbaanit talitiaiset laulavat nykyisin usein "tityy", mutta maalaistiainen laulaa vielä "titityy".
Konsonantinmuunnoksella T->K saadaan siis ratkaisu.
Imperfekti tuli siitä, että maalaiskiaiset ovat kuolleet sukupuuttoon ja eivät siis enää ääntele.
273. Tarja23.3.2017 klo 16:03
Mikä kadunnimi? Vihje: ÄTES (6)
274. Matias-Myyrä25.3.2017 klo 16:27
Itätie
275. Tarja25.3.2017 klo 16:42
Itätie oikein (setä > ei täti).
276. eol25.3.2017 klo 18:24
Tässä haetaan kolmea sellaista palloilujoukkuetta, joista kukin on tällä vuosituhannella voittanut Suomen mestaruuden täsmälleen kerran:

NOHEVA
LAITAVA
SÄPIT
277. ake25.3.2017 klo 21:51
Eka on Lappeenrannan VEITERÄ, kolmas on Porin PESÄKARHUT.
278. eol25.3.2017 klo 23:09
Veiterä ja Pesäkarhut oikein. Annetaan vielä puuttuvalle keskimmäiselle kirjainmäärä:

LAITAVA (6)
279. Tarja25.3.2017 klo 23:19
Lait(t)ava > kat(t)aja, siis Joensuun Kataja
280. eol25.3.2017 klo 23:43
Myös Kataja oikein: kaikki kolme on nyt ratkaistu. - Mestaruus miesten jääpallossa meni Veiterälle nyt 2017, miesten koripallossa Katajalle 2015 ja naisten pesäpallossa Pesäkarhuille 2002. (Näistä kolmesta ainoastaan Veiterällä on mestaruuksia myös 1900-luvulta: 1951, 1955, 1957 ja 1980.)
281. Matti26.3.2017 klo 17:44
Mistä nuo Veiterä ja Pesäkarhut tulevat??
282. eol26.3.2017 klo 18:06
Lappeenrannasta ja Porista (niin kuin ake tuossa eilen klo 21:51 tuli maininneeksikin).
283. Tarja26.3.2017 klo 18:22
Olisi fiksua laittaa selitys vihjeille (kuten Katajan kohdalla tein) ilman että joka kerta täytyy pyytää erikseen sitä rautalangasta vääntämään.
284. 26.3.2017 klo 18:22
Ja anatomiaa: Sekä "noheva" että "veiterä" tarkoittavat nokkelaa tai näppärää (tms.). Supi taas on sama kuin pesukarhu, joten "säpit" > "pesäkarhut".
285. Matti26.3.2017 klo 20:34
No onpas konstikasta. Mutta ok, kiitos!
286. Ari28.6.2017 klo 07:59
Kiireessä kaksi vihannesta. (5 ja 6)
287. Tarja28.6.2017 klo 10:17
Hep.
288. ake28.6.2017 klo 12:08
hep hep
289. Ari10.1.2018 klo 20:00
Erään laitteen hyötysuhde on normaalisti n. 6%, mutta voi otollisissa olosuhteissa nousta jopa 95%:iin. Mikä tuo laite on?
290. Tarja10.1.2018 klo 22:11
Aivot?
- No ei sentään ;)
291. Jaska10.1.2018 klo 22:26
Ei hassumpi arvaus, ovathan aivot sähköinen laite, jonka kaikkea kapasiteettia ei kuulemma ole mahdollista hyödyntää. Yläraja voisi hyvinkin olla 95%, mutta alarajan luulisin olevan nolla. Ainakin minulla!
292. ++juh10.1.2018 klo 23:13
Kymmenen prosentin myytti

http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/kymmenen_prosent in_myytti.html
293. Matti11.1.2018 klo 01:40
Joo, ihan mielenkiintoinen juttu. Vaan miten on nämä prosentit laskettu? Mistä ja mikä on kuusi sadasosaa? Ja mikä on mittayksikkö?
294. Ari11.1.2018 klo 08:43
Mielenkiintoinen juttu tuo, mutta en hakenut aivoja vaan jotakin paljon yksinkertaisempaa laitetta.
295. Jukkis14.1.2018 klo 18:13
Kun tätä ei kukaan keksi, niin kerro, mitä tarkoitat. Tai jotain vinkkiä.
296. Ari14.1.2018 klo 20:44
Tuo laite on ollut joka kodin ja paikan laite mutta nykyään sen valmistus on lopetettu juuri huonon hyötysuhteen vuoksi. Edelleen kuitenkin käytössä suurimmassa osassa talouksia.
297. Waari14.1.2018 klo 20:54
Hehkulamppu.
298. Tarja14.1.2018 klo 20:55
Hehkulamppu
299. Ari15.1.2018 klo 08:23
Kyllä! Tarvitseeko selittää?
300. Jukkis15.1.2018 klo 08:38
Tarvitsee, mm. siksi kun kyllähän hehkulamppuja edelleen valmistetaan.
301. Ari15.1.2018 klo 09:34
Joskus kun ne myivät hehkulamppuja sen kiellon jälkeen, ymmärsin että vanhaa varastoa saa myydä mutta ei saa valmistaa uusia. Olin siis ilmeisesti väärässä, sori, Jukkis, tästä.
302. Jukkis15.1.2018 klo 10:25
Uunilamppu on hehkulamppu. Hehkulamppuja myydään antiikkilampun nimellä.

Tuota mahdollista 95 % hyötysuhdetta voisit hiukka selittää.
303. Ari15.1.2018 klo 10:28
Hehkulampun tehosta n. 90% menee lämmöksi, mutta talvella sisällä lämmitetyssä tilassa sekin tulee hyödyksi. Myös uunissa.
304. Jukkis15.1.2018 klo 10:42
No juu, niinpä tietysti. Meneeköhän helteellä hyötysuhde negatiiviseksi, jos lampun lämmön takia ilmastoinnin vaatima viilennysteho kasvaa?
305. Tarja22.1.2018 klo 10:33
Mitä erityistä on luvuissa 879 ja 426?
306. Tarja22.1.2018 klo 14:05
Tänään muuten onnittelemme kaikkia Visa-nimisiä, kuten meteorologi Visa Salojärveä ja elokuvaohjaaja Visa Mäkistä.
307. Jaska22.1.2018 klo 15:14
Esimerkiksi
879 + 798 + 987 = 2664
426 + 264 + 642 = 1332
2664/1332 = 2, mutta parittain eivät jaot mene tasan.
308. Jukkis22.1.2018 klo 17:00
Jaskan laskema suhde (nyt siis 2) on sama kuin noiden alkuperäisten lukujen numeroiden suhde. Nyt (8+7+9)/(4+2+6)=2. Tuollaisia lukupareja on aika monta, joten eipä noissa kahdessa luvussa tässä mielessä mitään kovin erityistä ole. Lienee joku muu erityisyys haussa?
309. Tarja22.1.2018 klo 17:05
Joo, muu erityisyys on haussa.
310. Jukkis22.1.2018 klo 17:06
... siis ei "alkuperäisten lukujen numeroiden suhde" vaan "alkuperäisten lukujen numeroiden summien suhde".
311. Ari22.1.2018 klo 18:57
4 2 ja 6 ovat kolme ensimmäistä parillista numeroa ja 8 7 ja 9 viimeiset kolme numeroa kymmenjärjestelmän yksittäisistä numroista. ±o)
312. Tarja25.1.2018 klo 11:15
Eipä taida tulla enempää arvauksia, joten kerron ratkaisun.
Kun luvut lasketaan yhteen, saadaan 879 + 426 = 1305.
Erityisyys on siinä, että tällöin jokaista numeroa (siis 0,1,2,3,4,5,6,7,8,9) on käytetty täsmälleen yhden kerran.
313. Jaska25.1.2018 klo 13:47
Ratkaisu oli siis sittenkin matemaattinen, ja vieläpä yksinkertainen. Ihan hyvä hoksaustehtävä, vaikka ei olekaan uniikki po. ratkaisuehdolla.
314. Jukkis25.1.2018 klo 13:59
No sitten Jaskalle ja muillekin lisätehtävä: Listaa kaikki kahden luvun yhteenlaskut, joissa esiintyy kaikki numerot, kukin tietysti vain kerran.
315. Matias-Myyrä25.1.2018 klo 15:01
Tekaisin pienen ohjelman, joka etsii tuommoisia tapauksia. Yllättävän paljonhan noita näkyy löytyvän.
316. Matti25.1.2018 klo 15:10
Hauska tehtävä. En hoksannut.
317. Matias-Myyrä25.1.2018 klo 15:47
En vanno, että ohjelmani löysi kaikki mahdolliset, mutta se listasi 84 kpl lukupareja, jotka täyttävät em. ehdon.
318. Matias-Myyrä25.1.2018 klo 16:58
26+4987=5013 ; 27+4986=5013 ; 34+5978=6012 ; 34+5987=6021 ; 37+5984=6021 ; 38+5974=6012
43+5978=6021 ; 47+2968=3015 ; 48+2967=3015 ; 48+5973=6021 ; 56+1978=2034 ; 56+1987=2043
57+1986=2043 ; 58+1976=2034 ; 64+2987=3051 ; 65+1978=2043 ; 67+2948=3015 ; 67+2984=3051
68+1975=2043 ; 68+2947=3015 ; 73+5948=6021 ; 74+5938=6012 ; 75+1968=2043 ; 76+1958=2034
78+1956=2034 ; 78+1965=2043 ; 78+5934=6012 ; 78+5943=6021 ; 84+2967=3051 ; 84+5937=6021
86+1957=2043 ; 86+4927=5013 ; 87+1956=2043 ; 87+2964=3051 ; 87+4926=5013 ; 87+5934=6021
246+789=1035 ; 249+786=1035 ; 264+789=1053 ; 269+784=1053 ; 284+769=1053 ; 286+749=1035
289+746=1035 ; 289+764=1053 ; 324+765=1089 ; 325+764=1089 ; 342+756=1098 ; 346+752=1098
347+859=1206 ; 349+857=1206 ; 352+746=1098 ; 356+742=1098 ; 357+849=1206 ; 359+847=1206
364+725=1089 ; 365+724=1089 ; 423+675=1098 ; 425+673=1098 ; 426+879=1305 ; 429+876=1305
432+657=1089 ; 437+589=1026 ; 437+652=1089 ; 439+587=1026 ; 452+637=1089 ; 457+632=1089
473+589=1062 ; 473+625=1098 ; 475+623=1098 ; 476+829=1305 ; 479+583=1062 ; 479+826=1305
483+579=1062 ; 487+539=1026 ; 489+537=1026 ; 489+573=1062 ; 624+879=1503 ; 629+874=1503
674+829=1503 ; 679+824=1503 ; 743+859=1602 ; 749+853=1602 ; 753+849=1602 ; 759+843=1602
319. Jaska25.1.2018 klo 19:01
Kaikki summat ovat kolmella jaollisia, ja 30:n summan molemmat yhteenlaskettavat ovat niin ikään kolmella jaollisia. Täytyy joskus studeerata kolmella jaottomia yhteenlaskettavia.
320. Matias-Myyrä25.1.2018 klo 21:21
Mikä ihmeen luonnonlaki määrää, että nolla menee aina tuohon summaan eikä yhteenlaskettaviin?
Miksi summassa on aina nolla, yksi kolmella jaollinen ja kaksi kolmella jaotonta numeroa?
Miksi seiska ei ole kertaakaan summassa?
Matematiikassa on kummallisia lakeja.
321. Jukkis25.1.2018 klo 21:46
Tein kanssa ohjelman. Löytyi samat 84.

Seuraavaksi sitten kaikki mahdolliset summat, siis summattavia voi olla myös enemmän kuin kaksi.
322. Matias-Myyrä25.1.2018 klo 22:00
Niin, mahtavatkohan nuo omituiset lait olla voimassa, kun summattavia on enemmän?
323. Matias-Myyrä25.1.2018 klo 22:07
Kolmella summattavalla löytyy toista tuhatta. Summan kolmella jaollisuus näyttäisi olevan edelleen voimassa.
324. Matias-Myyrä25.1.2018 klo 22:20
1932 kpl tuli kolmella summattavalla.
325. Matias-Myyrä25.1.2018 klo 22:24
Jos yksi kolmesta summattavasta saa olla nolla, löytyy vielä 168 kpl lisää.
326. Matias-Myyrä25.1.2018 klo 22:41
Neljällä summattavalla 360 kpl ja summan kolmella jaollisuus on edelleen voimassa.
327. Matias-Myyrä25.1.2018 klo 22:53
Tuli niitä neljällä 1116 kpl. Mulla oli ohjelmassa virhe.
328. Jaska25.1.2018 klo 23:14
Alkuperäisten 84:n summattavissa ei siis esiinny lainkaan nollaa, sen sijaan 7 esiintyy aina jommassakummassa. Nolla ei esiinny summan viimeisenä numerona, joten kahden summattavan viimeisten nueroiden summa ei ole koskaan 10, vaan 7, 8, 9, 11, 12, 13, 14, 15 tai 16. Jne.
329. eol25.1.2018 klo 23:38
Konjektuuri: Summa on aina jaollinen jopa 9:lläkin, riippumatta summattavien määrästä. (Ks. engl. Wikipedia "digital root" ja suom. Wikipedia "Jaollisuus".)
330. Jaska25.1.2018 klo 23:50
Ja tietysti summattavien numeroiden ja summan numeroiden summa on yhdeksällä jaollinen, onhan kymmenjärjestelmän numeroiden summa 45.
331. Jaska26.1.2018 klo 18:36
84:ssä summassa erilaisia on 17 kpl, joista 13 kpl esiintyy neljä kertaa ja 4 kpl kahdeksan kertaa.

4 kertaa:1026, 1035, 1053, 1062, 1206, 1305, 1503, 1602, 2034, 3015, 3051, 5013, 6012
8 kertaa: 1089, 1098, 2043, 6021
332. Jaska9.3.2018 klo 12:30
Mihin liittyvät luvut 311, 2227, 856, 523, 670, 587, 583?
333. Jaska10.3.2018 klo 10:49
En viitsi roikottaa enempää edellistä, koska ihan plääh. Ratkaisuksi riittänee 333.
334. Tarja10.3.2018 klo 22:19
Ei riitä. Ainakaan minulle. Olisi kiva tietää, mistä oli kysymys.
335. Jaska10.3.2018 klo 23:43
Eiliset 255:n viestin ylittävien säikeiden viestien lukumääriä ilman pistettä ennen 12:30 näkyvissä olleilla sivuilla. 333. tilanne tänään 10:49 tässä säikeessä.
336. Tarja22.5.2018 klo 17:54
Miksi vihjeestä nauris tulee Napoleon?
337. Jaska22.5.2018 klo 19:00
Na pitää olla Leon. Skytismiksi luokittelen.
338. Tarja22.5.2018 klo 19:09
Just noin, jotta saadaan kirjailija. (Tämän keksin miettiessäni Myyrän kasvikysymystä.)
339. Jaska24.7.2018 klo 15:58
Mikä on Zyssen lempilaulu?
340. Tarja25.7.2018 klo 23:44
Kokeillaan Bensaa suonissa.
341. Jaska26.7.2018 klo 11:33
Voisi olla (faktisesti tietysti konditionaalista kyse) sekin, mutta sen nimi ei korrespondoi sanaa "lempilaulu" niin kuin tarkoittamani ulkolaisen säveltäjän laulu toissa vuosisadalta. Siitä on varmaankin satoja levytyksiä. Tuunaillaan tehtävää helpommaksi.

VOISI OLLA RAHIMEN LEMPILAULU (yht. 10)
342. eol26.7.2018 klo 12:00
Jos mentäisiin vielä vuosisata kauemmas eli vuoteen 1783, niin löytyisi tuollaisen suosion omaava italiankielinen aaria Caro Mio Ben, jonka säveltäjänä on pidetty Giuseppe Giordanoa.
343. Jaska26.7.2018 klo 14:32
Huoh, elinpä taas erehdyksessä 1900 lukua, eol oikein kuluvaa vuosisataa. Kuukkeloikaa pavarotti caro mio ben ja herkistykää Pavan samettisesta ohenteesta!
344. Jaska26.7.2018 klo 14:58
Giordani, Giuseppe, nimeltään ol' jeppe.
345. Tarja14.8.2018 klo 23:57
Mistä on kysymys?

Emilia
Kari
luostari
Mari
Omega
Paula
Ribes
sukeltaja
Tero
346. Jaska15.8.2018 klo 12:11
Pahiksesta ainakin minulle.
347. Ari15.8.2018 klo 13:03
Minulle ihan selkeä SANALISTA/SANALUETTELO.
:)
348. Tarja15.8.2018 klo 20:13
Lisätään ryhmään uusia jäseniä.

Erkki
ilman naruja
Jasmin
Sulevi
Turun naapuri
Vilho
349. Jaska15.8.2018 klo 23:28
Sarjassa väkisin väännettyä hyväksyin yksimielisesti seuraavan sivuratkaisuksi:

Emilia - Nyström
Kari - Uoti
luostari - Konevitsa
Mari - Palo
Omega - Opel
Paula - Abdul
Ribes - nigrum
sukeltaja - uivelo
Tero - Föhr
Erkki - Vuokila
ilman naruja - ohjakseton (ravislangissa narut = ohjakset)
Jasmin - Hamid
Sulevi - Teuvo (Hurskainen, S. Peltolan rooli)
Turun naapuri - Lieto
Vilho - Lampi
350. Tarja15.8.2018 klo 23:37
Eikös nyt ole lanseerattu joku Veikkauksen uusi arvontapeli, jossa päävoiton saa myös, jos ei ole yhtään oikein. Sillä perusteella Jaska saa täyden potin!
351. Jaska15.8.2018 klo 23:47
Kiitos. Veikkauksen peli Kaikki tai ei mitään on pyörinyt jo muutaman vuoden.
352. Jaska16.8.2018 klo 00:11
Joudun tosin kieltäytymään potista. Teeman rikkoen lipsahti kaksi samaa kirjainta sisältävä sana ohjakseton:(
353. Tarja16.8.2018 klo 08:38
Ai se on jo vanha peli. Minä kiinnitin huomiota mainokseen vasta äskettäin. Ovathan nuo vastaukset tavallaan oikein, mutta eivät edistä tehtävän ratkaisua. Sinänsä hämmästyttävää, ettei yksikään niistä osunut kohdalleen. Lisään kohta jäseniä. (Ja koska olen huonojen(kin) vitsien ystävä, lisään vielä, että täydestä potista kieltäytyminen on fiksua, sillä ainakin sängyn alla tyhjä on miellyttävämpi.)
354. Tarja16.8.2018 klo 09:18
Muutama lisää.

Eero
Kallion lähellä
kauppakeskus Tampereella
Niko
355. Jaska16.8.2018 klo 12:57
Eero Vallila ja kaupunginosa Vallila. Siinä selvä yhteys, jos sitä haetaan kahdesta peräkkäisestä vihjeestä. Sitä vastoin ainakaan Ratinalle ja Nikolle en keksi yhdistävää tekijää, joten kyse lienee jostain muusta. Tarpeen olisikin (ainakin minulle) tehtävän luonteen eksaktimpi määritelmä kuin "Mistä on kysymys?"
356. Ari16.8.2018 klo 13:11
https://fi.unionpedia.org/i/Suomi
357. Tarja16.8.2018 klo 13:22
Tarkempi määritelmä: Nämä kaikki kirjoittamani sanat ovat vihjeitä, joista saadut ratkaisusanat muodostavat joukon, mitä yhdistää tietty asia. Joukko on lopulta suljettu, mutta sen verran suuri, että näistä vihjeistä saaduista sanoista muodostuu vain osa siitä.
358. Ari16.8.2018 klo 14:00
Suomi
359. Tarja17.8.2018 klo 09:15
Suomi ei kelpaa vastaukseksi. Jokohan seuraava vihje tuottaisi oivalluksen.

hämmästynyt Ilse
360. eol17.8.2018 klo 10:17
Wikipedian mukaan haetussa joukossa näkyisi olevan 106 jäsentä.
361. Lisbeth17.8.2018 klo 10:18
Hämmästynyt Lisbeth ei saa mistään kiinni Tarjan tarkoittamaa...
362. Jaska17.8.2018 klo 11:20
Rautio vahvistaa teoriaani sukunimistä, jotka ovat myös paikannimiä. Paula Vesala, Eero Vallila, Tampereen kauppakeskus Turtola, Turun naapuri Vahto jne. Teoriaani vastaan sotii, että ekan ratkaisuni Turun naapuri Lieto ei kelvannut, vaikka sekin löytyy väestörekisteristä.
363. Jaska17.8.2018 klo 11:24
Ribes -> Herukka (saa nähdä, meneekö nuoli läpi) on myös vakuuttava vahvistus. Jos olen oikeassa, Tarjalta jäi Lieto tsekkaamatta.
364. Jaska17.8.2018 klo 11:37
Teoriani edellyttä myös tarkennettua määritelmää: listan kukin vihje viittaa sukunimeen tai muuhun erisnimeen, joka on myös paikannimi, tai paikannimeen, joka on myös sukunimi.
365. Tarja17.8.2018 klo 11:37
Ei kuulu Lieto joukkoon. Eol on oikeassa, joukon jäseniä on 106. Se on siis tarkkaan rajattu. Luultavasti paikannimi=sukunimi -yhdistelmiä on huomattavasti enemmän.
366. Jaska17.8.2018 klo 12:07
Anteeksi aiheeton Tarjan tsekkaamattomuusmahdollisuusolettamukseni. Muutama itseruoskanisku lisää Vahdon varmistamattomuudesta. Se ei ole Turun (raja)naapuri.
367. Tarja17.8.2018 klo 12:19
Avitetaan sen verran, että Paula Vesala ja Ribes - Herukka ovat oikeita yhdistelmiä.
368. Jaska17.8.2018 klo 12:52
Joo, ratkaisin. Tampereen kauppakeskus on tässä tapauksessa Koskikeskus.
369. Jaska17.8.2018 klo 12:57
Lisävinkiksi Lisbethille, että Turun naapuri on Rusko ja Kallion lähellä on Alppila.
370. Jaska17.8.2018 klo 22:03
Koko listani (ei varmuudella Tarjan) auttanee vielä pohtivia löytämään yhteyden.

Emilia - Pokkinen
Kari - Vepsä
luostari - Lintula
Mari - Kiviniemi
Omega - Kello
Paula - Vesala
Ribes - Herukka
sukeltaja - Kaakkuri
Tero - Vaara
Erkki - Liikanen
ilman naruja - Nuoritta
Jasmin - Mäntylä
Sulevi - Peltola
Turun naapuri - Rusko
Vilho - Koskela
Eero - Hiironen
Kallion lähellä - Alppila
kauppakeskus Tampereella - Koskikeskus
Niko - Saarela
371. Tarja18.8.2018 klo 11:27
Sama kaiku on askelten...eikun siis lista vihjeitten, eli kyllä ne nuo yhdistelmät ovat. Ja oivalluksen tuottanut ratkaiseva vihje on tietysti:
hämmästynyt Ilse - Äimärautio.
Kerrotaan varsinainen ratkaisu vaikka illalla.
372. Tarja18.8.2018 klo 18:41
Ja nyt varsinainen vastaus, eli kysymys oli Oulun kaupunginosista.
373. Jaska18.8.2018 klo 19:09
Ja siitä voi päätellä, ettei yksikään oululainen noteerannut eilistä 22:03 listaa ennen ratkaisun ilmoittamista.
374. Tarja18.8.2018 klo 19:24
Kerrotaan nyt vielä, mistä idea sai alkunsa. Uusimman Passelin kannessa on vihje "Oulua". Siitä se lähti.
375. eol18.8.2018 klo 20:33
Tarjan tehtävän rääppiäisinä vielä seuraava viisikko (jolle annetaan vastausaikaa enintään 24 tuntia):

1. hhakikhaki
2. huippu-urheilija 1970-luvulla
3. hurjistua
4. iikari
5. täällä Akseli Tallen-Kallela maalasi järvimaiseman
376. Ari18.8.2018 klo 20:46
Mikä sen kaupunginosan nimi on, Tarja?
377. Tarja18.8.2018 klo 20:52
Nuo kaikki Jaskan kirjoittaman listan oikeanpuoleiset sanat (plus Äimärautio, jonka minä kirjoitin) ovat Oulun kaupunginosien nimiä. Niitä olisi kaikkiaan 106 kpl.
378. Ari18.8.2018 klo 20:56
Ok, vaatii paikallistuntemusta ja Oululaisille eri helppo nakki, toisin kuin eteläläisille...
379. Tarja18.8.2018 klo 20:57
Eolin tehtävän muut olivat helppoja, mutta mietin, saako tuohon huippu-urheilijan sukunimen eteen liittää sen paikan, johon talonmies piikkinsä iski. Ehkä kyse on jostakusta toisesta urheilijasta ;)
380. Tarja18.8.2018 klo 21:00
Ari, joskus tekee hyvää lähteä kehä kolmosen ulkopuolelle. Yhdellä googlauksella nuo kaikki löytyvät.
381. Tarja18.8.2018 klo 21:09
Keksin sen urheilijankin, eikä tarvitsekaan käyttää Perävainiota.
382. eol18.8.2018 klo 21:19
Joo, juoksijasta ei ole kyse. (Vastaukset tulevat tosiaan julki viimeistään huomisiltana.)
383. Jaska19.8.2018 klo 00:31
HaHa, helppo oli:)
384. eol19.8.2018 klo 22:17
Haussa oli vielä mainitsemattomia Oulun kaupunginosia:

1. hhakikhaki: Hangaskangas
2. huippu-urheilija 1970-luvulla: Hannus (pyöräilijä Harry Hannus)
3. hurjistua: Höyhtyä (kurjistua > köyhtyä)
4. iikari: Intiö (viikari > vintiö)
5. täällä Akseli Tallen-Kallela maalasi järvimaiseman: Kontinkangas (Akseli Gallen-Kallela maalasi Keitele-teoksensa Konginkankaalla)
385. Matias-Myyrä8.10.2018 klo 11:17
Kenen artistin sukunimi koostuu kahdesta peräkkäisestä imperatiivista, eli verbin käskymuodosta?
386. Tarja8.10.2018 klo 11:52
Hep
387. eol8.10.2018 klo 12:07
Kyseessä lienee sukunimi, jossa konsonantteja ja vokaaleja on täsmälleen yhtä monta.
388. Matias-Myyrä8.10.2018 klo 12:11
Pitää paikkansa, sanoi hammaslääkäri.
389. Tarja8.10.2018 klo 12:32
Paljastankohan liikaa, jos kerron, että löytyy artisti, jonka sukunimi on toinen näistä imperatiiveista.
390. Matias-Myyrä8.10.2018 klo 13:35
Löytyy myös artisti, jonka sukunimi on ensimmäinen näistä imperatiiveista. :)
391. ponkka8.10.2018 klo 22:11
Löytyy myös artisti (peräti tohtori), jonka sukunimestä saadaan (luullakseni) M-M:n tarkoittama artisti, kun
- poistetaan muuan lähinnä lapsitähtenä tunnettu Susanna-niminen artisti,
- poistetaan yhdysmerkki sekä
- tehdään muunnos S -> s
Haetun artistin ja em. tohtoriartistin etunimetkin poikennevat vain viimeisen kirjaimen osalta.
Yhteensattumiako vai kerrassaan jonkinlaista sanamagiaa?
392. eol8.10.2018 klo 22:47
Apropos, entä edellistä vähemmän tunnettu muusikko (jolta häneltäkin kyllä meriittejä löytyy), jonka sukunimi koostuu kahdesta peräkkäisestä verbin imperfektimuodosta? Eräs tämän sukunimen tunnetuimmista kantajista kunnostautui erityisesti rakennusalalla.
393. ponkka8.10.2018 klo 23:53
Luulisin (spoiler alert!): https://tinyurl.com/y9dubwee + https://tinyurl.com/y7vhogdf
394. eol9.10.2018 klo 09:22
Nähdäkseni ponkka osui tarkoittamaani. Rakentamisen alalla kunnostautuneita tuon sukunimen kantajia on itse asiassa useampiakin.
395. Tarja10.10.2018 klo 13:19
Mikä yhdistää seuraavia:

Rio de Janeiro
Robert De Niro
Soul, Etelä-Korea
396. Tarja10.10.2018 klo 13:29
Suurennankin joukkoa samantien vähän.

Carnival of Rust (by Poets of the Fall)
Pride-kulkue
Ray Charles
Rio de Janeiro
Robert De Niro
Soul, Etelä-Korea
397. Jukkis10.10.2018 klo 22:29
En keksi, mutta sainpa tämän ansiosta tietää, että Ray Charles oli kaksi kertaa naimisissa, mutta teki kymmenen naisen kanssa 12 lasta. Äiä.
398. Jaska10.10.2018 klo 23:22
Kaikilla on tasamiljoonia osumia.
399. eol11.10.2018 klo 01:21
Tässä välissä voinee vahvistaa, että kuten ponkka jo kahdella kuvallaan kertoikin, toissa iltana hakemani kahden imperfektin sukunimi on Kuorikoski. Pekka Kuorikoski on Wikipedian mukaan toiminut kosketinsoittajana (mm. Kirkan, Kari Tapion ja Paula Koivuniemen yhtyeissä), studiomuusikkona, laulajana sekä ääninäyttelijänä. Kaustislaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun tunnetuin ja tuotteliain jäsen on Jaakko Kuorikoski (1807-1880).
400. Jaska11.10.2018 klo 12:17
Onko Pekka sukua Tuulikille?
401. eol11.10.2018 klo 12:51
Ainakaan minulla ei ole tietoa, että olisi. Tuulikki on kotoisin Helsingin Töölöstä, Pekka taas nykyisen Kouvolan alueelta, jossa hänen isänsä toimi kanttorina.
402. Tarja11.10.2018 klo 18:53
Lisään omaan joukkooni pari uutta.

Discendum Optima, verkko-oppimisympäristö
Ravintola Sorento Vantaalla
403. eol11.10.2018 klo 20:08
Tarjan joukkoon voitaneen lisätä Raytheon-valmistajan ilmatorjuntaohjus FIM-92 Stinger.
404. ponkka11.10.2018 klo 21:22
Ehdotan, että myös helsinkiläisen Cafe Avellan (ehkä hiukan myöhäsyntyinenkin) jäsenanomus hyväksytään.
405. Tarja13.10.2018 klo 12:26
Eol ja ponkka ovat oikeassa. Paljastetaan nyt yhdistävä tekijä vihjeen muodossa:
RATON SIMBAN TYTÄR NÄHTY KAUPUNGISSAKIN.
406. Tarja14.10.2018 klo 18:13
Oletan, että kaikki halukkaat ovat nyt tehtävää kylliksi pohtineet.
Kyse on siis Kia-automerkistä ja sen mallistosta. Seuraavat mallit sisältyivät tehtävään:

Kia Carnival
Kia Pride
Kia Ray
Kia Rio
Kia Niro
Kia Soul
Kia Optima
Kia Sorento

Lisäksi eolin ja ponkan mainitsemat:

Kia Stinger
Kia Avella

Ja Simban tytär on tietysti Kiara, josta ra pois, niin saadaan Kia, jonka moni on varmasti nähnyt kaupungin kaduilla.
407. Jaska26.10.2018 klo 13:18
Mitä yhteistä on tulella ja uskolla?
408. Tarja27.10.2018 klo 21:04
Kumpikin voi olla palava. Tai elävä. Tai sammunut.
409. Jaska27.10.2018 klo 23:02
Nuokin sopivat, mutta eivät ole tarkoittamani. Haetaan kirjaimellista ratkaisua, joka ei ole adjektiivi.
410. TJV28.10.2018 klo 17:31
Ne voivat tukahtua, mutta ei Jaska sitäkään tarkoita. Mitähän?
411. Tarja28.10.2018 klo 17:43
Polttouhrissa yhdistyvät molemmat. Mutta ei tämäkään varmaan ole haettu ratkaisu.
412. Jaska28.10.2018 klo 18:00
Kirjaimellinen ratkaisu (7) tarkoittaa, että haussa ei ole tarkoitteellinen looginen yhteys edellisten ratkaisuehdotusten tapaan.
413. ++juh28.10.2018 klo 19:45
Vaisuus? (tule-, usko-)
414. Jaska28.10.2018 klo 22:36
+++juh ei mennyt tulilankaan, vaan nappasi pinnat knopista!
415. Tarja31.10.2018 klo 15:24
Helppo kuntatehtävä. Jokaiseen löytyy ainakin kaksi kuntaa.
1. tämä on käsky
2. tahraavia aineita
3. hän teki jotakin
4. näissä saa vatsansa täyteen?
5. mies
6. nainen (näitä on ainakin neljä)
416. TJV31.10.2018 klo 20:25
1. Kaavi, Sauvo, Veteli
2. Multia, Nokia
3. Koski (TL), Pornainen
4. Karkkila, Outokumpu
5. Kustavi, Simo, Soini
6. Aura, Kaarina, Inari, Loviisa, Salla
417. TJV31.10.2018 klo 20:27
Sori, Veteli piti olla kolmoseen.
418. Tarja31.10.2018 klo 20:44
Hienoa. Minulla on muuten samat, mutta Outokummun tilalla minulla on Nakkila. Mies- ja naisnimistä minulla oli yksi kummastakin huomaamatta. Pornaisen mukanaoloa vähän ihmettelen?.
419. TJV31.10.2018 klo 20:48
Joo, ei sovi luetteloon.
420. M1.11.2018 klo 01:09
1 Kisko. Vai onko enää kunta?

Mutta hei, kolme imperatiivilintua?
421. Matias-Myyrä1.11.2018 klo 06:19
Leivo, kiivi, kuovi, kurki, narsku, räiskä, räyskä...
422. Tarja1.11.2018 klo 08:33
Leipoa, kiipiä, kuopia, kurkkia, narskua. Nuo ovat selkeitä. Mutta mistä verbeistä nuo kaksi viimeistä tulevat?
423. Matias-Myyrä1.11.2018 klo 08:42
Nykäsessä on:
räiskää = räiskyä. Tuli räiskää uunissa. Nurkissa räiskävä pakkanen...
räyskää = räyskiä. Koira räyskää. Ka, antakaa tuolle akalle sitten sen lehmän sijaan hevonen, että herkeää räyskämästä ja lähtee tiehensä!
424. eol1.11.2018 klo 09:01
Lisää tarjokkaita: kuku, käki, leiju, napsu, väijy. Näistä muut kuin käki eivät ole yksittäisiä lintulajeja vaan lintusukujen nimiä: sekä napsut että väijyt esimerkiksi ovat tyrannien heimoon kuuluvia sukuja.
425. eol1.11.2018 klo 13:18
Vielä yksi tarjokas (vähän kuin käen pariksi): närhi.
426. Tarja1.11.2018 klo 13:25
Kerrotko, mistä verbistä närhi tulee ja mitä se tarkoittaa. Käkkiä löytyi urbaanista sanakirjasta (outo sekin oli minulle ennestään).
427. eol1.11.2018 klo 13:37
Verbi on "närhiä", en ole tähän hätään varma löytyykö tätä tarjokastani kirjoista ja kansista. Käyttöesimerkkejä kuitenkin näyttäisi löytyvän, kun antaa Googlelle (lainausmerkeissä) "närhii", "närhitään" tai "närhittiin".
428. Tarja1.11.2018 klo 13:50
Ilmeisesti joku murresana. Syömiseen liittyen minulle on tutumpi närkkiä-verbi, kun ei oikein maistu.
429. eol1.11.2018 klo 14:52
Pitäisin jopa mahdollisena (kunnes toisin osoitetaan!), että itse kyseinen linnunnimi "närhi" juontuu siitä, että lintu lajityypillisesti "närhii" tunkioita. Seuraavassa on ote nettiartikkelista "Närhi on kaunein pesärosvomme", Lempäälän-Vesilahden Sanomat, 14.10.2015:

"Närhellä oli vanhan kansa suussa vähemmän mairitteleva nimi ”paskonärhi”, Virossa ”pasknäär”, mikä johtui linnun tavasta tonkia talojen takapihojen tunkioita, kaikkiruokainen kun on."
430. Tarja5.11.2018 klo 00:22
Seuraavaksi vokaalilla alkavia miesten nimiä. Mikä muu yhdistää niitä?

Aapeli
Aaro
Aatto
Ahti
Ahto
Ahvo
Aku
Ali
Alvi
Ano
Anssi
Antti
Ari
Arvo
Auno
Ilkka
Okko
Onni
Otto
Ukko
Unto
431. .5.11.2018 klo 00:37
Kaikki venttaavat juomatarjoilua.
432. Lisbeth5.11.2018 klo 06:01
Kaikkien etern voinee laittaa jonkin muun kirjaimen niin että syntyy uusi sana/nimi. Taitaa onnistua t:lläkin?
433. Tarja5.11.2018 klo 08:33
Teetarjoiluapa hyvinkin odottelevat. Eli jokaisen eteen voi laittaa t-kirjaimen ja saadaan ristikkokelpoinen sana.
434. Ari5.11.2018 klo 11:52
Arja puuttui vain koska olisi ollut liian helppo?
435. Tarja5.11.2018 klo 13:14
Olisihan niitä ollut naistenkin nimiä listaan sopivia, Aina, Alli, Anja, Anu... :)
436. eol23.11.2018 klo 18:55
Mikä on yleisin sellainen suomalainen sukunimi, joka on sellaisenaan myös eläinlajin nimi? Entä jos eläinlajien sijasta rajoitutaan kasvilajeihin?
437. Jaska23.11.2018 klo 19:02
Ehdotan mututuntumalla Karhu ja Kataja. Eiku Varis ja Sorsa taitavat olla Karhua yleisempiä, mutta pelkkä sorsa ei ole lajinimi. Sanotaan Varis ja Kataja.
438. Jaska23.11.2018 klo 19:03
Sori se ei ollut vastaus kysymykseen. Vastaan Kataja.
439. eol23.11.2018 klo 19:24
Itse asiassa Karhu on kyllä yleisempi sukunimi kuin Varis tai Sorsa (joka tosiaan ei ole lajinimi),
mutta löytyy kuitenkin vielä Karhuakin yleisempi eläinlajisukunimi.

Kataja ei sekään ole kaikkein yleisin kasvilajisukunimi.
440. Tarja23.11.2018 klo 19:52
Entäs Koivu?
441. Tarja23.11.2018 klo 19:58
Ei kun, jos kuolleetkin otetaan mukaan, niin Tuomi.
442. ++juh23.11.2018 klo 20:08
Rautiainen.
443. eol23.11.2018 klo 20:29
Rautiainen (Prunella modularis) ja Tuomi (Prunus padus) tosiaan olivat hakemani - nähdäkseni riippumatta siitä, lasketaanko kuolleet mukaan vai ei. (Koivu on kyllä Katajaa hieman yleisempi, mutta Tuomea selvästi harvinaisempi. Pelkkä "koivu" ei myöskään ainakaan kaikkein ahtaimpien kriteerien mukaan ole laji vaan suku.)

Lähteet:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005459773.html
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
444. Jaska23.11.2018 klo 21:13
Rautiainen siis yleisempi kuin Tuomi?
445. eol23.11.2018 klo 21:24
Kyllä, Rautiainen näyttäisi nykyisin olevan sukunimenä 6121 henkilöllä, kun taas yleisin kasvilajisukunimi Tuomi 3381:llä.
446. Tarja30.11.2018 klo 11:01
Mikä yhdistää seuraavia?

FLORA
LEKA
RANA
RAUMA
SOLA
SULA
TANA
447. eol30.11.2018 klo 11:32
Eivätköhän seuraavatkin mahdu mukaan edellisten joukkoon:

SKI
TIME
VEGA
448. Tarja30.11.2018 klo 13:01
Perusoletus oli, että nuo ovat suomalaisia ristikkosanoja. Siksi en ottaisi mukaan SKI-sanaa. TIME on niin ikään vähän kyseenalainen, vaikka ilmeisesti ristikoissa on ollutkin. Mutta se toki käy noista selville, että eol tietää yhdistävän tekijän. Keksiikö joku muu vielä sen?
449. ponkka30.11.2018 klo 14:31
Kelpuuttaisin ristikkoon vielä esimerkiksi seuraavat (mielestäni viiteryhmään kuuluvat) proprit (suomalaisia ristikkosanoja kai nekin ovat?) :

AURE
VALLE
450. Tarja30.11.2018 klo 14:45
Joo, mukaan vain.
Mietin ihan noin muuten, että kun puhutaan suomalaisista ristikkosanoista, niin siinä lienee pieni ero, onko kyseessä suomalainen sana, joka on ollut ristikossa, vai ylipäätään sana, joka on ollut suomalaisessa ristikossa.
451. eol30.11.2018 klo 15:30
LISTA ei muuten enää tätä nykyä ole lisättävissä Tarjan listalle.
452. Jaska30.11.2018 klo 19:25
Näyttäisi taipuvan lännen suuntaan.
453. Tarja6.12.2018 klo 23:31
Ettei kenellekään jää epäselväksi, mainittakoon, että kysymyksessä olivat Norjan kunnat, jotka ovat samalla suomalaisia ristikkosanoja.
454. Clas17.1.2019 klo 07:00
Voiko ihminen saavuttaa auvon?


[joo tiedän]
455. Tarja22.1.2019 klo 13:38
Koska tänään on Visan nimipäivä, yksi helppo visa on paikallaan. Mikä yhdistää seuraavia valtioita (ei tarvita Googlea) ?

Alankomaat
Albania
Argentiina
Bolivia
Djibouti
Eritrea
Espanja
Korean Tasavalta
Etiopia
Irak
Iran
Islanti
Kiina
Mauritania
Namibia
Oman
Tansania
Trinidad ja Tobago
Uusi-Seelanti
Vanuatu
456. Jaska22.1.2019 klo 13:51
Naiset.
457. Tarja31.1.2019 klo 08:13
Missä tapauksessa tyvi onkin ylhäällä ja latva alhaalla?
458. Jaska31.1.2019 klo 09:19
Esim. seuraavassa tapauksessa:

tyvi
latva
459. Jaska31.1.2019 klo 09:26
Tarja (nimi vaihdettu) täytti kiskalla lottokupongin, maksoi sen ja sai tositteen. Launtai-iltana hän totesi, että hänellä oli vain yksi oikein. Silti hän lunasti tositteella 40 euron voiton. Miten se on mahdollista?
460. Tarja31.1.2019 klo 09:46
Kiva vastaus, mutta etsin jotakin konkreettisempaa.

Ja vielä kuittaus tuohon aiempaan, eli naiset on oikea vastaus. Kaikista mainituista maan nimistä on luettavissa suoraan vähintään yksi naisen nimi (Oma, Ani, Ania, Tiina, Olivia, Outi, Rea, Anja, Pia, Ira, Isla, Iina, Auri, Rita, Ami, Ansa, Sani, Ida, Seela, Eela, Anu. Joku saattoi unohtua, mutta nuo nyt ainakin.)
461. Ritu31.1.2019 klo 10:07
Jaskalle vastaus lottokyssäriin. Olettaisin, että kuponki on pelattu plus-lisäpelillä, jonka tuo riville lisähintaa, mutta viisinkertaistaa normirivissä pikkuvoitot ja osuessaan antaa voiton myös ainoana osumana.

Jaskan mainitsemassa tapauksessa vielä kyseessä loton 8 järjestelmä, joka kertautuessaan antoi tuon 5 euron voiton 8 kertaisena.
462. Ritu31.1.2019 klo 10:30
Toki Jaskan kysymykseen saattaa liittyä jäynäkin ( tai vahinko). Jospa kupongin tarkistuttaja kaivoikin lompakostaan jonkun edelliskierrosten kupongin ja tarkisti sen näin ollen liian tuoreella oikealla arvotulla lottorivillä. Kiskan koneet on ohjelmoitu tarkistaan vuoden ajan pelitositteet kuponkiin merkityn kierroksen oikealla rivillä ;).
463. Jaska31.1.2019 klo 11:14
461. oikein päätelty. 12 euroa maksaneessa 8 rivin järjestelmässä oli oikein vain plusnumero.
464. Matti31.1.2019 klo 15:22
Entä onko se mahdollista, että oikeassa jokeririvissä on ykkösiä niin monta, että ne oikein (vain yksi oikein) veikannut voittaa 40 euroa.
465. Ritu31.1.2019 klo 16:41
Matti, tuollaista 40 euron voittoluokkaa ei ole. Lähimmäksi menisi neljä numeroa oikein -tulos, jolla saa 50 euroa. Tosin Jaskan mainitsemaan summaan pääsisi, jos voittaja tuosta 50 eurosta lahjoittaisi 10 euroa hyvin työnsä tehneelle myyjälle ;). Voittajalle jäisi se 40 €. Viime lauantaina ei kuitenkaan arvotussa rivissä ollut ainuttakaan ykköstä, joten vastaus ontuisi vieläkin siltä osin.
Siihen en osaa vastata, olisiko jokerin joku pienempi voittoluokka antanut juuri tuon 40 euroa tuplauksella tai ilman, jos jokeriin olisi valinnut pelitavaksi järjestelmän.
466. Jaska31.1.2019 klo 19:07
Ei olisi. Luku 40 ei ole kolmella jaollinen. Näin ollen kolmen ja kuuden euron voitoista ei voi kombinoida tasan 40 euron summaa.
467. Matti1.2.2019 klo 01:53
Kivat kommentit Ritulta ja Jaskalta!
468. Tarja1.2.2019 klo 08:31
Tehtävääni (457.) lisävihje: Ekikin näkee tällaisen tapauksen luultavasti päivittäin, mutta ei yksin ollessaan.
469. ake1.2.2019 klo 09:08
No - ainakin pitemmät hiukset kuin Ekillä kävisi.
470. Tarja1.2.2019 klo 09:12
Joo. Oikea vastaus on siis pitkät hiukset.
471. Ritu1.2.2019 klo 09:20
Minä tuon Tarjan ekan vihjeen jälkeen kuvittelin sen olevan jääpuikko, mut eihän siinä oikeastaan latvaa ole vaan kärki. Siihen suli se vastaus.
472. Matias-Myyrä1.2.2019 klo 09:44
Minä ajattelin lehmänhäntää, mutta ei kai siinäkään ole latvaa.
473. Ritu3.2.2019 klo 09:03
On olemassa sekä mies että nainen, jotka aika ajoin kiusaavat muita ihmisiä. Yhdessä toimiessaan pahimmillaan ovat aiheuttaneet tai olleet osallisena ihmishenkien menetyksiin, taloudellisia tappiohin ym.
Silti tämä parivaljakko ei ole koskaan joutunut syytettyjen penkille oikeuteen, vaan syyte on nostettu joissakin tapauksissa ihan muita tahoja kohtaan. Keitä ovat tuon parivaljakon tyypit?
474. ponkka3.2.2019 klo 18:40
Jos etunimillä operoidaan, tulee juuri tänään sellaisia yhdistelmiä mieleen kuin lumipyry tai pyryilma. Kovin välilliseksi näitten immeisten yhteisvaikutuskin kuitenkin jää. Sitä paitsi pyry ilman naisseuraakin hoitaa kyllä homman. Tuuli ja säde voisivat tulla kyseeseen, mutta kun en löydä heille sopivaa kavaljeeria, tarjoan: valokaari.
475. Ari3.2.2019 klo 18:50
Pyry ja Sade.
476. Ritu3.2.2019 klo 19:24
Ajankohtaisuuteen perustui hakemani nimet: Lumi ja Pyry.
Arin ehdottamat kyllä yhtä lailla käypiä.

Noilla aiheuttamillaan haitoilla tarkoitin esim.liikenneonnettomuutta, jossa pyry esti näkyvyyden. Lumi taas painollaan on romahduttanut kattoja.
477. Tarja3.2.2019 klo 19:47
Nuo Lumi ja Pyry ovat myös Ähtärin pandojen nimet :)
478. Jaska18.2.2019 klo 18:06
Vem vet mest -visailussa kysyttiin, kuka James Matthew tunnetaan Peter Panin kirjoittajana. Kuka vastasi väärin?
479. Jaska19.2.2019 klo 16:39
Kysymys ei ole ihan niin tyhmä kuin se näyttää. Selvennettäköön sitä silti. Kuka ei tiennyt oikeaa vastausta? Kilpailija tiesi. Ratkaisun voi keksiä päättelemällä, vaikka ei olisi eilistä jaksoa nähnytkään.
480. Clas19.2.2019 klo 18:23
Eikö Jaska tiennyt Barrieta vai kysyjä?
481. Jaska19.2.2019 klo 18:39
Kumpikin tiesi. Eikö Clas ole koskaan näynyt yhtään jaksoa?
482. eol19.2.2019 klo 18:55
Voiko ratkaisun keksiä, jos ei ole nähnyt yhtään jaksoa?
483. Clas19.2.2019 klo 18:55
Olen nähnyt joitakin mutten en saa nyt pointistasi kiinni. Siinä taidetaan heittää kysymys toiselle kilpailijalle liittyykö siihen?
484. Jaska19.2.2019 klo 21:55
482. Voi.
483. Ei. Muistele, mitä muuta näit kuin kysyjän ja kilpailijat.
485. Elva19.2.2019 klo 23:46
Kääntäjä.
486. Jaska.19.2.2019 klo 23:59
Elva tiesi. Enemmän huomenna.
487. Jaska20.2.2019 klo 11:42
Tarjotaan nyt muille tilaisuus perustella Elvan ratkaisu.
488. Jaska20.2.2019 klo 21:37
Muut sallinevat jo Elvan itsensä kertoa, mikä moka tekstityksessä oli.
489. Elva21.2.2019 klo 00:59
Katsoin ohjelman maanantaina. Ei ole lempiohjelmiani, mutta mielenkiintoinen on pieni kulttuuriero maittemme välillä, joka saa aikaan vivahde-eron osaamisessa.
James Matthewn sukunimen ilmestyttyä ruutuun käännöstekstin osana, olin melko varma, että siinä oli jotain outoa. Myöhemmin päättelin, että tämä outous on voinut vaikka olla muodossa Barry. Joten, mikäli olen oikeassa, on kääntäjä etsitty syyllinen.
490. Jaska21.2.2019 klo 12:51
Oikein. Kilpailijan foneettinen vastaus oli "bäri", ja kääntäjä päätteli kirjailijan olevan Barry. Onneksi ei sentään Berg:)
491. Matias-Myyrä26.3.2019 klo 20:20
Mikä linnun nimen taivutusmuoto muodostuu kolmesta peräkkäisestä imperatiivista, eli verbin käskymuodosta?
En laittanut tätä lintuarvoituksiin, koska kyse ei ole nimen perusmuodosta. Kyseessä on kolme eri verbiä, eli ei ole tyyppiä "puipuipui".
492. Tarja26.3.2019 klo 21:06
Nokitanssija > noki, tanssi, jaa
493. Matias-Myyrä26.3.2019 klo 21:14
Hei löysit toisen kuin mulla oli. Vastaus pitää tietysti hyväksyä. Vielä on siis haussa toinenkin samanlainen imperatiivipötkö.
494. Tarja26.3.2019 klo 21:15
Nokipuhkoja > noki, puhko, jaa
Nokikiitäjä > noki, kiitä, jää
Nokiliitäjä > noki, liitä, jää
Nokiviistäjä > noki, viistä, jää
Sysiliitäjä >sysi, liitä, jää
495. Matias-Myyrä26.3.2019 klo 21:22
Joo, noitahan näyttääkin olevan paljon. Eikä vieläkään tullut sitä, joka mulla oli mielessä.
496. Tarja26.3.2019 klo 21:59
Kirjokehrääjä > kirjo, kehrää, jää
Kirjokipuaja > kirjo, kipua, jaa
497. Jaska26.3.2019 klo 22:20
Arosuohaukka(a)
498. Matias-Myyrä27.3.2019 klo 07:45
Näköjään Nykäsessä on verbi arkoa, mutta ei Kielosessa. Jaskalle piste ja Tarjalle kahdeksan.
Sitä minun hakemaani ei näy vieläkään.
499. Tarja27.3.2019 klo 19:30
Vielä löytyi yksi:
kirjokalastaja > kirjo, kalasta, jaa
500. Matias-Myyrä27.3.2019 klo 20:47
Paljastan sen alunperin hakemani:
kuohukiitäjä(ä)
Saa näitä luetella säkeeseen lisääkin, jos joku viitsii etsiä.
501. Ari28.3.2019 klo 22:17
Kevätlaulun "pariskunta"?
502. Ari29.3.2019 klo 18:31
Vihje: toinen oli ajankohtainen nimi eilen.
503. Jaska29.3.2019 klo 19:21
Arilla vaikea, koska Kevätlaulu -nimisiä runoja ja sanoituksia on ties kuinka monta. Jos kyseessä on P.J.Hannikaisen/Larin Kyöstin Kevätsointuja, "pariskunta" olisi Leivoset. Tosin en hoksaa, mikä eilinen nimi siihen liittyy. Oliko mahd. Krista Kiuru esillä vaalien tiimoilla.
504. Ari29.3.2019 klo 20:14
Sanotaan sitten tarkennus, eli vihje 2: Monille tuttu keväinen laulu (ei nimi).
505. Matias-Myyrä29.3.2019 klo 20:20
Armas Aika ja Suvi Suloinen
506. Jaska29.3.2019 klo 21:15
Armas ja suvivirsi tietysti. Hyvä knoppi, vaikka en hoksannutkaan...
507. Ari29.3.2019 klo 21:40
Oikein!
508. Jaska16.4.2019 klo 10:48
"Helsingin tulos kertoo paljon siitä, kuinka eri tavalla helsinkiläiset hahmottavat maailmaa verrattuna suurimpaan osaan muusta Suomesta."

HS:n Lari Malmbergin vaalianalyysista lainattu virke on olennaisesti vajavainen. Mitä siitä puuttuu?
509. TJV16.4.2019 klo 12:48
Olisko yksi pilkku?
510. Jaska16.4.2019 klo 13:17
Pilkku tai sen puuttuminen ei ole tarkoittamani olennainen asia.
511. Jukkis16.4.2019 klo 14:01
Ei siitä mitään olennaista puutu. Jaska vaan haluaa viisastella.
512. Ari16.4.2019 klo 15:44
Helsingin ALUEEN VAALItulos...
513. Jaska16.4.2019 klo 17:40
Jaska ei halunnut viisastella, vaan halusi ensin testata, onko joku muu lukenut ko. jutun. Muuten tarkoittamani ratkaisu on perin vaikeasti pääteltävissä piilovihjeestä huolimatta. Jutun pää- ja alaotsikot:

"Liberaalit saivat valtaa Helsingissä" - "Helsingissä vaihtui valta. Vihreät nousi ensimmäistä kertaa pääkaupungin suurimmaksi puolueeksi"

Jutusta puuttuva yksi iolennainen sana on helposti pääteltävissä, jos vaivautuu lisäksi tutkailemaan vaalin numerotietoja Hesarista tai iltapäivälehdestä. Kaipa Stadin tulokset on julkaistu myös landelaislehdissä:)
514. TJV16.4.2019 klo 18:17
Luin jutun aamulla ja kysymyksesi jälkeen vielä uudelleen. Toimittajan ajatuksen ymmärsin molemmilla kerroilla. En vaan sitaattisi puutteellisuutta tullut ajatelleeksi.
515. Jukkis16.4.2019 klo 18:47
Luin jutun, eikä mikään viittaa muuhun kuin Jaskan viisasteluhaluun.
516. Jaska16.4.2019 klo 19:16
Luit jutun, entä kaivoitko esiin numerotiedot? Kun kerran, anteeksi, toisenkin kerran uskot minun viisastelevan, niin mikä on mielestäsi se pointti, jonka tulkitset viisasteluksi?
517. Jukkis16.4.2019 klo 20:23
Mistä minä voisin tietää mikä se pointti on, kun en yhtään tiedä, mitä ajat takaa. Tämä

"Helsingin tulos kertoo paljon siitä, kuinka eri tavalla helsinkiläiset hahmottavat maailmaa verrattuna suurimpaan osaan muusta Suomesta."

on ihan riittävä kuvaus ilmiöstä. Ei asia siitä sen kummemmaksi muutu, vaikka tuohon yhden sanan lisääkin.
518. Jaska16.4.2019 klo 21:13
Kyllä se muuttuu ratkaisevasti. Toimittajakin tiesi hyvin kyseisen olennaisen sanan, mutta ei käyttänyt sitä tässä virkkeessä eikä nostanut asiaa framille jutussa sen jälkeenkään. Minusta olisi kyllä pitänyt. Kunnia niille, joille se kuuluu:)
519. Elva16.4.2019 klo 22:06
Ainakin sanaa, jota olisi voinut käyttää on enemmistö ( äänestäjistä).
520. Jaska17.4.2019 klo 10:44
Polttaa jo, mutta sana "enemmistö" ei istu sitaattiin. Mietipä nyt Elva, mitkä olennaiset tekijät enemmistössä ratkaisivat vihreiden rynninnän Helsingin suurimmaksi puolueeksi. Ja epäilemättä myös kauneimmaksi!
521. Jukkis17.4.2019 klo 14:36
Jos se Jaskan tarkoittama sana on se, mitä ounastelen, niin silloin hän ei vastaa esittämäänsä kysymykseen, vaan tähän:

"HS:n Lari Malmbergin vaalianalyysista lainattu virke muuttuu olennaisesti vajavaiseksi, jos siihen lisää tietyn sanan. Mikä se sana on?"
522. Ari17.4.2019 klo 16:56
Miksi 1 on pienempi numero kuin 0?
523. Jaska17.4.2019 klo 18:59
Jukkiksen vastahakoisuudesta huolimatta hän saa kunnian oikeasta ratkaisusanasta. NAISET olivat vihreiden vaalivoiton avain Helsingissä. He kasasivat vähintään puolet Pekka Haaviston äänipotista ja vyöryttivät näyttävästi neljä puoluesiskoaankin eduskuntaan. Vihreiden miesten vähemmän leuhkat eväät jeesasivat lisäksi yhden puolueveljen läpipääsyyn. Ei siis poikennut jätkien maailman hahmotus riittävästi muista helsinkiläisitä.
524. Jaska17.4.2019 klo 19:01
Yksi (4), nolla (5).
525. Ari17.4.2019 klo 19:34
Tuokin oikein, Jaska, mutta ei hakemani.
526. Jukkis17.4.2019 klo 20:14
Etumerkillisillä binaariluvuilla positiiviset luvut alkaa nollalla, negatiiviset ykkösellä. Niinpä yksibittinen luku 0 on "positiivinen nolla" ja 1 on "negatiivinen nolla".
527. Ritu17.4.2019 klo 20:29
Jos Jukkiksen vastaus on Arin hakema, niin Ari varmaan tulee minun vastausehdotukseeni kommentoimaan, ettei koolla ole väliä, koska ajattelin että kyseessä olisi kokokysymys ;).

Vertailun koosta voisi tehdä niin, että tuosta ykkösestä tekisi nollan. Pienempi nolla siitä käsittääkseni tulisi kuin tuo aito kaverinsa. Numero 1 siis pienempi kooltaan kuin 0.
528. Jukkis17.4.2019 klo 20:53
Tuskin on minun vastaus Arin tarkoittama. Ritun vastaus sen sijaan voi hyvinkin olla. Laskin pikseleitä, ykkösen pinta-ala on hiukan yli puolet nollan pinta-alasta. Tarkka suhde riippuu tietysti hieman fontista.
529. Ari18.4.2019 klo 00:35
Ritu, aivan näin, tämä oli hakemani vastaus!
530. eol18.4.2019 klo 01:48
Tällä viikolla selvisi, että tämänkeväiset jalkapallon UEFA Champions Leaguen välieräparit ovat Barcelona - Liverpool ja Tottenham - Ajax Amsterdam. Tästä voi löytää ainakin kaksi jossain määrin erikoista yhteensattumaa (joista kumpikaan ei kuitenkaan koske kaikkia neljää näistä joukkueista). Mitkä?
531. Jukkis18.4.2019 klo 10:46
Varmaan liian tylsä vastaukseksi, mutta jokaisessa seuran nimessä on 9-kirjaiminen paikannimi. Mutta tämähän pätee jokaiseen neljään, eli ei siksikään voi olla vastaus.
532. eol18.4.2019 klo 11:20
Jukkiksen löytämä yhteensattuma ei tosiaan ole kumpikaan kahdesta hakemastani, joissa molemmissa on kyse jalkapalloon liittyvästä triviatiedosta.
533. Jaska18.4.2019 klo 11:26
Sekä Ajaxin että Liverpoolin puolivälierässä voittamat joukkueet Juventus ja Porto olivat maidensa viime kauden mestarit. Sekä Barcelona että Tottenham voittivat puolivälierässä saman kaupungin joukkueet Manchester Unitedin ja Manchester Cityn.
534. Jaska18.4.2019 klo 11:28
Korjaan. Juventus ja Porto ovat maidensa viime kauden mestarit.
535. eol18.4.2019 klo 12:02
Jaskankaan löytämät yhteensattumat eivät ole hakemiani. Hakemistani yhteensattumista toisen voi kyllä katsoa liittyvän Mestarien liigaan, mutta ei kuitenkaan sen tämänkautisiin tapahtumiin.
536. Ritu19.4.2019 klo 09:49
Minä se olen aina vetämässä kotiin päin, joten heitän yhden arvauksen koskien suomalaispelaajia. Molemmissa ottelupareista toisella on ollut Mestarien liigassa myös suomalaispelaaja voittamassa mestaruutta.
Liverpoolissa Sami Hyypiä ja Ajaxin paidassa on puolestaan pelannut Jari Litmanen.
537. eol19.4.2019 klo 10:37
Ritun löytämän yhteensattuman kohdalla alkaa jo polttaa, mutta vielä sekään ei ole kumpikaan tarkoittamistani.

Toinen hakemistani yhteensattumista koskee Barcelonaa, Liverpoolia ja Ajaxia. Toinen taas Tottenhamia ja Ajaxia.
538. Ritu19.4.2019 klo 11:21
[Pieni pyyntö nimimerkki eolille: ethän paljasta vastausta vielä tänään, jollei sitä joku täältä keksi. Nämä yli kymmentuntiset työpäivät ei jätä mulle aikaa miettimiseen. Mutta aihe mitä mielenkiintoisin! Huomenissa yritän heittää uutta arvausta kehiin, jollei kukaan sitä ennen ole keksinyt hakemaasi ratkaisua.]
539. Jaska19.4.2019 klo 13:14
Heitän pari faktaa, jotka veikkaan osumattomiksi. Ritulle jäänee siis tilaisuus yrittää uudelleen huomenna.

Ajax ja Tottenham eivät ole koskaan ennen kohdanneet toisiaan kummankaan nykyisellä kotistadionilla.

Litmanen ja Hyypiä pelasivat Liverpoolia samanaikaisesti edustaessaan Barcelonaa vastaan, mutta eivät Ajaxia vastaan, eivätkä koskaan eurokentilla toisiaan vastaan.
540. eol19.4.2019 klo 14:40
Kuten Jaska veikkasikin, niin hänen faktansa eivät vielä ole hakemiani yhteensattumia. Toisen näistä faktoista kohdalla (mutta kumman?) voi kuitenkin todeta: polttaa.
541. Ritu20.4.2019 klo 11:01
Heiluttelen edelleen Suomen lippua vastauksessani. Eol mainitsi, että toinen hänen hakemistaan vastauksista koskisi Barcelonaa, Liverpoolia ja Ajaxia. Olinkohan aiemmassa vastauksessani liikaa kiinni Mestarien liigan peleissä?
Pitäydyn siis edelleen suomalaispelaajissa, mutta laajennan Litin edustamien joukkueiden määrän koskemaan myös Barcaa.
Eli Jari Litmanen siirtyi pelaamaan Ajaxin jälkeen Barcaan, josta taas edelleen Liverpooliin. (Vielä myöhemmin takaisin Ajaxiin)

Tottenhamin ja Ajaxin kohdalta en keksinyt näin äkkiseltään muuta kuin että kummassakin joukkueessa on pelannut sama suomalainen. Teemu Tainio on edustanut kumpaakin joukkuetta pelaajaurallaan.
542. eol20.4.2019 klo 12:46
Barcelonan, Liverpoolin ja Ajaxin kohdalla Ritu osui juuri hakemaani: kyseessä voidaan sanoa olevan kaikki maamme kaikkien aikojen jalkapalloilijana yleisesti pidetyn Jari Litmasen urallaan edustamat "maailmanluokan" seurat. Vaihtoehtoisesti voidaan todeta, että varsinaisen Mestarien liigan synnystä eli kaudesta 1992-93 lähtien sen on voittanut 13 eri seuraa, joista 3 ylsi välieriin myös tänä vuonna, ja nämä 3 olivat täsmälleen ne, joissa Litmanen on pelannut. (Vastaava pätee myös, jos tarkastellaan kaikkia niitä 22 seuraa, jotka ovat voittaneet joko Mestarien liigan tai sitä edeltäneen Euroopan cupin [jossa Litmasen niin ikään urallaan edustama Malmö FF jäi kakkoseksi 1978-79].)

Tuo Tottenhamin ja Ajaxin Teemu Tainio -yhteys ei itse asiassa ollut hakemani, mutta se on mainio vastaus, koska se rinnastuu kauniisti tuohon Jari Litmas -yhteyteen.

Tarkoittamani yhteys oli se, että Tottenham ja Ajax lienevät tunnetuimmat esimerkit siitä, että hyvin monet seuran (valtaosin ei-juutalaiseen) kannattajakuntaan kuuluvat "kulttuurisesti omivat" juutalaisuutta. Ks. esim.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Tottenham_Hotspur_ F.C.#Support
https://en.m.wikipedia.org/wiki/AFC_Ajax#Jewish_co nnection
543. eol20.4.2019 klo 14:35
P.S. Jari Litmasen nettikolumni tänään klo 11.51:

Jari Litmaselle tutut seurat rynnistivät välieriin: "Aika toiveiden mukaan mennyt"
https://yle.fi/urheilu/3-10749292
544. Ritu20.4.2019 klo 15:07
Noniih, kun olis odottanut niin sieltähän se vastaus olis tipahtanut kuin Manulle illallinen. Tosin ei ole pitkä aika kun luin kuninkaan omaelämäkerran eli Litmanen 10 -kirjan.

Voiihh, joka pojan tai tytön unelma nyt: saispa olla kesäkuun ensimmäinen päivä Wanda Metropolitano-stadionilla!
545. eol2.5.2019 klo 13:31
Kellä kansanedustajallamme on tässä kuussa mahdollisuus saavuttaa hyvin arvostettu SM-kulta?
546. TJV2.5.2019 klo 16:26
Olin jo löytämäisilläni erään sisäpelin toukokuulle venyneestä finaalisarjasta (porvoolaiset ja nurmijärveläiset). Lähtöoletukseni oli etsiä nuoria naisia, joita kansa valitsi monta. Katsoin valmentajia ja joukkueenjohtajia myöten. No, eihän yritys huono ollut, mutta eipä tärpännyt.
547. eol2.5.2019 klo 17:03
Ei tosiaankaan huono yritys, mutta on syytä mennä valtakunnallisessa huomioarvossa vielä hieman ylemmälle tasolle (vaikka tämä on tietysti jossain määrin makuasia).
548. Jaska2.5.2019 klo 17:06
Oisko Ville Kaunisto vielä parempi yritys.
549. eol2.5.2019 klo 17:14
Kyllä, tänä keväänä jo Korisliigan neljän parhaan joukkoon itsensä ängenneiden Kouvolan Kouvojen kolmatta SM-titteliään hakeva levypallorohmu Ville Kaunisto (kok) on haettu vastaus.
550. eol14.5.2019 klo 22:14
[Koripallopäivitys: Korisliigamme runkosarjassa kuudenneksi sijoittunut Kouvot voitti tänään ratkaisevassa seitsemännessä semifinaalipelissä runkosarjavoittaja Salon Vilppaan vieraskentällä 82-91 ja eteni siten finaaleihin puolustavaa mestaria Kauhajokea vastaan. 41 A-maaottelun kansanedustaja Ville Kaunisto teki pelissä Kouvoille 7 pistettä ja otti 8 levypalloa.]
551. Clas19.5.2019 klo 11:30
Vitsi, illalla saa arkistoida!
552. Matias-Myyrä26.6.2019 klo 15:28
Miehenä miehen vuoksi muutti yksi malli ostellin. (6)
553. Ritu26.6.2019 klo 15:57
Janina (Fry, o.s. Frostell)
554. Matias-Myyrä26.6.2019 klo 16:08
Juu, Janinahan se!
555. Tarja2.7.2019 klo 21:55
Miksi YUP voisi olla Matiaksen lempibändi?
556. Jukkis2.7.2019 klo 22:10
https://www.youtube.com/watch?v=l9fIq0yTO0M
557. Tarja2.7.2019 klo 22:17
Jep ;)
558. Ari5.7.2019 klo 06:45
Kaksinmatsi (7)
559. Tarja9.7.2019 klo 15:25
Kymenlaakson murteessa kanssa-sanan sijasta sanotaan kaa. Esim. menen ystävän kaa lenkille. Vastaan siksi KAAPELI.
560. Ari9.7.2019 klo 22:38
Oikein, Tarja!
561. Jaska10.7.2019 klo 13:34
Mikä on seuraava numeropötkö? Tehtävä on erittäin vaikea. Koeta nyt vaan uskoa, että ilman apuja et siitä selviä. Vai oletko kuuro, veli Kämäräinen?

161 894 603 632 557 876
562. Jaska11.7.2019 klo 22:23
Et siis saanut riittävästi apuja. Niitä tarjoaa lisää luotettava
lääkäri Oke V. Muurinen.
563. Matias-Myyrä11.7.2019 klo 22:48
Anagrammina tuosta tulee "kenorivien lukumäärä", mutta en jaksa nyt tutkia tarkemmin. Menen nukkumaan.
564. Jaska11.7.2019 klo 23:18
Matias-Myyrä löysi oikean avun anagrammista. Ekassa vihjeessä ratkaisu oli niin ikään anagrammina kolmessa viimeisessä sanassa. Kenon erilaisten kombinaatioiden lukumäärä on 70 yli 20.
565. ++juh12.7.2019 klo 20:46
Minä saan lukumääräksi 161 884 603 662 657 876.
566. Jaska12.7.2019 klo 23:48
Minulla ilmeisesti kaksi näppäily- tai päässälaskuvirhettä, koska noiden erotus on 99 999 899 = 17*5882347. Lasken uudelleen huomenna.
567. Jaska13.7.2019 klo 11:50
Uudella yrityksellä kirkkaassa päivänvalossa ja äärimmäisen huolellisesti kirjoitetuin numeroin sain saman tuloksen kuin ++juh.
568. Tarja16.7.2019 klo 12:37
Mikä on Suomen "sovinistisin" kunta?
569. Ari16.7.2019 klo 13:55
Miehikkälä?
570. Tarja16.7.2019 klo 14:13
Mainio vastaus. Oikeastaan parempi kuin omani. Mutta haen silti yhtä toista. Tuli eteen vaakunoita katsellessani.
571. Ari16.7.2019 klo 14:36
Ai jaa, no sitten Nurmijärvi.
572. Tarja16.7.2019 klo 14:40
Ai näitä onkin tosiaan näin monta sopivaa. Vielä hakemani löytymättä.
573. Ari16.7.2019 klo 14:47
Lappeenranta
574. Ari16.7.2019 klo 14:55
Lapua, Lieksa, Toivakka, Vehmaa tai Vöyri?

Suomi, (Huom; mitä sekin tarkoittaa!), sovinismin luvattu maa? ;(
575. Tarja16.7.2019 klo 16:02
Vielä on mainitsematta hakemani kunta. Sen vaakunassa on kaksi symbolia, joita vaakunan tekijä ei kuitenkaan ole miespuolisiksi tarkoittanut.
576. Ari16.7.2019 klo 16:28
Rautalampi
577. Tarja16.7.2019 klo 16:39
Joo, Rautalampi oli hakemani. Minusta oli mielenkiintoista, että uros-symbolina tuttu kuvio on myös raudan merkki.
578. Tarja17.7.2019 klo 11:17
Tuon edellisen kysymyksen jatkoksi sopii tietysti kysymys "mikä on autoista miehekkäin?".
579. Ari17.7.2019 klo 11:40
Sama, joka pitää olla sillä joka ei erota vasenta oikeasta.
580. Jaska17.7.2019 klo 11:50
578. selväkielinen vastaus Volvo.
581. Tarja17.7.2019 klo 11:53
Volvo, kyllä. Sen logossa on tuo sama raudan ja uroksen symboli.
582. Jaska17.7.2019 klo 12:11
Iita ja Iivari pelasivat lottoa Plussalla, Iita 8 rivin järjestelmän ja Iivari 8 hajariviä. Kumpikin antoi onlinepäätteen arpoa pelinsä. Iita kysyi Iivarilta: miksi pelasit hajarivejä, voittaahan plussatulla järjestelmällä pitkässä juoksussa enemmän, vaikka harvemmin? Iivari vastasi: ei pidä paikkaansa, hajariveillä on sama odotusarvo, eli ajan mittaan voittosummat tasoittuvat.

Kumpi oli oikeassa?
583. Ritu17.7.2019 klo 13:24
Sen enempää asiaan perehtymättä tiedän, että loton 8 järjestelmä pitää sisällään myös kahdeksan erilaista riviä, joten siltä pohjalta lähtisin siitä, että kumpikin yhtä epäluotettava tai varma tapa voittaa eli Iivarin kannalle asetun.
584. Jaska18.7.2019 klo 13:20
Iivari ja Ritu ovat oikeassa odotusarvon osalta, kun oletetaan molempien pelaavan kahdeksan riviä viikoittain parhaassa tapauksessa kymmeniä vuosia. Iitan plusnumeron osuessa hänen tililleen kilahtaa 40 euroa, jos järjestelmässä ei ole muita voittorivejä. Iivarin vastaava voitto yhdellä kierroksella on todennäköisimmin 5 euroa. Kymppikään ei ole harvinaisuus, useampikin osuma kerralla on teoriassa mahdollinen.

Voittosummien tasoittuminen edellyttää kuitenkin määrettä "suunnilleen". Suurin todennäköisyys tasan yhtä suurelle voitolle on pariskunnan ensimmäisellä pelikierroksella, edellyttäen nollan euron tulkitsemista voitoksi. Jatkossa eksaktisti samojen yhteisvoittosummien todennäköisyys vähenee koko ajan. Vuosien ja vuosikymmenten pelaamisen jälkeen olisi käytännössä lähes varmaa, että jompikumpi on voittanut enemmän kuin toinen. Eli on vähemmän häviöllä.
585. Ari24.8.2019 klo 12:10
Taivasilon vastakohta? (8)
586. Tarja24.8.2019 klo 12:20
Tiedetään! (En kerro, jos joku muukin haluaa miettiä.)
587. Tarja26.8.2019 klo 08:03
Koska muita halukkaita vastaajia ei ilmaantunut, ehdotan maansuru.
588. Ari26.8.2019 klo 08:36
Oho, no se ei ollutkaan oikea vastaus!
589. Tarja26.8.2019 klo 08:40
No ei sitten tiedettykään.
590. Matias-Myyrä26.8.2019 klo 10:20
Oisko sitten maatuska?
591. Ari26.8.2019 klo 10:26
On!
592. Tarja26.8.2019 klo 11:48
Kysytään kuutta henkilöä, joita yhdistää yksi asia. Sukunimet selviävät seuraavien vihjeiden avulla.
1. Männikkö
2. Aleksis
3. Pieni raudus
4. Pieni nyppylä
5. Paavo
6. Asumaton vesialue
593. eol26.8.2019 klo 17:06
Taisipa ratketa: kun lasken löytämieni kuuden henkilön etu- ja sukunimien kirjainmäärät yhteen, tulos on 65 (missä mukana 1 etunimi per henkilö).
594. Tarja26.8.2019 klo 18:45
Kirjainten lukumäärä täsmää.
595. Jaska26.8.2019 klo 19:36
Viola Oriens? En ehdi nyt varmistaa.
596. Jaska26.8.2019 klo 21:55
En saanut koko Tarjan sekstettiä natsaamaan, joten perun arvaukseni.
597. Tarja27.8.2019 klo 07:27
Onhan tämä tietysti aika visainen tehtävä, mutta ei lainkaan mahdoton.
598. Ari27.8.2019 klo 08:01
Kirjailija.
599. Tarja27.8.2019 klo 08:10
Jokaisella kysytyistä henkilöistä on eri ammatti. Se ei siis ole yhdistävä tekijä.
600. Ari27.8.2019 klo 08:11
Siis ovat kirjailijoita.
601. Jaska27.8.2019 klo 16:35
Lenkillä tuli mieleen tämä (4).
602. Jaska27.8.2019 klo 16:44
Kuukkeli visersi lisäksi nämä: 8, 4, 8, 7, 5, 9.
603. Tarja28.8.2019 klo 09:14
Jaska selvästi on tämän Visaisen tehtävän myös ratkaissut. Vieläkö löytyy joku muu?
604. ake28.8.2019 klo 11:01
Taisinpa ratkaista.
605. Tarja29.8.2019 klo 08:49
Kerron ratkaisun. Yhdistävä tekijä on etunimi: Visa. Henkilöt ovat:
1. Visa Hongisto, pikajuoksija
2. Visa Kivi, poliitikko
3. Visa Koivunen, professori
4. Visa Mäkinen, elokuvatuottaja
5. Visa Nurmi, ruokakirjailija
6. Visa Salojärvi, meteorologi
606. Jaska30.8.2019 klo 19:24
Ilta-Sanomissa juttu siilinjärveläisten eurojackmegapotista, joka tuli tuloksella 5 + 2 tähtinumeroa oikein. Sen todennäköisyyksien tiimoilta antaa lausuntonsa matematiikan professori Tuomas Hytönen. Veikkauksen edustajaa ei ole haastateltu.

Hytönen on selvästi siinä käsityksessä, että porukkapelissä on ollut 250 hajariviä, onhan pelin hinta 500 euroa myös Veikkauksen ilmoittama. Hytönen ei siis haistanut palaneen käryä pelin kahdesta 5 + 1 tuloksesta, voitto-osuus à 939 388 euroa Veikkauksen mukaan. Tuloksen 5 + 2 ynnä kaksi riviä 5 + 1 oikein on 250:llä arvotulla rivillä luonnollisesti paljon pienempi kuin pelkän täysosuman. Hytönen turvautuu selitykseen "ehdollisesta todennäköisyydestä", mikä viittaa mielestäni käsitykseen ehdollisesta arvonnastakin. Arvonta perustuu kuitenkin täysin satunnaisuuteen.

Porukan kokonaisvoitto oli yli 92 miljoonaa, joten peliin on sisältynyt myös muita alempien voittoluokkien voitorivejä. Kyseessä oli siis järjestelmä, niin kuin Veikkaus alun perin tiedottikin. Visainen kysymys kuuluu: mikä tässä mättää? Perustele mahdollinen mättöehdotuksesi.
607. Jukkis30.8.2019 klo 20:06
Lähinnä tässä mättää se että nuo voitti ja minä en. En kyllä pelannutkaan, mutta silti.
608. Jaska30.8.2019 klo 21:36
Jukkiksen mentaaliperustelu OK, haussa on tosin numeerinen.
609. Jaska31.8.2019 klo 12:39
Ongelman ydin on pelatun järjestelmän rivimäärä. Se ei voi olla 250. Rivimäärältään lähin mahdollinen järjestelmä on 252-rivinen, jonka hinta on 504 euroa. Voisi päätellä, että asiamies on maksanut neljä ylimääräistä euroa omasta pussistaan, joten porukan jäsenille peli maksoi yhteensä tasan 500 euroa. Teoria kariutuu kuitenkiin siihen, että ko. järjestelmässä ei voi olla täysosuman lisäksi tulosta 5 + yksi lisänumero oikein. Kysyin Veikkauksen puhelinneuvonnasta rivimäärää, mutta neuvoja ei sitä tiennyt. Hänellä oli vain sama tieto kuin mediaan annettu: kyseessä oli järjestelmä. Mystinen juttu. Yritän selvittää sitä maanantaina asiantuntevammasta lähteestä.
610. Jaska2.9.2019 klo 10:48
Porukan 500 euron satsaus koostui useista järjestelmistä, niin kuin näin jälkikäteen selviö onkin. Voitto osui 63 rivin eli 126 euron hintaiseen järjestelmään, mitä Veikkaus ei kertonut julkisuuteen. Siinä valossa proffan harhautuminen on ymmärrettävää.
611. Jaska24.9.2019 klo 11:53
Tarja Nurmi?:) (7)
612. Tarja24.9.2019 klo 12:27
Käytän ratkaisussani epäsuoraa assosiaatiota, josta Vaalamon ristikossa saimme juuri esimerkin. Koska Tarja Nurmi on ollut Miss Suomi, hän on kaunis. Koska hän oli kaksi vuotta missinä, hänestä voidaan käyttää sanaa kaksivuotinen. Kaksivuotinen kaunis kasvi on illakko (ainoa 7-kirjaiminen, joka äkkiseltään tuli mieleen). Siispä vastaukseni on illakko.
613. Jaska24.9.2019 klo 13:23
Sopii kyllä kauneusaspektiin, mutta ei hymiöön, joka viittaa vitsiin. Ratkaisu on jo mainittu eräässä toisessa säikeessä:)
614. Jaska24.9.2019 klo 16:54
... kolmasti samassa viestissä.
615. eol24.9.2019 klo 17:16
Remissi.
616. Jaska24.9.2019 klo 17:45
Oikea ratkaisu, re- viittaa mm. uudelleen tapahtuvaan.
617. Jaska8.10.2019 klo 21:26
Hesarissa on listattu kymmenen vilkkaimman maakuntalentoaseman kansainvälisen liikenteen nousujen ja laskujen lukumäärät viime vuonna. Silmään pistää, että kahdeksalla kentällä ne poikkeavat kenttäkohtaisesti toisistaan selvästikin. Suurin ero 191 on Turussa, nousuja 2306 ja laskuja 2497. Miten selität erot?
618. Elva8.10.2019 klo 22:04
Koneet tulevat ulkomailta Turkuun ja jatkavat Helsinkiin ja Helsingistä lentävät suoraan ulkomaille. Esim. rahdin suhteen täysin järkeenkäypää.
619. Jaska8.10.2019 klo 23:38
Toisin sanoen Turun tapauksessa välilasku sinne ennen määränpäätä muualla Suomessa muutti kansainvälisen lennon luokituksen kotimaiseksi. Tampereen tapauksessa, 1600 nousua ja 1571 laskua, 29 lentoa on alkanut muualta Suomessa kotimaiseksi luokiteltuna ja jatkunut Tampereelta kansainvälisenä lentona.
620. Matti8.10.2019 klo 23:44
Rekisterikilvissä on jokaista kirjainyhdistelmää kohti 9 laattaa, joissa on kolme samaa numeroa, esim 111 ja 222. Samoin on 9 laattaa, joissa on täysi sataluku, esim 100 ja 200.

No, edellisten peräkkäisten välissä on 109 muuta numeroa, mutta jälkimmäisten peräkkäisten välissä vain 99 muuta numeroa. Mitenkäs tämä nyt on selitettävissä?
621. ponkka9.10.2019 klo 08:50
Olennainen kysymys taitaa kuulua: mihin unohtui (samojen numeroiden tapauksessa) se 110. muu numero?
622. Matti9.10.2019 klo 14:46
ponkka, joo, minne lie unohtui. Lisätään se.
623. Matti9.10.2019 klo 14:46
ponkka, joo, minne lie unohtui. Lisätään se.
624. Matti9.10.2019 klo 14:46
ponkka, joo, minne lie unohtui. Lisätään se.
625. Matti9.10.2019 klo 14:47
Höh, nyt pitää vähentää yksi.
626. Jukkis9.10.2019 klo 14:59
Ööö..., jos y = x+1, niin yyy-xxx=111, kun taas y00-x00=100.

Vai oliko kysymyksen tarkoitus olla jotenkin humoristinen?
627. Ari9.10.2019 klo 15:09
Esimerkiksi numeroiden 111 ja 222 jako on 222-111=111, josta pois yksi, koska haluttiin välissä olevat numerot ilman päätynumeroita=110.

Numeroiden 100 ja 200 jako on 100 koska 200-100=100 josta myös pois päätynumero eli 1 kpl=99 välissä olevaa numeroa.
628. Matti9.10.2019 klo 17:17
Kysymyksen pointti oli siinä, että jos satalukuja ja kolmilukuja on yhtä paljon, niin eikö niiden esiintymistiheyden pitäisi olla sama? Eikä siis toisilla 99 ja toisilla 110. (Ihan simppeli juttuhan tämä on, ei siinä mitään.)
629. Jukkis9.10.2019 klo 17:30
"... jos satalukuja ja kolmilukuja on yhtä paljon, niin eikö niiden esiintymistiheyden pitäisi olla sama?"

Päättely menee pieleen siinä, että noiden esiintymisalueet on eri suuret, 100...900 ja 111...999. Eli 800 ja 888.
630. Matti9.10.2019 klo 22:18
Noinhan se menee. Asian voisi ilmaista näinkin. Lisätään joukkoon 0 eli 000, ja taivutetaan lukusuora 000 - 999 vanteeksi siten, että 999 ja 000 ovat vierekkäin. Sataluvut on nyt tasavälein 99 numeroa aina välissä. Kolmiluvut ovat tasavälein 110 numeroa aina välissä, paitsi että 999 ja 000 ovat vierekkäin. Kun 000 poistetaan molemmista joukoista, mikään ei muutu.
631. Jukkis10.10.2019 klo 10:02
Koko yö meni yrittäen ymmärtää, millä tavalla tuo tekee asiasta selkeämmän, mutta ilman tulosta.
632. Jaska10.10.2019 klo 11:20
Kombinaatio 000 on yhteinen molemmilla joukoilla. Joten kun se poistetaan, se poistuu molemmista joukoista yht'aikaa:)
633. Jukkis10.10.2019 klo 16:54
Ensi yö menee yrittäen ymmärtää, miten tuo millään tavalla on relevanttia mietittäessä sitä pointtia "jos satalukuja ja kolmilukuja on yhtä paljon, niin eikö niiden esiintymistiheyden pitäisi olla sama?".
634. Matti10.10.2019 klo 23:45
Kysytäänpä vielä tällaista.

HeSan lokakuun kk-liitteessä oli juttu ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräisestä. "Miten sellaisessa tilassa voi edes kuvitella tähtäävänsä vakaasti Domino-keksin kokoiseen pyörylään, joka siintää 50 metrin päässä? ... Jos tähtää vain yhden asteen vinoon, laukaus menee 30 senttimetriä ohi."

Pitääkö paikkansa?
635. Jaska10.10.2019 klo 23:56
Ei pidä, ellei tuulta tai muuta tulokseen vaikuttavaa tekijää ole. Oikein on n. 87 senttiä, taitaa mennä koko taulusta ohi.
636. Matti11.10.2019 klo 00:01
Saman 87 senttiä sain minäkin. Laitoin oikaisupyynnön lehden toimitukseen. Saa nähdä julkaisevatko. Ja varmaan moni muukin lukija on reagoinut.
637. Jaska11.10.2019 klo 00:08
Tarkemmin aatellen luku on puolet segmentin jänteestä, joten tarkempi lukema on vähän alle kaaren puolikkaan lukeman 87 cm. Ei jaksa nyt sitä laskea.
638. Matti11.10.2019 klo 00:21
(pi/180)*50 00 cm.
639. Matti11.10.2019 klo 00:29
Tai jos hiuksia halotaan, niin tan(1°)*5000cm.
640. Jukkis11.10.2019 klo 09:15
En muista, olisko ennen tämä ollut. Jos 7-numeroinen luku on 3211000, niin mikä on 10-numeroinen luku?
641. Jaska11.10.2019 klo 11:29
4321000000

Edellyttäen, että luvussa on oltava 10 numeroa, joiden summa on niin ikään 10, ollen kyseiset yhteenlaskettavat alusta alkaen peräkkäin käänteisessä suuruusjärjestyksessä.
642. Jukkis11.10.2019 klo 12:28
Aika lailla kiinnostavampi vastaus haussa.
643. Jaska11.10.2019 klo 13:56
Niin arvelinkin. Lienee ei-matemaattinen.
644. Tarja11.10.2019 klo 14:08
6210001000
645. Jukkis11.10.2019 klo 14:09
On matemaattinen.
646. Jukkis11.10.2019 klo 14:10
Tarja ehti laittaa väliin hakemani luvun. Muut saa vielä miettiä, että mistä on kyse.
647. eol11.10.2019 klo 14:49
Tuollaisisten lukujen joukosta taitaa löytyä esimerkiksi 4-numeroisiakin: 1210 ja 2020.
648. Jaska11.10.2019 klo 19:08
Tosiaan oikein paljon mielenkiintoisempi on tämä entuudestaan tuntematon erikoisuus.
649. Matti12.10.2019 klo 01:26
Lunttasin. En olisi kyllä ikinä keksinyt näitä itseään kuvailevia lukuja.
650. Jaska12.10.2019 klo 11:21
Emme me muutkaan:)
651. Tarja12.10.2019 klo 12:47
Joo, tunnustan, että googlasin tuon Jukkiksen antaman luvun ja siten löytyi englanninkielinen artikkeli "self-descriptive number". En sitä muuten olisi keksinyt.
652. Jukkis12.10.2019 klo 14:34
Bongasin tuon New Scientist -lehden pähkinäosastosta.
653. Jaska23.10.2019 klo 12:50
Kolmella edellisellä lottokierroksella esiintyi oikeassa rivissä sama varsinainen numero. Jos kyseinen sattumus olisi Veikkauksen pitkävedon kohteena, mikä olisi kerroin pelaajien palautusprosentilla 80?
654. Matti28.10.2019 klo 23:51
Sain sille, että kolmessa satunnaisessa lottorivissä esiintyy jokaisessa ainakin yksi ja sama numero, todennäköisyydeksi 0,9475. Siis että jokaisesta kolmesta rivistä löytyy esim. kuutonen, tai että jokaisesta kolmesta rivistä löytyy vaikkapa 3 ja 4.

Mitä tarkoittaa kerroin tietyllä palautusprosentilla? Meneekö nyt miinusmerkkiseksi?
655. Jaska29.10.2019 klo 12:46
Pitkävedon kiinteä kerroin lasketaan seuraavasti. Pelinjärjestäjä määrittää ensin pelituloksen todennäköisyysden x. Olkoon x esim. Suomen voitto Liechtensteinista kolmen maailin erolla 0,40. Sen käänteisluku on 2,5. Pelaajien palautusprosentilla 80 siitä saadaan pelaajille tarjottava kerroin 0,8 * 2,5 = 2,00.Veikkauksella palautuspronsetti tullee olemaan 90:n kieppeilä, ja todennäköisyyskin hieman poikkeava.

Matin lasku meni väärin. Kombinatorinen tehtävä on toki vaikea, mutta ei ylivoimainen perusasiat tuntevalle. Annetaan vielä pähkäilyaikaa huomisiltaan saakka.
656. eol29.10.2019 klo 19:16
Nykyään Veikkauksen Lotossa arvotaan 7 numeroa 40 mahdollisesta. Haetaan todennäköisyys p sille, että ainakin yksi ykköskierroksen numeroista esiintyy myös niin kakkos- kuin kolmoskierroksellakin.

i) Todennäköisyys sille, että kakkoskierroksella saadaan täsmälleen k samaa numeroa kuin ykköskierroksella on C(7, k)*C(33, 7-k)/C(40, 7) missä C(a, b) tarkoittaa tavanomaiseen tapaan binomikerrointa a!/(b!*(a-b)!).

ii) Oletetaan että kakkoskierroksella on saatu täsmälleen k samaa numeroa kuin ykköskierroksella. Tällöin todennäköisyys sille, että myös kolmoskierroksella saadaan ainakin yksi näistä numeroista on (C(40, 7)-C(40-k, 7))/C(40,7).

iii) Haettu p saadaan, kun muodostetaan 8-jäseninen summa, jossa kukin yhteenlaskettavista on edellisten k:sta riippuvien lausekkeiden tulo, siten että k saa arvot 0:sta 7:ään.

WolframAlphalla saan p:n likiarvoksi 0,199587. Palautusprosentilla 80 pelaajille tarjottavaksi kertoimeksi tulisi 4,00.
657. Matti29.10.2019 klo 22:48
eol, ehdit ensin. Sain hp:n laskimellani arvon 0,1996. Samoin laskin kuin sinäkin.
658. eol30.10.2019 klo 15:17
P.S. Liitänpä tähän vielä tuon haetulle todennäköisyydelle käyttämäni lausekkeen sisältävän linkin WolframAlphaan:
https://www.wolframalpha.com/input/?i=sum+%28%28C% 287%2Ck%29*C%2833%2C7-k%29%29%2FC%2840%2C7%29%29*% 28%28C%2840%2C7%29-C%2840-k%2C7%29%29%2FC%2840%2C7 %29%29%2C+k%3D0+to+7
659. Matti30.10.2019 klo 17:23
Itse käytin tällaista kaavaa: q=C(40,i)C((40-i),(7-i))C(33,(7-i))C((26+i),7)/C(4 0,7)^3. Tämä on siis todennäköisyys, että kolmesta lottorivistä ei löydy yhtään triplaa. Kysytty todennäköisyys on sitten p=1-q. Varmaan sama kuin eolilla, mutta vaan eri symboliikalla.
660. Matti30.10.2019 klo 17:25
Niin, ja tietysti noiden lausekkeiden summa, kun i=0 to 7.
661. eol30.10.2019 klo 18:16
Omaksuin nyt Matilta tuon "negaatiolähestymistavan" ja siivosin muutenkin omaa lausekettani:
https://www.wolframalpha.com/input/?i=1+-+%28sum+C %287%2Ck%29*C%2833%2C7-k%29*C%2840-k%2C7%29%2C+k%3 D0+to+7%29%2FC%2840%2C7%29%5E2
662. Jaska30.10.2019 klo 19:09
Matilla ja eolilla ääni 2-1 oikeat ratkaisut. Minä sain 0,21. Täytyy Vermon jälkeen ruveta tsiikailemaan, missä meni pieleen.
663. Jukkis30.10.2019 klo 19:21
Lautaan isketään satunnaiseen paikkaan naula. Sitten isketään satunnaiseen paikkaan toinen naula. Sitten lauta sahataan satunnaisesta paikasta poikki, kohtisuora sahaus. Millä todennäköisyydellä naulat ovat tämän jälkeen samassa laudanpätkässä?
664. eol30.10.2019 klo 20:03
Jukkikselle tarjoan 2/3. (Olettaen, että kaikki kolme satunnaismuuttujaa ovat tasajakautuneita, mikä ei liene kohtuuton oletus.)
665. Jukkis30.10.2019 klo 21:16
Joo, eihän tämä mitenkään hankala ollut. Tämä oli sovellettu New Scientist -lehden pähkinästä.

Mutta yhtään en tiedä miten hankala tämä oma jatkokehitelmäni on: On neliönmuotoinen puulevy. Siihen isketään kaksi naulaa satunnaisiin kohtiin. Sitten levy sahataan kahtia satunnaisella tavalla (suora sahaus kuitenkin). Siis sahauskohta ja -suunta ovat satunnaiset. Millä todennäköisyydellä naulat ovat tämän jälkeen samassa puukappaleessa?
666. Jukkis30.10.2019 klo 21:27
...paitsi että jos tuolle saa johdettua tarkan lausekkeen, niin oon aika varma, että siinä esiintyy pii.
667. eol30.10.2019 klo 22:35
Jos valittaisiin satunnaisesti yksi sellainen piste puuneliön *koko* alalta jonka kautta sahaus suoritetaan mutta satunnaiseen suuntaan, niin siinä tapauksessa vaikuttaisi ilmiselvältä, että haettu todennäköisyys on edelleen 2/3. - Mutta tästä ei taida olla kyse, vaan tuo sahauksen "kauttakulkupiste" ilmeisesti valitaan satunnaisesti nimenomaan neliön reunapisteiden joukosta?

(Tarkennanpa vielä tuota yllä mainitsemaani hyvin maltillista oletusta: satunnaismuuttujat oletetaan toisistaan riippumattomiksi ja tasajakautuneiksi.)
668. Jukkis31.10.2019 klo 08:53
Onko siis näillä lopputuloksen kannalta joku ero:
a) Valitaan satunnaisesti levystä piste, jonka kautta sahataan satunnaiseen suuntaan.
b) Valitaan neliön kahdelta eri sivulta satunnaiset pisteet, joiden kautta sahataan.

Eikös molemmilla tavoilla kaikki mahdolliset sahaukset ole mukana? Tietysti kun molemmissa tapauksessa mahdollisuuksien määrä on ääretön, niin kaksi ääretöntä ei välttämättä ole samat äärettömät.

Se, että a-kohdan tapauksessa vastaus olisi 2/3, ei ainakaan minulle ole mitenkään ilmiselvää.

Ja tietenkin riippumattomia tasanjakautuneita.
669. Jukkis31.10.2019 klo 08:56
Ai niin,
c) Valitaan yhdeltä sivulta satunnainen piste ja sahataan sen kautta satunnaiseen suuntaan.
670. eol31.10.2019 klo 10:11
Tarkastellaan tässä vain tapausta (a), jossa siis valitaan satunnaisesti neliölevyn koko alalta 3 pistettä A, B ja C sekä leikkaussuunta: naulat naulataan pisteisiin A ja B, ja sahaus suoritetaan pisteen C kautta valitun suunnan mukaisesti.

Olkoon L mikä tahansa sellainen suora, joka on kohtisuorassa sahaussuuntaa vastaan (neliölevyn määräämässä tasossa), ja olkoot pisteet A', B' ja C' pisteiden A, B ja C kohtisuorat projektiot suoralla L. Tällöin on selvää, että yksi pisteistä A', B' ja C' on näistä kolmesta keskimmäinen, ja kukin näistä kolmesta on keskimmäinen yhtä suurella todennäköisyydellä, joka on siten 1/3.

Pisteet A ja B jäävät sahauksen jälkeen eri kappaleisiin jos ja vain jos noista kolmesta L:n pisteestä keskimmäisenä on C'. Siten A ja B jäävät samaan kappaleeseen todennäköisyydellä 2/3.
671. Jaska31.10.2019 klo 13:47
Naulat ovat siis tehtävässä vailla ulottuvuutta olevia pisteitä, ja sahanteräkin on äärettömän ohut. Tulosta 2/3 voi kuitenkin testata konkreettisestikin esim shakkilaudalla. Kahden nappulan positioita 8x8 ruudun laudalla on 2016. Laskekaapa siitä suhdeluku.

Tsekkasin peräkkäiskierrosnumerolaskuni muka huolellisesti, ja sain tulokseksi 0,18. Kolmannella kerralla pitää siis olla ei vain aurinkoa, vaan hiljan löydettyä rengasgalaksiakin tarkempi.
672. eol31.10.2019 klo 17:32
Jukkiksen neliölevytehtävän tapauksesta (b): Nyt valitaan neliön kahdelta eri sivulta satunnaiset pisteet, joiden kautta sahataan.

Tässä on huomattava, että tehtävän sanamuodon yksinkertaisin ja siten ilmeisen oikea tulkinta johtaa siihen, että todennäköisyys sille, että valitut 2 sahauspistettä ovat vierekkäisillä sivuilla, on 2/3 (ja todennäköisyys sille, että ne ovat vastakkaisilla sivuilla, on 1/3).

Nyt tosin jouduttaneen jo oikeasti integroimaan, mutta aika helpolla vielä päästäneen. Sain vastaukseksi naulojen samaan kappaleeseen jäännin todennäköisyyden 79/108 eli noin 0,73148. (Jos sahauspisteet ovat vierekkäisillä sivuilla, niin se on 29/36, ja jos vastakkaisilla, niin 7/12.)
673. Matti31.10.2019 klo 18:21
Laudansahaustapauksessa naulojen ja sahan satunnaisten paikkojen ei tarvitse olla tasaisesti jakautuneita koko laudan pituudella. Niiden jakautuma voi olla mielivaltainen, kunhan vain jakautuma on kaikille sama, ja kunhan kaikki ovat toisistaan riippumattomia. Kysytty todennäköisyys on aina 2/3, ihan symmetriasyistä.
674. Jaska31.10.2019 klo 22:11
Tsekkaus tuotti paluun ekaan tulokseen. Toinen jäi 1,519 biljoonaa vajaaksi, kun yhdestä kombinaatiosta putosi listatessa yksi numero. Eksakti tulokseni on 73 348 952 802 997 / 347 582 329 473 600. Suhde eli todennäköisyys on yhdeksän desimaalin tarkkuudella 0,211026127. Kertoimeksi kahdella desimaalilla saadaan 4,74 ja pelaajille 3,79.
675. Ari31.10.2019 klo 22:24
Jukkiksen laudan sahaamispulmaan ei ole olemassa mitään tarkkaa oikeaa vastausta, sillä tulokseen vaikuttaa suuresti laudan pituus jota ei ole annettu.
676. Matti1.11.2019 klo 01:06
Ari, ei vaikuta.
677. Matti1.11.2019 klo 01:09
Jaska, pysyn edelleen eolin ja omassa ratkaisussani 0,1996. Simuloimallahan tämä debatti ratkeaisi, vaan kun ei ole välineitä.
678. Ari1.11.2019 klo 07:01
Karrikoiden asiat ymmärtää paremmin. Esimerkiksi jos laudan pituus on 5cm, eikä metri, niin todennäköisyys että osuu naulaankin, on suurempi. Oletus että naulan halkaisija on 4 mm ja kanta 8 mm. Jäljelle jää vähemmän lautapintaa jota sahata 1 mm levyisellä sahanterällä. Nämäkin oletuksia ja keskiarvoja. Mitään näitäkään ei ole määritelty.
679. Jukkis1.11.2019 klo 08:44
No tietysti tällaisissa jutuissa idealisoidaan, jos muuta ei sanota. Koska kysymyksellä ei ole juuri minkään valtakunnan mielenkiintoa käytäntöön sovellettuna, ei sitä kannata ruveta tuollaisten elävän elämän yksityiskohtien kanssa vääntämään. Eli naulat on pisteitä ja sahausjälki on suora. Olishan tää ollut vähän tylsä tehtävä muodossa "Jos generoidaan kolme satunnaislukua A, B ja C, niin millä todennäköisyydellä C on näistä keskimmäinen?". Siksi tällaiset puhtaan matemaattiset pulmat kannattaa esittää jotenkin käytäntöön sovellettuina.

Sitäpaitsi en minä ainakaan kutsuisi 5 cm pitkää puukappaletta laudaksi.
680. Jukkis1.11.2019 klo 09:01
Mutta sitä en tajua, miksi viestissä 668 mainitsemani tapauksista a) ja b) tulisi eri vastaus. Molemmathan kattavat kaikki mahdolliset sahaukset, joten miten todennäköisyys voi olla eri? Siis a):ssa 2/3 ja b):ssä 79/108. En tajua, eli en ymmärrä miten eol on tuon 79/108 saanut.

En kyllä itse osannut tuota viestin 670 päättelyäkään tehdä, eli omanneliöpuulevypähkinäni vastauksesta ei minulla olut mitään hajua.
681. Jaska1.11.2019 klo 09:31
Matti, minäkin pysyn omassa tuloksessani kunnes osoitat, että olen tehnyt laskuvirheen. Panen luvut näytille, kunhan olen vielä kerran käynyt ne läpi.

Ari ei ilmeisesti noteeranut eolin viittausta integrointiin viestissä 672. Laudan pituudella ei ole merkitystä, koska kaikissa laudoissa on äärerön määrä pisteitä. Äärelliset määrät ovat asia erikseen. Neliöesimerkissäni 671 pisteitä on 64. Tarkoitin, että siinä kaikkien "sahaukset" (14) ovat yhdensuuntaiset laudan kahden yhdensuuntaisen sivunkanssa.
Ei siis Jukkiksen (668.) vinosahauksia.
682. Jaska1.11.2019 klo 13:36
Välitiedote. Ei erityisen yllätyksellisesti edellisessä kombinaatiotulosten yhteenlaskussa on sattunut näppäilyvirhe, joskaan se johtanut yhteneväisyyteen Matin ja eolin tulosten kanssa. Korjauksen jälkeen triploja on 73 696 393 411 277 / 347 582 329 423 600 ollen jälkimmäinen luku siis 40 yli 7 permutaatioiden lukumäärä 18 643 560 toiseen. Tulos yhdeksän desimaalin tarkkuudella 0,212025719. Kertomet vastaavasti 4,72 ja 3,78. Yritän nyt löytää laskuvirhettä kombinaatioiden tuloksista, koska peruspermutaatiot kuten 40 yli 7 ovat oikein.
683. eol1.11.2019 klo 16:13
Jukkiksen sahaustehtävän tapauksissa (a) ja (b) tulee eri vastaukset sen takia, että vaikka mahdollisten sahausten joukko on kummassakin tapauksessa sama, niin näissä kahdessa tapauksessa sahauksilla on erilaiset todennäköisyysjakaumat. Tämähän on koko todennäköisyysjakauman käsitteen idea: vaikka mahdollisten vaihtoehtojen joukko pysyy samana, niin todennäköisyysjakauman muuttuessa vaihtoehtojen todennäköisyydet muuttuvat.

Otetaan kärjistetty esimerkki kahdesta speksistä, jotka selvästikin tuottavat erilaiset neliölevyn sahausjakaumat:

S1) Valitaan sahauspisteiksi kaksi reunapistettä muuten satunnaisesti mutta niin, että pisteet ovat ovat vierekkäisillä sivuilla todennäköisyydellä 1/2 ja vastakkaisilla sivuilla todennäköisyydellä 1/2. (Esim. ensin valitaan ensimmäinen reunapiste satunnaisesti, sitten valitaan satunnaisesti toinen vaihtoehdoista "vierekkäinen" ja "vastakkainen", ja lopuksi valitaan toinen piste satunnaisesti kahden ensimmäisen valinnan jäljelle jättämästä reunapistejoukosta.)

S2) Kuten S1, mutta nyt pisteet valitaan vierekkäisiltä sivulta todennäköisyydellä 2/3 ja vastakkaisilta sivuilta todennäköisyydellä 1/3. Tämä speksi on sikäli perusteltu, että vierekkäisistä sivuista muodostuvia (järjestämättömiä) pareja on kaikkiaan 4, kun taas vastakkaisista muodostuvia vain 2.

Selvästikin speksi S2 tuottaa suhteellisesti enemmän kuin speksi S1 sellaisia sahauksia, joissa levystä sahataan irti vain "yksi pieni kulma". Sellaisissa sahauksissa naulapisteet "hyvin luultavasti" jäävät samaan kappaleeseen, eli käytännössä siihen isompaan. Eilisten laskelmieni mukaan naulojen samaan kappaleeseen jäämisen todennäköisyys onkin S1:ssä vain 25/36 eli n. 0,69444 ja S2:ssa sitä suurempi 79/108 eli n. 0,73148.

Jätän vielä pohdiskeluaikaa huomisiltaan asti, ennen kuin esitän nuo eiliset laskelmani.
684. Jaska1.11.2019 klo 18:25
Lenkillä raikkaassa marrashapessa tajusin alkeellisen kombinaatiolaskentavirheeni, joten onneksi sitä ei tarvitse framittaa tänne päiviteltäväksi. Pääasia (nimenomaan se!), että olin väärässä. Lasken triplojen eksaktin määrän sopivassa rakosessa.
685. Matti1.11.2019 klo 21:50
2-dimensioisen sahaustehtävän näennäinen paradoksi on ilmiö, jonka kouluesimerkki on seuraava.

Yksikköympyrän päälle piirretään sattumanvarausesti suora. Millä todennäköisyydellä ympyrä leikkaa siitä jänteen, joka on pitempi kuin sqrt3?

Sattumanvaraisesti, hm. Valitaan ympyrän pinta-alalta satunnainen piste, ja liitetään siihen suora, jonka origoa lähin piste on juuri tämä piste. Hyvin luonteva tulkinta sattumanvaraisesti piirretylle suoralle. Kysytty todenn. on selvästikin 1/4.

Tai valitaankin sattumanvaraisesti ympyrän halkaisija ja sieltä tasaisesta jakautumasta piste. Liitetään siihen suora, joka on pisteen kautta kulkevan halkaisijan normaali. Annetaan sitten halkaisijan pyörähtää puoli kierrosta. Hyvin luonteva tulkinta tämäkin. Mutta nyt todenn. on 1/2.

Tai vielä. Valitaan kehältä piste. Toinen piste valitaan kehältä tasaisesta jakautumasta. Taas hyvin luontevaa. Mutta nyt todenn. on 1/3.

Mikä näistä on oikein? Kaikki ovat. Jos sanotaan että piirretään ympyrän päälle satunnaisesti suora, määritelmä ei ole yksikäsitteinen, siitä huolimatta, että esim. yllä olevissa kolmessa esimerkissä suorajoukko on kaikissa sama. Nimittäin suorajoukon todennäköisyysmitta ei ole sama. (Aivan kuten eolin esimerkissä 683.)
686. eol2.11.2019 klo 19:42
Palaan tässä laskelmien kera Jukkiksen neliölevytehtävän tapaukseen (b): Nyt valitaan neliön kahdelta eri sivulta satunnaiset pisteet, eli sahauspisteet, joiden kautta sahataan. Millä todennäköisuudellä neliön koko alalta satunnaisesti valitut toiset kaksi pistettä, eli naulapisteet, jäävät sahauksen jälkeen samaan kappaleeseen?

Sahauspisteet valitaan seuraavasti: Ensin valitaan ensimmäinen sahauspiste satunnaisesti neliön kaikkien reunapisteiden joukosta. Sitten valitaan toinen sahauspiste satunnaisesti neliön niiden reunapisteiden joukosta, jotka eivät ole samalla sivulla kuin ensimmäinen reunapiste. Tästä seuraa, että sahauspisteet ovat vierekkäisillä sivuilla todennäköisyydellä 2/3 ja vastakkaisilla sivuilla todennäköisyydellä 1/3.

Yleisesti triviaalisti pätee, että jos mielivaltainen tasokuvio jaetaan mielivaltaisella tavalla kahteen osaan, joiden pinta-aloja merkitään U:lla ja V:llä, niin kaksi satunnaisesti valittua alkuperäisen kuvion pistettä jäävät samaan osaan todennäköisyydellä (U^2+V^2)/(U+V)^2. Jatkossa oletetaan, että neliölevyn sivunpituus ja siten myös sen ala on 1, joten mainittu todennäköisyys sievenee muotoon U^2+V^2 eli U^2+(1-U)^2.

i) Oletetaan ensin, että sahauspisteet ovat vierekkäisillä sivuilla. Olkoot x ja y sahauspisteiden etäisyydet sivujen yhteisestä kulmapisteestä. Tämä kulmapiste jää siten sahauksen jälkeen kolmiopalaan, jonka pinta-ala on (x*y)/2. Nyt sahauspisteiden samaan palaan jäämisen todennäköisyyden antaa siis määrätty integraali

https://www.wolframalpha.com/input/?i=int+%28%28%2 8x*y%29%2F2%29%5E2+%2B+%281-%28x*y%29%2F2%29%5E2%2 9+dx+dy%2C+x%3D0+to+1%2C+y%3D0+to+1

eli tulos on 29/36.

ii) Oletetaan sitten, että sahauspisteet ovat vastakkaisilla sivuilla. Valitaan toinen kahdesta muusta sivusta ns. kantasivuksi, ja olkoot x ja y nyt sahauspisteiden etäisyydet kantasivusta. Kantasivu jää sahauksen jälkeen puolisuunnikkaan muotoiseen palaan, jonka pinta-ala on (x+y)/2. Nyt sahauspisteiden samaan palaan jäämisen todennäköisyyden antaa siis määrätty integraali

https://www.wolframalpha.com/input/?i=int+%28%28%2 8x%2By%29%2F2%29%5E2+%2B+%281-%28x%2By%29%2F2%29%5 E2%29+dx+dy%2C+x%3D0+to+1%2C+y%3D0+to+1

eli tulos on 7/12.

Eri vaihtoehtojen painotetulla yhdistämisellä haetuksi kokonaistodennäköisyydeksi saadaan (2/3 * 29/36) + (1/3 * 7/12) = 79/108 eli noin 0,73148.
687. eol2.11.2019 klo 19:54
P.S. Edellä on kahteenkin kertaan: "Nyt sahauspisteiden samaan palaan jäämisen todennäköisyyden antaa siis määrätty integraali"

Kumpaankin kohtaan sama korjaus: "sahauspisteiden" po. "naulapisteiden"
688. Jaska3.11.2019 klo 16:35
Mitä yhteistä on The Wall Suomella ja talviolympialaisilla?
689. Jaska7.11.2019 klo 20:33
Ei näy ed. vielä löytäneen ratkojaansa? On siis puhdas tietotehtävä.
690. Ritu7.11.2019 klo 21:07
Heitän Googlen avustamana arvauksen. Kumpaakaan ei ole järjestetty Suomen maaperällä. Jossain luki että The Wall Suomikin olisi kuvattu Puolassa.
691. Jaska7.11.2019 klo 23:16
Oikein. Suomesta ei löydy tarpeeksi suurta korkeuseroa syöksylaskuun eikä tarpeeksi korkeaa seinää TV-studioista The Wallia Finlandia varten. Ohjelma kuvataan Puolassa, ja puolalaiset klaköörit taputtavat suomea osaavan avustajan merkinannosta.
692. Jukkis8.11.2019 klo 10:33
Kyllä The Wall on Suomessakin esitetty. Olin paikalla Hartwall-areenalla huhtikuussa 2011. Ja äskettäin tuli telkkarista tallenne syyskuussa Tampereella suomalaisin voimin esitetystä.
693. Jaska8.11.2019 klo 18:52
Katastrofaalinen tyräys minulta. En velttouttani tsekannut asioita. OIkea ratkaisu on siis: kummassakaan ei ole järjestetty talviolympialaisia, ja kummassakin on järjestetty The Wall Suomi.

Käypä Jukkis vilkaisemassa lukujonoa.
694. Jaska8.11.2019 klo 20:03
Parempi muotoilu. Talviolympialaisia ei ole järjestetty Suomessa ja Puolassa, mutta The Wall Suomi on niissä järjestetty.
695. Jaska12.11.2019 klo 21:59
671. "Sahaustehtävässä" piti laskea kahden nappulan positioiden suhdeluku eri lohkoissa - samassa lohkossa. Oma ratkaisu 8/13 = 0,615 seitsemän sahauslinjan summana.

684. Mainitsemani "sopiva rako" tuotti tuloksen 69 373 391 567 568 riviä.
696. Matti13.11.2019 klo 21:40
Mies saapuu bussipysäkille. Aikatauluista hän ei tiedä, mutta tietää, että keskimääräinen odotusaika bussin tuloon on tunti. No, tunti kuluu, mutta bussia ei näy. Kuinka kauan hänen on vielä keskimäärin odotettava, alle tunnin, tasan tunnin, vai kenties yli tunnin? Kvalitatiivista tarkastelua ajetaan takaa.
697. eol14.11.2019 klo 08:30
Matin bussipysäkkitehtävässä kaikki kolme mainittua vaihtoehtoista tapausta ovat ainakin periaatteessa mahdollisia. Seuraavassa esimerkki kustakin:

a) Oletetaan, että bussi ohittaa pysäkin aina täsmälleen 2 tunnin välein. Tällöin satunnaiseen aikaan pysäkille saapuja joutuu odottamaan keskimäärin tunnin. Jos bussia ei tuntiin kuulu, niin silloin miehemme on saapunut pysäkille vähintään yhtä tuntia mutta enintään kahta tuntia ennen seuraavan bussin tuloa. Keskimääräinen jäljellä oleva odotusaika on siten puoli tuntia.

b) Oletetaan, että bussien kulussa on joka päivä 6 tunnin tauko (esimerkiksi yöaikaan) ja muutoin ne kulkevat täsmälleen 40 minuutin välein. Tällöin satunnainen pysäkille saapuja joutuu odottamaan keskimäärin 6/24 * 6/2 h + 18/24 * (2/3)/2 h = 1/4 * 3 h + 3/4 * 1/3 h = 1 h. Jos bussia ei tuntiin kuulu, niin miehemme on ikävä kyllä sattunut saapumaan tauon aikaan, ja vähintään tuntia ennen sen päättymistä. Keskimääräinen jäljellä oleva odotusaika on nyt 5/2 h eli kaksi ja puoli tuntia.

c) Oletetaan, että bussit kulkevat puolet päivästä (esimerkiksi päiväsaikaan klo 6:00 - 18:00) täsmälleen 1 tunnin välein ja loput puolet päivästä (esimerkiksi yöaikaan klo 18:00 - 6:00) 3 tunnin välein. Satunnainen pysäkille saapuja joutuu odottamaan keskimäärin 1/2 * 1/2 h + 1/2 * 3/2 h = 1 h. Jos bussia ei tuntiin kuulu, niin miehemme on sattunut saapumaan harvan kulun aikaan, ja vähintään yhtä tuntia mutta enintään kolmea tuntia ennen seuraavan bussin tuloa. Keskimääräinen vielä jäljellä oleva odotusaika on yksi tunti.
698. Matti14.11.2019 klo 21:24
Hauskat esimerkit eol keksi!
699. Matti15.11.2019 klo 20:54
Vaikeutetaan vähän tätä bussipysäkkitehtävää. Mies siis tietää, että keskimääräinen odotusaika on tunti. Hän tietää myös, että todenn. sille, että odotusaika ylittää ajan T, on suurempi kuin nolla, olipa T kuinka suuri tahansa. Miten nyt, voiko tunnin odottelun jälkeen jäljellä oleva odotusaika olla alle tunnin, tasan tunti ja yli tunnin?
700. Jaska15.11.2019 klo 23:20
Nythän se päinvastoin helpottui, kun viipeellä ei ole ylärajaa. Vastaus on tietysti, voi, voi ja voi.
701. Matti15.11.2019 klo 23:24
Esimerkit odotteluajan tiheysfunktioista? Vastaus oli kyllä oikein.
702. eol16.11.2019 klo 00:53
Pitäisikös myös tuossa uudessa tehtävänannossa "jäljellä oleva odotusaika" olla pikemminkin "jäljellä olevan odotusajan odotusarvo" eli käytännössä yhtäpitävästi "keskimääräinen jäljellä oleva odotusaika"?
703. Matti16.11.2019 klo 18:14
Kyllä pitäisi, tietysti. Lisätään vielä vaatimus, että kokonaisodotusajan tiheysfunkton tulee olla monotonisesti vähenevä, ja siis kaikkialla >0.
704. Matti18.11.2019 klo 22:43
Kolme esimerkkilä.

Olkoon kokonaisodotusajan tiheysfunktio 2/(t+1)^3. Sen keskiarvo (k.a.) on 1. Jos on jo turhaan odoteltu aika T, jäljellä olevan odotusajan k.a. on T+1. Mitä pitempään on odoteltu, sitä pitempään joudutaan keskimäärin vielä odottamaan. Kun sijoitetaan T=1, saadaan lisäodotusajalle k.a. 2>1.

Olkoon kokonaisodotusajan tiheysfunktio exp(-t). Sen k.a. on 1. Jos on turhaan odoteltu aika T, jäljellä olevan odotusajan k.a. on T. Kun sijoitetaan T=1, saadaan lisäodotusajalle k.a. 1. Exponentiaalinen tiheysfunktio on muistiton. Mitään lisäinformaatiota tulevasta ei saada, vaikka saadaan tietää, kauanko on jo odotettu. Radioaktiivisen atomin hajoamisajan tiheysfunktio on eksponentiaalinen. Yhtään ei tiedetä milloin se hajoaa. Vain keskiarvo tiedetään - mutta hyvinkin tarkasti, sillä on voitu havainnoida atomimöykkyjä, joissa on miljoonia ja tsiljoonia atomeja.

Olkoon lopuksi kokonaisodotusajan tiheysfunktio (2/pi)exp((-t^2)/pi). Sen k.a. on 1. Jos on turhaan odoteltu aika T, saadaan lisäodotusajalle k.a. exp((-t^2)/pi)/erfc(t/sqrt(pi))-T, missä erfc on horr- ei kun siis errorfunktio. Sijoitukse?la T=1 se saa arvon 0,71173
705. Matti18.11.2019 klo 23:03
(katkesi)
Mitä suurempi on T, sen lähemmäs T:tä k.a. tulee. Kun T=10, k.a. on 0,15249. (Viimeisen esimerkin laskut on tehty Wolframalphalla enkä tiedä, kuinka monta desimaalia on oikeita.)
706. Matti18.11.2019 klo 23:07
Ja vielä: viimeisessä lausekkeessa t:n pitää olla T.
707. Matti19.11.2019 klo 02:01
Ja vielä yksi korjaus, keskimmäiseen esimerkkiin. "Jos on turhaan odoteltu aika T, jäljellä olevan odotusajan k.a. on _1_." Seuraava lause tulee deletoida. Varmaan kaikkia kiinnostaa.
708. Jaska19.11.2019 klo 10:57
Kyllä joo. Sama juttu Hesarin kanssa. Tulee keskimäärin vuorokauden välein aamuyöstä, mutta tänään ei ole vielä tullut. Keskimääräistä odotusaikaa en voi laskea, koska en tiedä tulemattomuuden mahdollisten syiden todennäköisyyksiä.
709. Jukkis19.11.2019 klo 11:59
Yritin näitä ymmärtää. Luin läpi, mutta siinä vaiheessa kun ensin luin että jos T=1 niin k.a. = 0,71173 ja sitten luin että "Mitä suurempi on T, sen lähemmäs T:tä k.a. tulee. Kun T=10, k.a. on 0,15249", niin ajattelin että saattaapa jäädä ymmärtämättä.
710. Matti19.11.2019 klo 14:21
Vielä tämä yksi korjaus, sitten luovutan. Pitää olla: Jos T=1, niin k.a. on 1,71173. Kun T=10, k.a. on 10,15249.
711. Matti19.11.2019 klo 20:07
Väärin korjasin. Jos deletoidaan puheenvuorot 705, 707 ja 710, kaikki on kunnossa. Pitää vain pitää erillään kokonaisodotusajan k.a. ja lisäodotusajan k.a. Harmillinen turha soppa lopuksi.
712. Ari19.11.2019 klo 22:00
A*5=C*6
B=10
E=5
D*5+B=E*4
A*5+C*6=D*5+B+2*B+E*4
A=?
C=?
D=?
713. Jaska19.11.2019 klo 23:27
6, 5, 2. Syystä tai toisesta Ari esitti ketjun nimeä vastaamattoman tehtävän.
714. Matti19.11.2019 klo 23:38
Mistä moinen tehtävä? Onko sen takana jokin tarina?
715. Ari20.11.2019 klo 07:02
Tuo on tokaluokkalaisten graafisesta tehtävästä, muutin tekstimuotoon. Se, että tehtävänannossa on annettu ymmärtää että kahta samanarvoista muuttujaa ei saa olla, Jaskallakin meni väärin. Itse epäilen ja porukka jolla yritettiin eilisiltana ratkoa, että tehtävässä on virhe. Saatiin myös nuo Jaskan antamat arvot, mutta 5 on jo käytetty niin voiko olla jotakin muuta ratkaisua? Mielestämme ei. Open mielestä kait voi.
716. Ari20.11.2019 klo 07:05
Miten niin, Jaska, tämäkö ei ole visa ja teidän laskentatehtävätkö sitten on? Ei mene jakeluuni.
717. Jukkis20.11.2019 klo 09:18
Tietenkään ei voi olla muita ratkaisuja. Olis kiintoisaa nähdä se alkuperäinen tehtävä. Ota kuva ja laita aijaa.com:iin.
718. Jaska20.11.2019 klo 10:44
No niin, selvisihän se syy, kun sitä epäsuorasti Arilta tiedustelin. Kyllähän se on ketjun vaikeimpiin kuuluva visa, jos piti päätellä se Arin tekstimuotoon muuttaneeksi toisluokkalaisten graafiseksi tehtäväksi, jossa toka E ei olekaan annettu eka E = 5.
719. Ari20.11.2019 klo 13:26
Täällä kuva alkuperäisestä tehtävästä:
http://sanari.epizy.com/kuvat/aviary-image-1574248 783566.jpeg
720. Jukkis20.11.2019 klo 15:44
Tuossahan on viisi tuntematonta ja kolme yhtälöä, joten ratkaisuja on äärettömästi. Esimerkiksi:
Kolmio = 60
Soikio = 50
Tähti = 60
Viisikulmio = 36
Suorakulmio = 60
721. Ari20.11.2019 klo 16:45
Siniset arvot on painettu valmiiksi.
722. Jukkis20.11.2019 klo 17:01
No sitten on kolme yhtälöä ja kolme tuntematonta, joten on yksi ratkaisu. Joka on yksi ratkaisu niistä äärettömän monesta, jotka löytyvät ilman noita sinisiä alkuarvoja.
723. Ari20.11.2019 klo 17:10
Löytyykö sellaista ratkaisua jossa kaikki muuttujat ovat erisuuruisia?
724. Jukkis20.11.2019 klo 18:19
Esim.
Kolmio = 18
Soikio = 15
Tähti = 10
Viisikulmio = 14
Suorakulmio = 20
725. Ari20.11.2019 klo 18:26
Väärin, neliö on 5.
726. Jukkis20.11.2019 klo 19:34
Että mitä ihmettä?
727. Ari20.11.2019 klo 19:43
Kuva on vähän lytyssä. Siinä on mm. ympyröitä ja neliöitä...
728. Jukkis20.11.2019 klo 20:07
No se nyt ehkä ei tässä ole oleellisinta. Mitä tuo "Väärin, neliö on 5" tarkoittaa ollessaan vastaus siihen, kun esitin ratkaisun, jossa kaikki muuttujat ovat erisuuruisia? Jos sellaisessa ratkaisussa laittaa neliö = 5, niin sitten viisikulmiolle tulee negatiivinen arvo. Esim.
Kolmio = 12
Ympyrä = 10
Tähti = 40
Viisikulmio = -4
Neliö = 5
729. Ari20.11.2019 klo 20:14
Olisikohan tuo sitten oikea haettu ratkaisu, ehkä saamme joskus tietää opettajan ratkaisun. Kunhan se matikantunti tulee.

Kyse tosiaan tokaluokkalaisten kirjasta...
730. Ari20.11.2019 klo 20:22
Eikun, tähti on vakio, eli 10 ja neliö on 5.
731. Jukkis20.11.2019 klo 20:29
Kiinnostavaa olisi kuulla, että mitä ihmettä sillä opella oli mielessä. Laita ihmeessä tänne, jos asia selviää.
732. Jukkis20.11.2019 klo 20:31
No johan se kävi selväksi, että jos tähti = 10 ja neliö =5, niin ainoa ratkaisu on tuo jo Jaskan laittama 6, 5, 2. Siinä ei ole mitään epäselvää.
733. Ari20.11.2019 klo 20:39
Sitten tehtävänannossa on virhe jota itsekin epäilin. Samat numerot minäkin sain.
734. ++juh20.11.2019 klo 20:48
Miten tehtävänannosta ilmenee, että muuttujien pitää olla erisuuria?
735. Ari20.11.2019 klo 20:51
"Niin on aina ollut" tämäntyyppisissä tehtävissä, kuulema.
736. Ari21.11.2019 klo 17:20
Tällä kertaa saikin kuulema olla kaksi samaa numeroa, eli Jaskan vastaus olikin haettu oikea.
737. eol22.11.2019 klo 22:10
Jukkiksen neliölevysahauksen kolmas tapaus (c) on vielä käsittelemättä. Toistetaan tehtävänanto (31.10. klo 8:56 [669]): valitaan yhdeltä sivulta satunnainen piste ja sahataan sen kautta satunnaiseen suuntaan [mutta suoraan]. Millä todennäköisyydellä kaksi satunnaisesti valittua neliölevyn pistettä (ns. naulapisteet) jäävät samaan palaan?

Tämä kolmas tapaus vaikuttaa näistä tapauksista kaikkein kimuranteimmalta. Laskelmani mukaan vastaus olisi 7/10 + (7 - 4*ln(2))/(15*pi) eli noin 0,78971. Jättäisin tähän vielä reilusti pohdinta- ja kypsyttelyaikaa - ainakin viikon - ennen kuin esitän laskelmani.
738. Jukkis22.11.2019 klo 22:28
No sentään tässä osui oikeaan 30.10. esittämäni ennustus "...paitsi että jos tuolle saa johdettua tarkan lausekkeen, niin oon aika varma, että siinä esiintyy pii."
739. Matti24.11.2019 klo 20:48
Sain saman, 0,78971, joten kaipa se on oikein. Periaatteessa ihan selvä, mutta vähän työläs. Ilman Wolframalphaa en olisi hommaan ryhtynyt. Muuten tämän säikeen myötä löysin Wolframalphan, ja opin sitä käyttämään. Mieletön työkalu. Jaskan trippelilottotehtävän laskin vielä kynällä, paperilla ja taskulaskimella.
740. Matti25.11.2019 klo 20:57
eol (670) päätteli, että tapauksessa a) kysytty todennäköisyys on 2/3. En löydä tästä symmetriaan perustuvasta päättelystä vikaa. Kuitenkin, päättely ei nojaa millään lailla siihen, että alue on muodoltaan neliö. Näin ollen kai sama tulos saataisiin, vaikka alue olisi minkä muotoinen.

Kysytyn todennäköisyyden laskeminen vaikuttaa liian työläältä urakalta monien erilausekkeisten alueiden kolminkertaisine integraaleineen. Mutta valitsin yksinkertaisemman geometrian, yksikköympyrän. Tulos oli
1-128/45pi^2, noin 0,7118 (siinä taas Jukkikselle pi).

Jokin tässä siis nyt mättää, mutta mikä?
741. Jaska25.11.2019 klo 21:59
Tjaa, eolin ratkaisu on ainakin yksinkertaisempi. Laskeskelin silloin sata viestiä sitten noita kohtisuoria sahauksia omilla konsteilla ja päädyin eolin linjoille. Äärellisillä "nauloilla" tulokset lähenevät tulosta 2/3, joten ulottovuudettomilla pisteillä se on uskottava tulos, joka ei sitä paitsi riipu mielestäni sahauskohteen muodosta. Matin ympyrähän voidaan piirtää neliön sisälle, jolloin sen pisteet ovat myös neliön pisteitä.
742. Jaska25.11.2019 klo 22:04
ulottuvuudettomilla
743. eol26.11.2019 klo 08:00
Kyllä tapauksessa (a) tuo alunperin esittämäni symmetria-argumentti pätee, eli todennäköisyys on 2/3 tasokuvion muodosta riippumatta. Erityisesti ympyrälle sain nyt tuon arvon 2/3 myös rutiininomaisesti integroimalla. (Tämä saamani tulos siis eroaa Matin saamasta tuloksesta.)

Sen sijaan nimenomaan ympyrälle saadaan juuri tuo Matin mainitsema arvo 1 - 128/(45*pi^2) eli noin 0,71180 seuraavassa tapauksessa: ei valita minkäänlaista "sahauspistettä", vaan valitaan kaikista ympyrää leikkaavista suorista satunnaisesti yksi, jota pitkin sahaus sitten suoritetaan. Tässä ympyrän kohdallahan riittää, että rajoitutaan tarkastelemaan kaikkia tietyn mielivaltaisen suoran kanssa yhdensuuntaisia suoria, koska kaikki suunnat ovat samanarvoisia.
744. Tarja27.11.2019 klo 13:18
Laitan matemaattisten pohdintojen väliin yhden kevyemmän tehtävän.
Etsitään henkilöille etunimiä ja yhdistävää teemaa.

1. Hurmerinta
2. Kärkkäinen
3. Lundberg
4. Maijanen
5. Mäkynen
6. Parikka
7. Redford
8. Saari
9. Salminen
10. Suomalainen
11. Torppa
12. Turkka
745. ake27.11.2019 klo 16:55
Tenavien hahmoja: Pipsa, Kielo, Amadeus, Pave, Jaska, Salli, Ressu, Sami, Eppu, Lippe, Maisa ja Tellu.
746. Tarja27.11.2019 klo 17:32
Täysin oikein.
747. ++juh27.11.2019 klo 22:12
Mikä on totta?
1. Kaikki alla olevat
2. Ei mikään alla olevista
3. Kaikki yllä olevat
4. Yksi yllä olevista
5. Ei mikään yllä olevista
6. Ei mikään yllä olevista
748. Elva27.11.2019 klo 23:01
++juh, 6. on totta.
749. Ari27.11.2019 klo 23:02
6, jos vain yksi on totta.
750. Elva27.11.2019 klo 23:23
++juh, hutiloin aiemmin, 5. on oikein. Sorry!
751. Elva27.11.2019 klo 23:34
Korjauksen täydennys: vain 5. on totta.
752. Ari28.11.2019 klo 20:09
Niinpä, kyllä Elva on oikeassa. Jos 5. on totta, muut eivät ole. Pakko peesata taas. :)
753. eol1.12.2019 klo 15:32
Esitän nyt viikko sitten (22.11. klo 22:10 [737]) mainitsemani laskelman Jukkiksen neliölevyn kahtiasahausta käsittelevän tehtävän tapauksesta (c): Sahaus suoritetaan satunnaisesti valitusta neliölevyn reunapisteestä ("sahauspisteestä") suoraan satunnaisesti valittuun suuntaan. Millä todennäköisyydellä kaksi satunnaisesti valittua neliölevyn pistettä ("naulapisteet") jäävät samaan palaan?

Voidaan olettaa, että neliön sivu on 1, jolloin myös sen ala on 1. Sovitaan, että neliö on sellaisessa asennossa, että sen ala- ja yläsivu ovat vaakasuoria, ja vasen ja oikea sivu taas pystysuoria. Symmetrian ansiosta voidaan olettaa, että sahauspiste sijaitsee alasivulla, ja merkitään x:llä sen etäisyyttä oikeasta alakulmasta. "Sahauskulmalla" tarkoitetaan sitä kulmaa t, jonka oikea kylki suuntautuu sahauspisteestä nelion alasivua pitkin neliön oikeaan alakulmaan ja vasen kylki on sahauspisteestä alkava suora sahauslinja. Symmetrian ansiosta riittää, että rajoitutaan niihin tapauksiin, joissa sahauskulma t on enintään 90 astetta eli pi/2 radiaania.

Merkitään tietyssä sahauksessa A:lla sen palan alaa, johon neliön oikea alakulma päätyy. Tällöin toisen palan ala on 1-A, ja todennäköisyys sille, että kyseisessä sahauksessa naulapisteet jäävät samaan palaan, on triviaalisti A^2 + (1-A)^2. Kaikkien mahdollisten sahausten yli laskettu keskimääräinen todennäköisyys P on silloin (2/pi)*S, missä S on 2-ulotteinen määrätty integraali edellä mainitusta lausekkeesta A^2 + (1-A)^2, siten että etäisyys x käy 0:sta 1:een ja kulma t käy 0:sta pi/2:een. (Kerroin 2/pi tarvitaan sen takia, että 2-ulotteisen integrointisegmentin "koko" ei ole 1 vaan 1 * pi/2 = pi/2.)

Laskennan helpottamiseksi määrätty integraali S jaetaan kolmeen osaan S = S1 + S2 + S3 seuraavasti.

1) OSA S1: t käy 0:sta pi/4:ään

Tällöin A = (x^2*tan(t))/2 ja saadaan:

https://www.wolframalpha.com/input/?i=int+%281%2F2 +x%5E2+tan+t%29%5E2+%2B+%281+-+1%2F2+x%5E2+tan+t%2 9%5E2+dx+dt%2C+x%3D0+to+1%2C+t%3D0+to+pi%2F4

Ensimmäinen osatulos on siten S1 = 1/10 + (9*pi)/40 - ln(2)/6 eli noin 0,6913338170.

2) OSA S2: t käy pi/4:stä pi/2:een ja x käy 0:sta 1/tan(t):heen

Myös tällöin A = (x^2*tan(t))/2 ja saadaan:

https://www.wolframalpha.com/input/?i=int+%281%2F2 +x%5E2+tan+t%29%5E2+%2B+%281+-+1%2F2+x%5E2+tan+t%2 9%5E2+dx+dt%2C+x%3D0+to+1%2Ftan+t%2C+t%3Dpi%2F4+to +pi%2F2

Toinen osatulos on S2 = 1/60 * (-17 + 5*pi + 27*ln(2)) = -17/60 + pi/12 + (9*ln(2))/20 eli noin 0,2903822857.

3) OSA S3: t käy pi/4:stä pi/2:een ja x käy 1/tan(t):stä 1:een

Nyt A = x - 1/(2*tan(t)) ja saadaan:

https://www.wolframalpha.com/input/?i=int+%28x+-+1 %2F%282+tan+t%29%29%5E2+%2B+%281+-+%28x+-+1%2F%282 +tan+t%29%29%29%5E2+dx+dt%2C+x%3D1%2Ftan+t+to+1%2C +t%3Dpi%2F4+to+pi%2F2

Kolmas ja viimeinen osatulos on S3 = 1/48 * (20 + 2*pi - 5*ln(16)) = 5/12 + pi/24 - (5*ln(2))/12 eli noin 0,2587550353.

Lopputulokseksi eli haetuksi keskimääräiseksi todennäköisyydeksi P saadaan:

P = 2/pi * (S1 + S2 + S3)
= 2/pi * (7/30 + (7*pi)/20 - (2*ln(2))/15)
= 7/10 + (7 - 4*ln(2))/(15*pi)
eli noin 0,78971.
754. Matti1.12.2019 klo 23:40
eol (743) Miten sait ympyrälle todennäköisyyden 2/3 integroimalla?
755. Matti2.12.2019 klo 22:12
Suoritin aluejaon hieman toisin. Suorat pisteestä x molempiin ylänurkkiin jakavat neliön kolmeen palaan, kahteen sivupalaan ja yhteen keskipalaan.

Oikeanpuoleisessa palassa pinta-ala A on eolin merkinnöin 0.5x^2tant, t käy 0 to arccotx, ja x käy 0 to 1. Pinta-alaksi Wolfram antaa 0,98172.

Keskipalassa pinta-ala A on x+0.5tan(t-pi/2), t käy arccotx to pi-arccot(1-x), ja t käy 0 to 1. Pinta-alaksi tulee 0,51751.

Vasemmanpuoleinen pala on identtinen oikeanpuoleisen palan kanssa. Selvitään siis kahdella integroinnilla. Ynnätään ja jaetaan piillä. Tulos on sama kuin eolilla, 0,78971.
756. eol3.12.2019 klo 00:02
Palataan Matin tarkastelemaan ympyränhalkaisuun. Integroimalla saatavaa ratkaisua edellyttävä tehtävänanto on siis seuraava: Valitaan ympyrälevyn pinnalta satunnainen piste ("sahauspiste"), jonka kautta satunnaiseen suuntaan suoraan sahaamalla ympyrälevy jaetaan kahteen palaan. Millä todennäköisyydellä satunnaisesti ympyrälevyn pinnalta valitut kaksi muuta pistettä ("naulapisteet") jäävät samaan palaan?

Voidaan olettaa, että ympyrän säteen pituus on 1, jolloin ympyrän ala on pi. Olkoon sitten r mielivaisesti valittu ympyrän säde. Symmetrian ansioista voidaan rajoittua tarkastelemaan pelkästään sellaisia sahauksia, jotka leikkaavat r:n ja tekevät sen nimenomaan kohtisuorasti. Merkitään tällaisten sahauksien määräämää yhdensuuntaisten suorien joukkoa U:lla.

Olkoon L jokin U:hun kuuluva suora. Merkitään s:llä sitä ympyrän sädettä, jonka kehäpiste on ympyrän keskipisteestä r:ää pitkin katsottuna L:n ja ympyrän kehän kahdesta leikkauspisteestä vasemmanpuoleinen. Merkitään x:llä L:n ja r:n leikkauspisteen etäisyyttä ympyrän keskipisteestä, ja y:llä saman L:n ja r:n leikkauspisteen etäisyyttä L:n ja s:n yhteisestä pisteestä. Merkitään t:llä kulmaa, jonka vasen kylki on s ja oikea kylki on r. Tällöin triviaalisti cos(t) = x ja sin(t) = y, joten t = arccos(x) ja y = sqrt(1-x^2).

Merkitään L:n ympyrästä erottaman (pienemmän) palan alaa A:lla, jolloin naulapisteiden samaan palaan jäämisen todennäköisyys on triviaalisti Q = (A^2 + (pi-A)^2)/pi^2. Lasketaan A vähentämällä L:n määräämän ympyrän jänteen kattavasta ympyrän sektorista saman jänteen ja ympyrän keskipisteeen välinen osuus: A = pi * (2*t)/(2*pi) - 2 * (x*y)/2 = t - x*y.

Jos L tulisi valita satunnaisesti joukosta U, niin tehtävässä haettu keskimääräinen todennäköisyys olisi lausekkeen Q määrätty integraali x:n suhteen 0:sta 1:een. (Sen arvo muuten on tuo jo aiemmin esille tullut 1 - 128/(45*pi^2).) Tällainen L:n valinta ei kuitenkaan ole tehtävänannon mukainen.

Koska U:hun kuuluvan suoran määräämä ympyrän jänne on sitä pitempi - ja sisältää siis sitä enemmän mahdollisia sahauspisteitä - mitä lähempänä ympyrän keskipistettä se sijaitsee, niin U:n kutakin suoraa on valintatilanteessa painotettava tuon jänteen pituudella, joka on 2*y. Painojen summa on tällöin puoliympyrän ala eli pi/2, jolla painotettu integraali on jaettava. Haettu keskimääräinen todennäköisyys P on siten (2/pi)*S, missä S on lausekkeen 2*y*Q määrätty integraali x:n suhteen 0:sta 1:een.

Wolfram Alphalla P:n arvoksi saadaan:

https://www.wolframalpha.com/input/?i=y%3Dsqrt%281 -x%5E2%29%2C+A%3Darccos%28x%29-x+y%2C+Q%3D%28A%5E2 %2B%28pi-A%29%5E2%29%2Fpi%5E2%2C+int+%282%2Fpi+2+y +Q%29+dx%2C+x%3D0+to+1

Ratkaisu on siis 2/3, kuten symmetria-argumenttia käyttämällä jo kuukausi sitten todettiinkin.
757. eol7.12.2019 klo 23:30
Otetaan seuraava muunnelma ympyrälevyn kahtiasahaustehtävästä:

Valitaan ympyrälevyn alalta satunnaisesti 4 pistettä: 2 "naulapistettä" ja 2 "sahauspistettä". Sahataan sitten ympyrälevy kahtia pitkin sahauspisteiden kautta kulkevaa suoraa. Millä todennäköisyydellä naulapisteet jäävät samaan palaan?

(Tarkoituksenani on esittää oma laskelmani 5 - 7 päivän kuluttua, mikäli sitä ennen ei mitään erityistä syytä muuhun ilmene.)
758. Jaska8.12.2019 klo 00:07
Saanen arvata: 0,52
759. eol8.12.2019 klo 09:28
Laskelmani mukaan haettu todennäköisyys on enemmän kuin tuo 0,52. (Jaetaanpa mikä tahansa tasokuvio kahtia millä tavoin tahansa, niin kahden sen satunnaisesti valitun pisteen samaan jako-osaan jäämisen todennäköisyys on kunkin yksittäisen jaon tapauksessa vähintään 1/2.)
760. Matti10.12.2019 klo 00:26
Eräin oletuksin sain tulokseksi 0,6377. Hyvältä vaikutti se, että tulos oli 1/2:n ja 2/3:n välissä.

Jos lyödään levyyn neljä naulaa, jätetään kannat vähän törröttämään ja viritetään kumilenkki naulojen varaan, on kaksi mahdollisuutta: kumilenkki muodostaa kolmion, ja yksi naula jää kolmion sisään, tai sitten kuminauha muodostaa nelikulmion, ja kaikki naulat ovat nurkkapisteissä. (Degeneroituneet nollamittaiset erikoistapaukset voi unohtaa, niiden todennäköisyys =0.)

Neljästä naulasta saa kuusi eri naulaparia, ja siis kuusi eri sahaussuoraa. Jos kumilenkki on kolmio, kolmessa tapauksessa muut kaksi naulaa jäävät sahauslinjan eri puolille, ja kolmessa muussa tapauksessa samalle puolelle. Tämän todennäköisyys on 1/2. Jos kumilenkki on nelikulmio, neljässä tapauksessa kaksi muuta naulaa jäävät samalle puolelle, ja kahdessa eri puolelle, ja todennäköisyys on 2/3.

Oli miten oli, kysytyn todennäköisyyden täytyy olla näiden kahden tapauksen jotenkin painotettu keskiarvo (positiivisin painoin), joten sen täytyy olla välillä 1/2 '- 2/3.

Yksi tapa ratkaista olisi seuraava: heitetään satunnaisesti kolme pistettä ympyrän pinta-alalle ja viritetään kuminauhat. Syntyvän kolmion ja muun ympyrän pinta-alojen suhteesta saadaan todennäköisyys, että heitettävä neljäs piste lankeaa kolmioon - tai sitten ei lankea. Ja tälle kaikelle lasketaan keskiarvo.

Tai sitten heitetään satunnaisestti kaksi sahauspistettä ympyrään, lasketaan pinta-alat A ja pii-A, ja määrätään todennäköisyys. Ja sitten taas integroidaan todennäköisyys koko sopalle. Nähdäkseni molemmat vaihtoehdot johtavat ylikäymättömiin laskennallisiin vaikeuksiin.
761. eol10.12.2019 klo 00:48
Sain saman tuloksen kuin Matti, eli parilla lisädesimaalilla 0,6376883. (Laskelmani on siis tulossa viikon lopulla.)
762. eol15.12.2019 klo 22:43
Esitän nyt laskelmani 7.12. klo 23:30 [757] määrittelemääni tehtävään. Kuten Matin määrittelemässä "yksipisteisessä" tehtävässä (jota käsittelevän laskelmani esitin 3.12. klo 00:02 [756]), niin nytkin kahtia sahattavana on ympyrälevy, mutta kun tuossa yksipisteisessä tehtävässä sahaus suoritettiin levyn yhden satunnaisen pisteen kautta kulkevaa satunnaista suoraa pitkin, niin tässä "kaksipisteisessä" tehtävässä sahataan levyn kahden satunnaisen pisteen kautta kulkevaa (ja siten yksikäsitteisesti määrättyä) suoraa pitkin.

Otetaan käyttöön samat merkinnät kuin tuota yksipisteistä tehtävää koskevassa laskelmassani: U on taaskin kaikkien ympyrän mielivaltaisesti valitun säteen kohtisuoraan leikkaavien suorien joukko, ja x, y, t, A ja Q ovat samat kuin tuossa yksipisteisessä tapauksessa.

Olkoot L1 ja L2 kaksi U:n suoraa, ja olkoot p1 ja p2 todennäköisyydet sille, että satunnaisesti valittu ympyrän piste kuuluu L1:een ja L2:een, vastaavasti. Tällöin L1:n valinnan todennäköisyyden suhde L2:n valinnan todennäköisyyteen on tässä kaksipisteisessä tapauksessa (p1^2)(/p2^2), joka on selvästi sama kuin (y1^2)/(y2^2), kun y1 ja y2 ovat lausekkeen y arvot suorien L1 ja L2 tapauksissa, vastaavasti.

Nyt "integrointipainona" voidaan siis käyttää lauseketta y^2. Integrointitulos on nytkin jaettava painojen summalla, joka taas on y^2:n eli (1-x^2):n määrätty integraali x:n suhteen 0:sta 1:een, eli 2/3.

Haettu (keskimääräinen) todennäköisyys on siis 3/2 kertaa lausekkeen (y^2)*Q määrätty integraali x:n suhteen 0:sta 1:een, eli Wolfram Alphalla:

https://www.wolframalpha.com/input/?i=y%3Dsqrt%281 -x%5E2%29%2C+A%3Darccos%28x%29-x+y%2C+Q%3D%28A%5E2 %2B%28pi-A%29%5E2%29%2Fpi%5E2%2C+int+%283%2F2+*+y% 5E2+*+Q%29+dx%2C+x%3D0+to+1

Tulos on siis 1 - 5632/(1575*pi^2) eli noin 0,63768831.
763. eol18.12.2019 klo 19:14
Joukkue, joka otteluhetkellä johti sarjataulukkoa Englannin miesten jalkapallon korkeimmalla sarjatasolla, on aloittanut yli 30 000 katsojan paikan päällä seuraaman kilpailullisen ottelun seuraavalla kokoonpanolla:

62; 51, 54, 55, 57, 67, 68, 72, 75, 77, 99

Mikä joukkue oli vastassa?
764. Jaska19.12.2019 klo 00:28
Valistunut(?) arvaus: Milton Keynes Dons
765. eol19.12.2019 klo 02:23
Luetellulla kokoonpanolla avanneen sarjajohtajajoukkueen haettu vastustajajoukkue ei ollut Milton Keynes Dons FC. Haettu vastustajajoukkue on kuitenkin perustettu jo 1800-luvulla kuten Milton Keynes Dons FC:n vuonna 1889 perustettu ja vuonna 2003 Milton Keynesiin muuttanut edeltäjäjoukkue Wimbledon FC:kin.

Mainittakoon myös, että Suomessa ottelu oli mukana Veikkauksen Pitkävedossa. Veikkaus siis tarjosi kiinteän voittokertoimen kolmelle vaihtoehtoiselle tulokselle: kotivoitolle, tasapelille ja vierasvoitolle. Lopputulema oli kotivoitto kertoimella 1,31.
766. Jaska19.12.2019 klo 11:51
No meninpäs helppoon. Valistuneisuus kyllä osui Liverpoolin ja EFL-cupin osalta, mutta haettu vastustaja oli tuore tapaus eli Aston Villa.
767. eol19.12.2019 klo 13:48
Aston Villa oli tosiaan kyseessä. Valioliigaa johtava Liverpool pelasi toissapäivänä Birminghamissa liigacupin vierasottelun Aston Villaa vastaan ja eilen Qatarin Dohassa seurajoukkueiden MM-turnauksen ottelun meksikolaista Monterreyta vastaan. Koska toissapäivänä Liverpoolin ykkösmiehistö oli jo Qatarissa, niin Birminghamissa avauskokoonpanon keski-ikä oli alle 20 vuotta ja sen jäsenten yhteenlaskettu aikaisempien edustusjoukkueen ottelujen määrä 16. Kotijoukkue Aston Villa voitti 5-0, vaikka sekin oli tehnyt 10 muutosta avauskokoonpanoonsa viime lauantain Valioliigan otteluunsa verrattuna. (Liverpool kuitenkin voitti pallonhallinnan 57%-43%, laukaukset 15-11 ja kulmapotkut 7-2.)
768. Jaska31.12.2019 klo 10:34
Mikä on suopilkka?
769. Ari1.1.2020 klo 00:47
Tuleeko Valmes vai Nurtimo? Mihin kysymys littyy?
770. Jaska1.1.2020 klo 09:57
Upeaa uutta visavuotta! Arin arvaus ei osunut. Vihje: 9935.
771. Ari1.1.2020 klo 12:22
Anteeksi, oliko tuossa vielä jokin visa selvittämättä? Oma nr. 769 oli uusi visakysymys, ei vastaus.
772. Matias-Myyrä1.1.2020 klo 12:44
Valtimon kunta liitettiin Nurmekseen 1. tammikuuta 2020.
773. Ari1.1.2020 klo 12:47
Oikein, Matias-Myyrä.
774. Jaska1.1.2020 klo 15:17
Ari, kyllä on selvittämättä 768., johon annoi vihjeen. Minä pyydän puolestani anteeksi sekoiluani. Kuntaliitostos ei ollut tätä ennen ehtinyt tietoisuuteeni.
775. Matti1.1.2020 klo 18:48
Hissipulma. Talossa on katutaso sekä n kerrosta. Ensimmäiseen kerrokseen on siis noustava yksi kerrosväli katutasolta, toiseen kaksi kerrosväliä, jne. Talossa on hissi. Sen nopeus on yksi kerrosväli sekunnissa. Se kiihtyy loppunopeuteensa, ja myös pysähtyy, silmänräpäyksessä.

Hissin käyttäjä tulee todennäköisyydellä 1/2 katutasolta, ja hän menee johonkin kerroksista 1 ... n, kaikkiin todennäköisyydellä 1/n. Samoin käyttäjä tulee todennäköisyydellä 1/2 jostakin kerroksesta 1 ... n, todennäköisyydellä 1/n kustakin, ja menee katutasolle. Kerrosten välistä liikennettä ei ole. Ja hissin käyttö on niin harvaa, että käyttäjä ei joudu koskaan odottamaan edellistä käyttäjää.

a) Kuinka kauan joutuu käyttäjä keskimäärin odottelemaan hissin saapumista painettuaan kutsunappia?

b) Jos asennetaan hissiin automatiikka, joka palauttaa käytön jälkeen hissin johonkin kerrokseen, niin mihin se kannattaa palauttaa, jotta em. odotteluaika olisi keskimäärin mahdollisimman lyhyt? Kauanko silloin odottelu keskimäärin kestää? Onko siis automatiikasta hyötyä?

c) Samat kysymykset kuin kohdassa b), mutta nyt automatiikka voi palauttaa hissin myös kerrosten väliin.
776. Jaska1.1.2020 klo 19:12
Riippuu hissin mallista. Lienee vielä käytössä hissejä, joihin pääsee sisään ilman napin painallusta, jos hissi ja käyttäjä ovat samalla tasolla.
777. Jaska2.1.2020 klo 11:39
Perun väärän päätelmäni 776. Ratkaisu a): [n(n+1)/2]n+1. Selkäydinratkaisu b) ja c): ei hyötyä.
778. Jaska2.1.2020 klo 11:44
768/770: Mattikin tuntee erittäin todennäköisesti ratkaisusanan.
779. Matti2.1.2020 klo 17:51
Jaska, 768 ei sytytä.
780. Jaska2.1.2020 klo 18:08
Sittenpä minun täytyy ilmoittaa, että tarkoittamani sana ei ole se sinun ehdottamasi.
781. eol3.1.2020 klo 00:08
Jaskan suopilkka [viesti 768] voisi ehkä olla suotilkku. Pikainen guuglaus näyttäisi nimittäin antavan vahvistuksen sille, että ainakin Tornionlaaksossa sanoja suo-, metsä- ja peltopilkka voidaan käyttää tarkoittamaan suo-, metsä- ja peltotilkkua.
782. Jaska3.1.2020 klo 00:39
eol, tässä ei olla asialinjalla, vaan SUOPILKKA on piilovihjeenomainen knoppi. Ratkaisusana löytyy ilmoittamastani paikasta. Matti ei sitä tietänyt tai muistanut. Varmuudella sen tietävät Eki ja iso S, jotka kaikin mokomin saavat halutessaan osallistua. Jos siis ehtivät:)
783. eol3.1.2020 klo 02:02
Matin hissitehtävässä tilanne on nähdäkseni se, että seuraavaksi tapahtuvan hissimatkan "lähto- ja maalikerros" ovat aina riippumattomia välittömästi edeltävän hissimatkan vastaavista kerroksista. (Näinhän ei vaikkapa reaalimaailman asuinkerrostaloissa yleensä ole, vaan esim. aamuisin kuljetaan enemmän alaspäin ja iltaisin enemmän ylöspäin.)

a) Sain tulokseksi (n+1)/4 + S/(4*n^2), missä S on summa termeistä muotoa abs(p-q) kun p käy 1:stä n:ään ja q samaten 1:stä n:ään.

b) Jos automatiikka palauttaa hissin katutasoon, niin keskimääräinen odotusaika on vain (n+1)/4 eli pienempi kuin a-kohdassa. Jos tätä automatiikkaa sitten muutetaan palauttamaan hissi kerrokseen 1, niin keskimääräinen odotusaika säilyy samana, sillä katutasossa odotusajat pitenevät sekunnin, mutta muissa kerroksissa lyhenevät sekunnin. Jos automatiikkaa edelleen muutetaan palauttamaan hissi johonkin kerrosta 1 ylempään kerrokseen, niin keskimääräinen odotusaika pitenee.

c) Lyhimmän keskimääräisen odotusajan saavuttamiseksi riittää, että hissi palautetaan mihin tahansa kohtaan katutason ja kerroksen 1 välissä, mukaanlukien nämä ääripäät.
784. eol3.1.2020 klo 08:02
P.S. Pari kommenttia edelliseen viestiini:
- aikalausekkeista puuttuvat yksiköt, mutta kyseessä ovat tietysti sekunnit
- a-kohdan lausekkeen saisi varmaan sievennettyä paljonkin nätimpään muotoon, mutta tuon nykymuodon etuina lienevät havainnollisuus ja helppo vertailtavuus b-kohdan lausekkeen kanssa
- b-kohdan keskimmäisen virkkeen loppupuolella sana "muissa" on turha
785. Jaska3.1.2020 klo 16:07
Viestin 777. kaava oli tarkoitettu odotusaikojen sekuntimäärien keskiarvoksi, mutta näyttää jääneen tokan hakasulun jälkeinen jakolasku merkitsemättä. Piti siis olla [n(n+1)]/n+1 sekuntia. Päättelin, että "kerrosten välistä liikennettä ei ole" tarkoittaa, että hissi on aina katutasolla, kun se tilataan mihin tahansa kerrokseen 1-n. Siinä tapauksessa keskiarvo on oieka ratkaisu, vai mitä?
786. Jaska3.1.2020 klo 16:08
Huoh, oikea.
787. Jaska3.1.2020 klo 16:13
Notaatiot eivät oata onnistuakseen. Lisätään vielä kaarisulut: [n(n+1)]/(n+1)
788. Jaska3.1.2020 klo 16:46
Päättelykin oli virheellinen, grrr. Odotusajathan ovat 0 - n sekuntia. Siis myös kerroksesta katutasolle matkaavan odotusaika voi olla nolla sekuntia. Hissi on siis siinä tapauksessa ko. asuinkerroksen kohdalla, muissa tapauksissa katutasolla.
789. Matti3.1.2020 klo 21:47
eol, samaa mieltä kaikessa. a) S:lle sain lausekkeen, kun laskin summan tapauksille n=1, 2, 3 ja 4. Osoittautuu, että S on kolmannen asteen polynomi (n-1)n(n+1)/3. Sijoittamalla saadaan keskimääräiseksi odotusajaksi
(n+1)(4n-1)/12n.

Jaska, jos sait tuloksen [n(n+1)]/(n+1), niin miksi et supista (n+1): llä.
790. Jaska3.1.2020 klo 22:31
Täh? Miten siitä on pyyhkiytynyt eka jakolasku pois. Nyt, rauhallisesti, äärimmäisen keskittyneesti. [n(n+1)/2]/(n+1)

Kerrosten välinen liikennöimättömyys tarkoittanee siis, että asukki ei aja kerroksesta toiseen hissillä, vaan aina omasta kerroksesta katutasolle tai katutasolta omaan kerrokseen. Sitä vastoin hissin saapuminen tilaajalle muualta kuin katutasolta on kerrosten välistä liikennettä.
791. Jukkis4.1.2020 klo 00:03
Edelleen tuosta supistuu n+1 pois. Jää n/2.
792. iso S4.1.2020 klo 11:24
Pakko kompata Mattia:
Jaska, 768 ei sytytä.

Kaksi "varmaa" piilosanamaisesti anagrammiin perustuvaa tietoa:

1. Pankinjohtajan päästä voi löytyä mainospäähine, OP-suikka.

2. Kaakkosuon pohjoisosa (Palkkisuo) kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Sinne saanee silti suksia ja suon luistoa saa pilkata..
793. eol4.1.2020 klo 11:56
Tätä nykyä minulla on vahva epäilys, että Jaskan SUOPILKKA on eräs 7-kirjaiminen sana. Jaskan alkuperäisestä viestistä [768] en sitä kuitenkaan osaa johtaa. Ehkäpä toinen rakennevihje / piilosanatyyppinen piilovihje samalle sanalle olisi tässä vaiheessa paikallaan (jos ei edes tuo 9-kirjaiminenkaan iso S:n anagrammeista osu oikeaan)?
794. Jaska4.1.2020 klo 12:13
Kyllä, kyllä. n/2 on keskiarvo. Se ei kuitenkaan tullut heti selkäytimestä, vaan se piti laskea. Lauseke kuvaa siis omaa laskutoimitustani yhtä todennäköisten vaihtoehtojen lukumäärällä n+1. Valitsin konkreettisen esimerkkiluvun n = 6 (Matilla 1- 4). Ensin n+1 yli 2 eli n(n+1)/2. Siis 6*7/2. Osamäärä eli kuudes kolmioluku 21 jaetaan n+1:llä eli 7:llä. Osamäärä nyt 3.

Matin tarkoittamassa ratkaisussa hissin positio katutasolla todennäköisyydellä 1/2 edellyttää useiden keskiarvojen laskemista. Hissin pysäyttäminen kerrosten väliin ei avautunut.
795. Jaska4.1.2020 klo 12:19
Toinen vihje suopilkalle:

TÄÄLLÄPÄ RUOTSISSA ON NELJÄS PÄIVÄ (7)
796. Jaska4.1.2020 klo 12:24
No voi prr. Korjaan.

TÄÄLLÄPÄ RUOTSISSA ON KOLMAS PÄIVÄ (7)
797. iso S4.1.2020 klo 13:17
Unohdin mainita, että sillä panknjohtajalla on niin suuri pää että suikka on kokoa L. No, eiväthän pankkiirit sellaisia käytä. Oikeasti tuo päähine löytyi Arafatin jäämistöstä, nimittäin PLO-suikka. Ei Jasser sitä käyttänyt, vaan ruudullista liinaa, joten suikan olemassaolo paljastui vasta tässä ja nyt.
798. ake4.1.2020 klo 14:26
Jaskan viimeisen vihjeen mukaan kyseessä on härpäke. Se löytyy sieltä säikeestä 9935.
799. Eki4.1.2020 klo 14:33
Nyt härpäke ymmärretty paitsi se suopilkka.
800. Jaska4.1.2020 klo 15:30
Selittäjälle yhtä paljon pojoja kuin akelle.
801. eol4.1.2020 klo 23:25
No nyt sitten kuitenkin: Suomi > Härmä, joten suopi > härpä, ja (I)lkka > (I)ke (Kanerva).
802. Eki4.1.2020 klo 23:52
Pahis+
803. Jaska5.1.2020 klo 11:24
eol ja ake jakavat pulskan palkintopotin.
804. iso S5.1.2020 klo 12:30
Piilosananoviisina en olisi ikinä tuota keksinyt enkä usko että kukaan ammattimainen piilosanojen laatija olisi tuollaista vääntelyä väsännyt. SItäkään en älynnyt, että 9935 viittasi säikeen numeroon, mutta se menee yleisen pöljyyden piikkiin eikä liity piilosanatunaruuteeni. Härpäke on kyllä tuttu sana minulle ja kaikille Kielosen kuvitellusta kannesta kuviteltuun kanteen kuvitellusti lukeneille.

Itse kuvittelin että ratkaisu olisi jokin Ekille ja minulle tuttu paikkakunta, vaikka ihmettelinkin, mistä Jaska tietäisi tuollaisen kohtalonyhteyden. Siksi oletin, että haettu paikkakunta olisi tien 9935 varrella, mutta sellaista tietä ei taida ainakaan Suomessa vielä olla. Ehkä joskus tulee ja sen varresta löytyy sopiva kyläpahanen, jolloin Jaskan härpäke olisi vain vaihtoehtoinen totuus. Sitä odotellessa.
805. Matti2.2.2020 klo 18:34
Tarjotaanpa tällaista. P on ellipsin (x/a)^2 + (y/b)^2 = 1 lakipiste, siis (0,b). Siitä oikealle on piirretty tangentin pätkä, jonka pituus on (a+b)/2. Piste P liikkuu nyt vastapäivään pitkin ellipsin kehää, ja tangentin pätkä seuraa perässä ja kiertyy samalla niin, että se sivuaa kaiken aikaa ellipsiä liikkuvassa pisteessä P. Täyden kierroksen jälkeen tangentin pätkä on "pyyhkinyt" rengasmaisen alueen. Mikä on alueen pinta-ala?
806. Jukkis5.2.2020 klo 10:19
Tähän välin tiedoksi, että on ollut jonkin verran mietinnässä. Mietintä jatkuu, älä ihan vielä laita vastausta.
807. Jukkis6.2.2020 klo 12:06
Luovutan. Pyörittelin paperilla vektorien kanssa ja ilman vektoreita. Sitten WolframAlphassa sinne ja tänne. Varmaan taas ongelma on siinä, että ei keksi sitä fiksua lähestymistapaa, jolla homma muuttuu ihan simppeliksi ja itsestäänselväksi. Varmaankin se viivan pää piirtää kanssa ellipsin?

Laita Matti selitys. Vai odotellaanko vielä jos eol:ltä tulis vastaus?
808. eol6.2.2020 klo 16:54
En minäkään kyllä ole keksinyt mistä narusta tuossa pitää vetää.
809. Matti6.2.2020 klo 17:51
Annan ensin vihjeen. Päässälasku. Ei tarvita kynää eikä paperia, taskulaskimesta tai tietokoneesta puhumattakaan.
810. Jaska6.2.2020 klo 18:57
Pyyhityn alan pinta-ala on sama kuin ellipsin pinta-ala. Tietysti olettaen, ettei tangentti käänny.
811. Matti6.2.2020 klo 19:44
Niin mutta se kääntyy.
812. Matti6.2.2020 klo 20:16
Ok, tässä ratkaisu. Jokainen tangentinpätkän infinitesimaalinen liikahdus voidaan jakaa kahteen komponenttiin, tangentin suuntaiseen liikkeeseen ja kiertoon. Ensin mainittu ei kasvata pyyhkäistävää pinta-alaa, sitä kasvattaa vain kierto. Siitä seuraa suoraan, että kysytty pinta-ala on pi*s^2, missä s=(a+b)2.

Miksi asetin tangentinpätkän pituudeksi s=(a+b)/2, vaikka se voi olla ihan mitä tahansa, ilman että sillä on tehtävässä merkitystä? Ihan hämäyksen vuoksi. Ajattelin, että se harhauttaa ratkojan sivupoluille.

Samanlainen mutta helpompi esimerkki. On kaksi samankeskistä ympyrää, säteet R ja r, R>r. Piirretään pienemmälle ympyrälle tangentti. Suurempi ympyrä leikkaa siitä jänteen, jonka pituus on 2a. Mikä on renkaan pinta-ala? Se on pi(R^2-r^2)=pi*a^2. Se ei riipu erikseen R:stä ja r:stä, vaan vain niiden neliöiden erotuksesta. Tulos on sama, olipa R kuinka suuri tahansa, tai r vaikkapa 0. Voidaan ajatella, että jänteen puolikas pyyhkäisee renkaan, ja pinta-ala on siis pi*a^2.

Googlaa Visual calculus. Yhtälailla voidaan päässä laskea sykloidin ja x-akselin rajoittaman alueen pinta-ala, 3pi*r^2, missä r on generoivan ympyrän säde, tai triktrax-käyrän ja koordinaattiakselien rajoittaman alueen ala, pi/4*a^2, missä a on käyrän nokan y-koordinaatti, ja paljon muuta. Katso myös Tom Apostol.
813. Matti6.2.2020 klo 20:36
Niin ja vielä. Sama lopputulos saadaan vaikka ellipsin sijaan otetaan mikä tahansa suljettu konveksi käyrä, joka on riittävän säännöllinen, niin että sillä on tangentti kaikkialla paitsi äärellisessä määrässä pisteitä. Esim. kaikki suljetut monikulmiot kelpaavat.
814. Jukkis6.2.2020 klo 22:05
Niinpä tietysti. Kyllä taas nolottaa.
815. Jukkis7.2.2020 klo 18:05
Jaskan "Pyyhityn alan pinta-ala on sama kuin ellipsin pinta-ala. Tietysti olettaen, ettei tangentti käänny." olikin mainio seuraava pulma tähän säikeeseen. Vaikea sellainen, en minä ainakaan keksi, mitä tuo tarkoittaa ja miten siitä tangentin "kääntymättömyydestä" seuraa tuo vastaus pinta-alalle.
816. Jaska7.2.2020 klo 21:24
Tangentti ei käänny, kun se pysyy koko P:n kierron ajan alkuperäisessä kohtisuorassa kulmassa b-akselin kanssa. Katsoin sieluni silmin kahta toisiaan risteävää identtistä ellipsiä ja arvasin, että (a+b)/2-pituinen tangentin pätkän rata peittää ellipsin alan suuruisen alan P:n kiertäessä koko kehän ympäri. Taitaa olla kuitenkin niin, että yhtäsuuruus toteutuu ko. janan pituuden ollessa a.
817. Matti13.2.2020 klo 21:53
Tähän voi soveltaa yllä esitettyä Mamikonin visuaalista laskentaa:

Niityllä on pystyssä ympyräsylinterin muotoinen karjan juoma-allas, säde on R. Altaan reunassa on kiinni liekanaru, jonka toinen pää on kiinni lampaan kaulapannassa. Narun pituus on pi*R. Kuinka suurella pinta-alalla lammas pystyy laiduntamaan?
818. Jaska13.2.2020 klo 23:22
A-B, eli lampaan ympyrän pinta-ala miinus altaan pinta-ala. Edellyttäen liekanatun vapaata pyörimistä tapissaan.
819. Matti14.2.2020 klo 00:24
Lieka on kiinni altaan reunalla eikä keskellä.
820. Matti14.2.2020 klo 00:27
Ei kun siis lieka on kiinni maan pinnalla, eikä voi nousta altaan päälle.
821. Jukkis14.2.2020 klo 10:47
Sain ekalla yrityksellä pi^2*R^2*(1+pi/2).

Sano jos meni väärin, niin mietin lisää.
822. Jaska14.2.2020 klo 12:07
Siis 15/16 erotuksesta A-B?
823. Matti14.2.2020 klo 22:21
Jukkis, tsekkaan vielä omaa ratkaisuani. Aivan samannäköistä itsekin sain, mutta en identtistä. Palaan. Yhtenä tekijänä minulla oli pi^3. (Sen puoliympyrän pinta-ala, jonka sädettä juoma-allas ei rajoita, on 0,5*pi*(pi*R)^2. Ratkaisussa siis esiintyy pi^3.)
824. Matti14.2.2020 klo 22:23
Hei, onhan sullakin pi^3. Sorry.
825. Matti16.2.2020 klo 22:47
Minä sain (5/6)pi^3*R^2. Toivottavasti meni oikein. Ensin on se puoliympyrä, ala = (1/2)pi^3*R^2. Sitten on tangentin pätkä, jonka pituus kasvaa lineaarisesti sivuamispisteen kulmamuuttujan alfa myötä, pituus = alfa*R. Kun poistetaan tangentin suuntainen liike, saadaan Arkhimedeen spiraali r=alfa*R. Pinta-ala on integraali alfa = 0 to pi [(1/2)R^2*alfa^2*d(alfa)] = (1/6)pi^3*R^2. Näitä 2 kpl. Summa on tuo (5/6)pi^3*R^2.
826. Jukkis17.2.2020 klo 12:03
Jännää. '
Minun vastaus on 0.818310*pi^3*R^2.
Matin vastaus on 0.833333*pi^3*R^2.

Minun lähestymistavassa oli osaksi samaa kuin Matin, mutta myös eroa. Pitää miettiä vielä pääsenkö omalla tavallani samaan.
827. Jaska17.2.2020 klo 22:38
Miten luku 729 liittyy Jiikoon viestiin 71. säikeessä HS 3097?

Oikeassa ratkaisussa tulee olla vähintään 11 kirjainta. Ilman lisävinkkiä sen kekkaavalle vuolas pistevuo.
828. Jaska17.2.2020 klo 23:36
Matin tehtävästä. Olkoon liekanarun lampaan päähän kiinnitetty pää (pääpää) pisteessä A narun ollessa maksimimitassa eli 3r. Lammas alkaa kiertää ympyränsä kehää niin että naru pysyy koko ajan kontaktissa reunan kanssa. Lopulta lammas joutuu pysähtymään pääpään yhtyessä altaan reunaan pisteessä B, joka sijaitsee pikkuympyrän ja sen halkaisijan leikkaupisteessä, kun ympyröiden halkaisijat ovat samalla suoralla. 3r on siis puolet pikkuympyrän kehästä eli kuudennes lampaan ympyrän kehästä, eikö niin? Sama symmetrisesti lampaan kiertäessä vastakkaiseen suuntaan. Lammas kiertämä alue on siis puolet ellipsin kehästä. Eli ellipsin pinta-ala/2 miinus pikkuympyrän pinta-ala on Matin kysymä pinta-ala. Eli ei tarvita integraalilaskentaa. Vai olenko täysin hukassa aatoksineni?
829. Jaska17.2.2020 klo 23:43
... ynnä tietysti puolet lampaan ympyrästä.
830. Matti18.2.2020 klo 01:49
Jaska, mikä on saamasi pinta-alan lauseke?
831. Jaska18.2.2020 klo 11:45
(pii*3r^2)/2 + pii*6 - pii*r^2
832. Jaska18.2.2020 klo 11:56
Korjaan, yhteenlaskettava (pii*6)/2 eli ellipsin puolikas sisältyy lampaan ympyräpuolikkaaseen.
833. Jaska18.2.2020 klo 12:07
Huoh, siis (pii*6r)/2. Ellipsin akselien suhde tässä siis 2/3.
834. Jaska18.2.2020 klo 12:57
Ai perhana. Meni siis pieleen. Yöllistä harhaa. Nyt vasta hokasin, että ratkaisussanui pii*r = 3r. Tulokseni on siis karkea likiarvo. Unohdetaan armeliaasti koko juttu.
835. Jaska18.2.2020 klo 19:03
827. lisuketta.

MIKÄ SEN JUHANIN SUKUNIMI NYT OLIKAAN (11)
836. Jukkis19.2.2020 klo 13:51
Tällainen oli lammasjutun ratkaisuni, joka yhdessä kohdassa menee pieleen, koska antaa vähän pienemmän vastauksen kuin Matin saama, joka varmaankin on oikea vastaus.

Tein tällaisen kuvan: https://aijaa.com/c8LBkM

Akselien lukuarvot on R:n monikertoja.

Punainen kaari tietysti rajaa pii*R-säteisen puoliympyrän.

Lammas on pisteessä C. Musta ABC on liekanaru, jonka pituus = pii*R. Merkitään kulma AFB = a, jolloin tynnyriä sivuavan narunpätkän AB pituus = a*R, jolloin sivuamispisteestä B pisteeseen C olevan narunpätkän BC pituus = (pii-a)*R.

Tähän asti sama kuin Matilla. Mutta sitten ajattelin eri tavalla.

Tarkastellaa vaaka-akselin yläpuolista aluetta. Jokaista tynnyripuoliympyrän AE pistettä B vastaa lampaan paikka C, jonka etäisyys puoliympyrästä = (pii-a)*R. Kun a kasvaa lineaarisesti 0 -> pii, niin tuo etäisyys pienenee lineaarisesti pii*R -> 0. Ajatellaan, että kuvassa pisteet A ja D ovat kiinteät ja vedetään pistettä E vasemmalle niin, että lopulta puoliympyrä AE (pituus pii*R) on suora viiva, jolloin piste E on vaaka-akselilla koordinaatissa -pii*R ja piste B on vaaka-akselilla koordinaatissa -a*R. Ja tuo puoliympyrän suoristaminen tehdään niin, että piste C on edelleen etäisyydellä (pii-a)*R pisteestä B.

Näin on saatu aikaan kuvio, jossa on kohtisuorassa janat AD ja AE, molempien pituus on pii*R. Ja sitten pisteet D ja E yhdistää viiva, jonka etäisyys janasta AE pienenee vasemmalle mennessä lineaarisesti pii*R -> 0.

Siis kuvio on suorakulmainen kolmio, jonka kumpikin kateetti = pii*R, joten sen pintaa-a = 0.5*(pii*R)^2.

No, ei siitä tule kolmiota. Helpohkosti voi integroida, että spiraalimaisen kaaren DE pituus = 0.5*R*pii^2 = 4.935*R. Mutta mainitun kolmion hypotenuusan pituus olisi sqrt(2)*pii*R = 4.443*R.

Siispä tuon pisteen E siirtämisen tuloksena on kyllä kohtisuorat yhtä pitkät AD ja AE, mutta spiraalimainen kaari DE ei mahdu suorana pisteiden D ja E väliin, vaan se on edelleen jotenkin mutkalla. Siksi pisteiden ABECDA kautta kulkevien viivojen rajaamaa pinta-alaa ei saa kolmion pinta-alana, vaan se vähän suurempi kuin kolmion pinta-ala olisi. Eli juuri sen verran suurempi, että oikea vastaus on Matin laskema.

Saikohan tuosta selityksestä nyt mitään tolkkua?
837. Jaska19.2.2020 klo 22:14
Jotakuinkin kai pysyin samoilla aaltopituuksilla. Liekanaru on siis ABC. Omassa kuviossani naru kaareutui edelleen pitkin altaan reunaa ja oletin siis ensin virheellisesti, että se päättyy pisteeseen E. Todellisuudessa päätepiste on hieman pisteen E yläpuolella. Virheeni johdosta sain tuloksen, jonka täytyy siis olla oikeaa suurempi. Tämä päätelmä on kuitenkin sekin väärä, jos Matin tulos on oikea. Se on näet himpun verran suurempi kuin väärä tulokseni. Mutta en anna sen häiritä yöuniani.
838. Jaska19.2.2020 klo 22:15
835. jatkovihje

AI NIIN, SEHÄN ON SUORA KÄÄNNÖS!
839. Matti19.2.2020 klo 23:01
Jukkis, hyvä kuva! Kuvan merkinnöin: kun kulma a kasvaa, ja tangentin pätkä BC liikahtaa, palautetaan tangentin itsensä suuntainen liikahdus, ja säilytetään vain kierto "da". Lopputulos on, että
- piste B pysyy pisteen A päällä,
- piste C piirtää spiraalin AC = BC = (pi - a)R
- ja viivan ABC pyyhkäisemä pinta-ala on sama kuin spiraalin ja AD:n rajaama pinta-ala, kun a menee 0 to pi, siis se kysytty. Tässä nyt hyödynnetään visuaalista laskentaa.
Integroimalla saadaan heti tulos (1/6)*pi^3R^2.
840. Jaska20.2.2020 klo 13:32
Matin tulos viestissä 825 säteen arvolla 1 on 25,838333... Viestin 839 tulos?

Säteen arvolla 1 sain ellipsimenetelmällä tuloksen kahdella desimaalilla 22,23.
Lampaan ympyrän pinta-ala säteellä 3,14159 = 31,006, siitä puolet 15,503, ellipsin puolikkaan pinta-ala 9,8695877 - altaan pinta-ala 3,1459. 15,503 + 9,8695877 - 3,14159 = 22,23. Mikä meni pieleen?
841. Jukkis20.2.2020 klo 15:31
En tajua tuota ellipsiä. Missä tuolla minun kuvassa https://aijaa.com/c8LBkM on ellipsi?
842. Jaska20.2.2020 klo 16:38
Pieleen meni aatoksissani piirtämä puoliellipsin kaari. Tässä sen voisi piirtää pisteestä D pisteen E kauttaa halkaisijan toiseen päätepisteeseen n:n 3 tienoilla. Näkeehän sen heti, että se on lyhyempi kuin tuo kyljellään olevan herttamaisen kuvion kaari, joka siis muodostuu narun irtopään maksimikierrosta. Sinänsä 22,73 on oikein laskettu, mutta väärästä asiasta.
843. TJV22.2.2020 klo 15:19
Jaskan 729 ei saa arvauksia lisävihjeineenkään?
844. Jaska22.2.2020 klo 18:07
JUKKANAKIN TUNNETTU LAATIJA OLI HÄN AIKOINAAN (11)
845. Jaska23.2.2020 klo 11:46
Taitaa olla vielä edellisenkin jälkeen kovis. Täytyy nyt herätellä Mattikin ratkontatalkoisiin, koska asia on ainakin hänelle vanhan kertausta. Matti 25.3. 2010: "No jopas! Täytyy vähän paremmalla ajalla tavailla, että mistä on kysymys." Muille vihjeenä, että ratkaisun avainsanassa on yhdeksän kirjainta.
846. eol23.2.2020 klo 13:36
Hep, tuolla Matille kohdistetulla vihjeellä ratkaisu jo löytyi helposti. Suomenkielinen Wikipedia ei näköjään tiedä asianomaisesta mitään, mutta englanninkielinenpä tietää, vaikkei sielläkään hänestä omaa artikkelia ole.
847. Jaska23.2.2020 klo 16:27
eol ehti ensin.
848. eol27.2.2020 klo 19:08
Haussa oli siis Juhani Virtakallio, joka löysi ja julkaisi ternaarisen Golay-koodin Veikkaaja-lehdessä jo 1947, eli kaksi vuotta ennen Marcel Golayta.
849. Jaska27.2.2020 klo 21:02
Juuri niin. Tässä "kaikkien virheenkorjauskoodien isoisässä" on 729 koodisanaa. Virtakalliolla se oli kirjoitettu veikkausharavan muotoon 1x2-merkein minimitakuulla 9 oikein 11:stä, yhden pitävän varman kera 10 oikein 12:sta. Avainsana oli siis Strömberg.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *