KESKUSTELUT > RISTIKOT > VIIME AIKOJEN KIRJOITUS"VIRHEITÄ"

1700. Viime aikojen kirjoitus"virheitä"

Eki20.6.2005 klo 23:08
Jonkun lehden kannessa TÖRKYT.

Luonto-ohjelmassa edelleen AKAASIAT.
2. Kravattimies21.6.2005 klo 04:10
Jonkun lehden kannessa vai jonkin lehden kannessa?
3. Matti21.6.2005 klo 07:40
Kraka pääsi napauttamaan :-)
4. Kravattimies21.6.2005 klo 08:08
Sori, Eki :-)

Kysynpä nyt, ovatko oikein: inaus, oheus?

Sitten krakamaista (asian vierestä)

aitaaminen > aituu
tavaaminen > tavuu
perkaaminen > perkuu
tiskaaminen > tiskuu
diskaaminen > ?

jos fuskaaminen > fusku, niin mistä ovat
? > lankku
? > loukku
5. Olavi Kivalo21.6.2005 klo 08:54
AamuPUSUUna vielä atkoa asian vierestä:
Riiaaminen on tietysti RIUU, mutta voiko esitystä säestää jatkuva BUUUU?
6. OK21.6.2005 klo 08:55
[siis: RIIUU]
7. kp21.6.2005 klo 08:57
"Luonto-ohjelmassa edelleen AKAASIAT"....

Ei mene perille?
AKASIAT on nykymuoto, MUTTA ei akaasia ole kadonnut
mihinkään.
Tällä puulla on kaksi kirjoitusmuotoa: Akasia, Akaasia....
Samoin kuin Tanu, Tano... Taro, taaro, tarro.... selvisikö?
8. kp21.6.2005 klo 09:05
Kun käsi on nopeampi kuin aivot tulee noita kirjoitusvihjetä... Tietysti Akasia>Akaasia....
9. Olavi Kivalo21.6.2005 klo 09:12
LANKKU on nykykielessä yleisnimi kaikille lankuille. Sensijaan EU-direktiivin mukainen yhden koon lankku kirjoitetaan LANKU. Hyvinkäälle mentäessä on tien poskessa viitta, jossa lukee OJALANKUJA. Siellä myydään direktiivin mukaisia määrämittaisia ojalankkuja (siis sellaisia, joilla pääsee ojan yli - siis edellyttäen, että oja on direktiivin mukainen).
10. kp21.6.2005 klo 09:22
Pari päivää sitten törmäsin sanaan SOTIISI ja toisessa
kirjassa SOTTIISI...
Tässäkin on kyse tuosta taro-ilmiöstä... Useampia
kirjoitusmuotoja on olemassa. Ei ole virheitä...
11. kp21.6.2005 klo 09:25
Niin, tässä säikeessä helposti sekoittaa sana kiirjoitus-
muodot ja sanan kirjoitusvirheet...
12. Olavi Kivalo21.6.2005 klo 09:29
Sottiisi on ehdottomasti väärin, koska se on murteellinen. Esim. 'Mummo sanoi kärsimättömästi vaarille - Joko sinä taas menet noihin iänikuisiin sotiisi'.
13. Hui_hai21.6.2005 klo 09:36
Ollaanpa tässä sen verran vastarannankiiskenä, että ristikoissa voi käyttää myös ehdottomasti virheellisiä muotoja. JOS siihen hyvä syy (laiskotti, en jaksanut etsiä parempaa ei todellakaan kelpaa.) Mutta ei murteellisuus ratkaisusanassa ole kaikissa ristikoissa väärin. Esimerkiksi paikallislehden juhlanumerossa murrespesiaali höystettynä muutamalla 'väärällä' tai 'virheellisellä' murresanalla voisi olla oikeinkin loistava idea. Voisi olla. Kokonaisuus tietysti on se joka ratkaisee, ei virheitä kannata ruveta tuottamuksellisesti tehtailemaan. Murremuotojen yms. muiden epäortodoksisuuksien viljely ristikoissa on taitolaji, jossa useimmiten mennään metsään niin että rytisee.
14. JTak21.6.2005 klo 09:52
Eipä taida AKAASIA löytyä enää mistään nykykirjasta? Ollaan taas perimmäisten kysymysten äärellä, jos AKAASIA, ARAALIA ja AUSTRAALIA ovat kelvollisia sanoja.
15. Olavi Kivalo21.6.2005 klo 10:11
Myöskään TIILIA TAALIA ei esiinny sanakirjoissa. Esim. Taalian kohdalla oikeampia muotoja ovat Thalia tai Dahlia riippuen siitä, mitä tarkoitetaan.
16. Antti Viitamäki21.6.2005 klo 10:44
KP:

"Luonto-ohjelmassa edelleen AKAASIAT....

Ei mene perille?
AKASIAT on nykymuoto, MUTTA ei akaasia ole kadonnut
mihinkään.
Tällä puulla on kaksi kirjoitusmuotoa: Akasia, Akaasia....
Samoin kuin Tanu, Tano... Taro, taaro, tarro.... selvisikö?"

---

Niin. KP:lle ei mene perille, se on tullut jo selväksi.

Julkisen kielenkäytön tulisi seurata kielitoimiston suosituksia, vaikka yksityinen kielenkäyttö muuta olisikin. Vain näin kielemme voi muuttua järjestelmänä eheämmäksi, selkeämmäksi ja tasapainoisemmaksi - mikä onkin kielitoimiston tärkein päämäärä. Kielitoimiston tavoitteena on julkisesti käytetyn kielen yhtäläinen ymmärrettävyys koko kielialueella. He tarkastelevat asioita paljon suuremmassa mittakaavassa, he yrittävät nähdä oman roolinsa kielen historian vuosituhansien mittaisessa jatkumossa.

Pitkä vai lyhyt vokaali - moinen ongelma on varsin mitätön osa tätä jatkumoa, mutta osa sitä se on silti. Jos pitkällä ja lyhyellä vokaalilla ei olisi väliä, SIKA ja SIIKA olisivat sama asia. AKA(A)SIAn vanha ja uusi muoto viittaavat samaan tarkoitteeseen, mutta kielitoimisto näkisi mielellään, että sama lainasana täyttäisi vain yhden lokeron. Sanan tausta on tutkittu ja on päädytty erinäisistä kielitieteellisistä syistä johtuen suosittelemaan yhden A:n muotoa.

AKAASIA taas on vanha, kansan aikoinaan käyttöön ottama muoto, jota kielitoimisto ei enää suosittele. Kielitoimisto ei voi antaa minkäänlaista käskyä, se vain ei suosittele tuon muodon käyttöä, aivan niin kuin se ei suosittele käytettäväksi muotoja AUSTRAALIA, BIOLOOGI tai INHOITTAVA.

Kielitoimisto ei ole minkään sortin lainopillinen instanssi tai auktoriteetti. He tietävät, etteivät voi "rangaista" ketään. He vain yrittävät ohjata kieltä parhaaksi katsomaansa suuntaan. Kehityksen suurimpana jarruna ovat ne, jotka - jääräpäisyyttään tai tietämättömyyttään - käyttävät vanhoja muotoja erilaisissa julkisissa yhteyksissä.

Minusta löytyy paljonkin hyviä perusteluja sille, että emme enää kirjoita kieltä Agricolan sanakirjojen tyyliin: "Se Wsi Testamenti". Mikäli KP:tä olisi uskominen, kielitoimistolle on ihan sama kirjoitetaanko UUSI vai WSI - molemmathan löytyvät virallisesta sanakirjasta, toinen vain paljon vanhemmasta kuin toinen.

Ymmärräthän, KP, että vaikka laittaisit ristikkoihisi sanoja tyyliin GRTPJAKRLS tai NNNQWUI, ei kielitoimisto voisi edelleenkään sanoa muuta kuin "Emme suosittele"? Tajuathan, ettei heillä ole muunlaista auktoriteettia?
17. Eki21.6.2005 klo 10:46
Panin säikeen otsikossa sanan "virheitä" oikein komeasti sitaatteihin, etten loukkaisi ketään edes tahattomasti. Epäonnistuin pahasti.
18. ö21.6.2005 klo 10:56
Eki onkin käynyt viime aikoina niin ärtsyksi, että saa aina riidan aikaan:)
19. KP21.6.2005 klo 10:59
Antti
Luonto-ohjelmassa Ekin mukaan tuo Akaasia oli...

Jos Akaasia muotoa käytän on se tasan minun asia ja
monen muunkin. Luonto-illassa ihan sujuvasti sitä käytettiin.
- Antti tuo vanha virsi ei enää tehoa...
Jos et sitä (akaasiaa) siedä älä käytä. Tämä on vapaa maa...
20. Eki21.6.2005 klo 11:02
Tehtiin Krypto Pelikaanin juhlanumeroa puoli viiteen asti yöllä, joten voisin tässä vaikka riitaakin haastaa, mutta tuli niin komia numero, että olkoon nyt.
21. Olavi Kivalo21.6.2005 klo 11:06
Nykysuomen sanakirja ei tunne sanaa KOMIA. Kelpaisiko vihje/sana-pariksi: Se tie usein> SILIÄ?
22. kp21.6.2005 klo 11:22
Tulkoon tässä kaikille sanottua, etten minäkään halua
tuota samaa asiaa jauhaa. Noista eri sanojen kirjoitustavoista... Puolustan vain, että "naurettavaa" on
väittää, ettei olisi sanoissa nykyistä muotoa ja vanhaa
muotoa. -Tosin Agricolan sanakirjoihin saakka on turha
mennä...
23. kp21.6.2005 klo 11:25
Onneksi olkoon Ekille vain juhlanumeron kasaamisesta.
24. jupejus21.6.2005 klo 11:25
Ehkä tuo luonto-ohjelma oli hiukan vanha (hyvä ohjelma varsinkin sen akaasiankin kohdalla) - ja tekstityskin ehkä samalla parin vuoden takainen, jos ei enemmänkin.

Akaasia siinä tosin oli ja minusta noin se saisi ollakin. Koska kansalaiset sen noin haluavat sanoa ja laulaa valkoakaasioista eikä -akasioista. Juurtuneet käyttömuodot pitäisi antaa olla, koska ne sekoittavat turhaa oikeata kielikuvaa. Vaikka me olemme jo omaksuneet Australian ja kohta pikku hiljaa Amerikankin, niin silti akaasian voisi muuttaa vasta sitten virallisesti yhdeksi oikeaksi kirjoitusasuksi, kun se kansalaisetkin niin haluaa sanoa - jos ei - niin antaa olla akaasian.

Sottiisi on myös tutumpi muoto kuin sotiisi.
Ja se usein esillä ollut tiara, jota ei kerta kaikkiaan kansalaiset opi sanomaan kahdella aalla kuin akasiaa, mutta niin se vain kielnhuolto sitä yhä venkaa.

Jos sanalla on kaksi tai useampaa hyväksyttävää kirjoitusasua, niin luvallista oikeinkirjoitettuna kai niitä on käyttää kukin mielensä mukaan ja niiden asema pitäsi olla tasavertainen.
Mistä me tiedämme, vaikka 5 vuoden kuluttua kielenhuolto toteeakin, että akaasia se kuulu ollakin.
25. KP21.6.2005 klo 11:51
Keskittykäämme nyt oikeesti oleviin kirjoitus"virheisiin".
Miten muuten, jos on kaksi vihkoa.
Onko ne VIHOT vai VIHKOT?
26. Tuomas L.21.6.2005 klo 11:55
Sekä vihot että vihkot ovat oikein. Molempia taidetaan käyttääkin suunnilleen yhtä paljon. Se näytti kyllä aika koomiselta, kun eräs oppilaani kirjoitti aineeseen "vihollinen kuvia"; tuohon lisäisin kyllä k:n.

Muitakin vastaavanlaisia hk-sanoja on; ainakin uhka, tuhka ja nahka voivat taipua kahdella tavalla. Tosin tuhka taipuu tavallisemmin "tuhkan" ja nahka "nahan".

Ja kaikkihan kai tietävätkin, mitä jää, kun polttaa kaksi viidensadan euron seteliä...
27. KP21.6.2005 klo 12:19
Tuhannen tuhat?
28. Hui_hai21.6.2005 klo 12:20
Ei tuollaisia voi köyhä tietää Tuomas. Ei ole koskaan ollut noin paljon rahhaa, että voisin poltella viissatasia :D ;) :D
29. Tuomas L.21.6.2005 klo 12:26
Tuhathan siitä jää.
30. Eki21.6.2005 klo 12:27
Sanakirjoissa, mm. Nykysyuomen sanakirjassa ja Suomen kielen perussanakirjassa, on tällaisia vihot/vihkot-tapauksia varten ihan oma merkintätapa.

Esim. sanan vihko kohdalla on merkintä (*D). Se viittaa siihen, että astevaihtelu on myös mahdollinen (jos sulut puuttusivat, astevaihtelu olisi ainoa mahdollisuus, kuten sanojen törky/töryt ja täky/täyt kohdalla). Merkinnälle D löytää kirjan alusta selityksen: astevaihtelun kohteena on k.

Sanan leka kohdalla Nykänen "hyväksyy" vielä rinnakkaismonikon leat, muta Pesonen ei sitä enää mainitse.
31. kp21.6.2005 klo 12:31
Eikö tuota tuhannen tuhat voi kans hyväksyä...
Nimittäin jos haluaa enemmän rahaa, voisi sitä näin
poltella... !000 000... Muuttuiko tuo tuhat sadaksi
tuhanneksi?
32. kp21.6.2005 klo 12:33
Tuliko siitä peräti miljoona?
33. kp21.6.2005 klo 12:38
Oliko tämä se kuuluisa Kalevalan Sampo?
34. Timppa21.6.2005 klo 13:02
Mihinköhän kohtaan kp vetää rajan käytettävien sanakirjojen iällä? Miksi Agricolan aikaiset teokset joutuvat pannaan? Siellähän on ihan oikeita sanoja, joita ei ole kumottu missään...
35. kp21.6.2005 klo 13:47
Niin mikään sanakirja ei ole pannaan pantu...
Eikä sanoja kumottu...
Ehkäpä joku päivä Agricolan työn tulokset näkyvät
ristikossani... kuka tietää?
36. Timppa21.6.2005 klo 14:23
No eipä se juuri yllättäisi...
37. KP21.6.2005 klo 14:28
Jokainenhan tietää mikä siitä tulee, jos Anssi ja Alli
menevät naimisiin?

Eräässä lehdessä oli sana: GANGSTAILU. Olikohan tullut
kirjoitusvirhe, vai meneekö nykykieli tuohon suuntaan...
38. Eki21.6.2005 klo 14:31
Gangstailu on ihan normaalia nuorten kieltä. Jopa ihan oikeaoppisesti muodostettu sana.
39. tonimikael21.6.2005 klo 14:46
GANGSTAILU on kiva sana. ;)
40. kp21.6.2005 klo 14:54
Kun ei vaan tiedä, mitä se tarkoittaa?
41. kp21.6.2005 klo 14:59
Niin Alli ja Anssi menevät naiminsiin
Siitä tulee yhdistys.
42. Eki21.6.2005 klo 15:11
Gangsta on rap-piireissä käytetty slangimuoto sanasta ganster(i), joka enää tarkoita ihan samaa kuin gangsteri, sanoisin. Kun rap on kovaa huutoa kaikkialla, on sen sanastokin muotoutumassa kaikkien suuhun.

Gangsta-sana on tullut ehkä kaikkein tutuimmaksi vähän vanhemmille Stevie Wonderin laulusta Pastime paradise tehdysta rap-versiosta Gangsta's paradise.

Sä oot aika kova tyyppi, jos oot gangsta ja gangstailet.
43. Libero21.6.2005 klo 15:59
Toivottavasti joku kelpuuttaa ristikkoonsa sanan PYROKRAATTI. Olin parina päivänä tekemisissä erään taloushallinnon virkamiehen kanssa. Hänen kuvaamisekseen behmeä bee on liian behmeä. Kun pyrokraatti on olemassa elävässä elämässä, niin ei sanassa olisi kirjoitusvirhettäkään. Vihje voisi olla FIRKAMIES.
44. Eki21.6.2005 klo 16:24
Pispalan sottiisin rinnalle Pispalan pyrokraattipäivät!

Firkamiespäivät pitää viedä Forssaan. Siellä niistä tulee Vorssan virkamiespäivät.
45. Olavi Kivalo21.6.2005 klo 17:13
PYROKRATIA ja PYROKRAATTI ovat oikeita sanoja. Ne ovat mm. käytössä Afrikassa tarkoittamassa eräänlaisia vallankumouksellisia (ranskankielellä pyrocratie ja pyrocrate). Sana tarkoittaa tulivoimaa. Pyromaanit Suomessa saattaivat kutsua itseään pyrokraateiksi, jos järjestäytyisivät. Onneksi eivät järjestäydy, koska ovat aina yksinäisiä surkimuksia.
46. Libero21.6.2005 klo 17:57
Mainiota, otan pyrokratian ja pyrokraatin aktiiviseen sanavarastoon. Tässä tapaamassani pyrokraatissa oli varmasti juuri TULIVOIMAA, kun olin käsittelyn jälkeen aivan pökerryksissä.
47. tonimikael21.6.2005 klo 21:34
"Onneksi eivät järjestäydy, koska ovat aina yksinäisiä surkimuksia."

Toni ei ymmärrä.
48. Olavi Kivalo21.6.2005 klo 21:50
Sitten väännämme rautalangasta: '... psykologian laitokselta kuvailee pyromaania yksinäiseksi persoonaksi. Pyromaniaa esiintyy nuorilla miehillä, joilla on ongelmia itseilmaisussaan. He eivät ole sosiaalisesti taitavia yksilöitä. Kaikkien voimakkaiden tunteiden käsittely on heille hankalaa.'
49. ö21.6.2005 klo 22:28
Kannattaisi järjestäytyä. Voisivat pitää toisilleen palopuheita.
50. Antti Viitamäki22.6.2005 klo 03:43
Suomalaisista viranomaisista pyrokraatti olisi mitä ilmeisimmin palopäällikkö.

Eikös lie gangsta nykyään nimenomaan musiikkitermi, tarkoittaen suunnilleen samaa kuin gangsta-rap? Tulee toki gangster-sanasta, mutta lienee jo varsin eriytynyt.

Gangster ei vissiin tarkoita pelkästään mafian kätyriä vaan myös jengiläistä (gang = jengi). Mikä niiden ero nyt sitten loppujen lopuksi on - suurten kaupunkien suuret jengit ovat nykyään varsin hyvin järjestäytyneitä, voimakkaita ja vaarallisia organisaatioita.

Gangsta-rap on kehittynyt juuri tuosta maailmasta (lähinnä ilmeisesti länsirannikon suurkaupunkien ghetot), ja tekstit käsittelevät etupäässä ghettoelämää, köyhyyttä ja väkivaltaa.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *