KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > NÄMÄ RISTIKKOSANAT VOISI LAITTAA PANNAAN-KETJU

1808. Nämä ristikkosanat voisi laittaa pannaan-ketju

pilkunviilaaja26.7.2005 klo 12:47
Eli tähän ketjuun voisi laittaa sanoja, joita ei enää haluaisi nähdä ristikoissa tai kryptoissa. (tai jos on laatija, niin sanoja, joita ei haluaisi ristikkoonsa laittaa (enää ikinä))


URAL
2. marjaana26.7.2005 klo 12:55
jospa joku keksisi lisää Z-sanoja... Inhoan mm. sanaa

ZOLA
3. iso S26.7.2005 klo 13:00
Miksipä ei Ural kohtuudella käytettynä? Onhan sillä merkittävä asema Aasian ja Euroopan erottimena. Opetetaan koulussa, kuuluu yleissivistykseen.

Samalta alalta mieluummin (siis mieluummin ei) ALAI ja TAAL.
4. pilkun se entinen viilaaja26.7.2005 klo 13:04
No mutta miten VOIT aliarvioida Taal-tulivuoren merkitystä Filippiineillä???
5. Titta26.7.2005 klo 13:25
Taav. Törmäsin siihen tänään, eikä ollut ensimmäinen kerta.
6. iso S26.7.2005 klo 14:09
VOIKO Taalin merkitystä Suomessa aliarvioida?

Filippiiniläisissä ristikoissa se on varmaan ihan paikallaan, paitsi vuonna 1911 jolloin se järisi.

Itse asiassa vuodesta 1572 lähtien Taal on purkautunut (jonkintasoisen järinän kera varmaan) ainakin 34 kertaa, viimeksi 1965. Vuodesta 1991 lähtien se on ollut levoton, joten ristikkokelpoisuus saattaa nousta lähivuosina.

Taavin seuraksi Heet.
7. Hui_hai26.7.2005 klo 14:15
http://www.sanaristikot.net/faksanat/index.php

Useimmat noista joutaisivat pölyttymään ristikkohistorialliseen museoon.
8. marjaana26.7.2005 klo 14:21
Tuota listaa pitäisi kyllä päivittää, esim. sana ELISA lienee ihan käypä sana.
9. pilkun entinen viilaaja26.7.2005 klo 14:26
RIKI, KATA, MANU... luulin, että ovat ihan käypiä sanoja. ASKAkin on kylä Lapissa. Ovatko kylät pannassa?
10. Eki26.7.2005 klo 14:40
Ei noita sanoja pidä ottaa liian vakavasti, on siellä joukossa tuttujakin sanoja/asioita.

Jokaisesta sanasta on pyritty hakemaan kattavasti merkityksiä. Esim. kata palmikkona on suht vaikea. Riki viittaa takilaan. Elisa profeettana vaatii Raamatun tuntemusta.

Päivittäminen tapahtuu noin kerran viikossa (yksi uusi lisätään) ja tuo on siis kertynyt reilun kahden vuoden aikana.
11. marjaana26.7.2005 klo 14:42
Tarkoitin lähinnä ELISA-sanaa kännykkään liittyvänä, en profeettana...
12. iso S26.7.2005 klo 14:43
Useimmat noista joutaisivat, eivät kaikki!

Tässä reilut sata sellaista ehdokasta, mitä voisi käyttää harvemmin kuin nykyään tapahtuu laadinnan helpottamiseksi. Kaikki nämä ovat tulleet vastaan yli 5 kertaa tutkimissani noin 1000 ristikossa:

AALL, AAMI, AERA, AIAS, AKAA, AKAI, AKER, AKIS, ALEA, ALIO, ALOHA, ALOR, ALTAI, AMAL, AMER, AMIA, AMON, AMRI, ANAA, ANAR, ANAS, APIA, APIS, AROSA, ASAHI, ASAS, ASIR, ASLA, ATAIR, ATALA, ATAR, ATIU, ATON, ATTA, ATTIS, ATTU, ATUM, ATYS, AVENA, DAAN, EETA, ELAM, ENARE, ENOK, ERATO, ESES, ESRA, ETAT, ETIK, ETON, ETUI, HAAM, HEIL, IASI, IATA, IISA, ILEK, ILIA, ILIUM, INRI, IOTA, ISAI, ISAR, ISET, ISIS, ITAKA, ITAR, ITEM, ITER, ITIL, ITON, ITUNI, KAAR, KAKA, KIEL, KRIIK, KSII, LOTA, LUES, LUTI, MAIL, MALL, NARA, NARI, NIAS, OITA, ONEA, OTARU, PSII, RAIL, RIAS, SAAR, SAIS, SATI, SEET, SKAT, SKIL, STAR, STAT, STATE, STIL, TAEL, TASS, TATI, TAUT, TOTT, TSEE, TSIN, TUAN, TUAT, TUUS, UNARI, UNNA, UPAS, USAK

Täydellisesti en olisi kieltämässä näistäkään mitään, mutta kaikkia voisi vältellä. Joitakin enemmän kuin toisia. Makuasia, mitkä ovat kumpia.
13. Eki26.7.2005 klo 14:49
marjaana, sanasta tulee fakkisana, jos siinä käytetään vaikeampaa vihjettä, ja Elisassa käytetään, joskaan ei se kovin fakki ole. Minulla sattui olemaan tuo Elisa Korjuksen foto, niin siitä tuli se idea. Syyt ovat monenlaiset.

Kukaan ei varmastikaan ole ihan kokonaan vapaa Iso S:n listan sanoista. En minä ainakaan. Mutta melkein kaikkia vältän, jos mahdollista.

Aika moni noistahan on jo meidänkin listallamme.
14. marjaana26.7.2005 klo 15:08
No juu, itsekin kryptoja laatiessa en todellakaan käytä noita listalla olevia (nooh, ehkä ihan pikkuisen olen joskus alkuaikoina sortunut noita SKIL ja ENOK-sanoja käyttämään).
Kaikenmaailman profeetat, tähdistöt, alkuaineet ym. kenialaiset pitkänmatkanjuoksijathan eivät kuulu kovinkaan läheisesti nykyihmisen elämään... miksi niitä sitten pitäisi käyttääkään.
15. ++juh26.7.2005 klo 15:13
http://sanasepot.fi/artikkelit/fakkisato.html
16. Juhani Heino26.7.2005 klo 15:14
Marjaanan kanssa muuten samaa mieltä, mutta alkuaineita puollan. Ne harvinaisemmat ovat jo niin vaikeita nimiltään, että niitä ei ristikoihin pahemmin tule.
Ja jos tulee, pidän sitä jo hienona.
17. Eki26.7.2005 klo 15:14
Kyllä Elisa oli kryptoon sopiva jo ennen firman nimen ilmaantumista parrasvaloihin.
18. iso S26.7.2005 klo 15:29
Juu, se joka on listasanoista vapaa heittäköön ensimmäisenä voltin. Monista listani sanoista voidaan olla jopa sitä mieltä ettei niissä ole mitään moitittavaa. Esimerkiksi vaikka Tati, joka on olevinaan kuuluisa ranskalainen ex-koomikko.

Siis: mieluummin joku muu sana jos se kivutta onnistuu. Pahimpien spoistamiseksi voi kokeilla vähän luomisen tuskaakin. Jos ei auta ja suurempia arvoja pelastuu, niin sitten siitä vaan.

Pahempia sanoja löytyy niiden sanojen joukosta mitkä ovat yleismaailmallisesti ja suomalaisittain merkitykseltään vähäisiä ja vain kerran vastaantulevia (toivottavasti). Esimerkkinä vaikkapa LERRO, mitä taannoin ihmeteltiin.

Ma sain sen käsityksen etteivät "heimojen miehet" ole marjaanalle läheisiä. Suuri on nyt itku ja parku nandujen joukossa. Vai oliko se nandien.
19. plaap26.7.2005 klo 15:30
Lisää turhan usein käytettyjä paikannimiä:

Utah, Ohio, Iran, Irak, Laos
20. marjaana26.7.2005 klo 15:42
Haile sun kepreselassie sentään, eivät ole tulleet tutuksi hutut eikä tutsi
21. Hui_hai26.7.2005 klo 16:03
Ekin kyseli:"Eli tähän ketjuun voisi laittaa sanoja, joita ei enää haluaisi nähdä ristikoissa tai kryptoissa."

Ei minusta ollut sinänsä kyse siitä, ovatko nuo sanat sopivia ja sallittuja ratkaisusanoja, useimmat ovat. Minä vain haluaisin nähdä ristikon toteutettuna ILMAN noita sanoja.
22. pilkullinen viilaaja26.7.2005 klo 16:05
Niin juuri, sitä ajoin takaa, mutta lähti vähän eri suuntaan tämä ketju.
23. Eki26.7.2005 klo 16:29
Yhden ristikon vai kaikki ristikot?
24. Hui_hai26.7.2005 klo 17:42
Yksi ristikko riittää näin ensi alkuun. Sen verran olen joskus kokeillut laatia, että tiedän ettei ole realismia vaatia totaalikieltoa.
25. ++juh26.7.2005 klo 18:07
Joskus muinoin 1980-kuvulla? telkussa esiintyi hyptoniseeraaja Paul Hogan (?). Kerran hän hypnotisoi "uhrin" unohtamaan numeron seitsemän (7). Oli aika hassua.

Väitän (ilman pienintäkään mahdollisuutta todistaa väitettäni), että jos kaikki laatijat hypnotisoitaisiin unohtamaan sata yleisintä fakkisanaa, niin se ei vaikeuttaisi heidän työtään millään lailla. Tai jos vaikeuttaisi, niin se olisi heille ihan oikein.

Say: "Yes, Paul."
26. Libero26.7.2005 klo 19:10
marjaana 26.7.2005 klo 15.08:
"Kaikenmaailman profeetat, tähdistöt, alkuaineet ym. kenialaiset pitkänmatkanjuoksijathan eivät kuulu kovinkaan läheisesti nykyihmisen elämään..."

Nykyihmisenä kelpuutan kaikki nuo luettelemasi aihepiirit ristikoihin ja kryptoihin. Oikeastaan amia on ainoa sana, joka saa minut juoksemaan kerran pöydän ympäri.

Sitä vastoin olen huolissani siitä, että ristikoissa alkaa esiintyä enenevästi MOZILLA-vihjettä ja SELAIN-ratkaisusanaa sekä heimolaisia. Näitä en soisi näkeväni ristikoissa. Voi surkeuksien surkeus, jos vastaan tulee vaikka SAITTI-sana. Kai Google sitten päästää pälkähästä, ellei tule sitä sähkökatkoa. :(
27. tonimikael27.7.2005 klo 00:32
Jännä miten ihmisten nenät täyttyvät erinäköisillä herneillä.
Esim. IRAK. Missä vika? Ehkä siinä, että se tulee niin usein.
Sitten SAITTI. Onko siinäkin jotain vikaa? Mieluummin SAITTI kuin ATIK, sanon minä. Pian kaikki tuntenevat sanan SAITTI, mutta yhä harvempi ATIKin. Ehkä kymmenen vuoden päästä tuonkin sanan kanssa on helpompi hengittää.
28. Libero27.7.2005 klo 22:58
tonimikael 27.7.2005 klo 00.32:
"Sitten SAITTI. Onko siinäkin jotain vikaa?"

Olet oikea ihminen vaihtamaan kanssani jonkin ajatuksen saitista, jos sopii.

Olenko ymmärtänyt oikein, että sana SAITTI on suoraan englannin sanasta SITE? Minua sanassa askarruttaa se, että se kuulostaa slangilta ja on englannin mallin mukainen. Onko se käännössana vai vain väännös?

Suomen kielen huoltajat ovat aina olleet tarkkoja siitä, ettei hyvään kielenkäyttöön ujuttaudu svetisistisiä eli ruotsin mallin mukaisia sanoja. Tätä nykyä englanti rynnii suomalaisten puhe- ja kirjakieleen niin voimallisesti, että PIAN suomenkielisiä sanoja on seassa vain siteeksi. En huomaa mitään eroa siinä, tulevatko nämä suorat lainat ruotsista vai englannista.

Uskon samoin kuin sinäkin, että kymmenen vuoden päästä saitti ei aiheuta hengenahdistusta, koska kaikki sen tuntevat. Luulen, että se on tuossa muodossa jo nyt vakiintunut kielenkäyttöön.

Saitti ei ole herne nenässäni. Ehkä olen huolissani siitä, että oman pääkoppani muistikapasiteetti ei riitä omaksumaan vierasperäisiä uudissanoja, kun muistitila alkaa olla entuudestaan kovin täynnä. Mistä saisi ostetuksi lisää henkilökohtaista muistitilaa, jotta ristikonratkonta sujuisi myös seuraavat kymmenen vuotta, vaikka sitten englannin voittoisella sanastolla?! Kenties kohta ilmestyy ristisanakirja, jossa ovat saittisanat ja niiden selitykset.
29. Libero27.7.2005 klo 23:12
Varmasti tämä säie on taas väärä tällaisen asian pohdiskeluun.
30. tonimikael27.7.2005 klo 23:21
Liberoo:

Ei kun juuri oikea paikka. Ja juuri oikea keskustelu. :)

Sellainen tämä nykyaika on. Maapalloistunut (globalisoitunut) tyystin. Meillehän (eihän meille?) ole ollenkaan vieraita sanat TIIMI, HAITEK, FUTIS, PAUSSI? Nuo kaikki ainakin näyttävät siltä, että ovat enklannista tulleita immikrantteja.

Minäkin kohta olen niin vanha, että alan purnata. Siis purnata tuosta maapalloistumisesta. Nyt purnaan monesta muusta. Esim. että mistä vihjeet punaisen pelikaanin aukeamakovikseen, kun pää on tyhjä ja vaimo nukkuu.
31. jupejus27.7.2005 klo 23:35
Eipä juuri haittaa tai korvaan särähdä tuo saitti.
Sanat kulkeutuvat eri kielistä toisiin aina sen hetkisten kulttuurivaikutteiden mukaan. Milloin on tullut idästä, milloin pohjoisesta, saksanmaalta kuin ruotsalaisiltakin.

Tämän ajan kulttuurissa vaikuttaa suuresti amerikkalainen "ihannointi", tavoilla jos toisellakin, ja sen seurauksena englannin kielellä on vahva asema.

Onhan oikeastaan hyvä, että kansalaiset etsivät kuitenkin "omia" versioita, variaatioita sanoille, etteivät ne yritä suoraan tunkea vierasta kieltä kieleemme. Eli parempi saitti kuin site. Saitti on hyvin suomalaistyylinen sana noin perinteiseltä rakenteelta.

Saitti on myös tavallaan melko tuore sana. Sille ei ole oikein vastaavaa "hyvää" suomalaista sanaa, ainakaan sellaista, joko sopisi nuorekkaasti kieleemme. Se on myös sisältörikkaamman, suuntaa merkitykselle paremmin antavan tuntuinen sana kuin sivu.

Eikös saitti ristikoihin sopii vallan hyvin, kuten kylläkin monet muutkin 'slangityyppisetkin' sanat, jos niiden tunnettavuus on laajaa, eli koko kieltä kattavaa.
32. Libero27.7.2005 klo 23:39
tonimikael 27.7.2005 klo 23.21:

Työrauhaa ja yörauhaa toivotan. FUTIS on enklannin immikrantti ja sporttislangia. Tuskin kukaan sitä ristikoissa käyttää. Eikä kai HAITEKiakaan? Eikä kai KAFFEPAUSSIakaan?

Eivät tiimi, iisi ja frendi olekaan vieraita sanoja, mutta vierasperäisiä ne ovat. Tämä on Don Quijoten taistelua tuulimyllyjä vastaan!
33. jupejus27.7.2005 klo 23:46
Kummasti näkisin toisin.

Ei kai ristikko niin haudanvakava olemukseltaan ole, etteikö siellä voisi olla futista, pesistä, mahista.. jne. Nehän ovat jokapäiväistä sanomalehtikieltä, puhetekstinä tiedotusvälineissä, ym..
Parempiahan nuo konsonanttiloppuiset sanat ovat kuin jotkut vieramaalaisten kyläpahasten nimet.

Oikeastaan pidän noita hyvinä ristikkosanoina. Virkistävinä.
34. Libero28.7.2005 klo 00:38
jupejus 27.7.2005 klo 23.46:

Jos futis, pesis ja mahis ovat jokapäiväistä sanomalehtikieltä ja median puhekieltä, niin jo maailman kirjat ovat menneet sekaisin.

Näin tänään ensimmäisen kerran erään pussin kyljessä sanan MYKKIS (=mykkäkoulu). Nämä uudehkot -is-loppuiset sanat, kuten ROSKIS, ovat arkikieltä, jonkinlaista uudismurretta. Onko ristikkokieli niin rentoa, että uudismurre sopii siihen? Olen ollut huomaavinani, että laatijat taittavat peistä monenlaisista sanoista. Nämä -is-loppuiset sanat ovat siis läpäisseet tiuhan seulan.
35. Eki28.7.2005 klo 00:43
Seula on läpäisty viimeistään siinä vaiheessa, kun Pesonen kelpuutti niistä useita. Tänään pääsivät laatimuksiini muistaakseni idis ja iisit. Idis on Pesosen mukaan slangia, iisit puhekieltä.
36. Kravattimies28.7.2005 klo 02:29
FUTIS on yleinen vihjeissä. Keräsin tähän näytteitä viime vuosilta.

Brittifutispaikka
Futis-Ari
Futis-Gary
Futis-Ismo
Futis-Lineker
Futis-Marko
Futis-Nieminen
Futis-Samin sukua
Futisjärjestö
Futislegenda
Futismatsi
Futismiehen suku
Futismies
Futisseura
Futistaso
Futistähti
Futisverbi
Jenkkifutis
2 futisseuran lopussa
37. Kravattimies28.7.2005 klo 02:35
ROSKIS on päätön kolli (itse keksitty)
38. iso S28.7.2005 klo 08:03
Vihjeissä on suurempi vapaus sanaston suhteen kuin ratkaisusanoissa. Siksi futis vihjeessä ei nostata kulmakarvoja, mutta ratkaisuna saattaa niitä hieman väräyttää.

Pesäpallo on kansallispelimme (hah!) ja selvää Suomea. Siksi siitä voi hyvin käyttää lyhyempää kutsumanimeä pesis. Etenkään yhdyssanana (pesisjoukkue, pesistulokset) en kiinnittäisi asiaan mitään huomiota, jos sitä käytettäisiin sanomalehden urheilusivuilla. Kelpaa ristikkoonkin.

Futis on slangiväännös lajin ulkomaisesta nimestä. Urheilusivunkin jutussa pitää olla melkoisen rento ote jos tätä käytetään. Jossain kolumnissa ok, mutta ei asiallisessa uutisessa, pliis. Ristikkoon, jos melko välttämätön tarve vaatii tai ristikon teema on sellainen että juuri tällaisia haetaan.

Mahis on niin puhekieltä kuin olla ja saattaa. Asiallisessa lehtiartikkelissa sitä ei sovi mitenkään käyttää. Haastattelussa voidaan siteerata sanatarkasti urheilijaa, joka käyttää puheessaan tuota sanaa. Ristikkoon vain jos erittäin vakava tarve vaatii tai tehdään puhekielistä teemaristikkoa.

Ugh, olen puhunut.
39. mor28.7.2005 klo 08:11
Onko ugh hyvä ratkaisusana? Voiko sen luokitella onomatopoeettiseksi sanaksi? Onko onomatopoeettinen hyvä ratkaisusana?
40. jupejus28.7.2005 klo 11:22
Ehkä olen vähän pahis, mutta silti jatkan vähän puolustuspuhettani.

Tuskinpa kieleemme ovat is-loppuiset sanat funkis-tyylin myötä tulleet - ja pingis- kuin myös tennispallojen pompottelusta - tai letkistä tanssimalla.
Jotenkin on sellainen fiilis, että is-loppuisia sanoja jo turkis-pyytäjien ajoilta. Nauravaista nauristakin kasvatettiin jo ajat sitten lippis päässä.

Mutta suurempi ryysis tuli is-päätteisille sanoille sarjiksen, lentiksen, futiksen ym. vanavedessä. Minusta nuo sanat ovat aivan kondiksessa muiden sanojemme kanssa. Is-pääte on osa kielemme rakennetta. Ei sillä ole mitään, etteikö ne sopisi tuoltansa.

Nyt monet lukevat iltistä ja is-pääte saattaa olla aikamme ilmiö, mutta yhtä hyvin mahikset on siihenkin, että on vain tarvis lisätä niitä kieleemme.

Minusta ristikot olisivat totisempia ilman noita hupsis-sanoja. Tattis puheenvuorostani.
41. iso S28.7.2005 klo 11:57
Selvis, Elvis. Ei tule morkkis jos ehdotan: jupejussille Telvis!

Ugh on ratkaisusanaksi liian lyhyt, onomatopoeettinen useisiin sivun ristikoihin vaakasanaksi liian pitkä. Miksipä sitä ei niihinkin mukamas pysty pystysanaksi laittamaan. Pehmisten pehmikseen ehkä liian sivistyssanamainen, mutta muuten ihan kelpis.
42. Libero28.7.2005 klo 13:33
iso S 28.7.2005 klo 8.03:
"Ugh, olen puhunut."

jupejus 28.7.2005 klo 11.22:
"Is-pääte on osa kielemme rakennetta."

Ugh, iso S on puhunut. Puit ajatukseni sanoiksi. Mitä nuorempi kolumnisti kirjoittaa, sitä enemmän hän käyttää amerikanenglanninkielisiä väännössanoja, siis karrikoidusti. Kritiikittä niitä ei tulisi malliksi ottaa, jos ensinkään.

Jupejus: Olet oikeassa siinä, että -is-pääte kuuluu rakenteellisesti suomen kieleen. Antamasi esimerkit turkis ja nauris ovat hyviä. Sama pääte on myös slangin lopputunnus, joka usein kuittaa alkuperäisen yhdyssanan koko loppuosan varsin nerokkaasti. Aprikoin sitä, selventävätkö nämä slangisanat kielellistä ilmaisua vai hämärtävätkö sittenkin.

Tulen puolitiehen vastaan siinä, että hupsis-sanat ovat virkistäviä ja eloisia. Jostakin syystä en kuitenkaan pääse irti ajatusvyyhdestä, jossa luokittelen ne lähinnä kaupunkilaisten uudismurteeksi. JOS ne ovat tätä lajia, niin niihin olisi sovellettava ristikkosanoina samoja periaatteita kuin muihinkin murresanoihin.
43. jupejus28.7.2005 klo 13:59
No, juu siinä on tietenkin mulla sekin näkemys, että en moiti ns. murresanoja ristikoissa - mikäli ne eivät ole suoraisia murreväännöksiä sanasta - vaan omaavat oman sanallisen eron - tietenkin sillä ehdolla, että ne ovat tunnettuja "sanan oman murrealueen" ulkopuolellakin.

Erääthän sanovat että slangi ei ole murretta, mutta ainakin se eroaa monien sanojen kohdalla sillä, että ne ovat yleisesti tunnettuja.
44. Libero28.7.2005 klo 14:24
jupejus 28.7.2005 klo 13.59:
"Erääthän sanovat että slangi ei ole murretta - -."

En minäkään slangin ja murteen välille panisi yhtäläisyysmerkkiä. Siksi kai kehittelin tuollaisen käsitteen kuin "kaupunkilaisten uudismurre". Saattaa tosin olla niinkin, että myös maalaiset hallitsevat uusvieraat slangisanat.
45. Ratkojamummo28.7.2005 klo 15:23
maaseudulta = maalainen, entinen stadilainen ilahtuu aina
kun jokin uudissana ilmaantuu ristikoihin on se sitten slangia
tai muu ajankohtainen uusi ilmiö (esim. -is) tällä saralla.
"Mummo saitilla"- ei paha !
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *